torstai 28. marraskuuta 2013

806. Asfalttikartellijutussa kansliatuomio

Käräjäoikeuden tiedotustilaisuus tänään, kuva Petteri Paalosmaa/Uusi Suomi

1. Olen arvostellut jo pidemmän aikaa suomalaisten tuomioistuinten käytäntöä kansliatuomioiden antamisessa. Yksi epäkohta on se, että huolimatta laissa olevista määräajoista, joiden kuluessa kansliatuomio on annettava, sanottuja aikoja ei käytännössä noudateta, vaan ne yleensä ylitetään ja useimmiten vieläpä reippaasti.  Vaikka syytetty olisi vangittuna, kuten esimerkiksi Ulvila-jutussa on asian laita, tuomion antamista saatetaan lykätä kuukausikaupalla. 

2. Toinen epäkohta, josta nyt on tarkoitus puhua, liittyy kansliatuomioiden antamiseen. Kansliatuomiota ei Suomessa julisteta,  eli tuomion laatineet tuomarit eivät vaivaudu tulemaan henkilökohtaisesti oikeuteen antamaan tuomiota eli kertomaan tuomion pääsisältöä. Menettely on yksinkertaisesti sellainen, että esimerkiksi oikeuden kanslistit määrätään jakelemaan valmiiksi printattuja paksuja tuomionippuja niitä "saalistaville" median edustajille. Tuomareita, jotka vastaavat tuomion sisällöstä, ei näy tuomioita näin annettaessa mailla eikä halmeilla. He ovat yleensä poistuneet varmuuden vuoksi oikeustalolta kokonaan ja pysyttelevät visusti puhelimen ja median ulottumattomissa, elleivät pakene raskaan uurastuksen jälkeen Kanarian saarille tai kaukomaihin. On selvää, että tällainen käytäntö ei ole oikeudenkäynnin julkisuuden kannalta asianmukaista. Tuomareiden on kannettava vastuu tuomioistaan ja tämän tulee myös näkyä käytännössä. Tuomituilla ja asianosaisilla yleensä on oikeus nähdä tuomarinsa ja kuulla heidän perustelunsa.

3. Olen kritisoinut suomalaista käytäntöä ja oikeuskulttuuria puheena olevassa suhteessa yhdessä Petri Martikaisen kanssa kirjoittamassamme kirjassa "Tuomion perusteleminen" (2010), ks. sivut 130-137. Olemme esittäneet kirjassa kansliatuomion antamismenettelyn järkevöittämistä tähän tapaan: 

Oikeudenkäynnin julkisuutta voitaisiin edistää, jos kansliassa valmiiksi laadittu tuomio julistettaisiin eli sen sisältö selostettaisiin pääkohdittain oikeuden istunnossa, johon asianosaisilla ei olisi velvollisuutta, vaan ainoastaan tilaisuus tulla saapuville. Tilaisuus olisi julkinen myös yleisölle ja medialle. Valmiiksi kirjoitetut tuomiot jaettaisiin ko. istunnossa asianosasillille samoin kuin tiedotusvälineiden edustajille. Vastaavanlainen menettely voitaisiin ottaa käyttöön myös hovioikeuden ja korkeimman oikeuden tuomioiden julkistamistapana. Näin voitaisiin menetellä myös silloin, kun asia on ratkaistu ylioikeuden kirjallisessa menettelyssä. Ratkaisun julistamistilaisuudessa asianosaisille voitaisiin varata tilaisuus esittää tuomareille tuomion sisältöä koskevia selventäviä kysymyksiä.

Ehdotettu uudistus lisäisi merkittävästi oikeudenkäynnin avoimuutta ja vahvistaisi tuomitsemistoimintaa kohtaan tunnettavaa luottamusta. Useimmissa maissa samoin kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja EU-tuomioistuimessa noudatetaan sanotunlaista käytäntöä. Suomalainen käytäntö, jossa tuomarit heti pääkäsittelyn päättymisn jälkeen ikään kuin katoavat kulisseihin haluamatta tulla julkisesti kertomaan ratkaisustaan ja niiden perusteista, on kansainvälisessä vartailussa poikkeuksellinen.

