Kerrakii kunno kirja - kaikkii niie hiton morsiammii - ja koljattiloi jälkee - miun pittää sanoo jot kyl tuo Eveliina - häähä hää ossaakii kaikelaista - niiko tää kirjoittamisenkii - ja kaikelaist muutakii - mut ei niis nyt sen enempää - kysyt sie jot seurustellaak myö nyt sit - siis niiko silviisii - kuuleha sie,tuoho mie en virka mittää - kysy hänelt - Ellult - tai älä kysykää - nythä mie muistinkii - tää asjaha kuuluukii - kuuleha sie sälli ko mie siul haastan - kuuluu miu yksityisyytei piirii - hitto - miehä oon entine pääminister - nyt ala jätkä kuule kälppii siit tai mie suutu - ja mieko suutun, ni siit ei hyvä seuraa- mie en oo eläissäin suuttunt vast ko yhe kerra - lapsen - mut nyt mie - kuuleha sie sälli - taiakii suuttuu toise kerra...1. Vuoden 2000 perustuslakia ollaan parhaillaan muuttamassa. Edellinen hallitus antoi ns. Taxellin komitean mietinnön pohjalta toukokuussa 2010 eduskunnalle esityksen laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta (HE 60/2010 vp). Ennen viime vaalikauden päättymistä eduskunta hyväksyi 16. 2. 2011 lain Suomen perustuslain tarkistamisesta lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin.
2. Perustuslain 73 §:n mukaan eduskunnan on hyväksyttävä lepäämään jätetyt lait asiasisällöltään muuttamattomina täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Tätä uusintakäsittelyä koskeva eduskunnan lähetekeskustelu käytiin 13.9.2011 ja juuri nyt tätä kirjoittaessani eduskunnan täysistunto keskustelee vielä kerran puheena olevasta asiasta.
3. Perustuslain muutoksella pyritään vahvistamaan valtioneuvoston asemaa suhteessa tasavallan presidenttiin kuitenkin siten, että presidentti edelleen säilyttää asemansa merkittävänä valtioelimenä. Joissakin asiaryhmissä ja erityistilanteissa presidentin harkintavaltaa kuitenkin sidotaan eduskunnan ja valtioneuvoston yhtenevään kantaan.
4. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on myös selkeyttää ylimpien valtioelinten valta- ja vastuusuhteita ja siten poistaa valtiosäännön tulkintaan käytännön elämässä liittyneitä epäselvyyksiä. Tämä koskee erityisesti tasavallan presidentin päätöksentekomenettelyä sekä Suomen edustautumista Euroopan unionissa. Lisäksi perustuslain muutoksen tavoitteena on kehittää kansalaisten suoria osallistumismahdollisuuksia ja samalla vahvistaa valtiollisen järjestelmän perustana olevaa edustuksellista demokratiaa.
5. Valtioneuvoston asemaa vahvistetaan osoittamalla valtioneuvostolle yksinomainen toimivalta antaa hallituksen esitykset eduskunnalle. Parlamentaarisen hallitustavan vahvistamiseksi sekä valta- ja vastuusuhteiden selkeyttämiseksi tasavallan presidentin harkintavalta sidotaan määrämuotoisessa päätöksenteossa palautuksen jälkeen eräissä asiaryhmissä eduskunnan ja valtioneuvoston yhtenevään kantaan.
6. Käytännössä merkittävä osa presidentin päätöksenteosta on jo nykyisin parlamentarisoitunut, sillä presidentti käyttää toimivaltuuksiaan valtioneuvoston kannan mukaisesti. Tätä heijastaa myös presidentin nykyiseen valtioneuvoston ratkaisuehdotukseen perustuvaan päätöksentekoon liittyvä palautusmenettely, jonka mukaan presidentti ei voi asiaa ensimmäistä kertaa hänelle esiteltäessä päättää asiasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta poikkeavalla tavalla.
