tiistai 8. maaliskuuta 2011

407. Ryhmäkannelaki - desuetudo jo syntyessään

Jaahas, pyöräilykausi näyttää taas alkaneen...

1. Tänään on vietetty YK:n kansainvälistä Naistenpäivää jo sadannen kerran. Onneksi olkoon, kaikki naiset! Te olette elämämme sulostuttajia, kuten esimerkiksi yllä olevasta kuvasta voidaan päätellä.

1a. Suomalaista naisten päivän viettoa juhlisti Yhdysvaltojen varapresidentin Joe Bidenin vierailu Helsingissä. Täällä hän tapasi muun muassa kaksi naisjohtajaamme eli Tarja Halosen ja Mari Kiviniemen. Siis nuo kaksi "hihittäjää", voisi joku hieman kyynisesti ehkä tokaista.

2. No, Joe Bidenin, juristi muuten koulutukseltaan, leppoisan tuntuisessa seurassa ei voi toki muuta kuin hymyillä! Varapresidentti ehti kehua Suomen, sen hallituksen ja suomalaiset maasta taivaaseen. Biden kiitteli Suomea erityisesti osallistumisesta Afganistanin sotaan eikä Halonenkaan voinut nyt muuta kuin nyökytellä päätään. Halonen sai kutsun Bideniltä kutsun valkoiseen taloon, ei kuitenkaan presidentti Obaman henkilökohtaista kutsua.

3 Se siitä. Tämän kirjoituksen aihe käsittelee arkisesti ryhmäkannelakia. Päivä ei liene oikein sopiva esimerkiksi sellaiselle teemalle kuin "ryhmäseksi", joten menköön nyt tuo hieman kuivahkolta tuntuva teema tässä välissä!

4. Edelliseen blogiin tuli väsättyä suhteellisen osuva kommentti ryhmäkannelaista, jota ei ole vielä kertaakaan käytännössä sovellettu. Laki on jäämässä siis heti alkuvaiheissa kuolleeksi kirjaimeksi (desuetodo-ilmiö). Ryhmäkannelaista voisi toki kirjoittaa pitkäänkin. Mutta kun minua (palsturina) on jo muutenkin arvosteltu liian pitkistä (ja pitkäveteisistä) jutuista, niin tyydyn nyt kopioimaan tähän tuon edellä mainitun kommenttini. Lukijat voivat sitten tarvittaessa jatkaa keskustelua ja puuttua kommenteissaan myös lain yksityiskohtiin.

5. Ryhmäkannelaki (444/2007) tuli voimaan 1.10.2007. Se saatiin säädettyä pitkän ja kivuliaan väännön jälkeen. Eduskunta hyväksyi lain helmikuussa 2007, siis vähän ennen maaliskuun 2007 eduskuntavaaleja.

6. Mutta arvatkaapa mitä? Ette varmaan arvaa, mutta minäpä kerron. Mainittua lakia ei sovellettu vielä kertaakaan, vaikka laki on ollut voimassa jo 3,5 vuotta! Yhtään ryhmäkannejuttua ei ole Suomessa vielä nostettu.

7. Mistä tämä johtuu? No, siitä, että laki sai niin suppean sisällön, että siinä itse asiassa ei ole edes kyse mistään ryhmäkanteesta.

8. Suomen ryhmäkannelaki on muiden maiden vastaaviin lakeihin verrattuna susi, sillä sen soveltamisala on aivan liian suppea. Tämä oli teollisuuden ja kaupan pelottelun aikaansaannosta. Ne pelottelivat poliitikkoja ja lobbasivat lakia valmisteltaessa ja eduskunnassa käsiteltäessä niin kiivaasti ja tehokkaasti, ettei lakiin uskallettu kirjata oikein mitään sellaista, mikä olisi voinut edistää ryhmäkanteen käyttöä.

9. Oikein hävettää, kun ajattelee, miten lammasmainen eduskunta meillä oli, kun se sääti kyseisen ryhmäkannelain. Laki hyväksyttiin, kuinkas muuten, tyypillisessä vaalinalusruuhkassa eli helmikuussa 2007; vaaleihin oli aikaa vajaan kuukauden verran. Sellaisessa kiireessä ja hötäkässä on syntynyt monta huonoa lakia jo ennen ryhmäkannelakia ja myös sen jälkeen.

10. Laki koskee yksinomaan kuluttajansuojaa ja ryhmäkanteen voi nostaa vain kuluttaja-asiamies. Tässä syyt siihen, ettei kanteita ole nostettu; oikeat ja aidot kansalaisryhmät eivät voi Suomessa nostaa ryhmäkannetta. Kanteen nostamista kontrolloi viranomainen.

