Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Pekka Hallberg (oik.) toimi perustuslain vastaisesti ja sopimattomasti niin sanotussa isoäitien käännytysasiassa. Näin totesi eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen (vas.) tänään julkaistussa päätöksessään.
Oikeusasiamiehen päätös (dnro 432/2/10) kokonaisuudessaan löytyy
Seuraavassa oikeusasiamies Jääskeläisen päätöksen yhteenveto:
"Asiassa on kysymys kahdesta lainvoimaisesta käännytyspäätöksestä. Evelin Fadailin asiassa korkein hallinto-oikeus on antanut asiaratkaisun niin, että presidentti Pekka Hallberg on itse osallistunut päätöksen tekemiseen, mutta jäänyt äänestyksessä vähemmistöön (6-1-1). Irina Antonovan asia on käsitelty Helsingin hallinto-oikeudessa ja korkein hallinto-oikeus on evännyt valitusluvan päätöksellään, jonka tekemiseen Hallberg ei ole osallistunut. Presidentti Hallberg on lähettänyt käännytyspäätösten täytäntöönpanosta vastaaville poliisiviranomaisille ja poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle kirjeen, jossa hän on muun ohella viitannut mahdolliseen lainmuutokseen ja tuomioistuimen kannalta esittänyt, ettei asioissa ole perusteita kiirehtiä päätöksen täytäntöönpanoa. Poliisi on viivästyttänyt käännytyspäätösten täytäntöönpanoa.
Tämän asian keskeiset kysymykset liittyvät tuomioistuimen riippumattomuuteen ja valtiollisten tehtävien jakoon, joista on säädetty perustuslain 3 §:ssä. Tuomioistuinten riippumattomuuden ydinsisältönä on se, että lainkäyttötoiminnassa tuomioistuimen ja sen kulloisenkin ratkaisukokoonpanon on oltava riippumattomia ja vapaita muiden tahojen vaikutuksesta. Tuomiovallan käytön on oltava riippumatonta muun muassa suhteessa toimeenpano- ja lainsäädäntövaltaan sekä suhteessa oikeudenkäynnin osapuoliin ja muihin intressitahoihin. Oikeusvaltiossa keskeinen osa riippumatonta tuomiovaltaa ja oikeusvarmuutta on siinä, että tuomioistuinten lopulliset päätökset pannaan täytäntöön. Olen käsitellyt tuomioistuimen riippumattomuutta lähemmin päätöksen jaksossa 5.1.3.
Presidentti Pekka Hallbergin menettely
Jaksossa 5.1 olen arvioinut presidentti Pekka Hallbergin menettelyä muun muassa hänen toimivaltansa, täytäntöönpanoon vaikuttamisen, tuomioistuimen sisäisen ja ulkoisen riippumattomuuden, tuomioistuimen ja poliisin yhteisen tiedottamisen, tuomarin sananvapauden sekä yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Olen pitänyt Hallbergin menettelyä arvostelulle alttiina kaikissa mainituissa suhteissa.
Pekka Hallbergin toimivaltaan korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä tai asian ratkaisukokoonpanoon kuuluneena tuomarina ei ole kuulunut tehdä päätöstä tai antaa käskyjä tai ohjeita lainvoimaisen päätöksen täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä. Hallberg on toiminut asiassa epävirallisesti, mutta ei kuitenkaan yksityishenkilönä. Päinvastoin, hän on kirjeessään viitannut asemaansa korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä ja Fadailin asian ratkaisukokoonpanon jäsenenä.
Käsitykseni mukaan Pekka Hallbergin yhteydenottojen tarkoituksena on ollut vaikuttaa poliisiin sen täytäntöönpantavana olleissa kahdessa käännytysasiassa. Muutoin en näe yhteydenotoille mitään syytä.
Kollegiaalisen tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoon kuuluvan yksittäisen tuomarin ulkoprosessuaaliset kannanotot ratkaisuun liittyvistä seikoista ovat jo lähtökohtaisesti ongelmallisia tuomioistuimen sisäisen riippumattomuuden kannalta. Tuomioistuimen sisäisen riippumattomuuden kannalta korkeimman hallinto-oikeuden presidentillä on lainkäyttöasian ratkaisunteossa sama asema kuin muillakin ratkaisuntekoon osallistuvilla tuomareilla.