7. Ehdotetun perustuslain 58 §:n 2 momentin mukaan asian palautumisen jälkeen valtioneuvosto voisi antaa eduskunnalle muusta kuin lain vahvistamista, virkaan nimittämistä tai tehtävään määräämistä koskevasta asiasta selonteon. Tämän jälkeen asiasta päätettäisiin eduskunnan selonteon johdosta hyväksymän kannanoton mukaisesti, jos valtioneuvosto tätä ehdottaa. Eduskunta toimisi siis eräällä tavalla "erotuomarina" presidentin ja valtioneuvoston välillä. Ehdotettu menettely kohdistuisi käytännössä pääasiassa sellaisiin kansainvälisiin asioihin, jotka presidentti päättää määrämuotoisessa päätöksenteossa perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla ja jotka kuuluvat ulkopolitiikan johtamiseen.
8. Edellä kerrottu menettely on käytettävissä lähinnä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvia päätöksiä tehtäessä. Järjestelyn pääasiallisena tarkoituksena on ristiriitojen ennakollinen ehkäiseminen presidentin ja valtioneuvoston välillä.
9. Kansalaisten osallistumisoikeuksia valtiollisella tasolla täydennetään uudella kansalaisaloitteella, jolla äänestäjät voivat saada haluamansa asian eduskunnan käsiteltäväksi. Vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella tulee olemaan oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Eduskunnan tulee ottaa kansalaisaloite käsiteltäväkseen, mutta aloitteen hyväksyminen jää eduskunnan arvioitavaksi samoin kuin mahdolliset muutokset aloitteeseen.
10. Perustuslain 66 §:ään otettavan uuden säännöksen mukaan pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa. Pääministeri edustaa Suomea myös muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa, jollei valtioneuvosto poikkeuksellisesti toisin päätä. Valtioneuvosto voisi vastaisuudessakin poikkeuksellisesti päättää, että pääministerin lisäksi tasavallan presidentti osallistuisi Euroopan unionin toimintaan liittyvään kokoukseen, jos Euroopan unionin järjestelmä sen sallii.
11. Paljon porua on pidetty perustuslain 1 §:ään otetavasta lisäyksestä, joka koskee Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa. Perustuslakiin otetaan myös uudet säännökset toimivallan siirrosta Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle. Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävästä toimivallan siirrosta päätettäisiin vastaisuudessa kahden kolmasosan enemmistöllä, kuten nykyisinkin, mutta siirtoa ei tehdä poikkeuslailla nykyiseen tapaan vaan uudessa perustuslain määrittelemässä menettelyssä.
12. Sanotusta 1 §:ään tulevasta maininnasta käytettiin viime helmikuussa eduskunnan täysistunnossa runsaasti puheenvuoroja. Maininnan poistamista koskeva muutosehdotus kaatui äänestyksessä äänin 134-30. Poistamista kannattavia edustajia oli tuolloin vasemmistoliiton, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien, sosialidemokraattien ja vihreiden eduskuntaryhmissä.
13. Toisin kuin jotkut ovat väittäneet, perustuslakiin otettava maininta Suomen EU-jäsenyydestä ei vaikuta mahdollisuuteen erota unionista eikä mahdollisen eroamisen yhteydessä noudatettaviin menettelyihin. Kirjauksen jälkeenkin Suomi voi erota unionin jäsenyydestä eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä. Kirjauksen tekeminen on perusteltua, sillä EU:n jäsenyys vaikuttaa merkittävästi norminantovaltaan ja lainsäädäntöön samoin kuin suomalaisten tuomioistuinten toimintaan.
14. Eduskunta äänestää lepäämään jätetystä lakiehdotuksesta eli sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ensi perjantaina. Selvältä näyttää, että eduskunta hyväksyy lepäämään jätetyn lain suurella enemmistöllä. Perustuslakiin tulevia muutoksia vastustaa lähinnä vain perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja vasemmistoliitosta eronnut kahden hengen ryhmä.
