keskiviikko 29. helmikuuta 2012

550. Syytteen yksilöinti (KKO 2012:23, Lokapoikien juttu)


1. Vantaan käräjäoikeus jätti lokakuussa 2011 ns. Lokapoikien jutussa ROL 5 luvun 3 §:n nojalla tutkimatta syyttäjien yhtiön hallituksen jäsentä ja yhtiön päivittäistä toimintaa ohjannutta ja valvonutta A:ta vastaan nostaman syytteen törkeää petosta koskevan syytekohdan osalta, koska haastehakemuksessa ei ollut nimetty syytekohdassa kuvatun teon asianomistajia. Päätöksen mukaan siitä ei saanut erikseen valittaa.

2. Hovioikeus tutki syyttäjien muutoksenhakemuksen valituksena ja katsoi, että ROL 5 luv.3 §:n mukaan asianomistajan nimeäminen haastehakemuksessa ei ole syytteen yksilöinnin kannalta ratkaisevaa. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi. A:ta ei kuultu hovioikeudessa.

3. Korkein oikeus myönsi A:lle valitusluvan ja tutki A:n valituksen, jossa vaadittiin, että hovioikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hyväksyi hovioikeuden ratkaisun siltä osin kuin siinä oli todettu, että käräjäoikeuden olisi tullut antaa valitusosoitus, jonka mukaan sen ratkaisuun sai hakea erikseen muutosta valittamalla. Toiseksi korkein oikeus katsoi, että hovioikeuden olisi tullut kuulla A:ta ja kehottaa häntä antamaan kirjallinen vastaus syyttäjien muutoksenhakemukseen. Pääkysymyksen eli syytteen yksilöinnin osalta korkein oikeus päätyi samalle kannalle kuin hovioikeus eli totesi, että syyttäjien haastehakemuksessa esitetty petossyyte, jossa ei ollut ilmoitettu kyseisen rikoksen asianomistajia, ei ollut siten puutteellinen, että se oli voitu jättää tutkimatta.

KKO:n ratkaisuseloste tapauksesta 2012:23 löytyy tästä.

4. Hovioikeuden ratkaisu on seikkaperäisesti perusteltu ja perusteluissa on noudatettu, kuten pitääkin, pro et contra -metodia. Hovioikeus on viitannut oikeuslähteenä muun muassa oikeuskirjallisuuden kannanottoihin, mikä on myös erinomainen asia. Myös käräjäoikeus on perustellut omaa syytteen yksilöintiä koskevaa ratkaisuaan asianmukaisesti, vaikka ylemmät oikeudet ovat sitten päätyneet toisenlaiseen lopputulokseen.

5. Korkeimman oikeuden kannanottoja voidaan pitää perusteltuina. Syyttäjällä on oikeus valittaa erikseen päätöksestä, jolla tuomioistuin on jättänyt jonkin syytekohdan tutkimatta. Tätä voidaan perustella muun muassa sillä, että oikeus hakea muutosta on eräs perustuslaissa säädetty oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tae (PL 21.2 §), jolloin valitusoikeutta koskevia säännöksiä ei ole syytä tulkita supistavasti. Hovioikeuden olisi tullut ilman muuta varata A:lle tilaisuus tulla kuulluksi.

6. Korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen on edelleen pääsääntönä voimassa, että syytteen sisältävässä haastehakemuksessa on ilmoitettava asianomistajien nimet, jos ne ovat vaikeuksitta selvitettävissä. Syytteen yksilöinti ei kuitenkaan välttämättä edellytä kaikkien asianomistajien nimeämistä, jos asia on senlaatuinen, että asiaomistajien selvittäminen ja nimeäminen ei ole mahdollista tai vaatisi kohtuuttoman laajoja selvityksiä.

7. Korkeimman oikeuden ratkaisuselosteesta ei ilmene, oliko syyttäjien haastehakemuksessa ilmoitettu yhdenkään asianomistajan nimeä. Saamani tiedon mukaan haastehakemuksessa oli ilmoitettu viisi asianomistajaa, jotka ovat Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Uudenmaan Ely-keskus, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä sekä yksi osakeyhtiö. Käräjäoikeuden tiedossa ei ole, kuinka monta asianomistajaa rikoksella on, ja ilmeistä on, että poliisi ei ole pyrkinyt tätä asiaa esitutkinnassa edes tarkemmin selvittämään.