4. Tästä asiasta ja uudistusehdotuksesta olen kirjoittanut muutaman kerran myös blogijutuissani. Voimassa oleva lainsäädäntö ei estä menettelyn uudistamista ehdotetulla tavalla, mutta käytännössä kansliatuomioiden antamisesssa ei ole kuitenkaan tapahtunut muutosta.

5. Tänään tapahtui kuitenkin "kummia", kun Helsingin käräjäoikeus piti erityisen tiedotustilaisuuden niin sanotussa asfalttikartellijutussa antamiensa tuomioiden johdosta. Käräjäoikeus tuomitsi Lemminkäisen ja jutuissa myös vastaajina olleet seitsemän muuta asfalttiyritystä maksamaan noin 37,4 miljoonan euron vahingonkorvaukset 40 kunnalle, ainoastaan Kemin kaupungin korvausvaatimukset hylättiin kokonaan. Suomen valtion ajama kanne sen sijaan hylättiin. Valtio velvoitettiin kuitenkin maksamaan korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa viivästyskorkoineen asfalttiyrityksille. Kartellin suurin yritys eli Lemminkäinen joutuu maksamaan  vahingonkorvauksia yksin noin 15 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Lemminkäinen tuomittiin yhteisvastuullisiin vahingonkorvauksiin muiden asfalttifirmojen kanssa, mikä voi nostaa Lemminkäisen korvausvastuun jopa 34 miljoonaan euroon. Lemminkäinen antoikin heti tulosvaroituksen kartellikorvausten takia.

6.  Olin ensin siinä käsityksessä, että käräjäoikeuden tuomioiden sisältöä tänään esitellyt laamanni Eero Takkunen olisi toiminut jutuissa itse puheenjohtajana. Myöhemmin ilmeni, että Takkunen toimi tilaisuudessa ainoastaan eräänlaisena "spokesmanina" eli hän ei ole ollut itse mukana käräjäoikeuden kokoonpanossa. Minusta ratkaisun tehneiden tuomareiden olisi ilman muuta pitänyt astua esiin ja esitelllä ratkaisuja ja vastata esitettyihin kysymyksiin. On tässä kulttuurissa siis näköjään vielä paljon kehittämistä, mutta ei nyt kuitenkaan tyrmätä tämän kauneusvirheen takia käräjäoikeuden tiedotustilaisuutta kokonaan. 

7. Yle Uutiset seurasi tiedotustilaisuuutta hetki hetkeltä. Ylen raportti tilaisuuden kulusta löytyy tästä.

7. Vaikka oikeus ja oikeudenkäyntimenettely muuttuu, jos ylipäätään muuttuu,  vain hyvin hitaasti, niin tämä tapaus osoittaa, että aina kannattaa kuitenkin yrittää aikaansaada muutoksia ja kritisoida tuomioistuinten ja muiden lainkäyttöelinten usein luutuneita ja aikansa eläneitä käytäntöjä ja tehdä samalla rakentavia muutos- ja korjausesityksiä. Joskus se sinnikkyys sitten palkitaan! Oikeuskulttuuri voi pikku hiljaa muuttua ja sitä voidaan yrittää muuttaa.

8. Nyt kun pää on saatu auki, niin voimme jäädä odottelemaan, että muut tuomioistuimet - myös hovioikeudet ja korkein oikeus - seuraisivat maamme suurimman tuomioistuimen eli Helsingin käräjäoikeuden antamaa esimerkkiä ja ryhtyvät pitämään merkittävissä jutuissa tuomion sisältöä koskevia tiedotustilaisuuksia. 