15. Jotkut perustuslakiasiantuntijat arvostelevat vielä viime vaiheessa kovin sanoin uudistuksen yhtä keskeistä kohtaa eli edellä kappaleessa 7 ja 8 mainittua eduskunnan uskottavaa "erotuomarin" roolia tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välisessä (mahdollisessa) kiistassa. Uudistuksen ideana on, että jos presidentti ei suostu tekemään hallituksen ehdotuksen mukaista päätöstä, hallituksen kanta voittaa, mikäli eduskunta on hallituksen kanssa samaa mieltä. Kyseinen erimielisyys voi koskea ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, sillä perustuslain mukaan presidentti ja valtioneuvosto eli hallitus johtavat ulkopolitiikkaa yhdessä, ja presidentti päättää ulkopoliittisista asioista hallituksen ratkaisuehdotusten pohjalta.
16. Sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen että akatemiaprofessori Kaarlo Tuori "narisivat" viimeksi eilen TV1:n uutislähetyksessä kyseisestä kohdasta, jota he kutsuivat "poliitikkojen luomukseksi" ja jota valtiosääntöoppineet ovat vastustaneet. Tuori ja Ojanen kiinnittävät huomiota siihen, että parlamentarismiin kuuluu oletus, jossa toimiva hallitus nauttii eduskunnan luottamusta ja siis lähtökohtaisesti esittää eduskunnan kannan.
17. Ojanen:
- Minun mielestäni pitäisi lähteä myös ulkopolitiikassa siitä, että jos valtioneuvosto ehdottaa jotain tasavallan presidentin päätettäväksi, niin myös tältä osin valtioneuvosto nauttii eduskunnan luottamusta. Nyt on omaksuttu hyvin konstikas, kummallinen konstruktio.
Tuori:
- Presidentille ikään kuin annetaan mahdollisuus testata valtioneuvoston eduskunnassa nauttimaa luottamusta. Tämä on hyvin merkillistä parlamentarismia.
18. Valtiosääntöoppineiden nyt viime tingassa esille ottama kysymys on joka tapauksessa luonteeltaan lähinnä akateeminen, sillä käytännössä se ei tuskin tulee aktualisoitumaan. Kuten nimittäin jo edellä totesin, mainitun järjestelyn tarkoituksena on ristiriitojen ennakollinen ehkäiseminen presidentin ja valtioneuvoston välillä. Ei ole syytä pelätä, että presidentti tulisi ehdoin tahdoin riitautumaan hallituksen kanssa.
19. Olisivatko valtiosääntöoppineemme lainkaan yhtä huolestuneita kyseisen uudistuksen suhteen, jos olisi selvää, että tasavallan presidentiksi valittaisiin jatkossakin sosialisti tai jos eduskunnassa olisi vasemmistoenemmistö? Kun nyt näyttää siltä, että presidentiksi valitaan pitkästä aikaa oikeiston ehdokas, näyttävät valtiosääntöoppineemme valpastuneen ja huolestuvan uudistusta koskevassa kannanotoissaan.
16 kommenttia:
Näillä "huippuoikeusoppineilla" näyttää olevan taipumusta nähdä mörköjä hieman joka paikassa, myös sellaisissa yhteyksissä, missä mitään epäselvyyttä ei todellisuudessa ole olemassa.
Viittaan blogijuttuni loppuosan lisäksi tänään Helsingin Sanomissa olleeseen pääjuttuun otsikolla "Suomen ERVV-takaus voi kaksinkertaistua".
Sanotussa lehtijutussa viitattiin Hgin yliopiston eurooppaoikeuden huippuyksikön (sic!) tutkijan OTT Klaus Tuorin lausuntoon, jonka mukaan eduskunnan syyskuussa hyväksymä ko. laki on "perustuslain kannalta ongelmallinen."
Kyse on siitä, tiesikö eduskunta lain hyväksyessään, että 14 miljardin euron suuruinen takausvaltuus voi kohota, kun huomioon otetaan myös nimellisarvon päälle (teoriassa) tulevat korkokulut, lähes kaksinkertaiseksi eli nousta 28 miljardiin euroon.
