Maanpuolustustahtokin uhkaa tällä menolla romuttua...1. Heräsin tähän aamuun uskoen ja luottaen siihen, ettei näin kaunista pakkaspäivää ainakaan tarvitsisi tuhlata blogijutun kirjoittamiseen, sillä tuskinpa tasavallassa nyt mitään kovin raflaavaa olisi voinut ehtiä toissapäiväisen "Mustan keskiviikon" jälkeen tapahtua. Ei ainakaan mitään sellaista, mistä pitäisi alkaa heti näpytellä uutta juttua.
2. Mutta toisin kävi, sillä netissä ja televisiossa paasattiin jo aamutuimaan täyttä päätä uudesta "jytkystä." Kyse on puolustusministeri Stefan Wallinin väitetystä jääviydestä puolustusvoimien leikkauspäätöstä tehtäessä. Wallin asianomaisena ministerinä esitteli tuon monien mieliä kuohuttavan päätöksen, jolla kuusi joukko-osastoa tullaan vuoteen 2015 mennessä lakkauttamaan ja neljä yksikköä yhdistämään toisten kanssa.
3. Stefan Wallinin, joka on paitsi puolustusministeri myös RKP:n puheenjohtaja, on epäilty suosineen ruotsinkielistä Uudenmaan prikaatia Dragsvikia toisten joukko-osastojen ja erityisesti itärajan Kontiolahdella sijaitsevan Pohjois-Karjalan prikaatin kustannuksella.
4. Epäilyn jääviyden syynä on se, että Wallin on jäsenenä Uudenmaan prikaatin killassa, jonka tehtävänä on sääntöjensä mukaan tukea Uudenmaan prikaatia ja sen varusmiehiä. Wallin on ollut vuodesta 2007 tuon kannatusyhdistyksen valtuuskunnan jäsen. Valtuuskunta on kerrotun mukaan 30-henkinen herrakerho, joka valvoo ja antaa ohjeita killan päätöksiä tekevälle hallitukselle.
5. Valtuuskunnan I-S:ssa haastateltujen jäsenten mukaan Wallin ei ole käynyt pari kertaa vuodessa kokoontuvan valtuuskunnan kokouksissa eikä sen tapahtumissa. Tämä puolustelu voidaan kuitenkin suoralta kädeltä tyrmätä, että ministerin poissaolo kokouksista ei poista tai lievennä hänen esteellisyyttä, jos sen todetaan olevan olemassa. Nythän ei ole kyse tuon"herrakerhon" päätöksenteosta, vaan maan hallituksen tekemästä päätöksestä.
6. Jääviysepäily perustuu siihen, että kannatusyhdistyksen jäsenenä puolustusministerin voidaan voidaan epäillä olleen taipuvainen suosimaan puolustushallinnon uudistamista suunnitellessaan ja siitä päätöksiä tehdessään juuri Uudenmaan prikaatia.
7. Se, ettei tosiasiallista suosimisesta olisi kyse, ei vaikuta esteellisyyskysymyksen harkintaan, sillä esteellisyyteen riittää, että Wallinin sanotun kytköksen perusteella syntyy perusteltu epäily siitä, että hänen puolueettomuutensa on vaarantunut. Kyse on siis virkamiehen ja ministerin objektiivisesta puolueettomuudesta, jonka väitetään tai epäillään vaarantuneen. Jos tähän päädytään, olisi ministerin pitänyt jäävätä itsensä kyseisestä päätöksenteosta.
8. Katsoin Ylen Aamu-tv:stä pääministerin Kataisen haastattelun, jossa toimittaja kysyi suoraan Kataiselta, oliko Wallin ollut esteellinen. Katainen tietenkin kiisti jääviyden. Mutta itse Wallinin kytkökseen eli jäsenyyteen ko. killassa Katainen ei ottanut kantaa, vaan ryhtyi hieman kiihtyneen oloisena selittämään, että valtioneuvosto eli siis hänen hallituksensa teki vain sellaisen päätöksen, jota puolustusvoimien edustajat olivat esittäneet. Tästä voisi saada käsityksen, jonka mukaan valtioneuvostolla ja paljon puhutulla presidentin johtamalla Utvalla olisi ollut vain eräänlaisen kumileimasimen rooli asiassa.
9. Kataisen mainittu selitys tuskin uppoaa kehenkään, sillä kaikki kyllä ymmärtävät, että juuri hallitus on toiminut asiassa päätöksentekijänä ja kenraali Puheloinen vain asian valmistelijana. Se seikka, että hallituksen oli taloudelliset realiteetit huomioon ottaen tosiasiallisesti pakko tehdä sanotunlainen päätös, ei voi mitenkään poistaa Wallinin esteellisyyttä, jos hänen puolueettomuutensa on lain edellyttämällä tavalla mainitun kytköksen johdosta vaarantunut.
10. Kataisen mukaan mukaan puolustushallinnon virkamiehet eivät ole kertaakaan esittäneet ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (siis utvan) kokouksissa Dragsvikin varuskunnan lakkauttamista. Puolustushallinto on itse miettinyt maanpuolustuksen kannalta järkevimmän rakenteen, Katainen vakuutti. Väite jääviydestä on täysin perätön, tiuskaisi Katainen.
11. Mutta kuten jo totesin, Wallinin epäilty jääviys ei poistu sillä perustella, että Dragsvikin lakkauttaminen ei olisi tullut utvan kokouksessa kertaakaan esille vaihtoehtona esimerkiksi Kontiolahden varuskunnan lakkauttamiselle. Ratkaisevaa on se, onko ministeri Wallinin puolueettomuus vaarantunut hänen sanotun Dragsvikin varuskuntaan olevan kytköksensä perusteella.
12. Wallin kertoi kysyneensä eilen, siis vasta hallituksen keskiviikkoisen päätöksen jälkeen, asiasta oikeuskansleri Jaakko Jonkan mielipidettä median tivattua hänen jääviyttään.
Wallinin mukaan Jonkka ei ollut nähnyt asiassa ongelmaa. "Johonkin hallitukseen kuuluminen on vakavampi juttu, mutta tällaiseen kannatusyhdistykseen kuuluminen ei johda esteellisyyteen", Wallin kertoo Ilta-Sanomille. Luultavasti tämä oli myös oikeuskansleri Jonkan vastaus Wallinin tiedusteluun.
13. Mutta mikä ihmeen hoppu oikeuskanslerilla oli suoralta kädeltä ratkaista asia, joka ei ole mitenkään selvä ja yksinkertainen? Tätä ihmettelen kovasti.
14. Kuten muistamme, Jonkalla on kyllä taipumusta jaella ministereille "puhtaita papereita" varsin lyhyen miettimisen perusteella. Viittaan tässä suhteessa paljon puhuttuun tapaukseen, jossa Jonkka antoi viikonlopun yli harkittuaan ministeri Mauri Pekkariselle puhtaat paperit taulukauppa-asiassa kolmisen vuotta sitten. Tuota päätöstä ovat monet oikeusoppineet ihmetelleet. Sen sijaan pääministeri Matti Vanhasen esteellisyyttä, jossa päädyttiin toisenlaiseen lopputulokseen, Jonkka hautoi todella pitkään.
15. Jonkan ei olisi tullut pitää asiassa mitään hoppua myöskään siksi, että lienee melkoisen varmaa, että Wallinin epäillystä jääviydestä tullaan kantelemaan nimenomaan oikeuskanslerille.
16. Ministereiden esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 28 §:n virkamiehen esteellisyysperusteita. Mainitun pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa hänelle tai hänen läheiselleen erityistä hyötyä tai vahinkoa. Momentin 4 kohdan mukaan esteellisyys syntyy muun muassa silloin, jos asiaa käsittelevä virkamies on hallituksen tai vastaavan elimen jäsenen yhteisössä, jolle on asian ratkaisusta odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
17. Nämä säännökset ei sellaisenaan tunnu soveltuvan Wallinin tapaukseen. Mutta huomioon tulee ottaa myös sanotun pykälän 7 kohdassa mainittu esteellisyyden yleissäännös. Sen mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
18. Professori Seppo Koskinen on verrannut tämänpäiväisessä Hufvudstadsbladetissa Wallinin tapausta ex-kulttuuriministeri Suvi Lindénin vuonna 2000 tekemään päätökseen myöntää tukea golfseuralle, jonka jäsen hän oli. Oikeuskansleri Paavo Nikula totesi tuolloin Lindénin esteelliseksi. Seppo Koskinen näyttäisi siis pitävän Wallinia esteellisinä.
19. Pikaisen asiaan tutustumisen perusteella olen itsekin taipuvainen katsomaan Wallinin esteelliseksi. Vaikka puolustusvoimien edustajat eivät olisi utvan kokouksissa nimenomaan esittäneet - siis virallisesti - Dragsvikin lakkauttamista, on monissa tiedotusvälineissä esitetty tietoja ja arvailuja, joiden mukaan juuri Dragsvik olisi virkamiesvalmistelun aikana ollut yksi lakkautusuhan alla olevista joukko-osastoista.
20. Kun Wallin on ollut ja on edelleen Dragsvikin eli Uudenmaan prikaatin kannatusyhdistyksen jäsen, jonka tehtävänä on sääntöjen mukaan tukea prikaatia ja sen varusmiehiä, on minusta itse asiassa jopa melkoisen selvää, että Wallinin puolueettomuus tämän kytköksen johdosta vaarantuisi, jos hän osallistuisi varuskuntien lakkauttamista koskevaan päätöksentekoon maan hallituksessa. Minusta Wallinin olisi siten pitänyt jäävätä itsensä sanotusta päätöksenteosta.
21. Tämä ei ole kannanotto siihen, onko ministerin sanottu kytkös ollut tosiasiallisesti omiaan vaikuttamaan hallituksen päätöksen sisältöön. Mutta kuten sanottu, esteellisyyskysymyksen arvioinnin kannalta tällä ei ole edes merkitystä, sillä esteellisyydessä on kyse virkatoimen puolueettomuuden uskottavuudesta ja viime kädessä viranomaistoiminnan nauttimasta luottamuksesta demokraattisessa yhteiskunnassa.
22. Tuomarin esteellisyyden osalta hieman samanlainen tilanne syntyy silloin, kun tuomari ja jompikumpi asianosaisista kuuluvat samaan vapaamuurarijärjestöön. Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja on vuonna 1996 katsonut (EOA:n kertomus 1996 s. 84-85), että tuomari on mainitussa tilanteessa esteellinen. Samaan periaatteelliseen kantaan on päätynyt myös apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen vuonna 2002 antamassaan ratkaisussa. Jääskeläinen katsoi, että tuomarin tulee virkanimityksensä yhteydessä ilmoittaa kuulumisestaan vapaamuurarijärjestöön tai muuhun vastaavaan aatteelliseen yhdistykseen.
23. Onko puolustusministeri Stefan Wallin ilmoittanut sidonnaisuusilmoituksessaan mainitun jäsenyyden Uudenmaan prikaatin killassa eli kannatusyhdistyksen valtuuskunnassa? Tuskinpa vain. Jos olisi, niin hänen esteellisyyteensä olisi voitu ottaa jo ennen päätöksentekoa puntaroitavaksi eikä tällaista hässäkkää/häsäkkää olisi päässyt syntymään.
PS 10.2. - Tarkistus osoittaa, että ministerin mainittu kytkös Uudenmaan prikaatiin ilmenee hänen sidonnaisuuksia koskevassa ilmoituksestaan. Tähän kukaan ei näytä kuitenkaan kiinnittäneen ennen UTVA:n päätöstä huomiota.
24. Uskooko joku, että oikeuskansleri toteaisi Wallinin esteelliseksi, jos hänelle kanneltaisiin asiassa? Turha toivo, sillä kyllä asia nyt on lyöty lukkoon oikeuskanslerin pikapäätöksellä, josta ei taida kyllä vielä olla mustaa valkoisella.
25. Tämän jutun kirjoittamiseen ei sentään tärvääntynyt aikaa tuntia kauemmin, joten aikaa jäi tänään vielä muihin ja tähdellisempiin askareihin.
137 kommenttia:
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tai joku ryhmän jäsenistä aikoo uutisten mukaan tehdä oikeuskanslerille pyynnön tutkia Wallinin epäiltyä esteellisyyttä.
Mikäs siinä, vaikka oikeuskansleri on jo ehtinyt tehdä pikapäätökseen, jonka mukaan Wallinin ei ollut jäävi!
Persujen ryhmä saaneen kantelun tai selvityspyynnön tekemiseen arvokasta juridista oikeusapua, sillä heidän eduskuntaryhmänsä juridisena neuvonantajana toimii emeritus professori Erkki Havansi.
Kukas tutkii oikeuskanslerin esteellisyyden, kun okalla on ennakkoasenne asiaa ja samalla tarve puolustaa pikaista möläytystään.
Jonkka oli aikanaan hyvä prosessualisti, mutta on sittemmin ikävä kyllä muuttunut valkopesukoneeksi.
Onhan okalla aina käytössään apuoka.
Puhutaan hieman epäselvästi, että Wallin on Uudenmaan prikaatin "kannatusyhdistyksen jäsen", mutta eduskunnan sivuilla Wallinista todetaan, että hän on ollut ko. yhdistyksen (Nylands Brigads Gille rf) valtuuskunnan jäsen vuodesta 2007 alkaen. Mikä on juridinen ero hallituksen ja valtuuskunnan jäsenyyden välillä; miksi hallituksen jäsenyys olisi jotenkin "vakavampi juttu"? Eikö yhdistyksessä juuri valtuuskunta ole se korkein päättävä elin, joka mm. valitsee hallituksen, hyväksyy budjetin yms.
Politiikan hullun viikon tahti vain kiihtyy: Timo Soini lopettaa ruotsin puhumisen!
Jääviys on täysin selvä. Wallin ei voi näyttää puolueettomalta, mitä vakiintuneesti edellytetään. Rinnastuu myös hyvin Lindeniin, paitsi että Wallinilla ei tiettävästi ole asiassa taloudellista intressiä.
Herää kysymys, eikö tässä maassa mitään opita :)
Onko puolustusministerimme niin pihalla sidonnaisuuksistaan ettei tiedä eroa yhdistyksen ja kannatusyhdistyksen välillä?