9. Seuraavan kerran oikeuskulttuurin kyseiselle muutokselle tarjoutuu oiva tilaisuus esimerkiksi Porissa, jossa Satakunnan käräjäoikeus antaa 12.12. tuomionsa Ulvila-jutussa. On syytä toivoa ja suorastaan vaatia, etteivät käräjäoikeuden tuomarit "pakene" tai piiloudu, vaan tulevat reilusti asianosaisten ja yleisön eteen kertomaan tuomionsa pääkohdat ja niiden perustelut, joiden laatimiseen oikeus on varannut aikaa reilut kaksi kuukautta.



34 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Tilaisuus oli myös nähtävissä suorana Yle Areenassa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Minusta olisi ollut paikallaan, että käräjäoikeuden kaikki tuomioiden tekemiseen osallistuneet tuomarit olisivat olleet tiedotustilaisuudessa saapuvilla eli "pöydän takana".

Nimetön kirjoitti...

Laamanni Takkunen ei suinkaan ollut käräjäoikeuden puheenjohtajana asfalttikartellijutuissa. Käräjäoikeuden kokoonpano on nähväissä tuomioista.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Jasså, sitä suuremmalla syyllä käräjäoikeuden kokoonpanoon kuuluneiden tuomareiden olisi pitänyt olla esittelemässä tuomioiden sisältöä! Nyt laamanni on ottanut itselleen eräänlaisen käräjäoikeuden tiedotus- tai viestintäpäällikön roolin!

Kyllä tässä vielä kehittämistä näköjään tarvitaan!

Nimetön kirjoitti...

Olisiko kuitenkin ollut parempi, että käräjäoikeus olisi julistanut tuomion siten, kuin laki antaa mahdollisuuden? Tuomion antamisesta tai julistamisesta erillinen tiedotustilaisuus kun vaikuttaa jonkinlaiselta tuomioselityksen antamiselta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Varmaankin. Toki ns. kansliatuomiokin voidaan aina julistaa, vaikka se laaditaankin etukäteen kirjalliseen muotoon. "Julistamista" ei pidä käsittää kirjaimellisesti, eli tuomion sanasta sanaan lukemiseksi, vaan ratkaisujen pääkohtien ja pääperusteiden ilmoittaminen riittää, kun tuomion kappaleita on saatavilla ko. tilaisuudessa.

Nimetön kirjoitti...

Se on siinä, maailman vähiten korruptoituneen valtion omat virkamiehet on olleet kumppaneina laajassa kartellissa ei tullut yllätysenä.

Valittaako syyttäjä ja valtio hoviin, vai kärsiikö nahoissaan?

Nimetön kirjoitti...

Kansliatuomion "julistaminen" saattaa aiheuttaa oikeudenkäyntikuluvaatimuksia.

Kansliatuomion julistamisen kuuleminen pitäisi kai katsoa vapaaehtoiseksi läsnäoloksi, joka ei oikeuta oikeudenkäyntikuluihin.

Nimetön kirjoitti...

Ilmankos se spokesman Takkunen ei osannut tilaisuudessa vastata tuomion yksityiskohtia koskeviin kysymyksiin, vaan tyytyi vain viitttaamaan tuomioon!
Takkunen käytti tilaisuutta hyväkseen lähinnä vain valittelemalla sitä, miten paljon näin isojen ja laajojen juttujen käsitely syö käräjäoikeuden resursseja.

Nimetön kirjoitti...

Ilmeisesti kartellijutun puheenjohtaja ei ollut paikalla siitä syystä, että hän on jo puheenjohtajana uudessa väylämaksuja koskevassa pari kuukautta kestävässä oikeudenkäynnissä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ole huoletta, ei varanna tuomarin puolueettomuutta!

Nimetön kirjoitti...

Kiinnostaisi tietää, mikä oli Helsingin käräjäoikeuden kokoopano asfalttikartellijutussa tai -jutuissa; juttuja oli kai yhteensä 41.

Nyt julkisuudessa on paistatellut vain käräjäoikeuden laamanni Eero Takkunen, joka ei ollut itse mukana jutussa lainkaan.

