perjantai 22. syyskuuta 2017

1115. Sukupuolineutraalit tittelit


1. Tilastokeskuksen vuonna 1990 julkaisemasta ammattihakemistosta löytyy lähes 400 mies -päätteistä ammattinimikettä. Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan silloisessa lainsäädännössä oli yli 100 mies -loppuista yleistävää nimikettä. 

2. Varsin moni suomalainen siis on ollut tai on edelleen ammatiltaan jonkinlainen "mies". Vanhemmat ihmiset saattavat vielä muistaa radiohupailussa Kankkulan kaivolla (1958-70) esiintyneen yleismies Jantusen, jota esitti tunnetulla taidollaan näyttelijä Kauko Kokkonen. Hän oli joka alan asiantuntija ja paikallinen keksijä, Jantunen keksi mm. Puskabussin. 

3. Tampereella ilmestyvä Aamulehti, jonka päätoimittajana on Jouko Jokinen (katso kuva yllä), otti viime sunnuntain (17.9.) pääkirjoituksessaan tiukasti kantaa sukupuolineutraalien (sukupuolittomien) tittelien tai ammattinimikkeiden puolesta. Lehti kertoi luopuvansa sukupuolittuneista nimikkeistä kuten luottamusmies, virkamies, lakimies tai (eduskunnan) puhemies, ja korvaavansa ne ilmaisuilla, jotka eivät viittaa sukupuoleen.

4. Pääkirjoituksessa todettaan, että nimike "terveyssisar" on onneksi jo kadonnut käytöstä, ja lehtimiehen on korvannut toimittaja ja lakimiehen juristi. Lehden mukaan samaa tietä joutavat mennä esimerkiksi esimiehet, luottamusmiehet, virkamiehet, lautamiehet, palomiehet ja puhemiehet.

5. Valtakunnan ehkä tärkein "mies" eli eduskunnan puhemies on tästä eteenpin puheenjohtaja, Aamulehti julistaa. Mainittu nimike kuvastaa lehden mukaan hyvin myös työn luonnetta, sillä ko. arvotehtävän saanut johtaa eduskunnassa puhetta, ei niinkään puhu toisten puolesta.

6. Pääluottamusmies voisi hyvin olla henkilöstön tai työntekijöiden edustaja, myös asiamies on edustaja. Lautamies on maallikkotuomari, palomies pelastaja ja uskottu mies yksinkertaisesti uskottu. Aamulehden mukaan jatkossa ei ole myöskään syytä käyttää ilmaisuja "naisurheilija" tai "miesurheilija", vaikka urheilukilpailuissa onkin käytössä erikseen miesten ja naisten kilpailut ja lajit. Vastaavasti "miesmalli" on yksinkertaisesti vain "malli".  Esimies voisi lehden mukaan kääntyä luontevaksi vaikkapa "esinaiseksi", jos ilmaisu "pomo" tuntuu liian puhekieliseltä ja "päällikkö" turhan pönkeältä.

7. Kuten arvata saattaa, Aamulehden kannanotto on herättänyt julkisuudessa ja etenkin somessa paljon porua ja keskustelua. Muutoksen ovat tuoreltaan tuominneet monet napamiehet - eivät siis napahenkilöt - aina ulkoministeri Timo Soinista lähtien; luulisin, että asiaa tullaan kysymään myös kaikilta presidenttiehdokkailta. Soini (sin) kiivaili etenkin eduskunnan puhemiehen nimikkeen säilyttämisen puolesta. Taustatukea hän sai puhemies Maria Lohelalta (sin), joka loihe lausumaan, että puhemies on arvostettu ja perinteinen titteli, joka on osa eduskuntainstituutiota. Tällä viikolla kansanedustaja Mika Nikko (ps) yritti pari kertaa käyttää eduskunnan täysistunnossa ilmaisua "arvoisa puhemies", mutta puhemies Lohela oikaisi oitis Nikkoa, ja  vaati tätä pysymään puhemies-tittelissä.

