1. Pääministeri Matti Vanhasen ja hänen entisen naisystävänsä Susan Ruususen välisen Pääministerin morsian -kirjaa koskeneen oikeusjutun ratkettua korkeimmassa oikeudessa toukokuussa 2010 Vanhasen eduksi (KKO 2010:39), Katariina Souri otti Facebookissa kantaa korkeimman oikeuden tuomioon ja hehkutti sen oikeellisuutta tähän tapaan:
- KKO:n päätöksellä nyt myös julkisuuden henkilöillä poliitikkoja myöten on edes jonkinlainen yksityisyydensuoja. Hienoa että Suomessa kunnioitetaan yksilön perusoikeuksia! Inhimillinen päätös. Kiitos ja kumarrus! Näin Souri kirjoitti.
2. Katariinan ja Matti Vanhasen yhteydenpidosta huhuttiin toukokuun alussa 2010, kun tuli ilmi, että Souri ja Vanhanen ovat käyneet sähköpostikirjeenvaihtoa. Pääministeri Vanhanen osallistui tuolloin myös Sourin näyttelyn avajaisiin, mutta sen sijaan Vanhasen tuonaikaista seurustelukumppania Sirkka Mertalaa ei avajaispaikalla näkynyt. Juorujen mukaan Vanhasen ja Mertalan välit olisivat viilenneet nimenomaan Matin ja Katariinan yhteydenpidon tultua julkisuuteen. Souri kuitenkin korosti, että hänen ja Vanhasen yhteydenpito oli liittynyt yksinomaan heidän vireillä oleviin oikeudenkäynteihinsä.
3. Viime viikon lopulla korkein oikeus antoi sitten tuomionsa Katariina Sourin 7 päivää -lehteä vastaan ajamassa, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä koskevassa jutussa (KKO 2011:72). Tämä kiista päättyi eri tavalla kuin Matti Vanhasen juttu, sillä korkein oikeus kumosi Helsingin hovioikeuden Sourin eduksi 13.10.2009 antaman tuomion ja vapautti lehden toimittajat ja kustantajan kaikista tuomituista rangaistuksista ja korvausvastuista.
4. Korkeimman oikeuden tapauksesta julkaisema ratkaisuseloste, joka sisältää myös alempien oikeusasteiden tuomiot, löytyy tästä.
5. Minusta korkeimman oikeuden tuomio vaikuttaa onnistuneelta. Tässäkin ratkaisussa, kuten myös tätä ennen kommentoimassani Pohjolainen-lehteä koskevassa tuomiossa KKO 2011:79, näyttäisi olevan kyse linjamuutoksesta, kun vastakkain ovat kaksi perusoikeutta eli yksityisyyden suoja ja sananvapaus. Aiemmin suomalaiset tuomioistuimet korkeimman oikeuden johdolla ovat antaneet lähes aina etusijan yksityisyyden suojalle, mutta nyt tilanne näyttää olevan muuttumassa, kuten Souri-tuomion perusteluista voidaan päätellä. Helsingin hovioikeus, jonka jaoston puheenjohtajana jutussa toimi kokenut laamanni Iiro Kartano, päätyi Souri-jutussa yksimielisesti syytteen ja korvausvaatimusten hyväksymisen kannalle. Tämä osoittaa, millainen käytäntö suomalaisissa tuomioistuimissa oli kyseisissä asioissa vallalla vielä parisen vuotta siten.
6. Mutta olisiko korkeimman oikeuden vuonna 2010 Pääministerin morsian -jutussa antama tuomio KKO 2010:39 ristiriidassa nyt annetun Souri-jutun tuomion kanssa? Olisiko korkeimman oikeuden tullut perusteluissaan ottaa paremmin huomioon ja nimenomaan puntaroida nyt annettua ratkaisua ja sen perusteluja Vanhas-jutun eli Pääministerin morsian -jutun tuomiossa esitettyjä perusteluja ja lopputulosta vasten?