--Johonkin hallitukseen kuuluminen on vakavampi juttu, mutta tällaiseen kannatusyhdistykseen kuuluminen ei johda esteellisyyteen, Wallin vastaa (IS 9.2)
PUOLUSTUSMINISTERI STEFAN WALLIN
Muut luottamustoimet
1990 SF-klubben vid Åbo Akademi, varapuheenjohtaja
1991-1992 Åbo Akademin ylioppilaskunta, hallituksen puheenjohtaja, valtuuston puheenjohtaja (-92)
1991-1993 Ruotsalaisen kansanpuolueen nuorisojärjestö Svensk Ungdom, liittohallituksen jäsen
1993-1994 Nylands Brigads vänner vid Åbo Akademi, puheenjohtaja
1999- Stiftelsen för Åbo Akademi, valtuuskunnan jäsen
1999-2001 Österbottens högskoleförening, puheenjohtaja
1998-2000 Eurooppalainen Vaasanseutu ry, puheenjohtaja
2001 Suomen YK-valtuuskunta New Yorkissa, jäsen
2002- Svenska social- och kommunalhögskolan, valtuuskunnan jäsen
2007- Nylands Brigads Gille, valtuuskunnan jäsen
http://www.defmin.fi/?s=10
Yhdistyslaissa ei taideta puhua mitään valtuuskunnasta, mutta kylläkin valtuutetuista, joilla voi yhdistyksen sääntöjen mukaan erinäisiä tehtäviä.
Nyt lienee puhe juuri tällaisen valtuutetun asemasta?
Turvallisuusvaje P-karjalassa on vähäisempi kuin Svensk-finlandissa, joten sieltä voidaan varuskunta helpommin lakkauttaa kuin Tammisaaresta.
Idän uhan väistyttyä tulevaisuuden sodat koskevat rahan valtaa, omien koulujen ja instituutioiden turvaamista.
Olen samaa mieltä blogistin kanssa siitä, että Wallinin olisi pitänyt jäävätä itsensä.
Samaa mieltä olen siitäkin, ettei - maan tavan mukaan - tästä koidu Wallinille mitään seuraamuksia, onhan Jarkko "ukko ylijumala" jo absoluuttisen totuutensa tästäkin asiasta ilmaissut.
Saa nähdä, minkälainen riemu repeää, kun uutta kuntakarttaa aletaan urakalla piirtää. Uskallan lyödä ison vedon siitä, että kaksikielisyyssäädöksiä rukataan taas. Tiedätte kyllä, kumpaan suuntaan.
Höblarissa luki, että Jonkka tutkii tapauksen uudelleen.
Linden kaatui viheriölle, Wallinko uppoaa merellä? Kiitos ja kunnia toimittaja Staffan Bruunille, jos näin!
Jonkka siis tutkii uudelleen oman kannanottonsa oikeellisuuden? Kiva juttu.
Wallin on siis ilmoittanut ko. sidonnaisuutensa virallisesti. Hyvä. Tämäkin osoittaa, ettei kyseessä ole vain jokin mitätön herrakerhon jäsenyys.
Minulla on rakentava ehdotus koskien sitä, kumpi varuskunnista tulee säilymään, Uudenmaan prikaati Dragsvikissä vai Pohjois-Karjalan prikaati Kontiolahdella.
Kunnon miehet ratkaisevat tällaisen kiistan keskinäisellä mittelöllä sotatantereella.
Menkööt siis nuo kaksi prikaatia ja taistelkoot ylväästi mies miestä vastaan metsissä, soilla ja pelloilla. Se porukka, joka voittaa, säilyköön, hävinnyt prikaati lopetettakoon.
Taistelua kutsuttakoon seuraamaan ja taistelun tulosta arvioimaan ulkovaltojen tänne akreditoidut sotilasasiamiehet, jottei jääviysepäilyjä syntyisi.
PS. Taistossa voidaan käyttää, jollei muusta nimenomaan toisin sovita, paukkupatruunoita.
Anonyymi kirjoitti:
"Rinnastuu myös hyvin Lindeniin, paitsi että Wallinilla ei tiettävästi ole asiassa taloudellista intressiä".
Tietävästi Lindenkään ei saanut itse mitään taloudellista etua avustuspäätöksestään, vaan tuki meni golf-seuralle.
Mutta jos verrataan näitä kahta tapausta, niin kyllähän Wallinin tapaus on hänen kannaltaan paljon, paljon merkittävämpi sekä ruotsinkieliselle varuskunnalle että Wallinille itselleen kuin konsanaan Lindenin myöntämä vähäinen tukipäätös golfseuralleen.
Wallin nousee ko. päätöksellä kaikkien hurrien sankariksi, joka taisteli voiton ja sai pelastettua uhanalaisen Dragsvikin varuskunnan ja kaadetuksi sen sijasta Kontiolahden prikaatin.
Tämä oli Wallinilta kova näyttö urhoollisuudesta, suomenkielisten kannalta härskiydestä, joka pitää W:n rkp:n puheenjohtajana ja kansanedustajana sekä ministerinä niin kauan kuin hän vain ikinä haluaa.
Selvää on, että Wallin on tulevissa vaaleissa rkp:n presidenttiehdokas.
Kyllä päätöksen taloudellinen merkitys oli Wallinille itselleenkin valtava!
Pääministeri Kataisen perustelu siitä, ettei Wallin voi olla jäävi, koska utvan kokouksissa kukaan puolustusvoimien edustaja ei esittänyt Dragsvikin varuskunnan lakkauttamista, ei toki ole lainkaan relevantti eikä siis ratkaise jääviysasiaa.
Ko. leikkauspäätökset ovat olleet pitkään valmisteltavina ministeriössä Stefan Wallinin johdolla, jolloin W:lla on ollut erinomainen tilaisuus vaikuttaa valmistelun kulkuun ja utvalle annettavan esityksen sisältöön.
Wallin on toiminut valtioneuvostossa esittelevänä ministerinä, mikä on hyvin huomionarvoinen seikka.
"Tietävästi Lindenkään ei saanut itse mitään taloudellista etua avustuspäätöksestään, vaan tuki meni golf-seuralle." - kirjoitti JV.
Ja mistä seura ottaa rahansa? Jäseniltä, ellei muualta saada. Eli ulkopuolinen raha vähentää jäseniltä kerättävän rahan määrää. Tässä se intressi, jota tarkoitin :)
Itse en näe, että Wallin olisi ollut esteellinen tekemään tuota päätöstä. Ei se ollut yhtään sen enempää jäävi kuin esim nyt hallituksessa istuvat SAKn hemmot, jotka tekevät SAKta suosivia päätöksiä. Tai kansanedustajana olevat tekijänoikeudenhaltijat, jotka ovat laatimassa itseään suosivia lakeja.
Kyllä, Linden sai päätöksestään välillistä tukea itselleen, mutta välitön tuki ja hyöty meni seuralle.
Wallin saa Dragsvikin säilyttämispäätöksestä valtavasti välillistä hyötyä, lähinnä poliittista hyötyä, joka poikii W:lle myös taloudellista hyötyä esim. siinä muodossa, että hän säilyttää ministerinpostinsa myös seuraavassa hallituksessa, jossa RKP on - tietenkin - myös mukana.
Esim. Lauri Ihalainen ei taida olla enää töissä SAK:ssa.
--Yhdistyslaissa ei taideta puhua mitään valtuuskunnasta, mutta kylläkin valtuutetuista, joilla voi yhdistyksen sääntöjen mukaan erinäisiä tehtäviä.
Yhdistyslain (1989/503) neljännessä luvussa käsitellään päätösvaltaa ja mainitaan sana ”valtuutettujen”, joka on synonyymi sanalla ”valtuuskunnan jäsen”.
Gilletin säännöissä operatiivinen valta kuuluu hallitukselle. Valtuuskunta toimii yhdistyksen hallituksen neuvoa antavana elimenä tukien sen toimintaa yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamisessa.
8 § Delegationens uppgifter
a) stöda Gillet och dess organ i all dess verksamhet
b) behandla frågor av principiell betydelse för Gillets verksamhet, avge utlåtanden och göra förslag till styrelsen.
Sikäli kuin muistan, Dragsvikin Uudenmaan prikaatin lakkauttamisesta on ollut puhetta jo monta vuotta ja ylipäätään niin kauan kuin puolustusvoimien tulevista leikkauksista on puhuttu.
"Gilletin herrakerho" teki siis vuonna 2007 kaukonäköisen päätöksen, kun se pyysi Stefan Wallinia jäsenekseen. Odotettavissa nimittäin oli, että jos - ja kun - Rkp saa ministerinpostin maan hallituksessa, niin aika todennäköisesti Rkp:stä ja nimenomaan sen puheenjohtajasta voi tulla nimenomaan puolustusministeri. Olivathan esim. Kristian Gestrin ja Elisabeth Rehninkin juuri puolustusministereitä.
Niin ja Olle Nordbäck ja Jan-Erik Enestam. Dragsvik paljastuukin oikein RKP:n linnoitukseksi.
Kontiolahtea taas puolustaa vain Perus-Pena Oinonen persuista.
Rappariveljet sitoutuvat valassaan tukemaan kaikin keinoin ja kaikkien muiden valojen, esim. tuomarin- ja virkavalan, merkityksen ohittaen toisia veljiä ja näiden erilaisia intressejä.
KIltaveljien "valan" eli sääntöjen mukaan jäsenet puolestaan lupaavat tukea prikaatia ja sen sotamiehiä.
Selvitysmies prikaatikenraali Arto Räty totesi Uudenmaan prikaatista seuraavaa vuonna 2004 tehdyssä arvioinnissa ”Varuskuntarakenteen kehittäminen”:
Rannikkojoukkojen joukkotuotannossa on jonkin verran ylikapasiteettia, jolloin prikaatin joukkotuotanto on periaatteessa järjestettävissä muissa merivoimien joukko-osastoissa. Joukko-osastoon ei ole investoitu merkittävästi, eikä lakkauttaminen edellyttäisi merkittäviä investointeja muualle. Paikkakunnalle ei jäisi puolustusvoimien toimintaa, mikä vapauttaisi tiloja ja henkilöstöä. Joukko-osaston sijainnilla ei ole operatiivista merkitystä pl. sijainti rannikolla, eikä joukko-osastolle ole suunniteltu kasvava roolia uudessa johtamis- ja hallintojärjestelmässä. Prikaati on kuitenkin kielilain edellyttämä puolustusvoimien ruotsinkielinen joukko-osasto. Tämän takia joukko-osastoa ei voi lakkauttaa perustamatta samaan aikaan vastaavaa joukko-osastoa toiseen ruotsin- tai kaksikieliseen kuntaan. Joukko-osaston perustaminen toiseen merivoimien varuskuntaan edellyttäisi investointeja ja vaatii pidemmän suunnitteluajan.
(IL) Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén Helsingin yliopistosta sanoo, että
pelkkä jäsenyys ei tee kenestäkään jääviä.
- Jäsenyys perinne- tai tukiyhdistyksessä ei tee kenestäkään jääviä. Jos Wallin olisi toiminut erittäin aktiivisesti killassa ja antanut lausuntoja killan nimissä, niin siinä tapauksessa asia ei olisi aivan yksiselitteinen.
Yleensä yhdistysten julkisuuskuvan hoitaminen kuulu hallituksen puheenjohtajalle. Valtuuston jäsenet valitaan sen perusteella, mikä on heidän ”poliittinen painoarvonsa”. Vaikuttaminen tapahtuu myös enemmän kulisseissa, ei julkisuudessa. Eikö arvoisalla professorilla ole kokemusta "herrakerhoista"?
Jep. Mikael Hidén on tunnetusti (myös) näissä esteellisyysasioissa tunnetusti ns. vanhan koulukunnan miehiä, joka on saanut oppinsa aikoinaan 50-60 -luvulta Tauno Tirkkoselta ja Veli merikoskelta. Tuolloin esteellisyyttä tarkasteltiin hyvin muodollisin perustein eikä laissa edes ollut yleissäännöstä tuomarin tai virkamiehen esteellisyydestä puolueettomuuden vaarantumisen perusteella.
Tuolloin Euroopan ihmisoikeussopimuksesta tai ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöstä ei tiedetty yhtään mitään, eikä Hidén näytä tätä puolta tajunneen myöskään 2000-luvulle tultaessa.
Todellakin, yhdistyksen jäsenen muodollisella asemalla yhdistyksen tms. yhteisön elimissä ei ole juuri minkäänlaista merkitystä, vaan ratkaisevaa on, että yhdistyksen tai valtuuskunnan jäsen on sellaisessa asemassa, että hän on voinut vaikuttaa yhdistykselle mieluisan päätöksen tekemiseen.
Vaikuttaminen tapahtuu kulisseissa, nimenomaan. Me emme tiedä, onko Wallin pyrkinyt vaikuttamaan ko. perusteella päätökseen, mutta tästä ei vaadita selvitystä, vaan riittää, että W:llä on sellainen kytkös asiaan, jonka perusteella hänen puolueettomuutensa voidaan perustellusti epäillä vaarantuvan.
Mutta tätähän Hidén ei tunnu tajuavan.
Jos Wallin todetaan tässä joukko-osastojen ja varuskuntien lakkauttamisasiassa jääviksi, voisiko hän enää päättää minkään varuskunnan lakkauttamisesta/ joukko-osaston koulutuksen siirtämisestä toiseen paikkaan. Aina kuitenkin kysyttäisiin, miksei Nyland brigadia lakkauteta, edes osittain, ja siten siirretä ruotinkielisten koulutusta toisaalle? Tälle ajatukselle kai se prikaatin Gillen valtuuskunnan jäsenyyteen perustuva jääviysväite rakentuu. Ruosinkielisten joukkojen koulutusta perustuslaki huomioon ottaen ei voitane myöskään siirtää muualle kuin johonkin ruotsin- tai kaksikieliseen kuntaan.
Lienee niin, että tämän hallituskauden aikana ei enää tule tarvetta lakkauttaa lisää varuskuntia. Nyt tehdyistä lakkauttamispäätöksistäkin osa pannaan täytäntöön vasta vuonna 2015. Anonyymin kysymys on siten lähinnä akateemista laatua.
Nyt voidaan odotella selvitystä siitä, oliko Uudenmaan prikaati todella vaarassa tulla lakkautetuksi tehdyn lakkauttamispäätöksen valmistelun aikana. Tästä voinevat kertoa valmisteluun osallistuneet virkamiehet. Ellei heidän suitaan sitten ole mahtikäskyllä tukittu.