11. Tekisi mieli repiä pelihousut á la Jukka Kemppinen Pauliine Koskelon asiassa. En kuitenkaan tee sitä, sillä nythän on laskiaistiistai ja tästä pitäisi vielä mennä pulkkamäkeen - housujahan siinä hommassa toki tarvitaan ja vieläpä ehjiä. Myös Naistenpäivän vietto asettaa tiettyjä esteitä pelihousujen repimiselle.

12. Ryhmäkannelain perusteellisen kritiikin osalta viittaan FT, OTK Mikko Välimäen ansiokkaaseen kirjoitukseen Lakimies-lehdessä 1/2008 s. 3-19.

13. Kyseisen artikkelin sivulla 8 toisessa kappaleessa kerrotaan, että lakiehdotusta työryhmävaiheessa käsiteltäessä ainoastaan kolme prosessioikeuden professoria argumentoi "lain rajoittamattoman soveltamisalan puolesta." - Olin yksi noista kolmesta.

14. Tämän jälkeen prosessioikeuden tuntijoita ei sitten enää lakiehdotuksen jatkovalmistelussa "tarvittukaan" eikä kuultu, olisivat ilmeisesti vain "sotkeneet" asiaa! Ei siis mikään ihme, että laki on nyt osoittautunut käytännössä sudeksi.




16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ryhmäkannelakia tulisi kokeilla Tullia vastaan. Suomen tulli kavalsi yksityisiltä autoilijoilta ALV-rahat 6-7 vuotta. Mitään tulli ei maksa takaisin, vaikka syyllistyi tietoisesti törkeään jatkettuun kavallukseen. Toivotaan että varat.Petteri Snell vie asian EU-tuomioistuimeen.
No suomessa lait on tehty suojelemaan virkamiehiä kansalaisia vastaan. Vapaassa euroopassa lait on laadittu suojelemaan pienempää osapuolta "Isoa Pahaa Sutta" vastaan.
Nim. L.H.Hoppu

Anonyymi kirjoitti...

Siru Pola sanoi:

Ryhmäkannetta koskeva laki ylitti kaikki odotukset. Pelkästään lain säätämisellä päästiin siihen, että sitä ei ole tarvinnut soveltaakaan. Kuvitelkaapa, että jollain rikoslain uudistuksella päästäisiin samaan. Rikokset loppuisivat. eeh ehe heh heh..

Anonyymi kirjoitti...

Täytyy muistaa, että muissa maissa ei ole samanlaista mahdollisuutta ryhmäkanteeseen kuin Suomessa on rikosasioissa: Cometbomp -jutussa muutama uusivuosi sitten ratkottiin yhdessä ja samassa jutussa kait kymmenien vahinkoa kärsineiden korvausasiat. Helsingin käräjäoikeudessa on syksyllä alkamassa juttu (Directa), jossa on 1.500 asianomistajaa. Kaikki saavat kanteensa tutkituksi yhdessä ja samassa oikeudenkäynnissä. Halutessaan voivat käyttää yhteistä asiamiestä, joka ajaa kaikkien juttua kulut tasaten.

Myös ympäristön turmelemista koskevassa ympäristörikosasiassa voivat kaikki saastuneiden kiinteistöjen omistajat saada asiansa käsitellyksi yhdessä. Syyttäjä vieläpä kantaa vastuun korvausperusteen toteen näyttämisestä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kyllä, mutta ryhmäkannelaki ei koske rikosprosessia.

Rikosprosessissa useat asianomistajat eivät muodostaa r-kannelaissa tarkoitettua ryhmää, vaan jokainen "uhri" esiintyy asianomistaja erikseen, vaikka vaatimukset käsitelläänkin yhdessä ja yksi asianajaja voi edustaa kaikkia.

Ismo kirjoitti...

No väittäisin, että ryhmä- kannelaista on ollut jotain hyötyäkin. Esimerkiksi pelkkä uhka
sen nostamisesta todennäköisesti
mahdollisti sen, että Skandia Life
palautti rahat, jota sen ei olisi
ollut, ehkä järkevää peloteella ryhmäkanteesta, josta olisi voinut
olla hyötyä. Mutta olen samaa mieltä, että kun nyt nämä ei
niin kunnialliset tavat olipa ne
rikoksia tahi ei tuntuvat lisääntyvän tietty ryhmäkannetta
olisi tarpeen laajentaa. Pelko amerikkalaistyyppisestä turhien
ryhmäkanteiden nostamisesta % korvauksella bisnesmielessä
kai esti sen toistaiseksi.
Ainahan joku arpa vetää ja joskus
pelkkä rymäkanteen uhka.