7. Korkein oikeus mainitsee tosin ohimennen perustelujensa kappaleessa 6 ratkaisun KKO 2010:39 eli juuri Vanhasen jutun tuomion, mutta tekee sen kovin yleisellä tasolla ja hieman mitäänsanomattomasti. Minkäänlaiseen näitä kahta tapausta koskevaan vertailuun tai keskinäiseen analysointiin taikka pohdintaan perusteluissa ei ole antauduttu; ei kai ole rohjettu mennä. Yksi korkeimman oikeuden jäsen eli oikeusneuvos Juha Häyhä oli mukana molempien juttujen kokoonpanossa, joten Sourin jutussa korkeimmalla oikeudella oli kyllä sisäpiirin tietoa siitä, mitä jäsenet olivat Vanhasen jutussa oikein ajaneet takaa.
8. Vai olisiko kyse (vain) siitä, että vuoden 2010 ratkaisussa oli framilla ja kantajapuolena Suomen pääministeri ja hänen vastapuolenaan taas ehkä pääministerin hieman julkisuuden kipeä entinen tyttöystävä, kun taas tässä vuoden 2011 ratkaisussa kantajana oli "viihdejulkisuutta hyödyntävä henkilö", kuten korkein oikeus tuomion kappaleessa 32 näyttää Katariina Souria luonnehtivan. Korkeimmalla oikeudella ei tunnu olevan kovin positiivista kuvaa puheena olevasta kahdesta naiskirjailijasta, siis Ruususesta ja Sourista; heistä Katariina Souri on hyväksytty nyttemmin Suomen Kirjailijaliiton jäseneksi.
9. Korkein oikeuden tuomio näyttäisi perustuvan paljolti siihen, että Sourin tapauksessa mainittuja seurusteluasioita oli käsitelty jo aiemmin laajasti lehdistössä, eli muun muassa neljä kertaa "laajalevikkisissä iltapäivälehdissä" ennen syytteessä tarkoitetun ensimmäisen 7 päivää -lehdessä olleen artikkelin julkaisemista ilman, että Souri oli puuttunut tiedon julkaisemiseen näissä lehdissä.
10. Matti Vanhanen ei toki halunnut tuoda itse omia yksityisasioitaan julkisuuteen. Toisaalta taisi käydä niin, että hän tuli aikoinaan Susan Ruususen kanssa julkisuuteen kaksistaan ja omasta aloitteestaan. Jos Sourin tuomiossa mainittua suhdeasiaa oli käsitelty neljä kertaa iltapäivälehdissä, niin eiköhän Matin ja Susanin seurustelusta ehditty julkaistu samoissa lehdissä about 400 juttua, vähintään. Pyrkikö Matti oikaisemaan näistä jutuista jonkin? Epäilen, sellaista ei ainakaan tule mieleen.
11. Matti Vanhanen oli Pääministerin morsian -kirjan ilmestymisen aikoihin Suomen korkeimman poliittisen vallan käyttäjä eli tasavallan pääministeri, jonka yksityiselämää oli yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan lupa käsitellä julkisessa sanassa ja kirjallisuudessa aivan toisella tavalla kuin tavallisten Matti Meikäläisten. Sitä paitsi Susanin kirjassa kerrotuissa tiedoissa, joita korkeimman oikeuden jäsenet pitivät Matin sukupuolielämää koskevien seikkojen paljastamisena, oli tosisiallisesti kyse lähinnä vain viattomista ja hieman naiivin tuntuisista asioista, hartioiden hieronnasta ja sen sellaisesta. Matti Vanhanen totesi hovioikeuden tuomion jälkeen itsekin spontaanisti, että kirjassa kerrotuissa asioissa ei ollut sinänsä mitään merkillistä!
12. Olen kirjoittanut Pääministerin morsian -kirjan oikeusjutusta esimerkiksi blogissa 78/23.2.2009 otsikolla "Matti Vanhanen vs. Susan Ruusunen - Helsingin hovioikeuden tuomion analysointi", sekä blogissa 286/16.6.2010 otsikolla "KKO:n tuomion perustelut Pääministerin morsian -kirjasta eivät vakuuta." Viittaan niihin.
