perjantai 1. marraskuuta 2013

794. Oikeudenkäyntiasiamiehen rehellisyydestä

1.  Asianajajan ja muun oikeudenkäyntiasiamiehen yleisiin kelpoisuusehtoihin kuuluu yhtenä kohtana rehellisyys (OK 15:2). MItä rehellisyydellä tässä yhteydessä tarkoitetaan? Tätä on syytä pohtia tänään, jolloin kansalaisten viime vuoden verotusta koskevat tiedot tulevat julkisiksi. Kysymystä valaisee osaltaan Ruotsin korkeimman oikeuden (högsta domstolen) 30.10. antama ennakkopäätös.

Ö 3474-13

2. Svean hovioikeus oli evännyt riita-asioissa osakeyhtiön asiamieheksi ilmoittautuneen JP:n oikeuden toimia asiamiehenä, koska häntä ei voitu pitää rehellisenä (rehelliseksi tunnettuna, redbar). JP, joka oli toiminut aiemmin asianajajana, oli saanut vuonna 2003 vuoden vankeusrangaistuksen vuonna 2001 asianajajan ammatin harjoittamisen yhteydessä tehdystä  kätkemisrikoksesta (penningshäleri). Suoritettuaan rangaistuksensa ja toimittuaan muutaman vuoden ulkomailla JP oli palannut vuonna 2007 takaisin Ruotsiin ja työskennellyt juridisena konsulttina.

3. Kuluvan vuoden maaliskuussa JP oli tuomittu uudelleen rikoksista, tällä kertaa Svean hovioikeudessa kirjanpitorikoksesta ja väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle (osann intygande). JP tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sakkoon. Molemmat rikokset oli tehty vuonna 2010. Kirjanpitorikos käsitti kirjanpitovelvollisuuden laiminlyönnin. Totuudenvastaisen todistuksen JP oli antanut viranomaiselle (Bolagsverket) tarkoituksena saada pankki myöntämään laina JP:n asiakkaana olleelle yhtiölle omistusoikeutta koskevan virheellisen tiedon avulla.

4. Svean hovioikeus katsoi viime kesäkuussa antamassaan päätöksessä, että koska JP oli  syyllistynyt uudelleen rikoksiin, häntä ei voitu pitää  kelpoisena toimimaan asiamiehenä hovioikeudesa vireillä olevassa jutussa. Yhtiö ja JP valittivat hovioikeuden päätöksestä korkeimpaan oikeuteen.

5. Högsta domstolen ratkaisi asian tiukan 3-2 -äänestyksen jälkeen. Enemmistöön kuuluivat oikeusneuvokset Göran Lambertz, Johnny Herre ja Martin Borgeke. Referenttinä eli valmistelusta vastaavana jäsenenä, joka lausuu päätösneuvottelussa ensimmäisenä mielipiteensä, toimi oikeusneuvos Lambertz. Hän on entinen oikeuskansleri, joka on herättänyt sanotusssa virassaan ja myöhemminkin julkisuutta hieman epätavallisilla mielipiteillään ja tempauksillaan. 

6. Enemmistö katsoi, että ne rikokset, joista JP oli tuomittu vuonna 2003, osoittivat sinänsä selvää rehellisyyden puutetta ja olivat erityisen vakavia siksi, että ne liittyivät tuomitun harjoittamaan asianajajan ammattiin. Koska mainitut rikokset oli tehty 12 vuotta sitten (siis vuonna 2001), ne eivät enemmistön mielestä kuitenkaan olleet sellaisenaan riittävä syy, jonka perusteella JP:ltä voitiin evätä oikeus toimia asiamiehenä. Se, että JP oli tuomittu tänä vuonna uudelleen väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle, osoitti hänessä epäilyksettä rehellisyyden puutetta;  kirjanpitorikosta enemmistö piti ko. asian kannalta merkityksettömänä. Koska väärän todistuksen antaminen oli kuitenkin tapahtunut vuonna 2010 eli kolme vuotta sitten eikä JP:n ollut näytetty tämän jälkeen saaneen huomautusta epärehellisestä menettelystä, HD:n enemmistö päätyi siihen, ettei asiassa ollut esitetty riittävää selvitystä siitä, ettei JP täyttäisi oikeudenkäymiskaaressa (rättegångsbalken, RB 12:2) tarkoitettua rehellisyysvaatimusta. 