Ketkä tuomarit siis kuuluivat käräjäoikeuden kokoonpanoon?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

"Kansliatuomion "julistaminen" saattaa aiheuttaa oikeudenkäyntikuluvaatimuksia".

Heh, heh! Ne kulut, ne kulut!
Niihin voi vedota aina ja joka paikassa, voi saatana!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kyllä tuomareita, aina ylintä oikeutta myöten, voi ja pitääkin arvostella, jos aihetta on.

Näin reipasta debattia käydään Ruotsissa

http://www.dagensjuridik.se/2013/11/goran-lambertz-om-domarkollegornas-skarpa-kritik-mot-honom-de-har-inte-forstatt-vad-jag-sage

Nimetön kirjoitti...

Tuo tiedotustilaisuushan oli ilmeisesti tilaisuus, jonka teemana oli "antakaa meille lisää rahaa, kun meillä on isoja ja työläitä juttuja ja muutenkin tekee tiukkaa" eikä niinkään asfalttikartelli.

Lieneekö muuten tuomiota missään verkossa saatavissa?

Nimetön kirjoitti...

Blogistin voi saatana toteamus on aivan oikea, tuomioistuinmaailmaa halli´tsee se, että asianajajat laskuttavat aivan kaikesta, allekirjoittaneelle anonyymille tuomarille kertoi auskultantti, että jos suihkussa saa juttuun, tai niin kuin nuorisokielellä sanotaan keissiin, saa ajatuksen suihkussa, siitä pitää laskuttaa. Ohjeen mukaan jos vessassa saa ajatuksen, siitä ei kuitenkaan laskuteta. Jos olen tässä kohtaa väärässä, Borenius & Kemppisen osakkaat korjatkoot tätä tietoani. Tuo auskultantti ei ollut onneksi heillä töissä. Toinen puoli blogistin kommentissa on se, että näin suora ilmaisu ei anna blogistista ainakaan kommentin antamisen hetkellä kovinkaan ammatillista vaikutelmaa. Kolmas, ehkä tärkein puoli ose, että ajatteleva tuomari yrittää kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulujen kertymisen osapuolina olevien überlaskuttajajaasianajajien ajamissa riidoissa mahdollisimman alhaisena. Yritä siinä käyttää kyselyoikeutta, jos vain peruskurssitason osaamista vaativan asian lausuttaminen kasvattaa oikeudenkäyntikuluvaatimusta 2.000 euroa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Niin, laamanninhan on päällikkötuomarina ja hänen on "vastaavana hallntojohtajana" vastattava resursseista ja rahan "naukumisesta", missä kaikki keinot ovat käytettävissä.

Aivan oikein, yksi suuri puute käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa on juuri se, etteivät oikeudet julkaise edes merkittävimpiä ratkaisujaan netissä, kuten nykyaikana olisi ilman muuta edellytettävä. Edes tiedotetta "Euroopan merkittävästä pilottiratkaisusta" (sanonta Eero Takkusen) ei ole julkaistu!

Myös tästä puutteesta olen usein "saarnannut", toistaiseksi melko turhaan! Kun päällikkötuomarit eivät vaadi tiedotteita ja ratkaisujen julkaisemista netissä, niin ei niitä kukaan yksittäinen tuomari tai osasto lähde "omin päin" julkaisemaan.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

"Ne kulut, ne kulut, voihan saatana" -kommentti pätee hyvin myös edelliseen anonyymi-tuomariin ja hänen sielunmaisemaansa, joka tuntuu varsin ahtaalta ja tunkkaiselta, ei mitenkään suihkunraikkaalta!

"Ajatteleva tuomari yrittää kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulujen kertymisen osapuolina olevien überlaskuttajajaasianajajien ajamissa riidoissa mahdollisimman alhaisena. Yritä siinä käyttää kyselyoikeutta, jos vain peruskurssitason osaamista vaativan asian lausuttaminen kasvattaa oikeudenkäyntikuluvaatimusta 2.000 euroa".