13. Otetaanpa tähän lopuksi muistin virkistämiseksi pieni pätkä jälkimmäisestä blogista (siis 286/16.6.2010):
7. KKO myös "putsasi" hovioikeuden syyksilukemista. Tärkein muutos tässä kohdin oli se, että, toisin kuin hovioikeus, KKO katsoi, ettei Matti Vanhasen lapsia koskevien tietojen ottamisella kirjaan Vanhasen yksityiselämästä ollut esitetty oikeudettomasti tietoja tai vihjauksia RL 24:8.1:ssa tarkoitetulla tavalla.
8. KKO:n mukaan Vanhasen yksilöimät kirjan tiedot lapsista eivät käsittele lasten tunteita tai yksityisyyttä sellaisella tavalla, että niiden esittämisen osana Ruususen omakohtaista suhteen kuvausta voitaisiin arvioida olleen omiaan aiheuttamaan Vanhaselle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa ja että kirjan tekijän ja kustantajan sananvapautta olisi välttämätöntä tältä osin rajoittaa Vanhasen yksityisyyden suojaamiseksi.
9. Tältä osin KKO:n tuomion täytyy olla Matti Vanhaselle aika karvas takaisku. Nähdäkseni Vanhanen pani prosessin vireille ensi sijassa juuri siksi, että Ruusunen oli käsitellyt kirjassa myös hänen lapsiaan koskevia yksityisiä tietoja.
10. Kun kritisoin blogissani 23.2.2009 hovioikeuden tuomiota, pohdin myös sanottua lasten osuutta ja päädyin siihen, kuten KKO nyt tuomiossaan, että kirjassa lasten osalta esitetyt tiedot eivät sisällä lasten tunteiden tai käyttäytymisen kuvauksia. KKO toteaa myös, että lasten osalta kirjat kohdat kuvaavat pitkälti lähinnä seurustelusuhteen osapuolten omia, lasten suhtautuista koskevia käsityksiä.
11. Kuten olen aiemmin kertonut, sain pääministeri Matti Vanhaselta 23.2.2009 julkaistun blogijuttuni jälkeen sähköpostiviestin, jossa hän moitti minua juuri siitä, että olin arvostellut hovioikeuden tuomiota lapsia koskevien tietojen osalta. Vanhanen tuntui olevan suorastaan tuohtunut arvostelustani tältä osin. Muihin yksityiskohtiin, esimerkiksi sukupuolielämänsä kuvauksiin, Vanhanen ei "myllykirjeessään" sen sijaan puuttunut.
12. Pääministerin sukupuolielämää KKO on sitä vastoin pitänyt niin pyhänä asiana, että siitä rapsut eli sakot ovat annettu. KKO:n mukaan sukupuolielämästä ja intiimeistä yksityisistä tapahtumista ilmaistut tiedot ja vihjaukset liittyvät yksityiselämän ydinalueeseen. Niiden luvaton julkistaminen on ollut omiaan aiheuttamaan pääministerille vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Tältä osin kirjoittajan ja kustantajan sananvapauden rajoittamista on KKO:n mukaan pidettävä pääministerin yksityisyyden suojan kannalta välttämättömänä.
13. KKO luettelee tuomionsa sivulla 18 kirjasta seitsemän eri sivua, joilla on esitetty tällaisia sen mielestä halveksuntaa tai kärsimystä aiheuttavia tietoja tai vihjauksia. Omasta puolestani en kyllä lainkaan ymmärrä, miten tällaiset sangen viattomat kuvaukset voisivat mitenkään aiheuttaa Vanhaselle halveksuntaa, kärsimystä tai jopa vahinkoa. Eihän näissä kuvauksissa paljasteta kerta kaikkiaan mitään yksityiskohtia eikä niissä ole kerrassaan mitään sopimatonta.
14. KKO:n mustalle listalle on joutunut esimerkiksi kirjan sivulla 60 otsikon "Helliä hetkiä" alla olevan tekstin ensimmäisen kappaleen kolmas virke, joka kuuluu näin:
- Kuinka monta kertaa puhelin keskeyttikään kiihkeän rakastelumme!