Vaihtoehtona oli yhdistää Dragsvik Upinniemen varuskuntaan. Kirkkonummi on kaksikielinen kunta, joten kielipoliittista ongelmaa ei olisi ollut.
Upinniemen sotilasstrateginen asema on kiistaton, Dragsvikin ei.
No jos ajatellaan tuomarin esteellisyyttä, niin onhan maailman selvin asia, että tuomari on esteellinen istumaan sellaisen yhdistyksen juttua, jonka toimielimessä (hallituksessa tai valtuuskunnassa) hän on jäsenenä. Ei kai tästä voi olla kiistaa.
Jos taas tuomari on yhdistyksen - etenkin suuremman sellaisen - jäsen, ei tämä liene esteellisyysperuste yhdistyksen riita-asiassa. Ts. jos Suomen Lakimiesliitto on asianosaisena oikeudenkäynnissä, ei tarvinne väkisin etsiä liittoon kuulumatonta tuomaria.
En tosin tiedä, miten ministerin esteellisyys menee.
No mutta! Yhdistyksellä ja yhdistyksellä voi olla todella merkittäviä eroja.
Yhden yrityksen tehtäväkenttä, kuten esim. Lakimiesliitolla, voi olla sekä asiallisesti (aatteellisesti) että maantieteellisesti (kattaa koko Suomen) hyvin laaja.
Toinen yhdistys taas voi olla suppea, esim. 30 ihmistä käsittävä "herrakerho", jonka toimiala myös voi olla sangen suppea ja rajoittua vain tietyllä paikkakunnalla olevan tietyn laitoksen tai intressiryhmittymän tukemiseen.
Näitä yhdistyksiä ei voi tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa suinkaan rinnastaa noin vain toisiinsa.
Olen ottanut tässä tapauksessa vertailokohteeksi tuomarin jäsenyyden tietyssä vapaamuurijärjestössä, jonka osalta oikeusasiamies on todennut tuomarin olevan esteellinen, jos jompikumpi asianosaisista on saman järjestön jäsen.
Pakallinen vapaamuurarijärjestö ja tietyn varuskunnan kulissien takana toimiva kiltakerho ovat samantyyppisiä hieman samantyyppisiä, molemmat hieman salaperäisiä poppoita, joihin ei jannu kuin jannu voi liittyä "niin kuin Lakimiesliittoon", vaikka täyttäisikin tietyt muodolliset vaatimukset. Jäsenyys edellyttää killan/järjestön hyväksyntää ja kutsua.
Tietääkseni myös jonkinlainen valtuuskunta kävi luovuttamassa Wallinille vetoomuksen ettei Dragsvikiä lakkauteta. Ettei vaan olisi kiltaveljet so. Gillar olleet asialla tai ainakin järjestämässä vetoomusta?
Ainakin minun mielestäni Wallin oli esteellinen.
Eikös tästä päätöksestä voi Kohoon valittaa? Siinähän sitä voisi sitten myös vaatia täytäntöönpanokieltoa kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Peustekin täytäntöönpanokiellolle olisi selvä.
Valtioneuvoston jäsenen esteellisyys määräytyy hallintolain esteellisyysperusteiden mukaisesti, kuten Jyrki toteaakin. Uutta yksityiskohtaa asiaan näyttää tuovan valtioneuvostolain muutos (HE 137/2011), johon sisältyy erityisäännös ministerin esteellisyydestä. Perustuslakivaliokunta näyttää tänään antaneen esityksestä lausuntonsa, muttei ole tähän esteellisyyssääntelyyn todennut mitään. Esityksen perustelut ovat kyllä tosi laajat. Ehkä sieltä löytyy uutta kättä pidempää ministereille esteellisyyden arviointia varten. Tosin tuossakin laissa lähtökohtana ovat edelleen hallintolain esteellisyyssäännökset.
Valitus KHO:een ei taida onnistua, koska asiassa ei liene tehty valituskelpoista päätöstä eikä asiassa ole muodollista asianosaistakaan, joka voisi valittaa.
Asiaa ei ole käsitelty valtioneuvoston yleisistunnossa, vaan siinä paljon puhutussa UTVA:ssa, jossa Halonen on toiminut puheenjohtajana, ja joka tiedotteen mukaan on käsitellyt "puolustusvoimauudistusta", kuten virallinen termi leikkauksista kuuluu, puolustusvoimien komentajan ratkaisumallin pohjalta.
Tiedotteen mukaan "puolustusvoimauudistusta ryhdytään nyt (siis UTVA:n kannanoton jälkeen) toteuttamaan puolustusministeriön ohjauksessa."
Vaikka asiaa on käsitelty UTVA:ssa muodollisesti puolustusvoimain komentajan ratkaisumallin pohjalta, lienee asian UTVA:ssa esitellyt puolustusministeri Wallin, joka on tietenkin voinut - kuten ilmeisesti on myös tapahtunut - vaikuttaa mainittuun komentajan "ratkaisumalliin" ratkaisevasti.
Slovenian entinen pääministeri Janez Jansa palaa jälleen maan johtoon. Jansan Demokraattinen puolue SDS sai joulukuussa pidetyissä vaaleissa vasta toiseksi eniten ääniä, mutta sai kuitenkin lopulta aikaan enemmistöhallituksen.
Jansaa vastaan on edelleen vireillä oikeusjuttu, jossa häntä syytetään lahjuksien vastaanotosta. Suomalaisen Patria-yhtiön epäillään lahjoneen Jansaa panssariajoneuvokauppojen yhteydessä vuonna 2006.
Pääministeri Jyrki Katainen ylisti Jansaa tv-haastattelussa lähes "maasta taivaaseen."
RKP ja Wallin ajavat aina ruotsinkielisten suomalaisten etuja. Jo puolueensa sääntöjen mukaan. Jonkun valtuuskunnan jäsenyys tuskin muuttaa tilannetta. Esim. Kepu puolustaa maataloutta eikä se sen takia ole tullut jääviksi tekemään maataloutta koskevia päätöksiä, joita muut aika harvoin tekevätkään poikkeuksena joku satunnainen kokoomuksen maatalouministeri. Vasemmisto ajaa työväen etuja ja kokoomus Isänmaan etua eivätkä ne tule näissä asioissa jääveiksi.
Nimimerkki juridiikka pois politiikasta
Gilletissä on noin 1 600 jäsentä. Valtuuskunta (30 henkeä) on pumpattu täyteen suomenruotsalaisia päättäjiä (mm. ministereitä, kansanedustajia, akateemikkoja, sotilasvirkamiehiä). Ei siis mikään pitsinnypläyskerho!
Nu om någonsin behövs Nylands Brigads Gille och därmed är det viktigt att vara med och stöda Gillet i sitt arbete. Gillet jobbar aktivt med att stöda Nylands Brigad i Dragsvik. Kom också du med i kretsen som jobbar för att bevara, utveckla och stöda Brigade.
Eduskunnan täysistunnossa to 9.2 Pentti Oinonen (ps.) penäsi ministeri Stefan Wallinilta perusteluja Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttamisesta ja Dragsvikin säilyttämisestä. Wallin kielsi vastauksessaan, että valinta olisi tehty kielipoliittisin perustein ja että hänellä olisi ollut osaa tai arpaa päätöksenteossa. Lisäksi hän totesi, että:
Melkein jokaisessa maakunnassa, kaupungissa, jossa on tai on ollut varuskunta, on erittäin vahva maanpuolustushenki, vahvat kytkökset nimenomaan siihen varuskuntaan. Se on aivan luonnollista, ja se on myöskin osa Suomen historiaa. Samalla täytyy muistaa, että viimeisten 10 vuoden aikana, runsaan 10 vuoden aikana, on lakkautettu Suomesta aika paljon jo varuskuntia, varikkoja, linnakkeita ym., joilla myöskin on ollut hyvinkin tärkeä asema, mutta ne ovat osa tätä rakennemuutosta. On selvää, että kiltatoiminta, muun kaltainen toiminta, joka on ollut käynnissä näitten varuskuntien ja yksiköitten ympärillä, tulee jatkumaan ja sen pitää jatkua. Se on myöskin osa tätä maanpuolustushengen ylläpitämistä.
Lopuksi: Dragsvik-vetoomuksen ministerille esitti RKP:n nuorisosiipi Svensk Ungdom (SU), ei Gillet.
- En usko, että selvitettäväksi asiaksi nousee niinkään, onko Wallin ollut esteellinen päätettäessä lakkautettavista varuskunnista, vaan enemmänkin se, onko luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantunut, Jaakko Jonkka sanoo IS:lle.
"En usko, että selvitettäväksi asiaksi nousee niinkään, onko Wallin ollut esteellinen päätettäessä lakkautettavista varuskunnista, vaan enemmänkin se, onko luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantunut", Jaakko Jonkka sanoo.
Ohoh, voi hyvät sylvit, mikä lapsus oikeuskansleri Jonkalta, jos tuo hänen lausumansa I-S:ssa todella pitää paikkansa.
Eikö oikeuskansleri todellakaan tiedä, että "puolueettomuuden vaarantuminen" on nimenomaan yksi virkamiehen esteellisyysperuste?
Jos virkamiehen puolueettomuus on erityisestä syystä vaarantunut, hän on esteellinen.
Näin sanoo laki, eli hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohta.
Oikeuskanslerin pasmat tuntuvat olevan muutenkin hieman sekaisin.
Wallin kertoi keskustelleensa Jonkan kanssa jo torstaina ja saaneensa Jonkalta nimenomaisen vahvistuksen sille, että hän ei ollut asiassa esteellinen.
Jonkka taas sanoo I-S:n haastattelussa, että hän ei ole keskustellut "virallisesti" Wallinin kanssa, vaan aikoo vasta nyt, "kun kanteluita on odotettavissa", ryhtyä tutkimaan asiaa.
Kuten olen aiemmin monta kertaa todennut, oikeuskanslerilla on outo kaksoisrooli, jossa puurot ja vellit voivat helposti mennä selaisin, kuten tässäkin tapauksessa näyttää tapahtuneen.
Oikeuskansleri on ensinnäkin "kruununjuristi" eli ministereiden ja valtioneuvoston neuvonantaja, jonka puoleen ministerit voivat viranhoidon juridiikkaa koskevissa ongelmissaan.
Mutta toisaalta taas oikeuskansleri on ylin laillisuusviranomainen, joka tutkii ministereiden ja VN:n virkamiesten virkatoimista tehtyjä kanteluja.
Tässä Wallininkin tapauksessa ministeri on ensin kysynyt Jonkalta neuvoa, mutta nyt kun asiassa on tulossa kanteluja, Jonkka muuttuukin tavallaan poliisiksi ja ryhtyy tutkimaan, oliko Wallin menetellyt lain ja mahdollisesti myös oikeuskanslerin neuvojen mukaisesti!
Kuka tämän jälkeen uskoo oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan objektiivisuuteen tällaisissa tapauksissa? Käsi ylös! No niin, yhtään kättä ei noussut.
Onpa aika erikoista ettei tämän luokan "päätöksistä" voisi valittaa. Mitä asianosaisiin tulee, koskee UTVA:n päätös tai linjaus, ihan miten vaan, tuhansia ihmisiä ihan perskohtaisesti. Ei vain Raaseporin ja Joensuun seudun kansalaisia.
Taitaa olla politiikan ydintä tämä "prosessi". Linjauksia, jotka koskevat tuhansia kansalaisia tehdään ja noiden linjausten pohjalta ryhdytään tosiasiallisen täytäntöönpanoon, ei voi valittaa?
Kuulin, että nyt puolustusministeriö antaa seuraavaksi "linjauksensa" puolustusvoimille, joka sitten täytäntöönpanee ministeriön tahdon.
Taitaa olla vielä niin, että puolustusvoimien komentaja antaa toteutusmääräykset sotilaskäskynä ja sotilaskäskystähän ei voi tunnetusti valittaa.
Mukavalla tavalla on tässä "prosessissa" ohitettu kansalaisten oikeus hakea muutosta ja oikeussuojaa riipumatomalta tuomioistuimelta.
Dragsvik oli lakkautusuhan alla jo vuonna 2001, mutta joukko-osasto pelastettiin kielikysymyksen nojalla.
Ruotsinkielisten asevelvollisten oikeus saada opetusta omalla kielellään sisältyi vuoden 1922 kielilakiin, tästä huolimatta lainkirjainta kuitenkin muutettiin vuonna 2003 niin, että ”vähintään yhden joukko-osaston (prikaatintasoinen organisaatio) on oltava ruotsinkielinen”.
Kiitos ja kunnia tästä Lipposen II-hallituksen puolustusministeri Jan-Erik Enestamille!
Miksiköhän Suomessa ei ihan oikeasti oteta mallia Virosta: ministereiden sivu- ja luottamustoimet ovat siellä vankasti pannassa. Meillä sitä vastoin vähän väliä putkahtelee esiin näitä ei-vain-kahden-vaan-useamman-pallin yhdistelmäongelmia! Olisi helppoa esim. kieltää kunnanvaltuustojäsenyys ministereiltä ja kansanedustajiltakin. Erilaiset yhdistysjäsenyydet ovat toki eri asemassa, niissä pitää, kuten blogisti aivan oikein kirjoittaa, katsoa tapaus tapaukselta miten jäsenyys tai muu sidonnaisuus sopii yhteen ministeriyden virkavelvollisuuksiin.
Jos tämä jotenkin esteellisyyttä voisi olla, niin kysymys olisi nimenomaan esteellisyyden yleislausekkeesta, kuten blogisti on aivan oikein todennut. Ei kuitenkaan ole mitenkään yksiselitteisen selvää, täyttyykö yleislauseke. Tällöin edellytetään nimenomaan erityistä syytä, joka jo nostaa kynnystä. Kuuluminen jonkin varuskunnan "kiltaan" ei kai tällaista erityistä syytä suoraan muodostane. Etenkin kun ottaa huomioon (yleisesti tunnetun tosiseikan), että (lähes) kaikki suomenruotsalaiset käyvät armeijan Dragsvikissa. Tällä lienee vaikutusta myös siihen kuuluisaan "objektiiviseen näkökulmaan" (mikä lie), josta esteellisyyttä tulee tarkastella. Eri asia toki on, jos toiminta on ollut aktiivista ja ulospäin näkyvää. Näin kai emeritusprofessori Hidénin ajatuksenjuoksu tulee ymmärrettäväksi.