8. Timo Soini kannan ymmärtää, sillä Maria Lohela oli nimenomaan hänen löytönsä eduskunnan puhemieheksi vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Valinnassa painoi Lohelan erinomainen englanninkielen taito, jota Timo Soini oli eduskuntakaudella 2011-2015 hyödyntänyt toimiessaan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana ja vetäessään siinä ominaisuudessa ulkomaille suuntautuvia valiokunnan matkoja; Lohela oli mainitun valiokunnan jäsen. Puhemiehenä Lohela on tarvinnut kieltitaitoaan lähinnä eduskunnassa käyviä ulkomaisia vierailijaryhmiä isännöidessään/emännöidessään.

9. Naispuolisen puhemiehen ongelma poistuu kuitenkin tammikuussa 2018, jolloin eduskunta kokoontuu uusille valtiopäiville ja valitsee uudeksi puhemieheksi toiseksi suurimman eduskuntaryhmän eli kokoomusta edustavan kansanedustajan, joka näillä näkymin lienee Ilkka Kanerva. 

10. Some-keskustelijoiden ja asiaa koskevien kyselyjen niukka enemmistö näyttäisi olevan valmis luopumaan sukupuolittuneista nimikkeitsä ja korvaaman ne sukupuolineutraaleilla titteleillä. Vaikeus on siinä, ettei korvaavia nimikkeitä ole aina kovin helppo keksiä. Monet nimikkeet, kuten esimerkiksi eduskunnan puhemies (ja puhemiesneuvosto), lautamies, virkamies jne. perustuvat sitä paitsi lakiin, jolloin niiden korvaaminen neutraaleilla ilmaisuilla veisi runsaasti aikaa.

11. Minusta eduskunnan puhemies voitaisiin kyllä korvata, ainakin käytännössä eli lakia muuttamatta, nimikkeellä puheeenjohtaja varsinkin silloin, kun puhemies johtaa täysistunnossa puhetta. Jonkinlaisena kompromissinä voitaisiin tuolloin turvautua vaikkapa ilmaisuun "arvoisa puheenjohtajana toimiva puhemies", ellei se olisi liian kömpelö. Muuten, minusta kansanedustajat käyttävät turhan usein täysistunnossa sanontaa "herra puhemies", "arvoisa puhemies", "arvoisa rouva puhemies" tms. , jolloin he samalla, paperista tiukasti puhetta lukiessaan, nyökyttelevät tai ovat nyökyttelevinään takanaan olevalle puhejohtajan/puhemiehen korokkeelle. Minusta riittäisi käyttää mainittua sanontaa vain a) puheenvuoron aloittamisen ja b) sen lopettamisen yhteydessä.

12. Mitä tulee oikeudenkäyttöä koskeviin nimikeisiin, niin esimerkiksi termi "lautamies" voitaisiin toki korvata sanalla maallikkotuomari, ellei se olisi turhan pitkä ja hieman hankalan tuntuinen; käsite "maalikkojäsen" olisi minusta paljon parempi. "Uskottu mies" , samoin kuin "holhooja"on holhouslaissa jo korvattu termillä edunvalvoja; maaoikeuden maalikkojäsenien kohdalla nimike sen sijaan on yhä voimassa. Nimikettä "ulosottomies" saattaa myös olla vaikea korvata muulla sanalla. Sana "poliisimies" on myös yleisessä käytössä, mutta sen sijasta voidaan puhua yksinkertaisesti poliisista tai konstaapelista, ylikonstaapelista jne. Nimike (eduskunnan) oikeusasiamies on vanhaa perua ja käännös yleismaailmallisesta sanasta "ombudsman", joten sen korvaaminen vaikkapa sanalla "oikeusasian (yli)valvoja" tms. yhtä kömpelöllä nimikkeellä ei tulisi olemaan helppo tehtävä.