Vastaavanlaisia "törkeitä" paljastuksia ovat KKO:n mielestä myös virkkeet:
- Vaikka Matti nyt olikin Europan presidentti, ehdimme tapailla ja nauttia fyysisestikin toisistamme.
- Hieroimme vuoron perään toistemme hartioita.
- Laitoin käteni hellästi Matin reidelle. Matti punastui ja työnsi käteni pois ja sanoi, että julkisella paikalla ei sopinut koskea polven yläpuolelle.
- Matti nautti kosketuksesta, minä aina hieroin Mattia saunan jälkeen varmaan 45 minuuttia.
Sen sijaan virke: "Palkintona raskaasta päivästä menimme saunaan" on ollut KKO:n mielestä kelvollinen.
En todellakaan ymmärrä, miten esimerkiksi nämä viattomat katkelmat voisivat mitenkään olla omiaan aiheuttamaan Vanhaselle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Syyksilukemiseen ei tietenkään riitä yksin se, että sukupuolielämän tiedot yleensä kuuluvat yksityisyyden ydinalueeseen. Täytyyhän kyse olla "kunnon" tiedoista, paljastuksista tai vihjauksista, jotta kyse voisi olla rangaistavasta teosta. Tällaisilla arkisilla ja rutiininomaisilla hieronta - yms. tiedoilla ei voine olla juuri mitään tekemistä sukupuolielämän kanssa. - Ovatko KKO:n jäsenet todella näin vieraantuneita elävästä elämästä ja sen realiteeteista? Eivätkö he tiedä tai kenties enää muista, mitä sukupuolielämä itse asiassa on?
15. En tiedä, pitäisikö KKO:n tuomiota tässä kohdin lukiessa itkeä vai nauraa! Tulee väkisin mieleen KKO:n ex-presidentin Curt Olssonin silloin tällöin 1970- ja -80 -luvulla lausuma tokaisu: "Ovatko ne tulleet aivan hulluiksi siellä!" Olsson tarkoitti jotain hölmöä hovioikeuden tai alioikeuden ratkaisua, mutta nyt on kysymys sentään maan ylimmän tuomioistuimen päätöksestä.
16. Matti Vanhanenhan todisti välittömästi Helsingin hovioikeuden tuomion jälkeen, että kirjassa esitetyt tiedot koskivat sinänsä aivan harmittomia tietoja ja asioita. Mm. tästä asiasta kustantaja Kari Ojala olisi halunnut kuulla Matti Vanhasta KKO:ssa henkilökohtaisesti, mutta KKO epäsi pyynnön. Tuomiossan KKO kuitenkin selitelee tätäkin Vanhasen paljastusta parhain päin Vanhaselle yksinomaan hänen asianajajan selittyjen pohjalta. Vanhasen kuuleminen olisi ollut välttämätöntä, jotta asia olisi tullut asianmukaisesti selvitetyksi.
14. Kuten jo sanoin, pidän korkeimman oikeuden Souri-jutun tuomiota perusteltuna. Korkeimman oikeuden ennakkopäätös Pääministerin morsian -kirjan jutussa (KKO 2010:39) joutuu kuitenkin Souri-tuomion valossa entistä kummallisempaan valoon. Vaikka nämä kaksi tapausta eivät toki ole faktoiltaan samanlaisia, ne ovat kuitenkin luonteeltaan samankaltaisia. Souri-tuomion jälkeen on entistä vaikeampi ymmärtää, miksi korkein oikeus päätyi Vanhas-jutussa siihen, että kirjan kirjoittaja ja kustantaja olivat syyllistyneet pääministerin yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen.
9 kommenttia:
"viihdejulkisuutta hyödyntävä henkilö" vs politiikkajulkisuutta hyödyntävä henkilö - KKO on näköjään rankannut nuo arvoasteikolla eri kategoriaan. Ei kai kirjailija tavoittele julkisuudella sen ihmeellisempiä asioita kuin poliitikko.
Minusta politiikkajulkisuutta hakevaan pitäisi soveltaa suurempaa avoimuutta. Onhan kyse sentään ihmisistä jotka hallitsevat meitä. Ei viihdejulkisuudessa päätetä ainakaan minun mielestä mitään meille kansalaisille tärkeitä asioita.