Anonyymi vaikuttaa, ei suinkaan ajattelevalta, vaan aloittelevalta" tuomarilta! Hän ei näytä tietävän, että se on juuri tuomari, joka viime kädessä päättää, mitkä toimenpiteet jutussa hyväksytään tarpeellisiksi ja palkkioon oikeutetuiksi!

Päätösvalta on siis tuomarilla, joten turha täällä on kailottaa ja tehdä tiettäväksi, että kailottaja ei hallitse peruasioita.

Nimetön kirjoitti...

Nyt oli sitten itse "pääpiru" päästetty saarnaamaan Kallion kirkkoon! Työttömyydestä se siellä kuulemma hurskasteli Matteuksen nimeen, hemmetti vieköön! Koko ikänsä politiikassa mesonut ihminen, joka ei vaan ole saanut työttömyyttä vähenemään, se on vain kasvamistaan kasvanut!

Nimetön kirjoitti...

Hesarista selvisi, että käräjäoikeuden tai laamannin lehdistötiedote oli laadittu myös ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi ja ties mille kaikille kielille. Mutta netissä tuota tiedotetta ei vain ole julkaistu!

Nimetön kirjoitti...

"Ratkaisun julistamistilaisuudessa asianosaisille voitaisiin varata tilaisuus esittää tuomareille tuomion sisältöä koskevia selventäviä kysymyksiä."

Eikö tämä muutu helposti OK 1:7 neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien seikkojen ts jotka eivät ilmene perusteluista paljastamiseksi - tai vielä pahemmaksi: tuomion selittelemiseksi.

Eiköhän tuomion pidä olla kuin hyvä taideteos: sellaisenaan, ilman mitään selittelyjä riittävä. Paukut kannattaisi uhrata noiden periustelujen mahdollisimman korkeaan laatuun, huom ei välttämättä pituuteen.

Nimetön kirjoitti...

Jos tai kun jättää julistukset ja tutustuu tarkemmin "annettuun päätökseen" tulee vetää päätelmänä, että jossakin on juhlittu ja toisaalla on aiheutettu harmaita hiuksia.
Kyllösen ministeriön lakimiehet on varmaan tänään olleet riemuissaan.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

E"ikö tämä muutu helposti OK 1:7 neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien seikkojen ts jotka eivät ilmene perusteluista paljastamiseksi - tai vielä pahemmaksi: tuomion selittelemiseksi.
Eiköhän tuomion pidä olla kuin hyvä taideteos: sellaisenaan, ilman mitään selittelyjä riittävä. Paukut kannattaisi uhrata noiden periustelujen mahdollisimman korkeaan laatuun, huom ei välttämättä pituuteen".

Höpsistä! Tuosta nyt taas nähdään, miten kaikkia hyvin ehdotuksia ja uudistuksia vastustetaan täysin epäoleellisilla ja väärillä perusteilla.

Kyse on informaatiosta, ei tietenkään tuomion tai sen perustelujen "selittelystä" tai "neuvottelusalaisuuden rikkomisesta".

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Mediatiedotteen voi tilata Helsingin käräjäoikeuden kansliasta. Se on aika vaatmaton tiedote, juridiikka puuttuu lähes kokonaan. Huomiota herättää, ettei tiedotteessa mainita käräjäoikeuden kokoonpanoa eli ratkaisun tehneiden tuomareiden nimiä!

Tilasin tuomion, jossa kantajana on Helsingin lkupunki. Sen ensimmäiseltä sivulta ilmeni, että käräjäoikeuden kokoonpanoon ovat kuuluneet käräjätuomarit Jouko Räsänen, Jussi Sippola ja Riitta Rask. Kukahan heistä mahtoi olla oikeuden puheenjohtaja, tätä ei mainita.

On outoa, että tiedotetta, puhumattakaan tuomioista, ei ole haluttu julkaista verkossa ja saattaa siis kaikkien asiasta kiinnostuneiden tietoon.

Tämä on niin suomalaista, niin tyypillistä suomalaista - salailua.

Nimetön kirjoitti...