Sittemmin ilmeni, että itse lakitekstissä takausvastuu on ilmaistu täysin oikein eli sanotun 14 miljardin euron suuruisen nimellisarvon lisäksi takausvastuu tai oikeastaan -valtuudet kattavat myös ERVV:n varainhankinnan kulut.
Päivän kuluessa haastatellut monet kansanedustajat sanoivat, että kansanedustajille kyllä jo elokuussa ja uudelleen suuren valiokunnan jäsenille vielä lakiesityksen käsittelyn yhteydessä kerrottu em. asian oikea laita, joten eduskunnalta ei pimitetty mitään, kuten huippuyksikön tutkijan lausunnosta voitaisiin kenties päätellä.
Ko. hallituksen esityksen perustelut ovat tosin po. suhteessa puutteelliset, koska niissä mainittiin, että takausvastuu käsittäisi vain sanotun 14 miljardin suuruisen takauksen nimellisarvon. Tämä sama maininta oli sitten tullut myös perustuslakivaliokunnan lausuntoon.
Ilmeisesti tutkija on tarkastellut ainoastaan perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja "ohittanut" eduskunnan hyväksymän lakitekstin.
ERVV on kaiken lisäksi aika lyhytaikainen väline.
Iltapäivällä Helsingin Sanominen verkkojulkaisusta sai enää turhaan etsiä aamun hälyuutista!
Blogin kohta 19. Eduskunnassa on oikeistoenemmistö. Ja pysyy. Jos blogistin pelko vasemmistolaisesta presidentistä muka toteutuisi, ei tämä saisi eduskunnalta sen enempää tukea kuin tähänkään asti. Ja onhan Lipponen blogistiakin oikeistolaisempi,vaikka blogisti ei vsemmistolainen olekaan.
Sekoittaako blogisti Kaarlo Tuorin ja Klaus Tuorin?
Ei sekoita!
Kaarlo Tuori oli "asialla" eilen TV-uutisissa, Klaus T. puolestaan tänään Hesarin "jymyuutisessa."
"presidentti ei voi asiaa ensimmäistä kertaa hänelle esiteltäessä päättää asiasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta poikkeavalla tavalla"
Jep. Olemme siirtyneet oligarkiaan, vaikka kansa persujen kautta vähän potkiikin vastaan. Hallitusta ja eduskuntaa johtavat samat henkilöt eli enemmistöhallituksen puoluejohto.
Presidentin pitäisi olla ns. viimeinen lukko eikä tämän veto-oikeutta saisi koskaan heikentää. Eduskuntahan voi aina tarvittaessa määrätä ennenaikaiset presidentinvaalit.
Mikä on "po"?
"Pitäisi olla" ei asiayhteyteen sovi, vaikka sitähän sillä kaikkialla muualla aina tarkoitetaan?
Po. = puheena oleva.
Blogisti tarkoittanee Kaius T. Tuoria? http://www.helsinki.fi/globalgovernance/research/tuori.html
Kyllä, tarkoitin Kaius Tuoria, sorry!
Tempaisin nimen "Klaus" suoraan eilisestä Hesarista, jossa kirjoitettiin Klaus Turista, enkä tunne ao.miestä henkilökohtaisesti.
Tästä takausasiasta eli 14 miljardista ja 28 miljardista on kehkeytynyt eduskunnassa soppa, jota oppositio käyttää tietenkin hyväkseen. Väärää tietoa tuntuvat jakaneen vähän kaikki, Johannes Koskisen johtamasta perustuslakivaliokunnasta ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajasta Kimmo Sasista alkaen.
On se sitten merkillistä, että vaikka nämä kaksi valiokunta ovat kuulleet ison joukon asiantuntijoita ja virkamiehiä, kenenkään päähän ei näytä pälkähtäneen, että tuolle 14 miljardin nimellisarvolle voi tulla vielä korkoja ja kuluja, joista Suomi myös voi joutua vastuuseen? Eikä kukaan kansanedustaja ole huomannut asiaa kysyä!