Presidentti Hallberg on tässä tapauksessa puuttunut konkreettisesti tuomioistuimen sisäiseen riippumattomuuteen, kun hän on esittänyt tuomioistuimen kannalta näkemyksiä päätöksen täytäntöönpanosta. Riippumattomuusperiaatteen kannalta menettelyn ongelmallisuutta on korostanut se, että Hallberg on toisen asian osalta ollut tuomioistuimen päätöksenteossa vähemmistöön jäänyt tuomari ja että puuttuminen on tapahtunut ylimmän hallintotuomioistuimen presidentin taholta.
Useamman jäsenen kokoonpanoon kuuluva tuomari voi pyrkiä asian käsittelyssä ja päätösneuvottelussa esittämillään argumenteilla perustelemaan muille tuomareille näkemyksensä siitä, miten asia tulisi ratkaista. Jos hän ei tässä onnistu, voi tuomari jättää tuomioistuimen päätökseen eriävän mielipiteen. Tällöin tuomarille ei muodostu moraalista eikä oikeudellista vastuuta enemmistön päätöksestä. Esimerkiksi ne presidentti Hallbergin selityksessään esittämät näkökohdat, jotka liittyvät tuomarinohjeissa kohtuudesta ja yhteisen kansan intresseistä huolehtimisesta lausuttuun, tuomari voi esittää päätösharkinnassa ja tarvittaessa erillisessä äänestyslausumassa. Sitä vastoin tuomari ei voi ulkoprosessuaalisin toimin pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisun oikeusvaikutuksiin, kuten täytäntöönpanoon.
Periaatteellisella tasolla menettelyn ongelmallisuutta ei ole vähentänyt se, vaikka Pekka Hallbergin äänestyslausuman lopputuloksen olisi aikanaan mahdollisesti tulkittava saaneen ylimmän poliittisen johdon tuen. Asetelman, jossa tuomarin menettelyn taustalla on tuomioistuinlaitoksen ulkopuolisia tekijöitä ja vaikuttimia, voidaan päinvastoin nähdä laajentavan menettelyn ongelmallisuutta niin, että sillä on saattanut olla heikentävää vaikutusta myös tuomiovallan käytön niin sanotusta ulkoisesta riippumattomuudesta vallitsevaan kuvaan tai yleisemmin tuomioistuimia kohtaan tunnettavaan luottamukseen.
Korkein hallinto-oikeus ja Poliisihallitus ovat antaneet asiassa yhteisen tiedotteen siitä, että poliisi ei käännytä toistaiseksi ulkomaalaisia isoäitejä. Tiedotteen sisältö on esitetty jakson 5.1.3 lopussa. Olen todennut, että riippumatonta tuomiovaltaa käyttävän tuomioistuimen ja täytäntöönpanosta huolehtivan poliisin yhteisesiintymistä voidaan ylipäätään pitää oudoksuttavana valtiollisten tehtävien perusjaon kannalta. Tiedottamisen voidaan sanoa antaneen asiassa väärän kuvan, koska korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole tuomioistuimena ollut tekemistä päätösten täytäntöönpanon aikatauluun liittyvien kysymysten kanssa. Kysymys on ollut vain presidentti Hallbergin omasta epävirallisesta toiminnasta. Tiedottamiseen liittyvät tekijät ovat nähdäkseni pahentaneet Pekka Hallbergin menettelyn haitallisuutta tuomioistuimen riippumattomuusperiaatteen kannalta. Tiedote on ollut omiaan hämärtämään yleisön kuvaa tuomioistuimen riippumattomuuden merkityksestä ja valtiollisten tehtävien jaosta.
Asiassa ei ole ollut kyse normaaliin sananvapauden käyttöön kuuluvasta oikeudesta arvostella tuomioistuimen ratkaisua tai oikeuspoliittiseen keskusteluun osallistumisesta. Tuomioistuimen ratkaisuun kohdistuvan kannanoton esittäjän roolilla ja sen mukaisilla vaikutusmahdollisuuksilla on merkitystä sille, missä määrin lausuman voidaan katsoa merkitsevän puuttumista tuomioistuimen riippumattomuuteen. Pidän selvänä, että Hallbergin yhteydenottoja poliisiin ei ole voitu oikeuttaa sananvapauden käyttöön liittyvillä perusteilla.