7. HD:n vähemmistöön kuuluivat oikeusneuvokset Anders Eka ja Kerstin Calissendorff. He korostivat, että rehellisyysvaatimusta arvioitaessa tuli ottaa rikollisen menettelyn lisäksi huomioon myös muunlainen menettely. Vähemmistö yhtyi hovioikeuden arvioon, jossa oli todettu,  että JP oli laatinut näön vuoksi totuudenvastaisen kauppakirjan, jonka päiväystä oli varhennettu ja jonka tarkoituksena oli parantaa JP:n asiakkaana olleen yhtiön mahdollisuutta pankkilainan saantiin. Vähemmistön mielestä olosuhteet olivat kokonaisuutena arvioiden sellaiset, ettei yhtiö huomioon ottaen RB 12:2:ssä säädetty asiamiehen rehellisyysvaatimus saanut käyttää JP:tä asiamiehenä jutussa. 

8. Asiamieheltä edellytettävän rehellisyyden samoin kuin muidenkin häneltä vaadittavien kelpoisuusehtojen perustana on, että asianajo ja lainkäyttö tuomoistuimessa yleensä tapahtuu korrektilla ja tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta edellytykset oikeaan ratkaisuun pääsemiseksi olisivat olemassa. Tätä edellyttää sekä lainkäytön yhteiskunnallinen funktio että yksityisten asianosaisten oikeusturva. Luottamus oikeuslaitokseen ja tuomioistuimen auktoriteetin kunnioittaminen ovat tärkeitä tekijöitä lainkäytössä. Se, että asianosainen itse luottaa valitsemansa asiamiehen rehellisyyteen tietoisena tämän rikollisesta menneisyydestä, ei voi olla ratkaiseva tekijä arvioitaessa, täyttääkö asiamies laissa säädetyt rehellisyyden ja sopivuuden kelpoisuusehdot. 

9. Kuluvan vuoden alussa Suomessa tuli voimaan laki, jolla on tiukennettu oikeudenkäyntiasiamiesten ja -avustajien kelpoisuusehtoja. Asiamiehenä tai avustajana saa toimia, jollei toisin ole säädetty, vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai laissa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista (AvustajaL) tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Asiamiehenä tai avustajana toimiminen on siten tullut luvanvaraiseksi. Lupaan vaaditaan oikeustieteellisen loppututkinnon lisäksi laissa tarkemmin mainittu perehtyneisyys tehtävään. Lupajärjestelmän, joka ei koske asianajajia eikä  julkisia oikeusavustajia, myötä asianajajien ammattieettiset velvoitteet on ulotettu koskemaan myös toimiluvan saaneita avustajia. Samalla heidät on saatettu samanlaisen ammatillisen valvonnan piiriin, joka on aiemmin kohdistunut vain asianajajiin ja julkisiin oikeusavustajiin.

10. Toimiluvan saamisen edellytyksistä säädetään AvustajaL 2 §:ssä. Niihin kuuluu kohta, jonka mukaan henkilön tulee olla rehellinen eikä hän saa olla "ilmeisen sopimaton tehtävään". Avustajalta vaadittavan rehellisyyden katsotaan puuttuvan henkilöltä, joka on lainvoimaisella tuomiolla viiden viimeisen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen viimeisen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, joka osoittaa henkilön olevan sopimaton toimimaan asiamiehenä ja avustajana.