13. Juristi on sinänsä sopiva nimike, mutta suomenkieliset lakimiehet ja etenkin suuri yleisö saattaisivat vierastaa sen virallistamista. Lakimies-lehden nimeä tuskin voidan muuttaa, sillä lehti on ilmestynyt tuolla nimellä jo varsin kauan. Nimikkeessä  "laamanni" (lagman) oleva "man" ei viitanne mieheen, vaan tarkoittanee ihmistä.  Raastuvanoikeudessa oli jäseninä oikeusneuvosmiehiä (rådman), mutta nyttemmin nimike ei ole nä käytössä. Sitä vastoin sana "oikeudenkäyntiasiamies" tai ylipäään "asiamies" ovat perustuneet aina lakiin.  Sanoilla "asiamies" ja "avustaja" on juridisessa kielenkäytössä vissi ero. Nimikettä "virkamies" voi olla hyvin hankla poistaa lainsäädännöstä; korvava sana "viranhaltija" olisi turhan pitkä. Sanalla "nimismies" on pitkät perinteet, mutta sen  käyttö ei taida enää perustaa lakiin. "Ukkotuomari" on ollut epävirallinen synonyymi nimikkeelle kihlakunnantuomari.

14. Nimike "kirkkoherra", joka on hieman huono käännös ruotsikielisestä sanasta  "kyrkoherde",  voitaisiin mahdollisesti korvata arvonimeä tarkoittavalla sanalla "rovasti". Korvaavaiksi sanoiksi ehdoteut sanat "kirkonpaimen" tai "ylipappi" eivät kuulosta luontevilta. 

14. Pitäisikö sellaiset sanat ja nimikkeet kuin esimerkiksi palomies, kirvesmies, remonttimies, postimies ja putkimies korvata nimikkeillä, joissa ei esiinny mies-sanaa? Putkimiehen synonyyminä käytetään nykyisin sanaa putkiasentaja ja postimiehen sijasta voidaan puhua vaikkapa posteljoonista tai postinkantajasta. Aikaisemmin varsin yleisesti käytössä olleet nimikkeet "työmies" ja "sekatyömies" ovat poistuneet ammattinimikkeiden joukosta. 

15. Entäpä sitten sellaiset sanat kuin "poromies" ja "aviomies"? Aviomies korvautuu helposti neutraalilla ilmaisulla aviopuoliso.  Sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden puolesta voidaan yleensäkin vedota siihen, että nykyisin tunnetaan myös sellainen kummallinen ilmiö kuin  sukupuolineutraali avioliitto.

16. Kävi ko. uudistuksen suhteen niin tai näin, mutta yksi asia on kuitenkin varma: Sukupuolineutraalin titteliuudistuksen henkiselle isälle päätoimittaja Jouko Jokiselle kävi heti hyvä "mäihä". Viime sunnuntaina Jokinen oli vielä maakunnallisen Aamulehden päätoimittaja, mutta 2-3 päivää myöhemmin mies jo tepasteli myhäillen Ylen käytävillä firman uutistoiminnasta tulevan päätoimittajan ominaisuudessa; Jokisen edeltäjä Atte Jääskeläinen sai muutama kuukausi sitten potkut tehtävästä. 

17. Nyt me tiedämme Jouko Jokisesta paljon enemmän kuin aikaisemmin. Hän on 58-vuotias pitkän linjan journalisti, joka on työskennellyt toimittajana mm. Helsingin Sanomissa ja päätoimittajana ennen Aamulehteen tuloaan Satakunnan Kansassa. Jokinen on syntynyt Vilppulassa ja harrastanut nuoruudessaan kuulantyöntöä, jossa hän on saavuttanut nuorten SM-pronssia vuonna 1979. Jokisen kuulaennätys on 15,79, mutta hieman epäselväksi on toistaiseksi jäänyt, onko hän pukannut ko. tuloksen miesten 7,2 kiloisella vaiko nuorten kilpailuissa useimmiten käytetyllä 5,4 kilon painoisella rautapallolla. Jokisella on pituutta 196 cm ja painoa nykyisin 125 kg. Hieman vatsakkaalta mies kuvissa näyttääkin, mutta se ei toki häiritse. Jokinen ei ole tehnyt eläessään yhtään radio- tai tv-juttua, mutta mitä väliä tuollakaan sitten on.





20 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jouko Jokinen kertoo, että hänen 27-vuotiasta tytärtään, joka on juristi, harmittaa kovasti, kun häntä tituleerataan lakimieheksi.

Anonyymi kirjoitti...

Tunsin ennen lakimiehen jolle osuvampi titteli olisi ollut jurristi.