Lisäksi puuttuminen kahden yksittäisen asian täytäntöönpanoon korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ominaisuudessa on ollut ongelmallista ihmisten yhdenvertaisen kohtelun ja oikeusvarmuuden toteutumiselle. Kyse on ollut asiaryhmästä, jossa on tai voi olla useita vastaavia täytäntöönpanon kohteena olevia tapauksia, joihin mahdollinen lainmuutos voisi vaikuttaa. Tosiasiallisten vaikutusten ohella merkitystä on myös menettelystä yhdenvertaisuuden kannalta välittyvällä kuvalla.
Käsitykseni mukaan Pekka Hallbergin menettely on ollut perustuslain 3 §:n mukaisten valtiollisten tehtävien jakoa ja tuomioistuinten riippumattomuutta koskevien periaatteiden vastaista. Menettely on ollut korkeimman hallinto-oikeuden presidentille ja tuomioistuimen ratkaisukokoonpanossa vähemmistöön jääneelle tuomarille sopimatonta.
Menettelyn moitittavuuden arvioinnissa olen toisaalta ottanut huomioon seuraavan.
Pekka Hallberg on ilmoittanut olleensa huolissaan siitä, että puheena olevien päätösten kiireellinen täytäntöönpano pääsiäisenä näytti johtavan aivan epäinhimillisiin tapahtumiin. Hän on kertonut pyrkineensä inhimillisistä syistä tuomaan julki yleisesti tiedossa olleen asetelman. Olen todennut, että korkeimman hallinto-oikeuden presidentin asemassa olevan henkilön ei tulisi antaa subjektiivisesti koetun velvollisuudentunteen ohjata sellaisiin toimiin, joilla voi olla negatiivinen vaikutus tuomioistuinten riippumattomuutta tai valtiovallan kolmijakoa koskevaa periaatetta kohtaan. Subjektiivisessa moitittavuusarvioinnissa inhimilliset vaikuttimet voidaan kuitenkin ottaa huomioon.
Pekka Hallberg on kirjeessään todennut, että mahdollinen lainuudistus ei tarkoita puuttumista korkeimman hallinto-oikeuden lainvoimaiseen päätökseen. Mikäli kuitenkin ulkomaalaislain oleskeluluvan ehtoja muutettaisiin, myös nyt esillä olevissa asioissa olisi mahdollista tehdä uudet hakemukset ja saada ne muutettujen edellytysten pohjalta ratkaistavaksi. Totean, että tämä Hallbergin kirjeessään esittämä asetelma pitää sinänsä paikkansa. Ottaen huomioon, että tuossa vaiheessa ylimmältä poliittiselta johdolta oli tullut ilmoitus viitatun kiireellisen lainmuutoksen selvittämistyön aloittamisesta, asetelman toteutuminen on periaatteessa ollut mahdollista.
Asian jälkikäteisarvioinnissa voidaan vielä todeta, että molemmissa käännytysasioissa on myöhemmin valitettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT), joka on antanut väliaikaismääräykset käännyttämispäätösten täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Väliaikaismääräykset on peruutettu vasta Irina Antonovan maasta poistumisen ja Evelin Fadailin kuoleman jälkeen. Saamieni tietojen mukaan valitukset olisivat edelleen vireillä. Ainakin teoriassa on ajateltavissa sellainenkin tapahtumainkulku, että valitukset johtaisivat Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvatun oikeuden loukkaamisen toteavaan tuomioon. Jaksossa 5.2.2 olen todennut, että EIT:n ratkaisukäytännössä tällaiset tilanteet ovat erittäin harvinaisia. Pekka Hallbergkaan ei ole tähän mahdollisuuteen vedonnut, mutta hänen vaikuttimenaan on ollut mahdollisten epäinhimillisten tapahtumien estäminen.
Näiden näkökohtien valossa katson, että presidentti Pekka Hallbergin menettelyä voidaan pitää subjektiivisessa suhteessa jossain määrin ymmärrettävänä, mutta ei kuitenkaan oikeudellisesti arvioituna ja periaatteelliselta kannalta hyväksyttävänä.
Poliisin menettely
Poliisiviranomaisten menettelyn osalta olen todennut, että täytäntöönpanoviranomaisilla on useista syistä harkintavaltaa käännytyspäätösten täytäntöönpanoon liittyvissä erilaisissa tehtävissä ja niiden aikataulussa. Tällaisessa kokonaisharkinnassa on nähdäkseni mahdollista ottaa tietyissä rajoissa huomioon muiden tekijöiden ohella myös nyt puheena oleva mahdollisuus lainsäädännön erittäin nopeasta muuttamisesta. Kuitenkin tällaisen perusteen soveltaminen voi olla hyväksyttävää vain siinä määrin ja sillä edellytyksellä, että täytäntöönpanosta vastaavat viranomaiset huolehtivat tarkoin yhdenmukaisesta menettelystä muissa vastaavissa tapauksissa, joihin mahdollinen lainmuutos voisi vaikuttaa.