Perustuslakiongelmaa tuosta sopasta tuskin kuitenkaan tulee siinä mielessä, että asia olisi käsiteltävä, jos uusi "korjaava" lakiesitys annetaan, perustuslainsäätämisen järjestyksessä.
Suomessa on valtiosääntöoikeudellinen kriisi. Presidentinvaalit aiheuttavat asiaan lisää hämmennystä. Ehdotankin, että huutoäänestyksellä valittaisiin presidentiksi Persujen Jussi Niinistö. Kansa saisi Niinistön presidentiksi, Persut saisivat oman presidentin, Persut saisivat pitää Soinin, Jenni saisi pitää Saulin, Sauli saisi pitää Jennin, Paavot saisivat ansioidensa mukaan ja kaikilla menisi hyvin muutenkin.
Itse asiassa näiden valtiosääntöoppineitten kommentti on ihan aiheellinen, mutta en pitäisi asiaa ongelmana. Päinvastoin, kyse on nimenomaan parlamentarismia vahvistavasta piirteestä: käytännössä presidentille tulee mahdollisuus esittää epäluottamusta hallitukselle.
Ahtisaaren ja Halosen kausia on leimannut se, että presidentit ovat olleet omassa puoluessaan kohtuullisen heikkoja verrattuna pääministeriin. Nyt näyttää siltä, että presidentiksi nousee jonkin puolueen vahva mies: Niinistö, Lipponen tai Soini. On teoriassa mahdollista, että presidentti Niinistö voisi haastaa pääministeri Kataisen eduskunnassa ja voittaa äänestyksen. Aivan samoin voisi käydä Lipponen–Urpilainen-matsissa. Siis mahdollista, ei todennäköistä tai toivottavaa.
Sinänsä kannatan sitä, että perustuslaissa olisi vastapaino pääministerille. Ainakin oikeus hajoittaa eduskunta olisi annettava jollekin muulle valtioelimelle, esimerkiksi puhemiesneuvostolle.
Parikin presitenttivaalin ehdokasta on ilmaissut käsityksenään, ettei kaikissa EU:ta käsittelevissä asioissa presitenttiä syrjäytetä. He ovat kertoneet, että Suomen ja EU.n välillä tehtävissä sopimuksissa on kyse Suomen ulkopolitiikasta. Ulkopolitiikkaahan johtaa presitentti yhdessä hallituksen kanssa.
Olen mietiskellyt sitä, millaisia sopimuksia kyseinen määritelmä käsittää. Jos esimerkiksi Suomi joskus siirtää määräysvallan verotuksessaan EU:n vastuulle, lienee kyseessä Suomen ja EU:n välinen sopimus. Onko presitentillä sananvaltaa asiassa?
Toisaalta onko niin, että vaikka presitentillä on vastuuta EU:n kanssa tehtävän sopimuksen hyväksymisessä, uusi laki kieltää presitentin osallistumisen asiasta käytäviin neuvotteluihin?
Mihin koko presidentti-instituutiota nykyään oikeastaan tarvitaan? Ei mihinkään.
Presidentin valtaa on jatkuvasti karsittu lähes kaikkien poliittisten toimijoiden näkemysten mukaisesti, kuten onkin aivan oikein. Kukaan ei vain ole kehdannut tai kannatuksen laskun pelossa uskaltanut sanoa ääneen, että kyseisestä instituutiosta voitaisiin luopua kokonaan.
Kansalaiset ovat myötähäpeää tuntien saaneet seurata, kun presidentti on yrittänyt kynsin ja hampain pitää kiinni valtaoikeuksiensa rippeistä (esim lautaskiista EU:ssa) ja aivan perustellusti tullut pääministerin tölvimäksi, kun muu ei ole mennyt jakeluun.