8. Nyt kun asia on palautettu käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi, voivat yksityiset kiinteistöomistajat, jotka ovat ostaneet jätteenkuljetuksen Lokapojilta, ilmoittautua asianomistajaksi omasta aloitteestaan. Hovioikeuden ratkaisusta ilmenee, että tutkinnanjohtaja ja syyttäjät ovat mainitussa tarkoituksessa tiedottaneet ko. rikosepäilystä ja syytteen nostamisesta. Asianomistajalla on oikeus esittää jutussa rangaistusvaatimus tai yhtyä syyttäjän rangaistusvaatimukseen sekä vaatia rikoksen perusteella vastaajalta vahingonkorvausta. Luultavaa kuitenkin on, että yksityiset kiinteistönomistajat eivät ole erityisemmin kiinnostuneita kyseisen petosjutun käsittelystä.

9. Poliisi ja syyttäjät ovat ilmeisesti ottaneet Lokapoikien jutussa opikseen Wincapitan jutusta, jota on myös käsitelty Vantaan käräjäoikeudessa ja jossa pari kuukautta sitten saatiin niin sanotun päähaaran osalta myös langettava rikostuomio. Wincapitan jutussa käräjäoikeudelle ilmoitettiin yli 3 000 asianomistajaa, minkä seurauksena käräjäoikeudessa on parhaillaan vireillä yli 1 500 asianomistajan yksityisen asianomistajan korvausvaatimusta laajoina riita-asioina.

10. Helsingin käräjäoikeudessa puolestaan on vireillä niin sanottu Directa-oikeudenkäynti, jossa hakupalveluyhtiö Directan omistajaa ja yhtiön neljää työntekijä syytetään törkeästä petoksesta ja markkinointirikoksesta. Tässä jutussa asianomistajia on 1 400; syyttäjän mukaan mainittujen asianomistajien lisäksi 1 100 muuta yrittäjää oli tehnyt rikosilmoituksen.

11. Pitäisikö ko. mammuttimaisia rikosjuttuja silmällä pitäen säätää erityinen joukkokannelaki, joka mahdollistaisi sen, että petkutusten kohteeksi joutuneet ihmiset tai yritykset voisivat palkata asianajajan, joka kokoaa uhrien ryhmän ja ottaa ajaakseen vahingonkorvausvaatimusta kaikkien vääryyttä kärsineiden ryhmän jäsenten puolesta? Suomessa on ollut voimassa jo nelisen vuotta siviilioikeustyyppinen ryhmäkannelaki, joka on kuitenkin niin lepsu, ettei sitä ole voitu soveltaa käytännössä vielä kertaakaan; ts. Suomessa ei ole nostettu vielä yhtään ryhmäkannetta. Katso blogia 407/8.3.2011 (Ryhmäkannelaki - desuetudo jo syntyessään), jossa olen kertonut ryhmäkannelaista, joka oli "susi jo syntyessään," ja hieman myös siitä, millaisen kunnon ryhmäkannelain tulisi olla.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Muistelen, että yksi ryhmäkanne olisi ainakin lähdössä liikkeelle. Kyse oli asunto-osakeyhtiön vastikkeen suuruudesta. Väitettiin, että myyjä olisi antanut tietoja, joiden mukaan vastike olisi muodostunut alhaisemmaksi.

Vaikea muuten ymmärtää, että olisiko juuri tuo, pienehköä asunto-osakeyhtiötä koskeva juttu sellainen, johon ryhmäkannetta tarvittaisiin.

Ja mitä lokapoikien juttuun tulee, pelkästään lehdestä luettuna hämmästytti tuo Vantaan käräjäoikeuden päätös: niinkö tosiaan on, että jos onnistut huijaamaan monia, joita ei voida yksilöidä, niin vältyt tuomiolta.

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymin mainitsemassa asiassa on ilmeisesti kyse kuluttajariitalautakunnalle tehdystä ryhmävalituksesta, joka on eri asia kuin tuomioistuimessa käsiteltävä ryhmäkanne.

Kunigunde kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Anonyymi kirjoitti...

On muuten mielenkiintoista nähdä, miten tuomioistuimet tulevat mittaamaan rangaistuksia Lokapoikien jutussa. Tarkoitan nimenomaan ympäristörikosten osalta.

Kuinka paheksuttavaa ympäristön pilaaminen on verrattuna perinteisempiin rikoksiin?

Jos lehtitiedot pitävät paikkansa, niin toiminta on omasta mielestäni ollut todella paheksuttavaa. Useamman vuoden kakku olisi mielestäni sopiva opetus sekä asianosaisille itsellee että muille varoitukseksi.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Niin, jos kerran sotasyyllisyystuomiot aiotaan purkaa uuden lainsäädännön avulla, niin silloin toki kansanedustaja myös James Hirvisaaren sakkotuomio on purettava vähintään yhtä näyttävällä operaatiolla! Tämänhän sanoo jo järkikin.

Kunigunde kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.