Tuomiot löytyvät Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivujen etusivulta.

www.kkv.fi

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Heh, heh! No sieltä niitä tuomioita ei juuri kukaan arvaisikaan etsiä! Mutta kiitos vaaan vinkistä! Tuolla sivulla on kuitenkin julkaistu vain kolme tuomiota, tuomioita oli yhteensä 41.

Hgin KO:n ja spokesman Eero Takkusen olisi tullut mediatiedotteessaan kertoa, missä tuomiot ovat verkossa luettavissa.

KKV-virasto on siis tarjonnut käräjäoikedelle "virka-apua" tuomioiden julkaisemisessa. Käräjäoikeus ei näköjään kykene itse julkaisemaan omia ratkaisujaan. Missä vika, käräjäoikeudessa vai tuomioistuinten keskushallintoviranomaisena toimivassa oikeusministeriössä (OM)?

OM siis valvoo ja sanelee, minkälaisia tuomioita tuomioistuimet saavat julkaista ja mitä eivät. Tuomioistuimet eivät näytä olevan järin riippumattomia OM:stä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

TV1:n klo 20.30 uutissa oli tänään uutispätkä, jossa näytettiin, miten ylipoliisipäällikkö Mikko Paatero harpoi sinisessä virkapuvussaan eduskunnan käytäviä ja meni sisään hallintovaliokunnan kokoushuoneen ovesta. Uutisteksti kuului jotenkin näin:

"Mikko Patero on saanut hallintovaliokunnalta luottamuslauseen. SEn sijaan valiokunta ei ottanut kantaa sisäministeri Päivi Räsäsen asemaan:"

Mitä ihmettä? Millä lihaksilla eli valtuuksilla hallintovaliokunta voi jaella virkamiehille luottamus- tai epäluottamuslauseita tai ylipäätään otta kantaa heidän luottamukseensa? Tällaiset asiat ja kannanotot eivät tietenkään kuulu hallintovaliokunnan toimivaltuuksiin.

Vastaavasti lakivaliokunta voisi kai antaa lausunnon, jonka mukaan KKO:n presidentti Pauliine Koskelo nauttii tai ei nauti valiokunnan luottamusta!

Sen verran utealiaaksi tulin, että katsoin netistä hallintovaliokunnan kokouspöytäkirjaa tältä päivältä. Siellä on 9 §:n kohdalla merkintä "HAO 4/2013 vp Ajankohtaiskatsaus poliisitoimen tilaan. Valiokunnassa oli kuultavana poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Poliisihallitus. Asian käsittely keskeytettiin".

Pöytäkirjan mukaan valiokunta ei siis ole antanut minkäänlaista päätöstä tai antanut minkäänlaista lausuntoa tai kannanottoa MIkko Paaterosta tai siitä, onko hänellä valiokunnan luottamus vai ei.

Ainoa päätös tai lausuma koskee sitä, että "asian käsittely keskeytettiin".

Mihin uutinen, jonka mukaan Paatero nauttisi valiokunnan luottamusta, perustuu? Perustuisiko se Poliisihallituksen Yle Uutisille antamaan uutisvinkkiin" Niin hieman epäilen.

Hallintovaliokunnan tavalliset rivipoliitikot - joukossa muuten Paateron "keksijä" Anne Holmöund - yrittävät vain kohottaa hiemn nuukahtanutta profiiliaan, tästä ilmeisesti on kysymys. Muuten ko. uutista ei voi mitenkään ymmärtää.

Skorpioni kirjoitti...

Paatero ei nauti kuin poliisikansanedustaja Kari Tolvasen ja Tom Packalenin luottamusta. Kun Helsingin poliisilaitoksesta tulee 1500 ääntä ja kun lisäksi poliisimiesten vaimot, vanhemmat ja isovanhemmat äänestävät Tolvasta ja Packalenia, käyvät Tolvanen ja Packalen jo nyt vaalikampanjaa. Kumpi saa äänet? Tolvanenkin tietää tasantarkkaan missä Aarnion tutkimuksessa on kysymys!