Lisäksi tämä peruste voi ajallisesti olla voimassa vain rajoitetun ajan. Muussa tapauksessa eli jos mahdollista lainmuutosta jäädään odottamaan pitkäksi aikaa, lähestytään tilannetta, jossa tuomioistuimen antaman lopullisen päätöksen täytäntöönpanon viivästys voi merkitä tuomioistuimen riippumattomuuden kunnioittamisen vastaista asiantilaa.
Jaksossa 5.2 lähemmin esittämilläni perusteilla olen katsonut, ettei minulla ole perusteita epäillä, että poliisiylijohtaja Mikko Paatero tai Helsingin tai Itä-Uudenmaan poliisiviranomaiset olisivat ylittäneet tässä asiassa heille kuuluvan harkintavallan.
Toimenpiteet
Saatan edellä kohdissa 5.1 ja 6 esittämäni arvostelun korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin tietoon. Tässä tarkoituksessa lähetän hänelle jäljennöksen tästä päätöksestäni.
Saatan kohdassa 5.2 esittämäni näkökohdat poliisiylijohtaja Mikko Paateron sekä Itä-Uudenmaan ja Helsingin poliisilaitosten tietoon.
Ilmoitan ratkaisustani myös kantelijoille sekä Maahanmuuttovirastolle.
Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen
Esittelijä Pasi Pölönen"
Jääskeläinen ei ilmoituksensa mukaan anna asiassa haastatteluja. Kysymyksiin vastaa oikeusasiamiehen toimistossa esittelijä, oikeustieteen tohtori Pasi Pölönen, puh. 09/4323345.
----
No niin, eihän oikeusasiamies ole voinut arvioinnissaan mihinkään muuhun lopputulokseen tulla.
Kysymyksessä on erittäin vakava asia, kun maan ylimmän tuomioistuimen päällikkötuomarin todetaan rikkonen tuomarin toimessaan perustuslakia!
Mutta ällistyttävää on se "sanktio", johon oikeusasiamies Jääskeläinen on pohdintojensa tuloksena tullut. Vain jonkinlaisen moitteen sisältävän käsityksen lausuminen! Ei vakavaa huomautusta tai varoitusta, minkä Hallbergin menettely olisi ilman muuta ansainnut. Ei edes tavallista huomautusta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Sillä jos tuomioistuimen päällikkötuomari rikkoo perustuslakia, on kyseessä tietenkin aina vakava virkavelvollisuuden rikkominen.
Perustelujensa päätteeksi oikeusasiamies Jääskeläinen on jälleen kerran vetänyt käsiinsä silkkihansikkaat (ne tuntuvat olevan hänellä aina käden ulottuvilla) ja todennut, että vakava rikkomus ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin kuin "saattaa päätös tiedoksi Hallbergille."
Käsittämätöntä lepsuilua!
Mikä on Pekka Hallbergin reaktio moitteisiin? Jos hän olisi todella sellainen hieman rempseän oloinen tuomari, jollaisen kuvan hän yrittää itsestään julkisuudessa antaa, niin hän tuskin edes ajattelisi muuta vaihtoehtoa kuin jättää eroilmoituksensa virasta.
Mutta satanen vetoa siitä, että Hallberg ei eroa virastaan.
Ehkä hän on tavoitellut tempauksellaan vain suosiota mummujen, pappojen ja muiden hentomieleisten keskuudessa ja ilmoittaa kohta jonkinlaisena marttyyrina halustaan pyrkiä ensi vuoden tasavallan presidentin vaaleissa ehdokkaaksi. Hallberghan on jo nuorena kertonut kaveripiirissään, että hän tähtää, ei vain KHO:n, vaan koko tasavallan presidentiksi.
32 kommenttia:
Vaikka vakava rikkomus ei antaisikaan aihetta muihin toimenpiteisiin, se toimii voimaannuttavana esimerkkinä meille muille osoittaa syvää halveksuntaa suomalaista oikeudenkäyttöä kohtaan.