Kaikki suunnillenkaan asialliset poliittiset tahot ovat olleet ja ovat presidentin valtaoikeuksien karsimisen kannalla. Joku voisi välillä pysähtyä miettimään, mitä tällaisilla kuninkuusraveissa, maatalousnäyttelyissä ja erilaisssa kansaivälisissä kissanristiäisissä ravaavalla "maan isällä tai äidillä" tehdään. Eikö tällainen höpöhöpö teatteri voitaisi suosiolla jättää vanhojen kuningashuoneiden omaavien maiden ikuiseksi ristiksi.
Preidentin valtaoikeudet eivät pidä sisällään mitään sellaista, jota ei voitaisi luontevasti jakaa pääministerille sekä ulko-, puolustus- ja ehkä eräille muille ministeriöille. Kyllä kai nykyaikana vallan, myös ulkopoliitttisen vallan, tulisi olla siellä, missä poliittinen ja parlamentaarinen vastuukin on.
Nyt näyttäisi olevan tarjolla ehdokkaita niin sanotuiksi vahvoiksi presidenteiksi. Luoja meitä kuitenkin varjelkoon sellaiselta poliittista vastuuta vailla olevalta sivusta huutelijalta, joka ilmoittelee näkemyksiään milloin mistäkin toimivaltaansa kuulumattomista asioista kansan hurratessa ja toimittajien nyökytetellessä.
On totta, että kaikki nykyiset merkittävät tahot ovat pyrkineet heikentämään presitentin valtaa. Nämä samat merkittävät tahot ovat myös olleet ensi linjassa siirtämässa valtaa Suomelta EU:n liittovaltiolle.
Ennenm Suomessa oli politiikkoja, jotka pitivät itsenäisyyttä Suomen tärkeimpänä tunnuksena. Tarkoitan esimerkiksi Rytiä, Paasikiveä ja Kekkosta.Silloin ei presitentin vallan heikentämisestä puhuttu. Vai uskooko joku, että Kekkonen olisi sallinut valtansa vähentämisen. Kekkonen ei myöskään sallinut Suomen itsenäisyyden myymistä Neuvostoliitolle tai USA:lle, pienemmistä valtioista puhumattakaan.
Edellä on ollut puhetta sitä, kenestä Tuorista ensimmäisessä omassa kommentissani oli kysymys. Tuori-nimisiä tutkijoita on Helsingin yliopistossa nyt sen verran paljon, että oma oikaisuni meni pieleen: HS:ssa haastateltu tutkija oli sittenkin OTK Klaus Tuori, ei siis OTT Kaius Tuori.
Asia selviää seuraavasta viestistä, jonka eräs tutkija Hgin yliopistosta minulle äsken ystävällisesti lähetti:
"Yhdessä blogissa puhuit Klaus Tuorista, mutta myöhemmin totesit puhuneesi Kaius Tuorista, Korjaus oli virheellinen koska HS:n jutussa haastateltiin todellakin OTK KLaus TUoria, ei OTT Kaius TUoria. He ovat veljeksiä, Kaius oikeushistorian tutkija ja on Jan Klabbersin johtamassa huippuyksikössä, ja akatemiatutkija. OTK Klaus Tuori tekee väitöskirjaa Euroopan Keskuspankista setänsä akatemiaprofessori Kaarlo TUorin johtamassa huippuyksikössä. Ei ihme että menevät sekaisin Tuorit. Vielä HY:ssä on OTK Taina Tuori, Kaiuksen vaimo joka tekee väitöskirjaa kansainvälisessä oikeudessa".
"Mihin koko presidentti-instituutiota nykyään oikeastaan tarvitaan? Ei mihinkään."
Ei demokratiaakaan "tarvita" mihinkään.
Aikamoista harvainvaltaa on Suomen hallitseminen ilman presidenttiä, kun samat n. 20 henkeä päättävät ensin asioista hallituksessa ja sitten äänestyttävät puoluekurin avulla sen läpi eduskunnassa. Muissa maissa on sentään kaksi kamaria.
Olisi hyvä olla vähän riippumattomampi taho kynä valmiina veto-oikeuteen varmuuden vuoksi.
Lähetä kommentti