11. Jos asiamies tai avustaja osoittautuu epärehelliseksi, ymmärtämättömäksi tai taitamattomaksi taikka muutoin sopimattomaksi, tuomioistuimella on valta, milloin syytä on, antaa hänelle enintään kolmen vuoden esiintymiskielto eli kielto toimia siinä tuomioistuimessa asiamiehenä tai avustajana (OK15:10a). Tuomioistuin ilmoittaa esiintymiskieltoa koskevasta päätöksestään Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnalle, joka tulee ensi vuoden alusta lähtien toimimaan myös toimiluvan saaneiden oikeudenkäyntiasiamiesten ja  -avustajien valvontaelimenä. Vaikka tuomioistuin ei määräisi asiamiestä esiintymiskieltoon, se voi kuitenkin ilmoittaa tämän menettelystä valvontalautakunnalle, jos asiamiehen menettelyä voidaan pitää asianajovelvollisuuksien vastaisena. 

12. Osoittaisiko esimerkiksi väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle (RL 16:8) tai vaikkapa rekisterimerkintärikoksesta (RL 16:7) tuomittu ehdollinen rangaistus tai sakko, että tuomittu henkilö ei ole rehellinen eikä sopiva toimimaan asiamiehenä tai avustajana tuomioistuimessa?

25 kommenttia:

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Högsta domstolenin erimielinen päätös on herättänyt keskustelua Ruotsissa. Eräs kriitikko toteaa, että "sirkus Lambertz" jatkuu nyt korkeimmassa oikeudessa.

http://www.dagensjuridik.se/2013/10/djup-spricka-i-hd-om-domd-f-d-advokat

Nimetön kirjoitti...

Yksi kommentti Dagens Juridik -sivulta:

"Är G. L. själv redbar? I vart fall inte i rollen som JK från vilken han fick sparken. Genom särskilt justitierådet L. T. och dennes förehavanden blev det ju, genom dåvarande JK:s beslut, allmänt känt att HD-domare kan begå brott utan att få dojan, -så varför vara särskilt hård mot f.d. advokater?"

Nimetön kirjoitti...

G. L. oli Ruotsin oikeuskanslerina aivan toista maata kuin meikäläiset virkaveljensä, mukaan lukien nykyisen Jaakko Jonkan. G. L. uskalsi nostaa kissan pöydälle, kuten hän teki, syyttäessään poliiseja valehtelusta todistajina, minkä seurauksena Ruotsin vankiloissa hänen mukaansa istuu syyttömänä tuomittuja.

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=768460

Nimetön kirjoitti...

Niin, useimmissa meistä asuu pieni Lauri Love!

Nimetön kirjoitti...

Ehkä tuosta meidän valvontajärjestelmästäkin tulee pelkkä paperitiikeri, kallis sellainen. Ruotsalaisiahan meillä jostain syystä aina pidetään esikuvana, oli asia mikä tahansa.

Nimetön kirjoitti...

Niin, jos meidän Jaakko Jonkkamme alkaisi yht´äkkiä esittää virassaan samanlaisia raisuja otteita kuin Göran Lambertz aikoinaan Ruotsin oikeuskanslerina, niin voitaisiin epäillä, että onkohan tuo Jaakko nyt aivan selvin päiten vai onko hän kenties saapunut virastoonsa via Tammerfors!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Oikeusneuvos Göran Lambertzin urasta ja elämästä voi lukea Wikipediasta

http://sv.wikipedia.org/wiki/Göran_Lambertz

Nuoren lakimiehenä Lambertz sai lempinimen "mannen med röd portfölj". Lambertz oli sosialidemokraattisen puolueen aktiivi ja nuorisopoliitikkko, jonka rekvisiittaan kuului punainen asiakirjasalkku.

Oikeuskanslerina Lambertz ei halunnut vuonna 2006 käynnistää selvitystä sarjamurhaajana tunnetun Thomas Quickin tapauksesta eli siitä, tulisiko TQ:n tunnustamat murhatapaukset ottaa uudelleen tutkittaviksi. Hän pitää päätöstään edelleen oikeana, vaikka nyttemin ilmeisesti kaikki TQ:n samat lukuisat murhatuomiot on jouduttu purkamaan.

Nyt jo eläkkelle siirtynyt oikeusneuvos Leif Thorsson jäi v. 2005 kiinni seksin ostamisesta alaikäiseltä pojalta. OIkeusneuvos tuomittiin - rangaisusmääräysmenettelyssä (!) - pikku sakkoon. Oikeuskansleri Lambertz päätti, ettei Thorssonia vastaan ollut aihetta käynnistää menettelyä, jossa olisi vaadittu oikeusneuvoksen irtisanomista virastaan.