Juu, kyllähän tuo ratkaisu antaa aihetta keskusteluunkin mutta pikaisen ensilukemisen perusteella olen pikemminkin yllättynyt siitä kuinka selväsanaisesti Hallbergin toiminta tuomitaan.
Monestihan EOA:n ja OKA:n ovat aika pehmoisia sanonnaltaa, mutta tässä ei jää epäilystä siitä mitä mieltä ollaan. Lienee esittelijä Pasi Pölösen kirjoittama. Kelpo tekstiä mielestäni.
Jonkinlaisena kauneusvirheenä pidän sitä, että päätöksessä on pohdittu Hallbergin subjektiivisia motiiveja. Olisi ollut riittävää todeta lyhyesti, että henkilökohtaiset seikat eivät saa vaikuttaa tuomarin toimintaan.
ONhan tuo suuren luokan juttu kaiken kaikkiaan. Mutta media varmaan kuittaa pikku maininnalla.
Olipahan varsinainen nahkapäätös! Sekä Hallerg että Paatero toimivat taatusti tietoisesti asiassa ja saivat haluamansa tuloksen. En usko hetkeäkään, että kyseessä oli mummojen hyvinvointi, vaan oman julkisuuskuvan kirkastaminen. Odotan mielenkiinnolla - mutta skeptisenä - löytyykö miehiltä munaa kantaa vastuu tekemisistään.
Pitäisi erota, mutta ei tietenkään tee mitään asian eteen. Eihän nyt toki meillä.
Jos maassaamme olisi nyt ns. "arvojohtaja", niin nyt olisi hänen hetkensä toimia.
Asian esitellyt OTT Pasi Pölönen on erinomaisen pätevä ja ahkera tutkija, minkä voin sanoa, kun olemme kirjoittaneet yhdessä pari kirjaakin.
Mutta tse "tuomiolauselmasta" eli ns. toimenpiteistä vastaa tietenkin yksin oikeusasiamies Jääskeläinen.
Joku tällä sanoi ja oikein ihasteli, että olipa päätöksessä "tuomittu" selvin sanoin Hallbergin menettely.
Mutta jos kyseessä olisi tuomioistuimen päätös, niin kyllä oikeusasiamiehen ratkaisun lopputulos kuluisi ilman muuta kategoriaan "tuomitsematta jättäminen."! Kyse on eräs alalaji rikosoikeudellisesta "toimenpiteistä luopumisesta."
Oikeusasiamies ei edes pohtinut mahdollista virkasyytteen nostamista!
Hallbergin päätös ja Matti Vanhasen tämänpäiväinen päätös perustuslakivaliokunnasta osoittavat, että eivät meidän huippuvirkamiehemme ja poliitikkomme koskaan joudu todelliseen oikeudelliseen vastuuseen mistään, olipa kyse kuinka vakavasta töppäilystä tahansa.
Mutta Frankin tavoin me voimme kuitenkin osoittaa syvää halveksuntamme noista töppäilyjä ja niiden siunaajia kohtaan.
Sika meininkiä. Pitäisi erota, muttei eroa.
Ainoa oikea lopputulos olisi syyte valtakunnanoikeudessa. Koska EOA on todennut Hallbergin toimineen myös sopimattomasti, mikä tarkoittaa tapauksen olosuhteet huomioon ottaen ilmeistä sopimattomuutta, Hallberg olisi tuomittava myös viraltapantavaksi.
Ihan yhtälailla kun tänne on tulossa vaalitarkkailijat niin pitäisi saada vastaavat "oikeustarkkailijat".
Hirvittävä määrä kanteluja jotka eivät siis käsitystä pidemmälle ikinä mene. Katsoin juuri tuon MOT:n no, korruptio-koulutus alkaa täällä jo peruskoulussa!!
Mutta satanen vetoa siitä, että Hallberg ei eroa virastaan. / Virolainen
1. Mihin päivämäärään saakka vetoja otettaan vastaan?
2. Onko eläkehakemus eron synonyymi?
XLIII ASIANAJAJAPÄIVÄT
14.1.2011 Pekka Hallberg
"Olen yrittänyt todistella, että tuottavuusohjelma ei istu oikeudenkäytön näkökulmasta kansantaloustieteen teoriaan, Robert Solowin kokonaistuottavuuden laskentakaavaan."
Tämä todistelu kannattaisi julkaista, en tiennytkään KHO:ssa luettavan nobelistien julkaisuja.