UudPr:n Facebook-sivuilla Gille-talibaani Thorbjørn Toby Sirén esittää lämpimät kiitoksensa aseveljilleen ministeri Stefan Wallinille ja valtiosihteeri Marcus Rantalalle Dragsvikin pelastamisesta:
Det är nog Brigadledningen, Stefan Wallin, Marcus Rantala och den sakkunniga ledningen på huvudstaben vi har att tacka. Jag är bara en vanlig kverulerande Gille-taliban som inte tycker om att sådant som jag håller som kärt blir ifrågasatt.
Mistä itse kukin voi tunnistaa suuren hypyn (Kierkegaard) vihdoin tapahtuneen täällä läntisen ajattelun peräsuolessa?
Jokainen rehellinen sielu havahtuu tänä sunnuntaiaamuna siihen karuun totuuteen, että pitää katsoa asioita suoraan silmiin; että pitää luottaa omiin aisteihinsa ilman näkymättömän käden suojaavaksi sanottua otetta (Sartre), kun Itä-Suomen kansa ei olekaan suojatuista suojatuin, vaan valituimmat kootaan Dragsvikiin pitämään hauskaa ilmastoiduilla luksusbuusseilla Pohjanmaalta saakka.
Eikö tapausta voitaisi, kuten blogisti on tehnyt, rinnastaa oikeusasiamiehen ratkaisemaan tapaukseen, jossa katsottiin, että tuomari oli esteellinen käsittelemään asia, jossa hän ja toinen jutun asianosaista kuluivat samaan vapaamuurarijärjestöön.
Aatteellisena yhdistyksenä kilta rinnastuisi siis vapaamuurarijärjestöön, jonka jäsenet ovat sitoutuneet keskinäiseen avunantoon.
On huomattava, että Wallin ei ole pelkästään killan rivijäsen, rivisotilas, vaan kuuluu suppeaan ydinryhmään, joka on nimenomaan sitoutunut tukemaan varuskuntaa.
Ei tiedetä, onko ja millä tavoin killan valtuuskunta pyrkinyt vaikuttamaan asiaan, mutta olisi hyvin epätodennäköistä, ettei näin olisi kulisseissa tapahtunut. Painostusta tms. ei ole itse asiassa tarvittu, sillä W. on valtuuskunnan jäsenenä muutenkin ymmärtänyt "yskän." W:n poliittisen tulevaisuuden kannalta asian ratkaisulla on ollut tärkeä merkitys.
Huomioon tulee ottaa toki myös itse asia, joka on tässä tapauksessa erittäin merkittävä killan valtuuskunnan edustamalle varuskunnalle, jos ja kun varuskunta on ollut niin sanotusti lakkautuslistalla, kun asiaa on W:n johtamassa PM:ssa valmisteltu. Asian ratkaisulla on ollut killan valtuuskunnan edustamalle laitokselle erinomaisen suurta hyötyä tai vahinkoa riippuen valmistelun lopputuloksesta.
Wallinin julkiseen ylistyskuoroon on liittynyt myös RKP:n kansanedustaja Thomas Blomqvist.
Jag tror även att försvarsminister Wallins goda kännedom om brigadens verksamhet och betydelse har varit av stor vikt
Kyllä Wallinkin on esittänyt kantansa prikaatin puolesta; tosin tämä tapahtui muutamaa kuukautta ennen ministerinpestiä (Låt inte hökarna kring Dragsvik provocera oss!).
Mielenkiintoisia näkökulmia sekä blogistin kirjoituksessa että käydyssä keskustelussa. Toivottavasti Jonkka lukisi nämäkin läpi. Kun HBL ja Ilta-Sanomat haastattelivat minua, monien muiden asioiden lisäksi esillä oli se, onko tapauksessa ainakin rikottu hyvää hallintomenettelyä. Oma arvaukseni on se, että Jonkka tulee päätymään huomautuksen antamiseen tällä perusteella. Lausunnosta voi olla jopa vaikea päätellä, onko kyse huomautuksesta vai ohjeesta.
Niin, milloinkas oikeuskansleri nyt on mitään muuta todennutkaan, vaikka kyse olisi selvästä virheestä!
Tavallisin "seuraamus" on oikeuskanslerin "käsityksen lausuminen", joka on siis huomautusta lievempi seuraamus ja jota pidetään ylimpien laillisuusvalvojien omaksumassa luokittelussa sanktion luontoisena seurauksena.
Hyvän hallinnon perusteista säädetään hallintolain 6 §:ssä, että viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämääräänsä nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.
Millä perusteella Wallinin menettely voisi olla mainitun 6 §:n vastaista? Onko W:n toiminta on puolueetonta? Voidaanko sano,. että vaikkei W ollut esteellinen, hänen toimintaansa voidaan arvostella puolueettomuusvaatimuksen kannalta?
Hallinnon avoimuutta voidaan toki sanoa rikotun, jos ministeri ei ole etukäteen tuonut julki ko. kytköstään eli jäsenyyttään prikaatin killan valtuuskunnassa, jonka tehtävänä on prikaatin kaikenpuolinen tukeminen.
Jos olisi, niin olisiko oikeuskansleri silloin katsonut hänet jääviksi? Mutta nyt kun päätös on tehty, laillisuusvalvojalla ei sen sijaan ole, jos vanhat merkit pitävät paikkansa. rohkeutta todeta ko. asiaa, koska se olisi ministerin, hänen puolueensa, maan hallituksen ja UTVA:n kannalta perin noloa.
Hyvään hallintoon vetoaminen tuntuu minusta näpertelyltä, jolla vain halutaan välttää ottamasta kantaa epäiltyyn jääviyteen ja jääviyden seuraamukseen. Tavoite on selvä: halutaan välttää kysymys siitä, a) olisiko tehty päätös purettava ja b) voidaanko esteellisen ministerin kenties epäillä syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Oikeuskansleri siis keksii ko. Seppo Koskisen ennakoiman kuvion hyvästä hallinnosta, jolla ei ole käytännössä minkään valtakunnan merkitystä.
Oikeuskanslerin näennäisestä moitteesta, jota ei ole todellisuudessa edes tarkoitettu minkäänlaiseksi moitteeksi, viis! Ministeri on päässyt tavoitteeseensa: saanut hattuunsa uuden sulan, jonka avulla voi paistatella puolueensa sankarina politiikassa niin kauan kuin vain ikinä kehtaa
Näiden sivujen suosituimpia "oliota" ylivoimainen 1.Halonen, 2.Soini ja Jonkka, 3.Paatero
IS haastatteli myös Wallinia itseään, ja kysyi vaiheista ennen UTVAa, kun ministeri ei niihin ensimmäisessä vastauksessa käynyt käsiksi vaan väist. Toisella kerralla hän sanoi mm. "Valmistelu on salaista. Tätä rakennemuutosta on tehty pitkin matkaa. Varmaan erilaisia listoja on ollut pitkin matkaa" ja sitten taas UTVAn yksimielisyyteen. Toimittaja ei hellittänyt, vaan kysyi kolmannen kerran. Wallin: "Se valmistelu taas on salainen. On ollut useampia malleja. En voi sitä kommentoida".
Se oli väistelyä. Mutta vastaus viimeiseen kysymykseen on puhdasta sumutusta. Mitä se itse asiassa tarkoittaa? Ei ole päätä eikä häntää.
Toimittaja: "Annoitte Hblssä ymmärtää, että vaikutitte säilymiseen?"
W: "Tarkoitin, ettemme olisi koskaan saaneet tietää, jos joku puolustusministeri olisi lähtenyt politisoimaan tällä asialla ja harrastamaan aluepolitiikkaa".
Eihän sitä nytkään saatu, kun valmistelu kerran oli niin salaista. Varmaan Wallinkaan ei siitä tiennyt mitään...
Selvä ykkönen on kuitenkin muuan Matti Vanhanen, Vuoksenrannan Säde, josta on kerrottu ainakin 97 blogijutussa.
Kyllä, huomasin itsekin tuon anonyymin mainitseman salaisen valmistelun, johon Wallin kovasti vetosi.
Tämä on selvä merkki siitä, että siitä, että Wallin on todellakin "vaikuttanut" UTVA:n päätöksenteon pohjana olleeseen puolustusvoimien komentajan ratkaisumalliin suojelemalla Uudenmaan prikaatin leikkauksilta ja yhdistämiseltä Upinniemen joukko-osastoon.
Saa nähdä, saadaanko joku PM:n virkamies puhumaan asiasta, vai onko kaikkien virkamiesten suut tukittu mahtikäskyllä.
Eikö tuo ajatus jonkun puolustusvoimien virkamiehen ulostulosta ole aika mahdoton, sillä silloinhan rikottaisiin vaitiolovakuutusta (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999; 23 §, 24 §, 35§). Rangaistus vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta löytyy rikoslaista. Kuka uskaltaa?
HblWallin: Arbetsseger om Nylands brigad
Uunituore puolustusministeri tietoisena Puolustusvoimien 200 milj. euron leikkauksista iloitsee siitä, että hallitusohjelmaan kirjattiin klausuuli ruotsinkielisen varusmieskoulutuksen turvaamiseksi lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Tämä oli RKP:lle merkittävä osavoitto Dragsvik-taistelussa!
"Kontiolahtea taas puolustaa vain Perus-Pena Oinonen persuista".
Aika munaton on Karjalan korpisoturikin osoittamaan taitoansa, sisuansa ja peräänantamattomuuttansa elegantin maailman salongeissa, kun peliä pelataan kaksilla korteilla. Toista on, jos tämä taisto käytäisiin suolla tai pellolla kuten blogisti humorisesti ehdotti. Se olisi menoa Gille-talibaaneille!
Kiltatyö on merkittävä osa vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja on täysin puoluepolitiikan ulkopuolista toimintaa.
Pohjois-Karjalan Prikaatin Kilta ry.
Unohtiko Pohjois-Karjalan prikaatin kilta lobbauksen kokonaan?
Ottamatta mitenkään kanta itse asiaan, tuntuu siltä, että tuomarinjäävit ja hallinnon esteellisyyspykälät ovat ainakin joillakin keskustelijoilla samaistuneet yhdeksi, vaikka niissä on olennaisia eroja.
Eroja on, mutta toisaalta yleinen esteellisyysperuste, josta nyt on kysymys, on tuomarin ja virkamiehen osalta samanlainen.
Tuomari on OK 13 luv. 7 §:n 3 momentin mukaan esteellinen, "jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Hallintolain 28 §:n 7 kohdan mukaan virkamies puolestaan on esteellinen, "jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu."
Epäily puolueettomuuden vaarantumisesta tietyn ulkoisesti havaittavan seikan perusteella on yhtenen tekijä. Kriteereiden "erityinen syy" ja "perusteltu aihe" sisältö on sama.
Sekä tuomarin että virkamiehen esteellisyysperusteiden funktiona on torjua ennakkoasenteen vaikutus lainkäytössä ja hallintomenettelyssä.
Esteellisyyteen ei vaadita tosiasiallista puolueellisuutta ja toisen tai jonkun osapuolen suosimista, vaan jo tietyn konkreettisen seikan (kytköksen) perusteella syntynyt perusteltu epäily puolueettomuuden vaarantumisen mahdollisuudesta riittää esteellisyyteen.
iHyvästä tai edes kohtalaisen hyvästä hallinnosta meillä ei ole syytä hehkuttaa. Käsitys esteellisyydestä kuntien päätöksen teossa aina lautakuntien kuin kunnanjohtajienkin osalta on täyttä hebreaa. Tapaturmalautakunnan päätöksentekoon osallistuu asiantuntijalääkäreinä valtuusyhtiöiden ja työeläkeyhtiöiden omat huippuasiantuntijat jääviydestä ei hajuakaan. Lautakunnassa sopimaton huono päätös "vakuutusyhtiölle" koituu vahingoksi koko vakuutusalalle valkuutus "oikeus" pitää kiinni erikoisesta korvaus linjasta se on kaukana yhdenvertaisesta kohtelusta ja kaukana vielä ihmisoikeus ajatuksestakin...
YLE Helsinki: Dragsvikin tulevaisuus vaakalaudalla
Radio-ohjelmassa keskustellaan siitä, minkälainen isku Dragsvikin lakkauttaminen ja koulutuksen siirtyminen olisi Raaseporin kaupungille. Raaseporin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ulf Heimberg sanoo, että isku on enemmän kuin suuri, se on katastrofi. Varuskunta on kaupungin neljänneksi suurin työnantaja ja työllistää 250 kantahenkilökuntaan kuuluvaa. Dragsvikin menetystä varuskuntana Heimberg kuvaa seuraavasti:
Se merkitsee myös sitä, että paljon suurta putoaa pois kuten tämä kulttuuri, mitä on rakennettu Dragsvikin ympärille. Tällä killalla, Dragsvikin killalla, niin sillähän oma lehti mitä on julkaistu, mitä tälle lehdelle tapahtuu. Killalle yleensä, sehän ei ole pelkästään kytketty tähän varuskuntaan vaan myös Dragsvikin itse alueeseen ja kaikkiin näihin kasarmeihin, niin kyllä se olisi suuri tappio.
Sivutaan myös taloutta, mitä liittäminen Upinniemeen olisi maksanut.
Mulle ei ole kerrottu, että kuinka paljon säästöä siitä loppujen lopuksi tulisi, jos Dragsvikin varuskunta siirtyisi, niin joku on puhunut 3 milj. eurosta vuositasolla, niin ei se säästö kovin suuri ole.
Toisaalta Pohjois-Karjalan prikaati lienee Kontiolahden kunnan suurimpia ellei peräti suurin työnantaja.
Perus-Pena Oinonen Pohjois-Karjalasta ja persut ylipäätään messuavat nyt kovasti Kontiolahden varuskunnan lakkauttamisasiassa.
Mutta tästä nyt nähdään, mikä merkitys puolueille on hallituspaikoista! Jos persut olisivat suostuneet menemään Kataisen hallitukseen, minne heitä suorastaan maanittelemalla maaniteltiin, olisi ilmeistä, että Kontiolahdelta ei tultaisi lakkauttamaan varuskuntaa.