Nimetön kirjoitti...

Pikkuisen asian (ainakin keskustelun) vierestä: meillä on onneksi lupalakimiesjärjestelmän myötä parannettu asianajollisten palveluiden laatutakeita ja valvontaa (ei läheskään riittävästi tosin), mutta anomaliana yhä on se, että hallintolainkäyttöpuolella (eräitä lapsiasioita lukuun ottamatta) kuka tahansa voi toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä. Voisi pitää menoa tuolla puolella aika villinä - vaikka toki virallisesti ideana on se, että ihmisen pitäisi voida kyetä hoitamaan asiansa hallinto-oikeudessa omatoimisestikin ilman avustajaa (on huono idea useasti)!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Anonyymi on oikeassa, tuo on kyllä selvä epäkohta ja puute.

Mutta nämä hallintolainkäytön "suuret nimet" - primus motorina tietenkin Pekka Hallberg - ovat nimenomaan halunneet, että hallintolainkäytössä asiamiehelle ja avustajalle ei saa asettaa pätevyysvaatimukseksi juristin tutkintoa!

Miksi näin? No, siksi, että nämä hallbergit ja muut toitottavat, että hallintolainkäytössä vallitsee "virallisperiaate", joka - heidän mielestään - merkitsee sitä, että ihminen ei edes tarvitse hallinto-oikeudessa tai edes KHO:ssa avustajaa, kun pätevät hallintotuomarit ottavat jo "viran puolesta" heidän etunsa huomioon.

Nyt se on kuitenkin nähty käytännössä niin monen monituisessa tapauksessa, mitä tämä virallisperiaate todellisuudessa tarkoittaa. Sitä, että hallintolainkäyttö on lähinnä hallinnon jatke, jossa etusija annetaan, ei suinkaan yksityisen ihmisen ja valittajan intresseille, vaan ennen muuta viranomaisten ja julkisen vallan intresseille ja hallinnon "sujuvuudelle".

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Jokin aika sitten tässä blogissa sivuttiin Suomen vankilaoloja, joita esimerkiksi Virossa pidetään loistohotellin tasoisina verrattaessa niitä Viron vankiloihin. Suomessa vangeille maksetaan jopa enemän palkkaa, mitä tavallinen duunari tienaa Virossa vankilan ulkopuolella.

Puheet "neljän tähden hotellista" kuitattiin Suomessa ehkä kevyellä olankohautuksella. Mutta onko kysessä todellakin vain tsoukki? Tätä sopii aprikoida, kun lukee tämänpäivän lehdestä (Iltalhdestä) uutisen otsikolla

- Vangin sellistä löytyi alaston nainen.

Tapaus tuli ilmi Ojoisten avovankilassa Hämeenlinnassa. Miesvangin petistä löydetty nainen oli tosiaan alaston ja hänellä oli mukanaan ruoska ja muita dominavarusteita.

Jumankekka! Tämähän jopa ylittää koistohotellin tason! Alaston dominavälineillä varustettu nainen kuuluu suomalaisen miesvangin vangin luontaisetuihin! Tämä uutinen aiheuttanee Virosta todellisen ryntäyksen suomalaisiin vankiloihin.

Olisi vaan kantsinut pitää tämäkin tappaus pimennossa kuten aiottiin tehdä viime kesäkuussa paljastuneelle UM:n verkkovakoiluskandaalillekin.

Nimetön kirjoitti...

En tuosta virallisperiaatteesta niin tiedä, mutta veroasioissa verokonsultit ovat usein osaavampia kuin advokaatit. Elinkeinoelämä ei niissä hyvällä katsone lupalakimiespakkoa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ahaa, hallintoasioissa, kuten esimerkiksi veroasioissa, "mennäänkin" siis, ei vain hallinnon (hallintolainkäyttö "hallinnon jatkeena") vaan myös elinkeinoelämän ehdoilla!