Ilmeisesti kyseessä on Arrow&Chenery&Minhas&Solowin " Capital-Labour Substitution and Economic Efficiency"
KHO:n tuottavuus ja päätöksentekonopeus nousee hyvin yksinkertaisella tempulla. Tiputetaan päätöskokoonpano viidestä neuvoksesta kolmeen neuvokseen. Jos halutaan painottaa säästöjä nopeuden kustannuksella, niin samalla kertaa tiputetaan myös hallintoneuvosten lukumäärä kahteentoista plus presidentti.
Mika Lako
EOA on päätöksessään katsonut Hallbergin lähettäneen poliisiviranomaisille "epävirallisen" kirjeen. Miten KHO:n presidentin nimissä viran hoitoon liittyen voi lähettää muita kuin virallisina pidettäviä kirjeitä, jotka on osoitettu KHO:n lainvoimaisten päätösten täytäntöönpanosta vastaaville viranomaisille?
Hhmmh...Pekka Hallberg on jo eläkeiässä, syntynyt 12.6.1944. Voisi istua virassaan täyttäessään 68 vuotta.
Okei, vetoja oteta vastaan tämän kuun loppuun ja eläkehakemus, jos se jätetään tämän kuun loppuun mennessä, rinnastetaan eroilmoitukseen
Epävirallinen kirje tarkoittanee sitä, että kyseessä ei ole virkakirje, joka lähetetään virastosta ja merkitään ilmeisesti diaariin.
Kirjeen "epävirallisuuden" ei pitäisi vaikuttaa ainakaan lieventävästi. Siitä ilmenee halua salailla tekoa.
Tapauksessa näyttäisi käyneen niin, että Mikko Paatero on tapojensa mukaan mennyt hölisemään Hallbergin kirjeestä lehdistölle, jolloin Hallbergin osuus on tullut julki.
Jos Paatero ei olisi kertonut Hallbergin kirjeestä, ei lehdistö olisi ilmeisesti edes saanut vihiä Hallbergin osuudesta!
Itse asiassa oikein huvittaa tuo oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin käytössä olevien toimenpiteiden kataloogi..kaikessa ankaruudessaan.
Sinä nimittäin toimenpiteeksi eli jonkinlaiseksi sanktioksi luetaan myös "käsityksen saattaminen virkamiehen tietoon."
Outoa! Eikö oikeusasiamiehen ja -kanslerin päätökset aina saateta ao. virkamiehen tietoon postittamalla päätös ilmoitettuun kotiosoitteeseen? Siis myös silloin, kun virkamiehen ei ole todettu toimineen millään lailla moitittavasti. Tällöinkin on aina kyse asian ja päätöksen "tietoon saattamisesta."
Nyt Jääskeläisen päätöksen "toimenpide-osastossa" mainitaan kuitenkin, että hän saattaa "arvostelunsa" Hallbergin tietoon.
Tämänhän on jo jonkinlainen edistysaskel sentään, herranjestas!
Mutta.. vain "arvostelun", ei suinkaan "moitteita"!
Aiheen sivusta: toivoisin blogistilta kirjoitusta tuoreista EIT:n ratkaisuista, jotka koskevat oikeusturvakeinoja kotietsinnässä. Miten oikeusturva tulisi tulevassa lakiuudistuksessa järjestää? Voidaanko kotietsintöjä voimassaolevan lain perusteella suorittaa, kun EIT:n edellyttämää jälkikäteiskontrollijärjestelmää ei toistaiseksi ole olemassa?
Minusta Hallberg teki miehen teon. Hän ei pyytänyt poliisia olemaan käännyttämättä, vaan pyysi vain viivästyttämään. Mitä virhettä tässä muka oli?
Virkamiehillä saa olla sympatiaa ja empatiaa - ei kaikkea tarvitse tehdä lain vahvimman kirjaimen mukaan. Mihin tämä maailma menee jos ei missään voi joustaa. Hallberg osoitti joustavuutta ja inhimillisyyttä mummo-asiassa!
"Mihin tämä maailma menee jos ei missään voi joustaa. Hallberg osoitti joustavuutta ja inhimillisyyttä mummo-asiassa!"
Mihin tämä maailma menee, jos jokainen virkamies noudattaa lain sijasta omaa käsitystään siitä, mikä on oikein ja väärin.
Niin, varmastikin oikeuden sisäpiiri-klaani hoitaa asiat niin, että Halonen nimittää Hallbergin seuraajan.