Jos persut olisivat suostuneet hallitukseen, he olisivat saaneet luultavasti ainakin 4 ministerinpaikkaa. Tällöin persujen Jussi Niinistö, joka nyt on eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana, olisi ollut vahvoilla puolustusministeriksi.
Jos persut olisivat valinneet hallitukseen menon, olisi Rkp mitä todennäköisemmin valinnut opposition, eikä Wallin olisi päässyt "kukkoilemaan" varuskuntien lakkauttamisasiassa.
Mutta Timo Soini ja persut valitsivat opposition ministerinpaikkojen sijasta. Hyvin lyhytnäköistä politiikantekoa persuilta, sanoisin!
"Ministereiden esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 28 §:n virkamiehen esteellisyysperusteita."
Soveltuuko virkamiehen esteellisyyssäännöstö lähtökohtaisesti hyvin ministeriin? Minusta ei, koska virkamiehen tulee lähtökohtaisesti olla puolueeton, kun taas ministeri on luottamusmies eli lähtökohtaisesti ajaa edustamansa ryhmän etua. Pitäisikö ministerin esteellisyyksistä säätää oma, väljempi lakinsa?
Edellä pari päivää sitten muuan anonyymi on jo kertonut, että ministereille on tulossa oma hallintolakinsa, johon otetaan myös omat säännökset ministereiden esteellisyydestä. Mutta kuten anonyymi taisi mainita, nuo säännökset eivät asiallisesti tule juurikaan poikkeamaan hallintolain virkamiehiä koskevista esteellisyysäännöksistä.
Puhut asiaa arvoisa blogisti!Kyllä persut tekivät karmean munauksen jättäytymällä pois Kataisen hallituksesta. On tosiaankin ihmeellistä, että Soini ajatteli enemmän omaa etuaan kuin "köyhää kansaa",jota nyt lyödään.
Ei ihme, että Väyrynen kiertää Itä-Suomea kuntauudistusta esittelevän virkamiestyöryhmän perässä ja lausuu omat vastakkaiset teesinsä sekä kuntauudistuksesta että varuskuntien lakkauttamisesta.
Soinille tulee kuntavaaleissa murskatappio ja se on tälle helppoheikille hyvä opetus, kun miehelle ei kelvannut hallitusvastuu.Jokainen tietää, mitä mieltä Soini on Kreikan tilanteesta. Siinä ei ole enää mitään uutta.
Ihmetellä täytyy myös Mari Kiviniemen riidanhaluisuutta. Kun hän itse ei viime eduskuntavaalien kampanjassa osannut sanoa ja hokea mitään muuta kuin "Kiviniemi ykkösen jälkeen tulee Kiviniemi kakkonen", ja kun hän jäi tästä tavoitteestaan ymmärrettävästi kauas, luulisi Kiviniemen olevan tyytyväinen kun Paavo Väyrynen uhrautuu jällen pelastamaan puolueen kuntavaleissa.
Mitä ihmettä Kepussa tapahtuu, kun jatkuvasti heitetään kapuloita kunniapuheenjohtajan rattaisiin? Onko puoluejohto seonnut kokonaan?
Timo Soinin pikkumaista luonnetta ja herkkänahkaisuutta pitää kyllä ihmetellä.
Nyt hän rähinöi - itsekseen - siitä, että joku ruotsinkielinen toimittaja tulkitsi väärin hänen vaali-iltana antamaansa lausuntoa! Kukaan ei olisi edes huomannut tuota Soini lausuntoa, jollei hän olisi nostanut itse siitä rähäkkää.
Nyt hän kiukuttelee ruotsalaisille ja on vannonut, ettei tule puhumaan tiedotusvälineille ruotsia ennen kunnallisvaaleja! Huh, millaista lapsellisuutta!
Soinin pitäisi ottaa oppia Paavo Väyrysen valtiomiesmäisyydestä. Paavo on tullut aina hyvin juttuun Rkp:n ja yleensä ruotsinkielisten kanssa.
Tämä palkittiin eilen, sillä keskustan ruotsinkielinen piirijärjestö ilmoitti esittävänsä Paavoa keskustan uudeksi puheenjohtajaksi! Paavo varmisti jo tällä, Mari Kiviniemen suureki harmiksi, mukanaolonsa ensi kesäkuun puheenjohtajavaalissa.
Maksavat oppirahojat!
Ongelman ydin tässä on se, että Uudenmaan prikaati ei ole suomenruotsalaisille pelkkä prikaati vaan paljon enemmän. Se on tärkeä osa kulttuuri-identiteettiä (”me-henkeä”), aivan kuten Lipposen II-hallituksen puolustusministeri Jan-Erik Enestamin asiaa kuvasi puheessaan kansallisen veteraanipäivän juhlassa Västanfjärdissä vuonna 2002.
Se on paikka, jossa ruotsinkieliset nuoret kaikilta maamme alueilta voivat olla yhteydessä toisiinsa.
Identiteetin rakentaminen konkreettisten instituutioiden varaan ja vieläpä valtion tukemien on näinä levottomina aikoina yhtä hölmöä kuin se, että identiteetti rakentuu palkkatyön säännöllisten tulojen varaan.
Jos kerran jokin venäläisten rakentama peruskorjaamaton tiilikasa on noin tärkeä, niin yhtä hyvin valtio voisi laittaa sen lihoiksi ja myydä eniten tarjoavalle. Rahaa kiltayhdistyksen optiomiljonääreiltä Mikael Liliukselta, Nalle Wahlroosilta ym. ei puutu.
Jos hallintolain jäävitulkinta todella olisi yhtä tiukka kuin tuomarinjäävin, ei kunnallisten lautakuntienkan toiminnasta tulisi yhtään mitään. Siellähän vähän joka ikinen kuuluu johonkin paikalliseen etujärjestöön kuten kauppakamariin, yrittäjiin, maataloustuottajiin, ammattijärjestöön, asukasyhdistykseen ja niin edelleen.
Yrittäjistä, maataloustuottajista ym. puhellut anonyymi ei ole kyllä yhtään jyvällä siitä, mitä esteellisyydellä tarkoitetaan.
Uskon kyllä sen, että Pohjois-Karjalan prikaatin killan toiminta on ollut "täysin puoluepolitiikan ulkopuolista toimintaa."
Sen sijaan Uudenmaan prikaatin killantoiminta lienee "täysin kielipolitiikan mukaista toimintaa."
"Identiteetin rakentaminen konkreettisten instituutioiden varaan ja vieläpä valtion tukemien on näinä levottomina aikoina yhtä hölmöä kuin se, että identiteetti rakentuu palkkatyön säännöllisten tulojen varaan".
Rkp:lle ja sen jäsenistölle ja kannattajille sekä erityisesti puolueen napahenkilöille mainitunlaisen identiteetin rakentaminen on kuitenkin ollut kaikkea muuta kuin hölmöä, sehän on ollut suorastaan menestystarina.
Rkp on ollut hallituspuolueena yhtäjaksoisesti kaiketi jo 30 vuotta. Sitä ovat tarvinneet apupuolueeksi milloin kokoomus ja keskusta, milloin taas demarit. Ja kaikkien kanssa Rkp on aina hallitukseen mieluusti mennyt, jos se vain on saanut läpi - ja jo hallitusohjelmaan - omia tärkeitä asioitaan.
Tästä ovat malliesimerkkeinä juuri tämä varuskunta-asia ja edellisen hallituksen aikana ruotsinkielisen käräjäoikeuden perustaminen Etelä-Pohjanmaalle Vaasaan.
Kaikki järkisyyt puhuivat ruotsinkielinen käräjäoikeuden perustamista, koska alueen ihmisistä enemmistö on suomenkielisiä ja oikeusjutuista niin ikään. Jopa Vaasan käräjäoikeuden ruotsinkielinen laamanni vastusti ko. asiaa, mutta mikään ei auttanut. Kun hallitusohjelmassa oli mainittu käräjäoikeus Rkp:lle luvattu, niin siitä pidettiin kiinni ja se toteutettiin.
Aivan varmasti RKP:lle on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa hallitusyhteistyöstä.
On hyvä kuitenkin muistaa, että julkisten säästötoimenpiteiden johdosta Suomen ruotsinkielisten asemassa on tapahtunut myös heikennystä mm. Ylen ruotsinkielisen ohjelmatarjonnan supistus, Tammisaaren synnytyslaitoksen sulkeminen, suomen- ja ruotsinkielisten koulujen yhdistäminen osana valtion aluehallinnon uudistusta Keski-Pohjanmaalla ja syyttäjälaitoksen ja poliisin hallintouudistuksessa ruotsinkielisten alueiden liittäminen suomenkielisiin.
Kaikki nämä poliittis-hallinnolliset uudistukset ovat johtaneet siihen, että RKP:ssä jokainen rakenneuudistus arvioidaan huolellisesti kielellisestä näkökulmasta. Ruotsin kielestä on tullut kilpi. Ollaan jatkuvasti kielipoliittisesti puolustusasemissa.
Apulaisoikeusasiamies tutkii museojohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirénin mahdollisen jääviyden.
Guggenheim-säätiön hallituksen jäsen Carl Gustaf Ehrnroothiin pyysi jokin aika sitten museonjohtaja GKS:n yrityksensä hallitukseen.
Gallen-Kallela-Sirén kertoi olleensa yrityksen hallituksessa seitsemän kuukautta. Kyseessä on start-up -yritys, jonka omistajillekaan ei ole vielä jaettu osinkoja. Museojohtaja ei ole kuulemma osallistunut yhtiön hallituksen kokouksiin.
Hieman merkillistä kuitenkin, että museojohtajaa, joka on puuhaillut koko pienen ikänsä taidehistorian maailmassa, pyydetään sellaisen firman hallituksen, joka toimialana on hyödyntää laivojen pilssivettä.
Niin, ja kuinka ollakaan, museojohtajan puoliso on palkattu Ehrnroothin yhtiön palvelukseen.
Ehrnrooth ja Gallen-Kallela-Sirén ovat tehneet Guggenheim-hankkeen pohjatyötä ja kertoneet museosta mahdollisille yrityskumppaneille. Reilu kuukausi siten museojohtajan vetämä porukka esitti Hgin kaupungille Guggenheim-museon rakentamista Helsinkiin. Hankkeen hyväksymiselle asetettiin jostakin syystä erittäin kiireellinen aikataulu.
Kaupunki on ollut tietoinen Gallen-Kallela-Sirénin hallitusjäsenyydestä, minkä takia häntä nyt epäiltiin jääviksi. Asiaa selvitettiin jo aiemmin eikä jääviysongelmaa silloin havaittu. Apul. kaupunginjohtaja Tuula Haataisen mukaan asia käytiin vielä lakimiesten kanssa läpi, koska tapaus nousi julkisuuteen.
Vai että oikein kaupungin omien lakimiesten! Niin, monissa muissakin esteellisyystapauksissa ao. organisaation omat lakimiehet ovat aina vakuuttaneet, ettei esteellisyydestä voi missään tapauksessa olla kyse.
Näin esim. vuosi pari sitten, kun uuden ydinvoimalahankkeen valmistelua ministeriössä vetänyt korkea virkamiehen paljastui esteelliseksi. Tuolloin ministeri Pekkarisen johtaman ministeriön kansliapäällikkö Leuka-Virtanen päästeli oikein röhönaurun kuullessaan, että ylijohtaja taisto Turusta epäillään jääviydestä. Kansliapäällikön mukaan heidän huippupätevät lakimiehet olivat selvittäneet asian ja vakuuttaneet, ettei jääviydestä voi olla kysymys.
Mutta kuinka ollakaan, oikeuskansleri Jonkka totesi Turusen olleen yksiselitteisen jäävi asian valmistelussa.
Museojohtaja on sanonut, että "jos joku on hyötyjä meidän ystävyydestämme (siis GKS:n ja Ehrnroothin) niin suomalainen veronmaksaja."
Kyse ei kuitenkaan ole "ystävyydestä", vaan epäillystä voitelusta. Voi myös olla, että suomalainen veronmaksaja ei hyödy Guggenheim-hankkeesta mitään, vaan hanke tulee esim. helsinkiläisille veronmaksajille kalliiksi.
Blogin kohdan 23 johdosta FAKTATIETONA:
Valtioneuvoston ja eduskunnan julkisista tietopalveluista saatavista tiedoista ilmenee, että:
Valtioneuvoston yleisistunnon kirjelmällä 30.6.2011 eduskunnalle annetuissa ministereiden sidonnaisuusilmoituksissa ministeri Stefan Wallin on ilmoittanut muun muassa:
"Nylands Brigads Gille, valtuuskunnan jäsen".
Tiedoksi, että tuo asia on tullut edellä kommenteissa jo moneen kertaan todetuksi ja se on mainittu myös blogikirjoituksen ao. kohdassa 23.
Päivitystä odotellessa, paljonpa on tänään tapahtunut. Finnairin toimitusjohtajan asuntokeplottelut Ilmarisen kaa sekä Persujen tutkintopyyntö Wallinin uhkailuista kun hän itse on Venäjällä kertomassa mitkä itärajan varuskunnat lopetetaan.
Kyllä isot pojat osaa..
Perus-Pentti Oinonen on sitten tänään jättänyt oikeuskanslerille kantelun Wallinin epäillystä jääviydestä.
I-S:n mukaan oikeuskansleri Jonkka lupailee Wallinin asiassa ratkaisua "pikavauhtia."
No ihmekös tuo, sillä Jonkka itse asiassa jo ratkaisi asian, kun Wallin viime viikolla, tietenkin "jostakin syystä" vasta UTVA:n päätöksen jälkeen, kyseli Jonkalta esteellisyydestään.
W:n mukaan J jo tuolloin kertoi kantansa, jonka mukaan W ei ole esteellinen.
Nyt sitten Jonkka vain kirjoittelee jonkinlaiset perustelut kannanotolleen. Kun virastossa on liuta esittelijöitä apuna, niin kyllä Jonkka parissa kuukaudessa saa pikapäätöksensä valmiiksi, jolla W. sata varmasti putsataan jääviysepäilystä ja hänelle annetaan viralliset "puhtaat paperit."
Näinhän se menee.
Jonkan kaksoisrooli on todella hupaisa, niin hupaisa ja härski, että se menee täydestä kuin väärä raha. Ensin hän kruununjuristina neuvoo ministereitä ja sitten ratkaisee päälle ministeristä tehdyt kantelut!