Anonyymi kirjoitti...

"Tässä syyt siihen, ettei kanteita ole nostettu; oikeat ja aidot kansalaisryhmät eivät voi Suomessa nostaa ryhmäkannetta. Kanteen nostamista kontrolloi viranomainen."

Kaikkea valvoo viranomainen, myös viranomaisen tekemisiä valvoo viranomainen. Jos kuluttajansuojalaki koskisi myös asiointia viranomaisissa ja ryhmäkanteen voisi nostaa ryhmä kuluttajia ilman viranomaista niin tilanne olisi pian kaaos.
Esim tämä E-10 bensiini taitaa olla samanlainen susi kun city-bensiini aikoinaan.

Markku Arponen kirjoitti...

Puhut, Jyrki, vaihteeksi asiaa. Mitäs se kehittämiskomitea sanoikaan vuonna 2003 ryhmäkanteesta:

"Tällä hetkellä ei ole riittäviä mahdollisuuksia käsitellä tuomioistuinteitse suurta joukkoa koskevia ns. massaongelmia. Esimerkiksi viallista tuotetta koskevat vahingot saattavat toteutuessaan kohdata samanaikaisesti monia ihmisiä. Yksittäisen vahingonkärsijän osalta vahinko on niin pieni, että korvauksen vaatiminen tuomioistuinteitse ei olisi oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin ja riskiin nähden järkevää.

Komitea esittää, että otettaisiin uudelleen harkittavaksi ja selvitettäväksi ns. ryhmäkanteen käyttöön ottaminen massajuttujen käsittelemiseksi tai selvitettäisiin muiden erityisjärjestelyjen toteuttamista, jotta oikeussuojan saantiin olisi näissäkin tilanteissa todellinen mahdollisuus ja toisaalta aineellisen oikeuden läpäisykyky paranisi erityisesti kuluttaja- ja ympäristöoikeuden alueella."

Komitea esitti tuomioistuinlaitoksen kehittämiseksi arviolta 52 ideaa. Mietintö vaiettiin lähes kuoliaaksi. Se siitä tuomarikunnan oikeuspoliittisesta keskustelusta.

Anonyymi kirjoitti...

Markku - Miten niin "vaihteeksi"?
Muistakaamme, että ns Wreden komitean periaatteet prosessissa toteutuivat laissa vasta n. 90 vuoden kuluttua! Siis kärsivällisyyttä, hyvät komiternin jäsenet eli Arposen komitean väki"
JV [merellä myrskyävällä)

Anonyymi kirjoitti...

Tässä asiassa blogisti on täysin oikeassa. On käsittämätöntä miten lain valmisteluvaiheessa fiksutkin juristit kieltäytyivät käsittämästä, ettei laki tuo meille USA:n "villiä länttä", koska Suomessa
- ei ole valamiehistöä riitajutuissa
- sovelletaan todelliseen vahinkoon perustuvaa vahingonkorvauslakia
- ei ole rangaistuksenluonteista vahingonkorvausta
- häviäjällä on oik.kuluvastuu
Ehkäpä ryhmäkannelaki kuvasikin sitä ´millä ryhmällä on painavin sana nyky-Suomessa
Toinen asia, jossa blogisti ei ole yhtä oikeassa, eilen keskusteltu small claims -prosessi, jota tarvittaisiin ja johon ei riitä pelkkä tuomarien ja asianajajien panos.
Tarvittaisiin menettely joka koskee riitaisia pieniä (esim. alle 10.000 €) asioita, jossa
- oi.kuluvastuu olisi rajoitettu, mielellään kiinteä taksapalkkio eikä vastapuolen tuntimääräinen
- haastehakemuksella ja vastauksella olisi maksimipituus
- todistelun määrää voisi rajoittaa tai se olisi säädetty (esim. max 2 tod/partti
Tällöin olisi mahdollista käydä riitaa esim. vanhoista autoista tai kodinkonekaupoista, joita koskevia riitoja ei ole enää lainkaan KO:issa vaan ainoastaan kuluttajavalituslautakunnissa, jotka eivät voi antaa sitovia päätöksiä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Miksi pitää aina "säätää" uusia menettelyjä ja uusia pykäliä? Niistähän aiheuutuu aina uusia kiistoja, siis miten menettelysäännöksiä pitäisi tulkita. Miksi joustavasta menettelystä ei voida sopia valmistelussa? - Oikeudenkäyntikulujen tulisi minusta aina perustua lähtökohtaisesti kiinteisiin, asian laadun mukaisiin taksoihin. - Tuomari voi aina vaatia, siis jo nyt, tiivistä haastehakemusta ja vastausta. - Todisteiden määrää voidaan jo nyt lain mukaan rajoittaa järkevällä tavalla (OK 17:7) jne. - Miksi siis advokaatit ja tuomarit eivät toimi järkevästi?