Mutta eroa varmaan ei tule vaan eläkkellelähtö tykinlaukausten kera ajoissa.
Tosi on! Pekkahan on tunnetusti myös Maran parhaita kavereita!
Ehkä kutsuvat myös Kiinan kansantasavallan presidentin mukaan juhlistamaan Pekan eläkkeelle lähtöä. Kommunistiseen Kiinaan asti Pekka on nimittäin yrittänyt levittää oikeusvaltion ilosanomaa.
Olisikohan Pekalta päässyt jotenkin unohtumaan, että tuomarin ja tuomioistuimen riippumattomuus ja valtiovallan kolmijako-oppi ovat oikeusvaltion peruspilareita?
En voi välttyä ajatukselta, että mm Paatero pääsi pälkähästä aika heppoisin sanakääntein, jos muistetaan hänen riehakkaan esiintymisensä isoäitien asiassa.
Mikä siellä Hallbergin päässä oikein niksahti, kun kaiken todennäköisyyden mukaan hän on lakikirjansa huolella lukenut? Sikälikin kun Hallberg on opettanut kiinalaisillekin lakiasioita.
Jokainen tuomari kun alkaa olla "inhimillinen ja joustaa", niin kyllä vankilatkin täyttyy syyttömistä!
Eräs EU-tuomari tämän tietää..
Nämä vallan kolmijako-opit, demokratiat, tasa-arvot ja mitä muita näitä nyt on, on tarkoitettu kansan pitämiseen kurissa. Eliittiä ne eivät koske, kuten tämänpäiväiset päätökset Hallbergin, Paateron ja Vanhasen kohdalta kertovat.
200 EUROA VETOA, ETTEI PEKKA EROA!
Nim. L.H. Hoppu
No, sitähän minäkin, arv. L.H. Hoppu!
Kyllähän Hallbergin arvostelukyky näyttää olevan täysin kadoksissa. Ja samalla kyky toimia tuomarina.
Tässäkin jutussa arvostelukyky on pettänyt kahdesti. Ensiksikin yrityksessä estää KHO:n päätöksen täytäntöönpano ja toiseksi häen kommentoidessaan asiasta syntynyttä kohua.
Aamun hesarin mukaan Hallberrg olisi todennut (ottaessaan vastaan korkea-arvoisen kunniamerkin) että se mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan. Hallberg ei selvästikään ymmärrä, kuinka väärin hän on menetellyt.
KHO:n presidentti viestittää vahvasti, että KHO:ssa tehdään päätöksiä fiilispohjalta, laista välittämättä.
Niin, sehän on ollut Suomessa maan tapa, että törkeisiin töppäilyihin syyllistyneet poliitikot ja virkamiehet palkitaan aina kaikkein korkeimmilla kunniamerkeillä!
Vaikuttaa siltä, että kunniamerkin myöntäjällä olisi vahva osuus Hallbergin "aloitteellisuudessa."
Muistamme, että ensimmäisenä KHO:n käännytyspäätöstä ryhtyi arvostelemaan tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Halonen lausui, että KHO:n päätös ei vastaa hänen oikeuskäsitystään tai oikeustajuaan.
Kohta tämän jälkeen Pekka Hallberg käynnisti käsittämättömän operaationsa.
Siis Halonen oli käännytyspäätöksen henkinen alullepanija, Hallberg vain sen toteuttaja.
Selvääkin selvempää on, ettei tasavallan presidentin pidä (lue: hän ei saa) puuttua riippumattoman tuomioistuimen yksittäisiin ratkaisuihin!
Ei se käännytyspäätös mahdu monen kansalaisenkaan oikeustajuun. Luulen kuitenkin - että tämän kommenttipalstan päivittelyistä huolimatta - yleinen oikeustaju on Hallbergin ja Paateron ratkaisujen puolella. Kysehän on lain tulkinnasta. On se kumma, jos juristi ja hallintovirkamies ei saa käyttää järkeään inhimmillisyyden, oikeuden ja kohtuuden toteuttamiseksi. Eivät kai pelkät pykälät ole itsetarkoitus, vaan väline? Vai?
On se sitten kumma, kun näiden mirjojen ja pekkojen päähän ei sitten millään mahdu se, että Suomen perustuslain mukaan meillä on vallalla valtiovallan kolmijako! Vaikka tätä opetetaan nykyisin jo yläkoulussa!