Ja kaikki valtiosääntöoppineet vain taputtelevat kilvan käsiään, jotta hyvin menee! Olemme suomalaisessa oikeusvaltiossa!
Nyt vasta hokasin, että Oinonen on kannellut Jonkalle myös siitä, että Wallin uhkaili häntä ja kahta muuta persu-edustajaa viime torstain eduskunnan kyselytunnin jälkeen "vakavilla toimenpiteillä."
Mitä sanoo Jonkka tähän? Tuskinpa paljon mitään. Jonkalla on toki varastossaan tukuittain vanhoja "malleja" siitä, miten tällaiset kiusalliset kysymykset ja kantelut joko a) ohitetaan tyylikkäästi sanomatta mitään, tai b) saivarrellaan asian vierestä perustein tyyliin, että kyseessä on ollut vain "väärinkäsitys".
On jouduttu melkoiseen umpikujaan. Mitäs jos Jonkka jääväisi itsensä ja koko K(J)onkka - ronkan ??
Turha toivo, Jonkka ei näet myönnä tuota kaksoisrooliaan lainkaan.
Mielenkiintoista keskustelua tällä palstalla !
Itse olen odottanut, että arvoisa oikeusministerimme puuttuisi jo tähän Wallinin jääviyskeskusteluun !
Odotan tätä mielenkiinnolla sen johdosta, että oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin omista sidonnaisuuksista löytyy seuraava tieto:
-Uudenmaan prikaatin killan neuvottelukunta 2010–
Jonkan tulevan päätöksen perusteluja väitetyn uhkailun osalta:
"...voidaanko pitää todennäköisenä - saati sitten selvitettynä - että suhteellisen pienikokoinen W olisi uhannut - ja vieläpä eduskunnan pyhimmässä paikassa eli valtiosalissa - kolmea riskiä ja isokokoista perussuomalaista kansanedustajaa (O, N ja S) yhdellä kertaa ...en omasta ja koko virastoni puolesta pidä tätä edes luultava... kyseessä saattaa olla jonkinlainen väärinkäsitys, jollaisia usein syntyy, kun perussuomalaiset ovat tuohduksissaan jostakin heille epämieluisasta asiasta...voi myös olla mahdollista, että W on puhunut ko. tilaisuudessa ruotsia tai ruotsinsuomea, mitä perussuomalaiset eivät vahvan kokemussäännön mukaan aina kovin hyvin ymmärrä.. on myös huomattava, että persujen puheenjohtaja Timo Soini on ilmoittanut äskettäin kieltäytyvänsä puhumasta ruotsia aina hamaan seuraaviin kunnallisvaaleihin saakka...on siis mahdollista, että kun Soini on kieltäytynyt puhumasta ruotsia, ko. kolme kansanedustajaa ovat vuorostaan kieltäytyneet edes ymmärtämästä W:n käyttämää suomen kieltä...tämän vuoksi ja mitä asiakirjoista olen muuten saanut tai ollut saamatta selvyyttä, katson, niin ja kun vielä otetaan huomion että...katson, ettei kantelu tältäkään osalta anna osaltani mihinkään, ei siis kerrassaan yhtään mihinkään toimenpiteisiin, vaan päästän W:n pahasta ja annan hänelle oikein puhtaat paperit tässäkin asiassa.
Hah, hah! Onpa tämä jättekivaa! Koko Rkp:n kerma näyttää kuluvan tuohon paljon puhuttuun gillettiin!
Tänään on kerrottu, että myös ministeri Wallinin valtiosihteeri Marcus Rantala on killan saman valtuuskunnan jäsen kuin Wallinkin.
Ja tietenkin: valtiosihteeri Rantala on valmistelut puolustusvoimien leikkausasiaa ministeriössä Wallinin johdolla.
kirjoituksessanitällä saitilla jo 10.2. totesin lyhyesti, että Dragsvik on RKP:lle viimeinen armeijan linnoitus, jota pitää miehissä ja naisissa puolustaa henkeen ja vereen.
On muuten hauskaa, että entinen RKP:n puoluejohtaja Ole Nordbäck on lehtitietojen mukaan toimiessaan Kreikan suurlähettiläänä takavuosina havainut, että Kreikka se vasta korruptoitunut maa on ja kaikki sen velat, joita nyt maksellaan,johtuvat jo silloisesta korruptiosta.
Ole on varmasti silloin hirveästi ihmetellyt Kreikan korruptuneisuutta.
Onkohon hänelle silloin tullut yhtään mieleen, että on täällä Suomessakin tiettyjä mätäpaiseita, kuten esim. nyt tämä Dragsvik, jota täytyy henkeen ja vereen puolusta.
Muuten, eikö tämä meidän Steffan ole juuri tällä hetkellä Moskovassa neuvottelumatkalla. Joten ei Jonkka nyt ihan heti voi asiaa ratkaista. Steffan etsinee myös kaikki erilaiset ja inhimilliset työvälineet "työkalupakistaan" jotta saa Perus-Penan rauhoittumaan, kun Steffan palaa Moskovasta.Steffan ei kuitenkaan menetä ääniä Joensuussa ja Kontiolahdella, kun niitä ei muutenkaan sieltä heruisi.
Steffan sanoi kuitenkin lepyttääkseen pohjoiskarjalaisia, että "työkalupakista" löytyy inhimillisyyttä, joten eipä hätää.
Itse asiassa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin kuuluu valtuuskuntaan, joka on hierarkiassa Gilletin korkein päättävä elin.
Ei tämä Uudenmaan prikaatin ympärillä pörräävä kiltayhdistys ole todellakaan mikään entisten varusmiesten muistelukerho. Voisi melkeinpä sanoa, että se on RKP:n 'aseellinen' siipi. Kutsuuhan yhdistyksen sihteeri Thorbjørn Toby Sirén jäseniä leikillisesti Gille-talibaaneiksi. Osuva kielikuva, sillä sissisodassa ollaan!
Sitten toiseen asiaan.
Suomi sijoittuu Transparency Internationalin korruptiovertailussa aina mitalisijoille. En usko, että siksi, etteikö maassamme olisi korruptiota, vaan siksi, että ko. järjestön mittarit (CPI-indeksi) mittaavat vain ongelman yhtä pientä osa-aluetta (julkisen sektorin ja virkamiesten lahjottavuus), joka on näkyvää.
Poliittinen korruptio (”hyvä veli” -verkostot), jossa ei siirry raha vaan valta ja joka on tutkimuksissa todettu etenkin pienten maiden ongelmaksi jätetään kokonaan ulkopuolelle, koska sitä on vaikea todentaa.
Jos jääviyden ehdoksi asetetaan periaate, että toiminnan tulee olla ulospäin suuntautuvaa ja näkyvää kuten emeritusprofessori Mikael Hidén asian esitti, painiskelemme samanlaisten ongelmien kanssa kuin Transparency: kaikki, mikä ei ole tutkan kantaman sisäpuolella on kuvitelmaa.
--Rkp:lle ja sen jäsenistölle ja kannattajille sekä erityisesti puolueen napahenkilöille mainitunlaisen identiteetin rakentaminen on kuitenkin ollut kaikkea muuta kuin hölmöä, sehän on ollut suorastaan menestystarina.
Asioilla on puolensa. Samalla kun suomenruotsalaiset ovat eristäytyneet ja marginalisoituneet valtaväestöstä omiin sosiaalisiin instituutioihin, niin itse kieli ja sen elinvoima Suomessa on jatkuvasti taantunut. Ilmiö, joka todetaan vanhassa kansanviisaudessa: kun yhteen kumartaa, aina on olemassa suunta, johon näkyy takalisto.
Ruotsin kielen merkityksen ja arvostuksen hiipuminen johtaa vääjäämättä siihen, että ko. kielen asema on arvioitava uudelleen. Käytännössä se tulee tarkoittamaan sitä, että pakkoruotsista luovutaan lopullisesti. On vain ajan kysymys milloin.
Ei kovin kauaskantoista kielipolitiikkaa!
Moskovassa vieraileva Stefan Stallin, siis Wallin saanee sankarin vastaanoton, kun hän kertoo venäläisille, että on juuri päättänyt lakkauttaa viimeisenkin itärajalla sijaitsevan varuskunnan. Mitäs se Kontiolahti siellä tekee, onhan naapurin puolella lähellä rajaa Sortavalan varuskunta. Venäläisiä riemastuttaa sekin, että Suomi on päättänyt kieltää maamiinat.
Wallin toteaa Ilta-Sanomissa (14.2) luottamustehtävästään Gilletissä, että ”valtuuskuntaan kuuluva henkilö toteuttaa kunniatehtävää, eikä toimi operatiivisessa roolissa”.
Kun pelissä on maine ja kunnia, lienevät panokset sen mukaiset? Oman kunnian menetys voi pahimmillaan johtaa itsemurhaan. Esimerkkejä löytyy naapurimaastamme Ruotsista (oikeusministeri Ove Rainer).
Ei lainoppineena voin todeta, että kyseessä on hiukan kiusallinen juttu Suomen politiikoille. Onneksi asiaan on jo ryhdytty korjaamaan.
Blogisti kertoi, että nykyisten tuomarijääviyden ja hallintoesteellisyyden lisäski ollaan säätämässä uutta ministerijääviyttä. Tämän uuden säädöksen mukana poistuu todennäköisesti kaikki mahdollisuudet ministerien toiminnan jääviysepäilyksistä.
Tuota sopii kyllä vahvasti epäillä.
Esteellisyysperusteita ei voida milloinkaan säännellä laissa kovin yksityiskohtaisesti. Toisaalta poliitikot ja ministerit ovat, kuten kokemukset ovat aivan lähimenneisyydestä osoittaneet, niin kovapäistä ja härskiä joukkoa, että perusteen tulee olla yksittäistapauksessa selvää kuin pläkki, ennen kuin ministeri malttaa luopua puolueettaan, intressiryhmittymälleen, kannattajakunnalleen ja itselleen edullisen virkatoimen tai päätöksen tekemisestä jääviyden takia. Kyllä niitä pitää aina vahtia!
Jos jollakulla on tarvetta kysymällä selvittää, olisiko jäävi vai ei, niin sehän jo paljastaa, että "syytä epäillä" kynnys on ylittynyt. Viisas jäävää itsensä eikä kysele.
Mutta poliitikot ovat toinen juttu. Naisten ja poliitikkojen kanssa on pahojen kielten mukaan tiedettävä, mitä he todellisuudessa tarkoittavat:
Jos hieno nainen sanoo ei, hän tarkoittaa "ehkä". Jos hieno nainen sanoo ehkä, hän tarkoittaa "kyllä"'. Mutta jos hieno nainen sanoo "kyllä", hän ei ole oikeasti hieno nainen. Jos poliitikko sanoo kyllä, hän tarkoittaa "ehkä"'. Jos poliitikko sanoo ehkä, hän tarkoittaa "ei". Mutta jos poliitikko sanoo ei, hän ei ole oikea poliitikko.
Sitä en kuitenkaan ymmärtää jääviydessä, että jos joku sanoo toista jäävittömäksi hän voi ennakkoasenteestaan huolimatta tutkia asian. Tästä pitäisi ihan kohdallaan kirjoittaa näkyvästi yleisönosastoon.
Mainitsiko joku Wahlroosin? Hänhän tukee Gilletiä jo nyt, ja oli delegaation jäseniin vuoteen 2009.
Ja on Wallinkin viime vuoteen maksanut kannatusjäsenmaksunsa Nallen rinnalla:
http://www.nylandsbrigadsgille.fi/sidor/wp-content/uploads/2011/04/Sponsorlistan-mars-2011-2.pdf
Päinvastoin kuin Antti Blåfield, joka mainitsee toisen valtiovarainministerin tarjonneen Postipankkia hopeatarjottimella Wahlroosille, muistelemme Suvi-Anne Siimeksen tiukasti väittäneen ensimmäisen valtiovarainministeri Sauli Niinistön olleen Postipankki-kuviota junailemassa, mutta eipä näköjään HS:n kannata myöskään mainita Hannu Hanhen isällistä yhteyttä valtion omaisuuksia noihin aikoihin hallinnoineeseen kauppa-ja teollisuusministeriöön.
Jääviyksistä puheenollen Wahlroosin stipendiaatti Annukka Oksanen toimii nykyisin HS:n taloustoimituksen päällikkönä.
Alkaa näyttää hyvältä. Oman kylän poika saatiin Mäntyniemeen Postipankin säästöpossua täyttämään.
"Mutta huomioon tulee ottaa myös sanotun pykälän 7 kohdassa mainittu esteellisyyden yleissäännös. Sen mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu."
Näin arkijärjellä tämänsisältöisen pykälän mukaan käytännössä kaikkien poliitikkojen pitäisi jäävätä itsensä. Esim. Sekä RKP:n että Perussuomalaisten kielipoliitikot ovat kaikkea muuta puolueettomia päättäämään siitä, lopetetaanko mielummin ruotsin- kuin suomenkielisiä varuskuntia. Kaikille lienee selvää, että niin kauan kuin RKP on hallituksessa, Dragsvikiä ei laukkauteta, täysin riippumatta ministeri Wallinin jäsenyyksistä. Samaten lienee selvää, että Perussuomalainen hallitus lakkautaisi Dragsvikin.
Tai esim demareilla ja vasemistolla on kautta historian ollut tiivit siteet ay-liikkeeseen, voiko heidän hyvällä omallatunnolla väittää olevan puolueettomia ay-liikkeen asemaa koskevia päätöksiä tehtäessä. Sama pätee Kokoomukseen ja EK:hon. Ja niin edes päin.
Edustuksellisessa demokratiassa poliitikot edustavat eri intressiryhmiä (so. äänestäjiä). Jos oikein olen ymmärtänyt, tarpeeksi ankaralla tulkinnalla poliitikomme jääväisivät itseään oikein urakalla.
Kaunaiset sossut ja punavihreät idealistit sekä jotkut ikäloput blogistit ovat nyt kovasti käärmeissään Nalle Wahlroosin kirjoituksesta.
Mutta onhan noissa muutamissa W:n väittämissä vinha perä.
Presidentti-instituution arvostus väheni Haloskan aikana merkittävästi, koko kansan presidentti Tarska ei missään nimessä ollut. Presidentin viranhoito viihteellistyi vielä entisestään siitä, mitä se oli jo Maran kaudella ollut.