Ja kehuuhan jo Berlusconikin ihan julkisesti mieskunnollaan - ja taisi vielä Putin tukeakin asiaa :)
9. "Korkein oikeuden tuomio näyttäisi perustuvan paljolti siihen, että Sourin tapauksessa mainittuja seurusteluasioita oli käsitelty jo aiemmin laajasti lehdistössä, eli muun muassa neljä kertaa "laajalevikkisissä iltapäivälehdissä" ennen syytteessä tarkoitetun ensimmäisen 7 päivää -lehdessä olleen artikkelin julkaisemista ilman, että Souri oli puuttunut tiedon julkaisemiseen näissä lehdissä."
On muuten aivan käsittämätön perustelu tuomiolle. Jos joku lehti levittelee sinusta intiimiä tietoa tai perättömiä huhuja etkä viitsi/jaksa alkaa sitä välittömästi oikaisemaan niin silloin siitä saa muutkin lehdet kirjoitella, vai? Tämähän tarkoittaa sitä että sinun pitäisi lukea kaikki juorulehdet läpi viikottain että pysyisit kärryillä mitä siellä sinusta kirjoitetaan? Ja olla heti vaatimassa oikaisua. Jos et sitä tee niin ihan turha sitä on myöhemminkään yrittää koska silloinhan se on jo myöhäistä. Sitähän tuo KKO:n päätös käytännössä tarkoittaa. No Huh huh..
Minua kovasti kiinnostaisi tietää, milloinkohan KKO* alkaisi hyödyntää kirjoitettua lakia tuomioita jaellessaan. Tuntuu nimittäin siltä, että menevät pääsääntöisesti väärin päin nämä langetetut tuomiot. EIT tuntuu olevan samaa mieltä.
Koko porukka pitäisi pistää linnaan (enkä nyt puhu pressanlinnasta) sen verran törkeitä ja kauan jatkuneita ovat ilmeiset virkavirheet.
* Kukakohan tampio tuonkin lyhenteen oikein on keksinyt?
Kaksoisstandardit jylläävät KKO:ssa ja ajan kuluneen hampaan annetaan tuudittaa jutut unholaan.
Poliittinen mielistely on välillä rajua. Oikeusministeriö valvoo tuomiolaitosta, joten mielin kielin pitää olla.
Ruususen kirjasta otetut "langettavat kohdat" ovat tolkutonta luettavaa.
Eri maiden oikeuskäytännöt uppoavat historian multiin. Ruususen ja Sourin tapauksissa edellinen on se, joka langettaa häpeää KKO:n päälle ylisukupolvisena ilmiönä. KKO loukkasi suomalaisen kirjallisuuden perinnettä, niin heikko kuin Ruususen kirja onkin. Ruususen tekeleestä tulee marttyyrikirja tavallaan, mitä se ei sisältönsä puolesta ansaitse.
Onneksi olkoon, KKO. Kirjallisuuden väkevä virta tulee muistamaan heikot päätelmänne. Kirjallisuus ei mene halpaan eikä se unohda. (Vaikka Ruususen kirjan voisi muuten unohtaa.)
Onko Anonyymi 4.10.2011 lukenut Ruususen kirjan? Ja verrannut sitä viihderomaanigenren yleiseen tasoon Suomessa? Tai tv:n sarjaviihdetarjontaan?
Luin aikanaan Ruususen teoksen ja heti totesimme keski-ikäisen mieslukijan kanssa, ettei kirja ole tekstinä huono.
Kansien väliin on saatu huumoria, ajatusta ja tunnetta, ja kirja kuvaa sitä mitä se lupaa: erikoislaatuisessa asetelmassa tapahtuvaa rakastumisen kipuilua. Sen se tekee hienovireisesti. Jopa hienotunteisesti.
Joten, ne kirjallisuuden asiantuntijat, jotka Ruususen tekstin kohdalla näkevät julkiseen kivien heittelyyn sopivan paikan, hävetköön.