Räsänen on aivan oikeassa kun tutkituttaa myös Paateron toimet valtatakunnansyytäjän toimesta. Nimimerkin tietojen mukaan juttu tutkitaan "perälautaan asti". Paateron on siis turha rehvastella luottamuksellaan. Sitä on siihen saakkaa, kun Aarnion tutkimus valmistuu. Tämän kertoi "hevosmiesten tietotoimisto" nimimerkille.

Nimetön kirjoitti...

Eduskunnan hallintovaliokunnalla on tiedonsaantioikeus oman hallinnonalan asioista ja halutessaan ko. elin voi antaa myös lausuntoja.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Toki, mutta valiokunta ei voi jaella yksittäisille virkamiehille luottamus- tai epäluottamuslauseita! Siitä oli kommenteissani kyse.

Ei varsinkaan silloin, kun jokin valiokunnassa vireillä tai "tarkastettavana" oleva asia on kesken. Asia "poliisitoimen nykytila", joka on jo sinänsä valiokunnalle aivan liian iso möhkäle, on valiokunnan virallisen pöytäkirjan mukaan edelleen kesken, mutta siitä huolimatta valiokunnan puheenjohtaja kiirehti eilen kailottamaan luottamustaan Paaterolle!

Nimetön kirjoitti...

Uutislähetyksessä vilahtanut kommentti "luottamuksesta" taisi kuitenkin olla YLE:n toimituksen oma (yli)tulkinta asiasta. Hallintovaliokunnan pj. Pirkko Mattila (ps.) totesi vain olevansa tyytyväinen poliisiylijohtaja Mikko Paateron selvityksiin tietolähdetoiminnasta. Aiemminhan tällä viikolla valiokunnan kuultavina olivat ministeri Räsänen ja kansliapäällikkö Nerg.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Heh, Heh! Minusta kyllä sana "tytyväisyys" merkitsee tässä aivan samaa asiaa kuin "luottamus Paaterolle". Kun asian käsittely on valiokunnassa kesken, kuten virallinen pöytäkirja osoittaa, on valiokunnan puheenjohtaja ottanut selkeästi kantaa keskeneräiseen asiaan. Ilmeisesti omaa turhautuneisuuttaan ja nuukahtunutta profiiliaan hiukka nostaakseen.

Miksi valiokunta haluaa sekaantua ja skoittaa asiaa, joka on juuri puueettoman viranomaisen eli VKSV:n tutkittavana? Tämä on myös täysin käsittämätöntä.

VKSV parhaillaan tutkii nimenomaan poliisin tietolähdetoimintaa ja sen dokumentointia ja rekisteröintiä. Mutta eilen valiokunnan puheenjohtaja Mattila jo ratkaisia asian ja kertoi, että valiokunta on hyvin tyytyväinen yhdeltä pääepäilyltä eli Paaterolta saamaansa selvitykseen ko. asiassa! Käsittämätöntä puolueettoman tutkinnan sotkemista!

Nimetön kirjoitti...

Blogistia saattaa kiinnostaa Ruotsissa annettu alioikeuden tuomio:

http://www.dagensjuridik.se/2013/12/atal-grovt-rattfylleri-avvisas

Joko ne bis in idem -tulkinta alkaa mennä liian pitkälle?

Nimetön kirjoitti...

Suomi ei, toisin kuin usea muu Euroopan maa, hyväuskoisena aikanaan tehnyt ihmisoikeussopimuksen ne bis -pöytäkirjaan. Nyt sitten kärsitään ja odotetaan, mitä kaikkea ne ihmisoikeustuomarit mahtavatkaan eri elämän alueilla vielä keksiä. Totuuden nimessä on sanottava, että jos tällaista kehitystä aikanaan olisi osattu aavistaakaan, joko olisi jätetty varauma tai sitten lähdetty kiireen vilkkaa muuttamaan oikeusjärjestyksen rakenteita.