Anonyymi kirjoitti...

Vähän sivuladuille suihkaisen, mutta koska kaikki uusi sivakoi nettiin, niin tulipa mieleen äsken kuulemani huuli Paavo Lipposesta, joka sai sähköpostissa tiedon Tyynenmeren saarelta löytyneeltä kaukaiselta serkultaan odotettavissa olevasta miljoonaperinnöstä.

Onhan monikin skribentti huomannut Lipposen viljelevän maailmansodan aikaista terminologia puhuessaan ghettouttamisesta Itä-Suomen koulujen venäläisymisen uhan kohdalla, tai kutsuessaan Jyrki Kataista EU:n rahapiirien rangaistuskomppanian päälliköksi.

Anonyymi kirjoitti...

"Miksi pitää aina "säätää" uusia menettelyjä ja uusia pykäliä? ... Miksi joustavasta menettelystä ei voida sopia valmistelussa?"
Siksi, että tuolaisissa jutuissa toisen osapuolen, yleensä isomman liikeyrityksen, joka voi vähentää oik.kulut verotuksessa, kannattaa "painia pahaa painia" eli vitkittää prosessia kulujen nostamiseksi vastapuolelle eli pienelle ihmiselle mahdottomaksi. Siksi ei voida sopia mistään järkevästä. Jos kirjelmä on liian pitkä, sen täydennyttäminen nostaa kuluja. Jos rajoittaa todistelua, HO palauttaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin rikkomisesta. Siksi lainsäätäjän täytyy luoda prosesille raamit tai antaa tuomioistuimelle selvät valtuudet.

Anonyymi kirjoitti...

Jyrki hyvä,

juuri siksi.

Meillähän olisi kohta liuta työttömiä juristeja jos säännökset olisivat yksinkertaisia selkokielellä kirjoitettuja ja pitkään voimassaolleita.
KKO olisi myös toimeton kun uusia prejudikaatteja ei enää tarvittaisi.

Toipila kirjoitti...

Hyviä kuvia Virolaisella. Suorastaan erinomaisia.

Olisiko seuraava kuva pyöräilijästä edestä päin? Kasvot ovat sielun peili - vai olivatko ne silmät.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Anonyymin perustelut "uusien menettelyjen säätämisestä" eivät kyllä minua lainkaan vakuuta.

Hän mm. puhuu ylipitkän haastehakemuksen täydennyttämisestä! Eikö sitä pidä päin vastoi tiivistää ja lyhentää?

Jos tuomari on tehtäviensä tasalla ja puolueeton, hän ei salli ison firman" advokaatin tietenkään pitkittää ja laajentaa prosessia tarpeettomasti. Jos hovioikeus on tehtäviensä tasalla, se ei palauta turhan takia juttua alioikeuteen jne.

Ei siihen mikään uusi laki tai "uusi menettely" auta, jos lainkäytön toimijat eli tuomarit ja advokaatit ovat ammattitaidoltaan tai/ja -etiikaltaan vajavaisia tai jopa epäkelpoja!

Kummallinen ja harhainen usko ihmisillä - ja jopa juristeilla - lainsäätäjän ja lakien kaikkivoipaisuuteen!

Jos jokin asia on lanikäytössä hullusti, niin kyllä minä aina ensimmäiseksi alan tutkia, mitä vikaa on lainkäyttäjissä, so. tuomareissa ja advokaateissa ja heidän menettelytavoissaan.

Sieltä ne epäkohdat ja viat yleensä aina löytyvät.

Anonyymi kirjoitti...

Ottamatta kantaa ryhmäkanteesta säädettyyn lakiin on pakko huomauttaa kirjoittajan täysin tarpeeton ja seksistinen aloitus blogille. On surullista nähdä miten jopa korkeimmalla akateemisella tasolla toimiva henkilö syyllistyy täysin tarpeettomaan ja suoraan sanoen kuvottavaan naisten esineellistämiseen.

Kysynpähän vaan oliko blogin alussa olevalle kuvalle ja sitä seuraavalle toteamalla jokin yhteys itse asiaan vai oliko tarkoitus vain tuoda ilmi kirjoittajan oma käsitys Naisten Päivän merkityksestä?

Naiset eivät ole olemassa vain "sulostuttamaan" sinun päivääsi ja tuollaisen kommentin heittäminen vielä naisten päivänä kertoo paljon arvoistasi ja asenteistasi "elämäsi sulostuttajia" kohtaan.

Häpeä Jyrki Virolainen.

t. Feministimies