Virolaisen sananvapauden puolesta esitetyt kannanotot ovat hyvin perusteltuja ja oikeita.
Vanhasta ja Souria koskevat tuomiot ovat keskenään ristiriidassa. Molemmissa oli kyse yksityiselämän ydinalueesta eli asianomistajien seksielämästä. Sourin kohdalla katsottiin seksielämää koskevien ilmaisujen olleen yleisellä tasolla kepeästi esitettyjä, kun Vanhasta koskevat viattomat ilmaisut olivatkin yksityiselämää loukkaavia. Vanhasen kohdalla mitään halventavaa ei edes sanottu, niin kuin blogistikin mainiosti havainnoi.
Sourin kohdalla kirjoitettiin kuitenkin myös hänen tulevan tyttärensä isyydestä (Sourin raskauden aikana) spekuloiden, oliko se mahdollisesti hänen entinen seurustelukumppaninsa. Asia oli siis vakava sourin kannalta, jonka myös KKO tuomionsa 2011:72 perusteluissaan myöntää. Siitä huolimatta Vanhasen jutussa langetettiin rangaistus ja sourin asiassa ei.
Myös omasta mielestäni sourin tuomio on asiallisesti oikea. Ongelma onkin se, että pääministerin morsiantakaan ei olisi pitänyt tuomiota rangaistukseen. Toivottavasti Suomi saa ihmisoikeustuomioistuimesta taas langettavan ratkaisun tässä asiassa.
Mutta on todella hienoa, että korkein oikeus on muuttanut linjaansa sananvapaudelle myönteiseksi. Ehkäpä suomalainen keskustelukulttuurikin siitä kehittyy moniarvoisemmaksi.
"Mutta on todella hienoa, että korkein oikeus on muuttanut linjaansa sananvapaudelle myönteiseksi."
Voi myös olla, ettei linja ole muuttunut. Kenties poliitikkoja, poliiseja ja virkamiehiä yhä suojellaan ja nuoleskellaan. Muut vaan saavat painua ..kuuseen kuten aina ennenkin. Paitsi ehkä hyvämaineiset julkkikset.
Anonyymi varmaan tarkoitti linjan muutoksella samaa kuin minäkin eli edellisessä blogijutussa (486) ja ratkaisussa KKO 2011:71 selostettua tapausta.
En tunne asiaa tarkemmin, mutta pykälä näyttäsi edellyttävän, että asianomistajalle aiheutuu vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa.
Vanhasen tapauksessa voisi kysyä, mikä vahinko hänelle aiheutui kyseisistä lauseista. Ainakaan taloudellista vahinkoa ei ilmeisesti edes väitetty aiheutuneen, ja aineeton kuuluukin sitten noiden jälkimmäisten kriteerien piiriin.
Aiheutuiko sitten kärsimystä, ja oliko siitä näyttöä? Oliko vakavaa masennusta, ahdistusta tai unettomuutta sen vuoksi, että saunassa kerrottiin käydyn. Oliko pelkotiloja? Vai oliko vain kiusaantuneisuutta, hämillisyyttä tai muuta lievempää harmitusta. Minun on mahdoton nähdä, että jutussa olisi osoitettu Vanhaselle aiheutuneen niinkin voimakasta reaktiota kuin kärsimys. Epämukavuus tms. ei ole kärsimystä. Kyllä kai lainsäätäjä on jotain tarkoittanut tuon sanan valitessaan.
Entä sitten halveksunta. Onko joku halveksunut Vanhasta hieronnan, sekstailun tai saunassa käynnin takia? Pelkkä väitekin tuntuu uskomattomalta. Moni on voinut halveksua Vanhasta siitä, että hän on ylipäätään antautunut kyseiseen suhteeseen, mutta että noiden lauseiden perusteella. Ei varmasti. Päinvastoin moni on saattanut ajatella, että on se sentään äijjjä!
Minusta tuon rikoksen tunnusmerkistö ei täyty ollenkaan.
P.S toivottavasti ei mennyt tällainen myöhäinen, hätäinen mutu-veto ihan pieleen.
Lähetä kommentti