Totta kai tuomarilla ja virkamiehellä on mahdollisuus ja oikeus tuoda inhimillisyyteen perustuvat näkökantansa esiin!
Mutta sen tulee tapahtua tuomion perusteluissa! Siinä yhteydessä tuomarin pitää tyhjentää koko sanottavansa varasto. Hän ei saa enää jälkikäteen ryhtyä selittelemään päätöstään ja perustelujaan - saati sitten moittimaan niiden tuomareiden kantoja, joille hän on jutun ratkaisussa "hävinnyt."
Pekka Hallberg oli itse mukana sanotussa egyptiläisen isoäidin käännytyspäätöksessä. Hän jäi yksin vähemmistöön, enemmistön muodosti kuuden (6) tuomarin mielipide.
On täysin käsittämätöntä ja edesvastuutonta, että äänestyksessä hävinnyt tuomari ryhtyy päällikkötuomarin arvovallalla viivyttämään lainvoimaisen päätöksen täytäntöönpanoa!
Jossakin banaanitasavallassa sen voisi vielä ymmärtää, mutta että Suomessa!
Hallberg on väitellyt valtiotieteellisessä tiedekunnassa nimenomaan teemasta "Oikeusvaltio". Oikeusvaltion keskeisiin periaatteisiin kuuluu em. valtiovallan kolmijako-oppi samoin kuin tuomareiden riippumattomuus ja toimenpano- eli täytäntöönpanovallan riippumattomuus tuomioistuimista.
Pari vuotta sitten eräs kauppaoikeuden professori pantiin KKO:n tuomiolla viralta mm. sillä perusteella, että hän on yliopiston opettaja, jonka pitää näyttää ammattieettisessä suhteessa esimerkkiä oikeustieteen opiskelijoille. Ko. professori ei ollut tätä KKO:n mielestä tehnyt.
Millaisen esimerkin ja sanoman Hallberg halusi valtakunnan ylimmän hallintotuomioistuimen päällikkötuomarina antaa alemmille tuomareille ja opiskelijoille?
Senkö, ettei perustuslaista tarvitse välittää tippaakaan, jos häviää äänestyksen tuomioistuimen kollegiossa?
Pekka Hallberg ja Matti Vanhanen, samoin kuin Paavo Lipponen, edustavat ylimielisyyden huippua Suomessa.
He kaikki katsovat, että korkea virka-asema suojaa heitä niin, että he voivat tehdä käytännöllisesti katsoen virassaan aivan mitä tahansa, koska kukaan ei kuitenkaan, niin he kuvittelevat, rohkenisi ryhtyä heidän tekosiensa laillisuutta tutkimaan.
Vanhanenkin piti suorastaan "pöyristyttävänä" sitä, että hänen jääviyttään ryhdyttiin tutkimaan!
Minä puolestani pidän Vanhasen sanottua ylimielisyyttä edustavaa lausuntoa täysin pöyristyttävänä.
Tässä nyt näyttäisi olevan kaksikin erittäin vakavaa ja masentavaa seikka, jotka murentavat musertavalla tavalla uskoa oikeusvaltioon ja sen kivijalkaan, Suomen Perustuslakiin:
a. KHO:n presidentin toimet (jos tähän virkaan valittu ei nyt koettua huolellisemmin osaa virassaan/yksityishenkilönä toimia, niin kuka sitten osaa)
b. Ylimmän laillisuusvalvoja AOA:n
ratkaisu (joka on kyllä hyvinkin yhdenmittainen aiempien käs`pesujen rinnalla)
Mihin on luottaminen? Riippumattomiin tuomioistuimiin ja niiden riippumattomiin (ja erottamattomiin)tuomareihin?
Lähes vuosisataiseen oikeusasiamiesinstituutioon?
Lukuhetkeni pelasti kyllä tuo kappale "Paateron hölinä". Kuvaus on niin nappiin osuva, että rymähti selkäkeikkanaurun puolelle.
Ps. Käyttikös tuo KHO päätöstensä/ratkaisujensa loppupontena tuota "Tätä kaikki asianosaiset noudattakoot" vaiko vain KKO?
Suomen Kuvalehden pääkirjoituksessa 25.2 puolustettiin perin voimakkaasti KHO:n presidentin menettelyä tässä asiassa. Mikä ei ole kohtuus ei voi olla laki jne...
Ja höpsistä!
Lähetä kommentti