Muuten, veroasioissa yrityksiä ei toki tarvitse edustaa "lupalakimies", kyllä ihan tavallinen advokaattikin kelpaa! Verokonsultti on asiantuntija, ei oikeudenkäyntiasiamies. Yritykset käyttävät usein molempia verovalitustensa tekemisessä.

Siru Pola kirjoitti...

On maailma mallillaan. Ennen vangitkin joutuivat tyytymään toisiinsa tai sitten siihen kuuluisaan Kyllikkiiiiin !

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Joo, ja ennen vankilan ympärille rakennettiin muuri ja aitaa, etteivät vangit pääsisi pakoon. Nyt niitä tarvitaan siihen, etteivät ulkopuoliset pääsisi sisäään vankilaan.
Vangit käy lomilla siinä missä varusmiehetkin eli melkein joka viikonloppu. Jos joku murhamies jää lomalta palaamati, niin kukaan ei viitsi etsiä sitä, kun tiedetää, että vietettyään parin viikon rentouttavan loman kaveri palaa kiltisti poseen takaisin. Kyllä routa vangin takaisin linnaan ajaa!

Nimetön kirjoitti...

Eihän tuossa päätöksessä ollut vähäisintäkään järkeä, mutta eipä tuo nyt ketään enää yllätä nykymaailmassa, jossa kaikki on pahkasikaa.

Nimetön kirjoitti...

Se ihmetyttää, että Suomen lain mukaan tuomioistuimen asiamiehelle tai avustajalle epärehellisyyden, sopimattomuuden tai taitamattomuuden perusteella antama antama esiintymiskielto pätee vain siinä oikeudessa, jossa se on annettu. Jos esimerkiksi Vantaan käräjäoikeus antaa X.lle kahden vuoden esiintymiskiellon, niin tuo kielto ei estä X:ää esiintymästä asiamiehenä tai avustajana Helsingin tai Espoon käräjäoikeudessa tai missään muussakaan tuomioistuimessa. Vantaan käräjäikeuden silmissä epärehellinen advokaatti muuttuu siis rehelliseksi, kun hän saapuu Helsinkiin!

Nimetön kirjoitti...

Niin, jos X menisi käräjille Lappiin, jossa kätti piruuttaan antaisi krapulaiselle X:lle esiintymiskieltoa vuoden. Ei menisi Vantaan adokaatti edes kotisaliinsa sen Lapin reissun jälkeen. Vieläkö anonyymi ihmettelee voimassa olevaa lakia?

Nimetön kirjoitti...

Ihmettelee anonyymikollegansa nauttiman perjantaipullon vaikutusta tekstiinsä.

Nimetön kirjoitti...

Harvassa on ne "lainoppineet" avustajat, jotka omasta aloitteesta lähtee kunnan päättäjien laittomuuksia hallinto-oikeuksiin selvittelemään.
Luottamus kuntien vallanhaltijoihin ja hallinto-oikeuksiin on syystäkin se mikä se on.
Eduskunnan oikeuosasiamies on kansalaisen "oikeusapu.tsto" siinä kuin hallinto-oikeudetkin.

Nimetön kirjoitti...

KKO:n tuomareiden tulotiedot julki.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/11/1827398/nain-tienasivat-korkeimman-oikeuden-tuomarit

Työskentelevätköhän provikkapalkalla? Mitä enemmän älyttömiä päätöksiä, sitä korkeampi palkka.

Nimetön kirjoitti...

Tuosta KKO:n tuomareiden palkkatiedoista voidaan päätellä, että välimiestehtäviä on ollut vain kolmella jäsenellä: Esko, Kantor ja Sippo. Oikeusneuvos Rajalahti on toiminut tuomarinvalintalautakunnan puheenjohtajana.

Sen jälkeen kun tunnetut välimiehet Mikko Tulokas ja Gustaf Möller ovat siirtyneet eläkkeellee, KKO:n jäsenten sivutoimista saamat palkkiot ovat suorastaan "romahtaneet".

Nimetön kirjoitti...