Anonyymiltä, joka pauhasi edellä ja on paasannut jo aiemmin kommenteissaan "kaikkien poliitikkojen jääviydestä", on jäänyt huomaamatta, että hallintolain esteellisyyssäännöksiä sovelletaan ainoastaan viranomaisissa tapahtuvaan hallintomenettelyyn, hallintoasioiden käsittelyyn.
Esteellisyyssäännökset eivät koske lainsäädäntöä, eivät "politiikantekoa" eivätkä tupailtoja.
Presidentti-instituution arvostus väheni Haloskan aikana merkittävästi, koko kansan presidentti Tarska ei missään nimessä ollut.
Onko aikojen muuttumisen merkki että joku yritteliäs lakimies aikoo kannella tasa-arvoneuvottelulautakunnan tms. tasa-arvoisuudesta kun siinä on pelkkiä akkoja?
Kahden viikon kuluttua 50 000 kansalaista pääsee "säätelemään" lakeja "kansalaisaloite". Eiköhän lait tähänkin asti ole väännetty etujärjestöjen tai vastaavien tarpeisiin. Tuskin 50 000 kansalaista vastaa kahtasataa korkea-arvoista senaattoria tai kourallista ministereitä ja hallituksen neuvonantaja neuvoksia. Bror Arne NAPOLEONIN Pehmo Nalle näyttää pärjänneen aivan kohtalaisesti kovassa talous elämän kurimuksessa. Taitaa se ruåtsalainen voittaa aina.
Kymmenen miestä, jotka istuvat keskeisissä yrityksissä ristiin ja rastiin, hoitavat toistensa asiat aina asumisongelmista lähtien mutta siinä sivussa myös käyttävät merkittävää taloudellista valtaa. Mitenkäs se nyt menisi: Wahlroos, Vuoria, Sailas, Vehviläinen... jorma Eloranta, opiskelijapoliitikosta vuorineuvos, joka toimi Ema Rantalan poliittisena sihteerinä ktm:ssä.
HS (16.2) Korruptioraportti: Eduskuntaan ulkopuolinen tilintarkastus
Transparency Suomi ry:n ulkopuolisilla teettämä raportti suosittelee nykyistä kattavampia esteellisyyssäännöksiä ja selkeitä rajoja lobbaukselle.
Piirit ovat pienet, ja ystävä auttaa
HS:n pääkirjoitustoimittajaa puhuttaa Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläisen ja työeläkeyhtiö Ilmarisen asuntokauppa.
Stefan Wallin on näemmä ärissyt ja uhkaillut kansanedustajia aikaisemminkin mennentullen, joten Perus-Pena ja muut Okalle kantelun tehneet kansanedustajat ovat aivan oikealala asialla.
Wallinin luonnetta ja suhtauttumista kansan valitsemiin kansanedustajiin kuvaa myös hänen antamansa jälkilausunnot "mopon karkaamisesta". Ei oikein tunnu hyvältä, että ministeritason mies julkisesti lähtee syyttämään kansanedustajia "mopon karkaamisesta" ja väittää julkisedsti, mistä syystä perussuomalaiset mukamas tekivät kantelut.
Oikeampi tapa Wallinilta olisi ollut pyytää nöyrästi anteeksi, kun asia tuli julkiseksi.
Tuntuu, ettei Wallinilla itsellään ole ollut edes mopoa, joka olisi voinut karata!
Onhan päivän selvää ilman mitään sen enempää tutkimista, että Wallin on järjestänyt Dagsvikin varuskunnalle jatkoajan KOntiolahden varuskunnan kustannuksella, jos näiden yksiköiden lakkauttaminen on ollut vaihtoehto.
Olen tähän mennessä suhtautunut RKP:n asemaan suomalaisessa politiikassa hyväksyvästi, mutta Wallinin menettelyn johdosta ole sitä mieltä, että ruotsisuomalaisten privilegiot on heti poistettava.
Ensimmäinen konkreettinen toimenpide olisi lakkauttaa pakollinen ruotsinkielinen opetus kouluissa ja tehdä venäjästä toinen kotimainen kieli.
Tätähän ehdotti selvityksessään myös vuorinevos Jorma Elorantakin suuryritysten investointien tehostamiseksi.
Wallin on lehtitietojen mukaan entinen toimittaja. Miksiköhän entisestä toimittajista, kuten nyt Wallinista ja aikaisemmin ex-toimittaja Matti Vanhasesta, tulee valtaan päästyään täysin tahdittomia öykkäreitä, jotka kuvittelevat voivansa tehdä ja valehdella mitä tahansa?
Olisikohan syy siinä, että kusi on ns. mennyt päähän, eikä tällaisilla henkilöillä ole alunperinkään ollut tiedossa se, miten valtaa täytyy käyttää?
Öykkäröinnistä voi tosiaan sanoa olevan kysymys.
Wallin viittaa mopon karkaamiseen käsistä - ei siis vain mopon "keulimiseen" - ehkä siksi, että persujen edeltäjän SMP:n Eino Poutiainen taittoi pitkiäkin matkoja politiikanteon merkeissä juuri pappamopetilla.
Toisaalta minusta Oinosen, Jussi Niinistö ja kumppanit ovat aika surkimuksia, kun he ovat lähteneet "itkemään" oikeuskanslerille asti, että "kato säkin ny, noin se Stefanie kiusaa ja uhkailee meittiä!"
Ei ei, eivät kansan syvistä riveistä lähtöisin olevan miehet saisi tuolla tavoin ryhtyä keräämään säälipisteitä!
Olisivat sanonet sille Wallinille, että "älä sinä äijä rupia meitille isottelemahan, jos haluat, niin lähetäänpä pihalla koittamaan, kuka on kuka!" Jos olisivat Wallinin pöksyt alkaneet tutista!
Sääliäänistä on kyse tuolla perusteella tehdystä kantelusta. Ei tuohon ole mitään uhkailua, mistä Wallinia nyt syytetään. Jonkan päätös tulee bumerangina kohta Oinoselle ja kumppaneille takaisin.
Timo Soini yrittää nyt hädissään kerätä telkkarissa sääliääniä "isojen puolueiden ja median kiusaamisen" nojalla, ja nyt nämä pikku-persut sitten perässä on ryhtynyt itkemään oikein oikeuskanslerille asti.
Timo Soini on selvästi menettänyt otteensa ja hänen puheistaan ja koko olemuksestaan paistaa ilmiselvä aluttomuus politiikkaan. Paavo V. porhaltaa täyttä vauhtia ohitse. Kakki mediakanavat tuntuvat olevan valjastettuja seuraamaan Paavon joka ikiseen pitäjään tekemiä kampanjamatkoja ensi kesäkuun puheenjohtajavaalia silmällä pitäen.
Joo, tietysti Stefan olisi pitänyt pyytää het "pihalle kulman taakse" tai vetää uppercut kaiken kansan nähden. Silloin asia olisi varmasti perinpohjin selvitetty.
Perus-Pena ja Niinistö olisivat selvinneet asiasta selittämällä kiivastuneensa ja ensimmäisen kokematomina kansanedustajina he olisivat selvinneet pelkällä "puhuttelulla".
Onnetonta tämä poliitikan teko nykyisin täällä Suomessa. Nyt mahtipuolue kokoomus on sopinut kuntauudistuksen "esittelyt" 18 eri paikkakunnalla, koska kaikkia kuntia on "tarkoitus kuulla", mutta Paavo V. on jostakin syystä sopinut omat tupailtansa samoilla paikkakunnilla tapahtuvaksi päivää ennen.
Paavon tilaisuuksissa ei ole enää kysymys mistään "tupailloista", vaan kansainvaelluksesta.
Kuvaavaa oli eilen telkkarissa nähty Paavon tilaisuus, jossa eräs tilaisuuteen osallistuja aloitti kysymyksensä "Sanopa sinä Paavo, kun sinä kaikki asiat tiedät...". Tämä kuvaa hyvin Paavon tämänhetkistä fanitusta.
Ja sitten demarit! He ovat hermostuneet täysin kuntauudistuksen saamasta "vastaanotosta" ja piirtäneet omat sosiaali- ja terveyspuolen karttansa ja alkavan kiertää sen kartan kanssa Suomea.
Pian ollaan siinä tilanteessa, että valtakuntaa kiertää jerusaleminsuutarin tapaan erilaisten karttojen kanssa erilaisia poliittisia ryhmiä, joita esitellään erilaisille päättäjille ja muille ihmisille, mutta mistään ei tule mitään valmista ja tolkkua. Voihan nenä!
Wallinhan harrastaa kuntosalia. Niskakin kuin portsarilla. En minä ainakaan haluaisi lähtea hänen kanssaan pihalle enkä nurkan taakse.
Niskalenkkeihin ministerin vuosinaan perehtynyt Pärre Stenbäck perustaa ruotsinkieleen orientoivan vastaanottokodin maahanmuuttajille. Kyllä heistäkin löytyy Oinoselle sparraajia.
Jokainen Stenbäckin vastaanottokodin asukki halutaan varmaankin rekrytoida Rkp:n kannattajaksi.
Tarja Halosen viimeiset "yksityiset" vieraat Mäntyniemessä - tapaamista oli tietenkin kutsuttu seuraamaan iso lauma toimittajia ja valokuvaajia - olivat parivaljakko Pekka ja poika, siis Haaviston pariskunta.
Tämäkin nyt viimeistään osoitti, mikä tämä Halosen-Arajärven pariskunta oikein on/oli miehiään.
Tohmajärven mummon puolustaminen ei ole Suomen puolustusvoimille yhtä tärkää kuin helsinkiläisten johtajan etujen puolustaminen. Ks. luettelo niin ymmmrrät päätöksen paremmin.
Uudenmaan prikaatin killan valtuuskunta:
Puheenjohtaja:
Ekonomie magister Karl Stockmann, Helsingfors
Varapuheenjohtaja 2012:
Politices magister Björn Weckström, Sibbo
Jäsenet:
Försäljningschef Christer Blomberg, Borgå
Riksdagsledamot Thomas Blomqvist, Raseborg (rkp)
Professor Georg H. Borgström, Helsingfors
Filosofie magister Björn Federley, Helsingfors
Ekonomie magister Christel Hartwall, Sibbo
Justitieminister Anna-Maja Henriksson, Jakobstad (rkp)
Pens arbetsskyddschef Mårten Hoge, Borgå
Förvaltningsdirektör Susanne Homén, Helsingfors
General Gustav Hägglund, Helsingfors
Stadsdirektör Mårten Johansson, Raseborg
Verkställande direktör Jussi Laitinen, Helsingfors (Aktia-pankki)
VD Mikael Lilius, Helsingfors
Vice VD Ingmar Lindberg, Helsingfors
Vice VD Kaj-Erik Lindberg, Esbo
VD Folke Lindström, Väståboland
Riksdagsledamot Mikaela Nylander, Borgå (rkp)
Politices magister Tom Palmberg, Helsingfors
VD Gretel Ramsay, Raseborg
Statssekreterare Marcus Rantala, Helsingfors
Direktör Niklas Savander, Grankulla
Energidirektör Roald von Schoultz, Raseborg
VD Karl Gustav Storgårds, Helsingfors
Patentjurist Björn Säfwenberg, Sverige
Honorärkonsul Claes-Henrik Taucher, Helsingfors
Försvarsminister Stefan Wallin, Åbo (rkp)
VD Patrick Wackström, Borgå
Sjökapten Bror Westerholm, Raseborg
Överstelöjtnant Olavi Wetterstrand, Vasa
Killan valtuuskunta,
http://www.nylandsbrigadsgille.fi/sidor/?page_id=51
Killan hallitus,
http://www.nylandsbrigadsgille.fi/sidor/?page_id=38
Huomattavaa on,että valtuuskunnan jäsenistä yksi asuu Ruotsissa. Ruotsi on taas ollut suomalaisten (finnar) ikiaikainen vihollinen.
Kontiolahden varuskunnalla tuskin on esitellä yhtä mahtavaa edunsaajien luetteloa.
Puolustusvoimien uudistuksesta puhuttiin myös eduskunnan eilisessä täysistunnossa. Kun ministeri Wallin selitti Seppo Kääriäiselle naama peruslukemilla, että uudistuksen parlamentaarisesta ulottuvuudesta on kannettu asiaankuuluvaa huolta parlamentaarisen kontaktiryhmän avulla, takarivissä istunut ministeri Stubb purskahti nauruun. Elekieli on joskus armottoman paljastavaa.
Hbl: Dragsvik pelastettiin hallitusta muodostettaessa
Aikooko ministeri Wallin kertoa kirjallisessa selvityksessään oikeuskanslerille, että Dragsvikin kohtalo ratkaistiin jo hallitusohjelmassa ja että se oli RKP:n ehto hallitusyhteistyölle?
Jos näin, niin miksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”ruotsinkielinen varusmieskoulutus turvataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla”. Ei mainita nimeltä Uudenmaan Prikaatia.
Totta kai Dragsvikin pelastettiin kielipolitiikan avulla ja Uudenmaan prikaatin säilyminen oli kaikkien hallitusten ikuisen apupuoleen ehtona Kataisen hallitusta muodostettaessa. Edellisen hallituksen kohdalla taas Rkp vaati ja sai Vaasaan ruotsinkielisen käräjäoikeuden eli tuomioistuimen, jonka käsittelykielenä on ruotsi, vaikka mainitun oikeuden jutuista vain murto-osa koskee ruotsinkielisiä ihmisiä.
Mutta eihän Wallin tietenkään tätähän selityksessään vetoa, vaan väittää, että joukko-osastoja koskeva päätös perustui yksinomaan puolustuksellisiin näkökohtiin ja UTVA teki sellaisen päätöksen, jota puolustusvoimien johto esitti.
Toki ministeri Wallin vaati valmistelussa, että puolustusvoimien johto tekee sellaisen esityksen, jossa Dragsvikin joukko-osasto säilyy.
Mutta eihän Jonkka tätä puolta rupea lankaan tutkimaani, koska siinä on kyse politiikasta.
Jos ja kun Dragsvik pelastettiin jo Kataisen hallitusta muodostettaessa, kuten Hbl ja sen haastattelema europarlamentaarikko Carl Hagfors sanovat, niin eikö asia ollut sillä selvä?