Anonyymi kirjoitti...

Siinä kirkkoherrassa mitään huonoa käännöstä ole, kyllä se näyttäisi olevan muinaisruotsin kirkiohärra.

http://web.archive.org/web/20150819205711/http://svenskuppslagsbok.se/scans/band_17/0363_0364-0056.jpg

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Pekka Tuomola HS:n mielipidesivulla 20.9. julkaistussa kirjoituksessaan:

"HELSINGIN SANOMISSA (19.9.) olleessa kirjoituksessa käsiteltiin muun muassa väärin suomennettuja termejä. Ilmeisin virhe jäi kuitenkin mainitse­matta: kirkkoherra.

Käännöksen kantasanana on mitä ilmeisemmin ruotsinkielinen kyrkoherde, joka tarkoittaa kirkonpaimenta. Paimen-sanalla on täysin vastakkainen sisältö kuin sanalla herra.

On ihme, ettei tätä virhettä ole vuosisatojen saatossa korjattu. Vai onko niin, että herrana on kivempi olla kuin pelkkänä paimenena?"


Jyrki Virolainen kirjoitti...

Vai että "jurristi"!

Mutta onhan tälläkin saitilla esiintynyt kommentoijana nimimerkki. "vanhajurristi".

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Eräässä tiedekunnassa oli dekaani, jonka lempinimi oli "dokaani".

Jos jollekin "tummahipiäiselle" advokaaatille myönnettäisiin laamannin arvonimi, se voisi vääntyä helposti muotoon "laamanne".

Anonyymi kirjoitti...

Yksi kannatettava puhemies-instituutio on jäänyt historian unholaan. Tarkoitan tietenkin sitä puhemiestä, joka kävi morsiamen isän luona kehumassa sulhasta maasta taivaisiin ja pyytämässä tyttären kättä sulhasen puolesta.

Moni mies ei sitten saanutkaan osakseen niin ylenpalttisia kehuja ennen kuin omissa hautajaisissaan.

Ja ne puhemiehet olivat kyllä kaikki miehiä.

Anonyymi kirjoitti...

Mitä tehdään mies- ja nainen-päätteisille sukunimille?

Anonyymi kirjoitti...

Putkimiehet myhäilisivät jos heidän sanottaisiin olevan putkinaismiehiä, naispuoliset lehtimiehet nimettäköön lehtimiesnaisiksi, järjestysmiehet järjestysnaismiehiksi, lautamiehet lautamiesnaisiksi tai lautanaismiehiksi jne. Käytetään suomenkielen rikkauksia!

Anonyymi kirjoitti...

Blogistille o tullut kömmähdys, tosin ilemisesti tahallinen; aviomiestä ei tarvitse neutraloida, koska ei ole oelmassa naispuolista aviomiestä.

Puheenjohtaja ei ole mielestäni tarpeeksi arvokas eduskunnan täysistuntoa johtamaan. Onhan eduskuntaryhmillä ja valiokunnilla puheenjohtajat. Puhemiehen tilalle voisi laittaa vaikka hänen ylhäisyytensä. Puhutellessa eduskunnassa sanottaisiin "Teidän ylhäisyytenne".

Anonyymi kirjoitti...

Vastustan kaikki muutoksia perinteisiin mies-liitteisiin virka- tai työnimikkeisiin. Kohta meillä on sukupuoliakin enemmän kuin kaksi.

Miten on nykyään armeijassa? Puhutellaanko siellä (nais)upseeria "herra..." vai "rouva luutnantiksi". Tekeekö varusmies raskaan mokan jos erehtyy sukupuolesta?

Anonyymi kirjoitti...

Ylen hallitus teki päätöksen päätoimittajasta sunnuntaina, lauantaina Ylen toimitusjohtaja oli käynyt Tampereella viimeiset keskustelut Jokisen kanssa.

Voidaan pitää aika varmana, että Jokinen tiesi uudesta pestistään kun pääkirjoitusta kirjoitettiin.

Kun Jokinen ei itse ollut hakenut tehtävää, niin häneltä kai piti myös hakea jonkinlainen kirjallinen suostumus ennen nimitystä?!