Tässä vertailun vuoksi eräiden muiden lakimiesten palkka- ja verotietoja viime vuodelta:

http://www.taloussanomat.fi/verotiedot/2012/kategoria/13/

Jari J. Marjanen kirjoitti...

Rekisterimerkintärikos on muuten kiinnostava rikosnimike. Koska sen enimmäisrangaistus on kolme vuotta vankeutta, sitä koskeva juttu käsitellään lautamieskokoonpanossa, vaikka käytännössä rm-rikoksesta tuomitaan vain sakkoa. Usein rm-rikos esiintyy kyllä muitten talousrikosten "oheisrikoksena". Toisaalta sitten virkamiehen väkivaltainen vastustaminen on Y-juttu eli pelkän puheenjohtajan kokoonpanon asia, vaikka siinä rikoslajissa lautamiesten elämänkokemuksella olisi paljon enemmän käyttöarvoa kuin rm-rikoksessa.
Budjettiasiana ollaan tänä syksynä hieman salavihkaa ujuttamassa sisään lautamieskokoonpanojen pienentämistä yhdellä: peruskokoonpanoksi tulisi 1 + entisen 1 + 3:n asemesta ja laajennetuksi 2 + 3 (tai kaiketi myös 1 + 3). Tällä säästetään muutamia satoja tuhansia - samaan aikaan kuin Huoltovarmuuskeskuksen huolimaton myynti tuottaa valtiolle 15 miljoonan euron tappion! Oikeusministeriöhän ei saisi juuri rahaa mihinkään kuluttaa...

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Suomessa on menossa aivan käsittämätön trendi vähentää lautamiesten osallistuminen käräjäoikeudessa olemattomiin! Missään muussa pohjoismassa tai muuallakaan ei ole vastaavanlaista hanketta menossa.

Kustannusten säätämisen nimissä voidaan näköjään tehdä millaisia oikeusturvaa kaventavia tyhmyksiä tahansa.

Toinen usein käytetty ja näköjään yhä vain jatkuva "säästökohde" on hovioikeksien jatkokäsittelyluvan soveltamisalan laajenatminen edelleen. Näin siitä huolimatta, että hovioikeuksiin tehtävien valitusten ja hovoikeuksiin saapuvien juttujen määrä on selkeästi vuosi vuodelta alentunut.

Mutta ilmeisesti OM:ssa vireilä olevassa oikeusturvan kehittämishankkeessa ei nähdä muita keinoja, kuin nämä kaksi jo ennestään käytettyä keinoa: 1) lautamiesten osallistumisen ja sen myötä lautamesten määrän vähentäminen ja 2) hovioikeuksien työmäärän vähentäminen ja toiminnan "tehostaminen" valituksia ja tutkittavaksi otettavien juttujen määrän vähentä inen.

Etenkin vm. keino kaventaa tuntuvasti kansalaisten oikeusturvaa, mutta siitä viisi, tuumivat OM, hovoikeudet ja KKO:n presidentti!

Sen sijaan mitään ei tehdä todella polttavassa asiassa eli pikavippien ja muiden selvien ja riidattomien saatavien eli perintäasioiden siirtämiseksi käräjäoikeuksilta ulosottoviranomaisille. Käsittämätöntä!

Jari J. Marjanen kirjoitti...

Voisiko peräti toivoa, että emeritusprofessori-bloginpitäjä kirjoittaisi lautamiesten vähentämisestä vaikkapa HS:n yleisönosastoon (mielipidesivulle)? Professorin kannalla olisi sentään painoarvoakin. Varsinkin vertailu muihin pohjoismaihin voisi herättää huomiota. Hallituksen talousarvioesityksessä (ISSN 1237-4318) on sivulla 153 yksi kappale: "Lautamieskokoonpanoa on tarkoitus keventää vähentämällä eri kokoonpanovaihtoehdoista yksi lautamies ja antaa tätä koskeva hallituksen esitys vuoden 2013 loppupuolella. Tuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpanossa ratkaistiin noin 4 500 asiaa vuonna 2012. Kokoonpanosäännösten muutoksella tavoitellaan taloudellisia säästöjä."