Tarkoitan sitä, että miksi Stefan Wallinin piti kuitenkin tärkeänä, että se on juuri hän, joka esittelee ko. asian UTVA:n kokouksessa, vaikka hänellä on ilmiselvä kytkös Dragsvikin varuskuntaan, joka näyttää vaarantavan hänen puolueettomuutensa asiassa.
Wallin olisi voinut ja hänen olisi myös pitänyt jäävätä itsensä asian käsittelystä, ja hän olisi voinut tehdä sen täysin turvallisin mielin, jos kerran asia oli väitetyllä tavalla päivänselvä, kuten Hbl väittää.
Wallinin änkeämiseen mukaan päätöksentekoon on minusta kaksi vaihtoehtoista selitystä:
a) asia ei ollutkaan "loppupeleissä" niin selvä kuin Hbl väittää, vaan PM:n virkamiehet ja puolustusvoimien johto olivat Pohjois-Karjalan prikaatin säilyttämisen kannalla, mikä olisi merkinnyt Dragsvikin säilymisen vaarantumista.
b) Wallin halusi hyödyntää poliittista asemaansa ruotsinkielisten "kunkkuna" sillä nyt hän pääsee elvistelemään, että se oli juurin hänen ansioitaan, että Dragsvik säilyi!
Eikö niin? Kyse voi olla myös osin molemmista selityksistä.
Suomenmaan haastattelussa tänään Jussi Niinistö vertaa Wallinia diktaattoriin, joka päättää käytännössä yksin varuskuntien lakkauttamisesta.
Heh, heh!
Nyt nämä ruåtsalaiset kiistelevät jo keskenään siitä, mitä hallitusneuvotteluissa oikein sovittiin.
Carl Haglund (rkp) kiistää sanoneensa Hbl:n haastattelussa, että hallitusneuvotteluissa sovittiin nimenomaan Dragsvikin varuskunnan säilymisestä!
Haglund sanoo I-S:lle, että "teoriassa" joukko-osasto voi olla myös joku muu. Emme ole suoranaisesti sopineet Dragsvikin säilyttämisestä. Se on selvää, koska muutoin se olisi kirjattu hallitusohjelmaan, Haglund sanoi.
Sen sijaan hallitusohjelmaan on kirjattu, että "ruotsinkielinen varusmieskoulutus turvataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla".
Haglund neuvotteli puolustuskysymyksistä Säätytalossa touko-kesäkuussa RKP:n edustajana.
Hallitusneuvotteluiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen ryhmän puheenjohtajan toiminut Alexander Stubb puolestaan sanoo, että "yhdestäkään yksittäisen varuskunnan lakkauttamisesta tai säilyttämisestä ei neuvotteluissa erikseen päätetty."
Ota näistä nyt sitten selvää!
Alex Stubbin sanoihin voidaan yhtyä:
- Voi v***u mitä p***aa!
Mitä useampi härkäin sitä vetelämpi velli!
Katsotaan pistääkö ylipäällikkö oman lusikkansa tähän soppaan.
TV1:n Ykkösaamun vieraana on tasavallan presidentti Tarja Halonen (la 18.2 klo 10:05).
Suomen Kuvalehdessä Jacob Söderman toteaa Dragsvik-jupakasta, että:
Kyseessä on eri asia, koska Wallin ei saa itselleen henkilökohtaista hyötyä siitä missä varuskunnat sijaitsevat. Säännöksiä ei ilmeisesti ole rikottu. Mutta olisi ollut viisasta, että Wallin olisi eronnut Uudenmaan prikaatin killasta siksi ajaksi, kun hän toimii puolustusministerinä
Onko Söderman menettänyt näkökykynsä lopullisesti? Wallin ei saa mitään hyötyä?! Asiaahan voi tarkastella myös toisinpäin: miten Wallinille olisi käynyt, jos joukko-osasto olisi lakkautettu?
Jacob Södermanin lausunnosta havaitaan, että siinä puhuu entinen ylin laillisuusvalvojamme, joka harrastaa ja ratsastaa näillä pikkunäppäryyksillä myös isoissa asioissa!
Luultavasti Jaakko Jonkka, joka toimi Södermanin oppipoikana 1990-luvulla eduskunnan oikeusasiamies kansliassa, on W:n jääviyden tutkinnassa samoilla linjoilla. Eihän omena kauas puusta putoa, kuten tiedämme.
Vai että asia olisi ollut selvä sillä, että W. olisi eronnut killasta ja sen valtuuskunnasta siksi ajaksi kun hän toimii puolustusministerinä! Ehkä vain siksi ajaksi, kun hän istui UTVA:ssa tekemässä päätöstä varuskuntien lakkauttamisesta? Ja palannut sen jälkeen taas tyynesti kiltaan ja valtuuskuntaan!
Voi hyvät sylvit, millaista naiiviutta! Tuosta väliaikaisesta erostako se W:n kytkös kiltaan ja valtuuskuntaan olisi katkennut? Eipä tietenkään.
Minusta asia olisi hoitunut ja se olisi myös pitänyt hoitaa siten, että W. olisi jäävännyt puolustusministerinä sanotussa päätöksenteossa UTVA:ssa ja sen valmistelussa itsensä ko. kytköksen takia.
Muutoin Söderman kyllä esitti Suomen Kuvalehdessä huomionarvoisia ajatuksia esim. korruptiosta.
HS pääkirjoitus 19.2, Mikael Pentikäinen: Dragsvik, Kontiolahti – ja Nato
Lopullinen päätös armeijan saneerauksesta on muodollisesti vielä tekemättä. Asian sinetöi olennaisilta osin puolustusministerin päätös, joka syntynee kesäkuussa. Asetelma lupaa hyvää Dragsvikin varuskunnalle Raaseporiin mutta huonoa muun muassa Kauhavalle ja Kontiolahdelle, joissa on syntynyt kiivain vastarinta.
Ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto Dragsvikissä – varusmiesaikani varuskunta – selvisi leikkauslistalta. Pääesikunnassa oli halua tehostaa toimintaa siirtämällä ruotsinkieliset toiminnot Kirkkonummen Upinniemelle, mutta kenraalit ymmärsivät, että järjestely olisi Wallinille liikaa.
Rkp:n puheenjohtajalle kävisi huonosti, jos hän lakkauttaisi puolustusministerinä "oman" varuskunnan puolueensa ydinalueelta. Tämän ymmärtää Pääesikunnan nuorin majurikin.
Halonen Ylen Ykkösaamussa: ”Osa päätöksistä oli juridisesti ministeritason päätöksiä” viitaten, että joukko-osaston lakkauttaminen on puolustusministeriön eikä puolustusvoimien päätettävissä. Hallituksen ja ylipäällikön siunaus päätökselle osoittaa selkeästi sen, että suomenruotsalaisten 'ohituskaista' on itsestäänselvyys, eikä sitä sovi kyseenalaistaa missään olosuhteissa. Ei vaikka valtion talous on kuralla kuin ripulivaivaisen pöksyt.
Perussuomalaisten puolustusvoimain uudistuksesta tekemän välikysymyksen käsittelypäivä on eduskunnassa 29.2.
Dragsvikin liittäminen joukkoyksikkönä Upinniemeen edellyttäisi kielilain avaamista ja se taasen avaisi keskustelun mm. pakkoruotsin poistamisesta ym. asioista. Tätä kielilain avaamista ei liene hallitusohjelman lainsäädäntöhankeissa ja olisihan se aivan liian kuuma peruna hallituspuolueille juuri kuntavaalien alla.
Pitänee tunnustaa RKP:n voitto hallitusneuvotteluissa ja alistua pakkoruotsiin ja muihin RKP:n helevetin kalliisiin läänityksiin.
Kielilaissa määrätään vain, että yhden joukko-osaston tulee olla ruotsinkielinen. Miksi tämä ei toteutuisi Upinniemessä, joka on vain 50 kilometrin päässä Raaseporista? Kirkkonummi on kaksikielinen kunta.
Kielilaki 6.6.2003/423
---
9 luku
Erinäiset säännökset
39 §
Puolustusvoimien joukko-osastot ja komentokieli
Puolustusvoimien joukko-osastojen kieli on suomi. Vähintään yksi joukko-osasto on kuitenkin ruotsinkielinen. Muita ruotsinkielisiä joukko-osastoja sekä joukkoyksikköjä samoin kuin kaksikielisiä yksikköjä voidaan tarpeen vaatiessa perustaa siten kuin puolustusvoimista annetussa lainsäädännössä säädetään.
Asevelvollisen oikeudesta tulla määrätyksi joukko-osastoon, jonka opetuskieli on hänen äidinkielensä, suomi tai ruotsi, säädetään asevelvollisuuslaissa (1438/2007). Suomen- ja ruotsinkielisen siviilipalvelusvelvollisen oikeudesta suorittaa siviilipalveluksensa äidinkielellään säädetään siviilipalveluslaissa (1446/2007). (28.12.2007/1453)
Puolustusvoimien komentokieli on suomi.
Näyttää selvältä, ettei kielilaki olisi estänyt Dragsvikin joukko-osaston yhdistämistä Upinniemen varuskunnan yhteyteen.
Niinpä siis Upinniemen joukko-osastosta, nykyisestä Suomenlahden Meripuolustusalueesta, olisi pitänyt tehdä kielilaissa säädetty yksi ruotsinkielinen joukko-osasto.
Tämä taasen edellyttäisi, että kaikilla siellä palvelevilla upseereilla tulisi olla VNA 9/2004 4 §:ssä säädetty ruotsinkielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Nuorille maistereille tämä lienee helppo pala, mutta vanhemmille pomppamajureille jopa ylitsepääsemätön este.
Kannattaa vilkaista myös puolustusvoimalain 551/2007 29 §:ää, jossa säädetään puolustusvoimien kokoonpanosta ja johtosuhteista päättämisestä. Miten esteellisyyttä tämän pykälän valossa tulisi arvioida ottaen huomioon Wallinin ja Marcus Rantalan taustan?
Merkittävää on, että edes rauhan ajan johtosuhde- ja kokoonpanopäätöksistä ei saa hakea muutosta valittamalla.
Puhut meripuolustusalueista, mutta osana tätä puolustusvoimain uudistusta merivoimien hallintoa muutetaan niin, että nykyisistä meripuolustusalueista luovutaan kokonaan ja eri joukko-osastot liitetään suoraan merivoimien esikunnan alaisuuteen. Tämä koskee myös Dragsvikin ruotsinkielistä koulutusta.
Missään laissa ei sanota, että varuskunnan tulee olla ruotsinkielinen. Miksi tarvitaan kaksi Merivoimien alokkaita kouluttavaa varuskuntaa vain 50 kilometrin etäisyydellä toisistaan ja ottaen lisäksi huomioon, että Dragsvikin huonokuntoisen kasarmialueen peruskorjaus tulee maksamaan veronmaksajille kymmeniä miljoonia euroja?
Rannikkojääkärien koulutus järjestettiin Upinniemessä aina vuoteen 1989 asti, jolloin puolustusministeri Norrbackin päätöksellä se siirrettiin Dragsvikiin. Liitos ei tosin sujunut kitkattomasti muun muassa joukkojen komentaja erosi vastalauseena palveluksesta, samoin osa kouluttajista kieltäytyi siirrosta. Koulutuksen järjestämiseksi jouduttiin turvautumaan reserviläisiin.
En ymmärtänyt viittausta kantahenkilökunnan kielitaitoon. Upseereista suomenkielisiä Dragsvikissä on noin puolet. Voisitko tarkentaa?
Dragsvik-jupasta on kirvonnut monenmoisia toisiaan korville lyöviä näkemyksiä. Mistähän hallitusneuvotteluissa oikein sovittiin?
Carl Haglund: Dragsvikin säilyttämisestä sovittiin jo hallitusneuvotteluissa.
Alexander Stubb: Ei sovittu
Jyrki Katainen: Hallitusneuvotteluissa sovittiin vain puolustuseuroista.
Carl Haglund: Dragsvikistä ei sovittu Säätytalolla.
Jan-Erik Enestam: Dragsvikistä sovittiin hallitusneuvotteluissa.
Mikael Jungner: Ei sovittu, istuin samassa työryhmässä.
Onkohan niissä pitkään venyneissä neuvotteluissa ollut yhtään jäbää selvin päin? V**** mitä p*****!
Tässä VN:n asetuksen mainittu 4 § upseerien kielitaidosta:
"4 §
Upseerit puolustusvoimien ruotsinkielisessä viranomaisessa
Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena puolustusvoimien ruotsinkielisen joukko-osaston upseerin virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettäessä ja tehtävään määrättäessä on ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, suomen kielen taitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on hyvä suullinen taito everstiluutnantin ja komentajan ja niitä alempaan virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettäessä ja tehtävään määrättäessä, jos nimitettävä tai tehtävään määrättävä ei ole suorittanut 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua tutkintoa."
Kyllä se kuuluisa kateus ja katkeruus paistaa läpi näissä kommenteissa, valitettavasti. Wallin on hoitanut hommansa ja tehnyt päätöksensä yksimielisen hallituksen ja ammattisotilaitten kanssa. Tottakai hänellä on omat intressinsä, juten kaikilla muillakin hallituksen jäsenillä, eikä se tee hänestä jäävi. Dragsvikin alasajo ja muutto Upinniemeen missä ei ole tilaa eikä muitakaan sopivia harjoitusalueita olisi ollut rahan haaskausta mitä suurimmassa määrin.
Kontiolahden puolesta persut ja muut pikkusieluiset ruotsinvihaajat voivat tietysti itkeä muutama krokotiilikyynel, mutta miksi eivät savolaiset ja karjalaiset kansanedustajat pystyneet parempaan? Nyt tällä asialla politikoidaan ja pannaan pystyyn jonkinlainen ala-arvoinen kieliriita. Junttien meininkiä!
Tuon kirjoittajan äidinkielestä ei kyllä jäänyt epäilystä.
No prkl! Liekö ihan itse kiltalainen!
YLE FST5-kanavalla on muuten pyörinyt 12-osainen tosi-tv-sarja ”Drakan”, joka on yhdistelmä banaalia pieruhuumoria ja silmiinpistävää herkkyyttä sotilaiden elämästä Dragsvikin varuskunnassa. Esitysajankohta ei tietenkään ole sattuma.
Lähetä kommentti