Skorpioni kirjoitti...

Hauska blogi! Yllättävän paljon blogisti on saanut aihetta valaisevia esimerkkejä asiasta. Kun elämme tätä sukupuolineutraalia aikaa, on ehdottoman välttämätöntä muuttaa kaikki vähääkään jompaankumpaan sukupuoleen viittaavat nimikkeet neutraaleiksi. Olisi heti perustettava komitea,työryhmä tai joku vastaava toimikunta pohtimaan tilannetta. Mainitun työn mietintö tulisi sen jälkeen panna hautumaan johonkin ajatushautomooon. Tehtävä tulisi tietysti kilpailuttaa kaikkien sääntöjen mukaan. Sen jälkeen tulisi suorittaa lobbauskierros. Tämä edellyttäisi,että asia saatettaisiin ns.poliittiselle tasolle eli kaikkien parlamenttiryhmien mietittäväksi. Itse lobbaus tulisi julistaa tietysti salaiseksi ainakin siltä osin kun se koskee eduskunnassa tapahtuvaa lobbausta. Tällöin jokaikinen päivä päivän päätteeksi lobbareiden henkilölötiedot tulisi tietysti polttaa tai ajaa ainakin silppurista.
Kun näin olisi saatu vahva pohja täysin sukupuolineutraalista virkanimikkeistöstä, työn tulos pitäisi vielä tarkistuttaa EU:ssa jotta voitaisi valmistautua,että työn tulos olisi direktiivien mukainen. Sen jälkeen virkanimikkeistöstä tulisi ottaa Suomen hallituksen kärkihankkeeksi ja käsitellä hallituksen esityksenä yhtä perusteellisesti kuin sote-esitys.
Eli silloin ollaan vuoden 2048 valtiopäivillä!

Anonyymi kirjoitti...

Yhtä en vaihtaisi, sanokoon Ile Jokinen mitä tahansa.
Kunnon panomies on aina eri mies.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Nonni!
Kuten nährään, onhan tämä sukupuolettomiin siirtyminen vielä aika levällänsä.
Ihan niinkuin ne Jokisen eväät konsanaan.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Nimike "tiedemies" on aivan liian maskulineen aikana, jolloin suurin osa "tieteiijöistä" alkaa olla naisia. Nykyisin puhutaankin usein, ei tiedemiehistä vaan "tutkijoista".

Media, varsinkin itlapäivälehdet, käyttävät "oikeustieteilijöistä" usein sellaisia sanontoja kuin "lainoppinut", "oikeusoppinu"t, "valtiosääntöoppinut" jne. Prosessioikeusoppineista ei puhuta - ovatkohan nuo tyypit "oppineita" ollenkaan? Onko oikeustiede oikeastaan mitään "tiedettä", tätä on joskus pohdittu oikein tosissaan. Termi "prosessualisti" on minusta lyhyt ja ytimekäs, siis hyvä. Samoin nimike sivilisti.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Pitäisikö nimike "perämies" muuttaa vähemmän maskuliiniseksi? Ehkä, muttä sitä ei voitane voitane kuitenkaan korvata ottamalla käyttöön nimike "peränpitäjä", jolla on hieman eri merkitys.

Anonyymi kirjoitti...

Käyttöyhteys usein ratkaisee. Kansalle sinun oltava lainoppinut tms., mutta prosessualisti ei sille kerro mitään.

Anonyymi kirjoitti...

Kolmisenkymmentä vuotta sitten eräs hieman narisevalla äänellä puhuva ja ärrää kevyesti sorautteleva perhe- ja jäämistöoikeuden professori selosti holhouslain mukaista holhouksien vaarinpitoa ja suositteli tasa-arvolain myötä puhumaan myös muorinpidosta.

Niillä opeilla on pitänyt yrittää pärjätä.





Hankaniemi Jarmo kirjoitti...

Selvennys Jokisen kuulantyöntöennätykseen. Jokisen aktiiviaikana b-pojat työnsivät 5.4 kiloisella, a-pojat 6.2 kiloisella ja nuoret 7.2 kiloisella. Eli Jokisen ennätys on ns. miesten kuulalla tehty.