perjantai 3. lokakuuta 2008

27. Päätoimittajan potkut - punnintaa pro et contra

1. Päätoimittaja Johanna Korhosen saamat potkut Lapin Kansasta ovat johtaneet odotettuun mediamylläkkään; tämä oli tietenkin Korhosen tarkoituskin, kun hän toi eilen voimallisesti asian julkisuuteen. Alma Median mukaan Korhonen oli saattanut asian yksityiskohtia myöten julkisuuteen kesken luottamuksellisten neuvottelujen ja ennen kuin johtajasopimus oli vielä edes virallisesti purettu. Vaikka Korhonen vasta pohtii kanteen nostamista Alma Mediaa vastaan, ovat monet ihmiset jo ehtineet pitää omat mediakäräjänsä ja langettaa tuomionsa. Asia ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen kuin Korhosen puolesta mieltä osoittaneet ihmiset ehkä uskovat tai haluavat muille uskotella.

2. Ilmeisesti oikeusprosessista tulee aikanaan varsinainen mediaoikeudenkäynti, ja sitä on ryhdytty valmistelemaan kantajapuolen toimesta jo nyt suurta julkisuutta hyväksikäyttäen. Pitäisi kuitenkin muistaa, että Suomessakin advokaatteja velvoittaa hyvään asianajajatapaan sisältyvä trial by newspaper -kielto. Asianajan ei ole sallittua ajaa asiaansa julkisuudessa mediaa hyväksikäyttäen ja pyrkiä sitä kautta luomaan otollista maaperää ja mielikuvaa päämiehensä hyväksi. Asianajajan pitäisi myös valvoa, ettei hänen päämiehensä ottaisi kyseistä julkisuuskampanjaa tehtäväkseen. Laaja ennakkojulkisuus saattaa myös helposti kääntyä alkuperäistä tavoitettaan vastaan ja koitua lopulta mediamylläkän alkuunpanijan vahingoksi.

3. Suomessa asianajajat toki vain harvoin syyllistyvät trial by newpapers -kiellon rikkomiseen. Useammin siihen lankeavat rikosjutuissa poliisi ja syyttäjä, joiden toimintaa heidän esimiestensä ja ylimpien laillisuusvalvojien tulisi tässäkin suhteessa valvoa. Mutta aika harvoin siihen käytännössä puututaan; tämä havainto koskee myös asianajajien valvontaa, joka on ensisijaisesti asianajajaliiton vastuulla.

4. Ulkopuolisia ja epävirallisia kommentaattoreita edellä mainittu kielto ei sen sijaan koske, eivätkä he yleensä pyri edistämään omia intressejään. Jos siis päätoimittajan potkut -asia on haluttu tuoda kantajapuolen taholta voimallisesti julkisuuteen, niin täytyyhän sitä sitten olla lupa kommentoida!

5. Päätoimittajan potkuista syntynyt kohu on hätkähdyttänyt jopa Tasavallan presidenttiä, joka ei tunnetusti vähästä hätkähdä. Kauhajoen traagisia surmatöitä presidentti ei ole vielä ehtinyt kotimaassa juurikaan kommentoida

6. Eduskunnassakin on kyselty Johanna Korhosen potkujen perään. Eilinen kyselytuntikeskustelu nyt vain oli sitä mitä se on yleensäkin, ei siis kovinkaan antoisa. Kansanedustaja Liisa Jaakonsaari (sdp) äityi lopulta suureen ääneen vaatimaan hallitukselta, että "paheksukaa edes nyt ihmeessä Alma Median menettelyä". Tähän pääministeri Vanhanen vastasi tuttuun säätiedotuksenlukijan tyyliinsä, että hallitus kyllä paheksuu, jos syytä on. Tämä siis oli parlamenttikeskustelun "anti"; paheksutaan, jos on syytä!

7. Kyseisen oikeusriidan peruskuvion osalta viittaan siihen, mitä jo kirjoituksessani 1.10. esitin mm. todistustaakan jaon osalta. Nimimerkki asser salo on kommenteissaan esittänyt asiantuntevia lisiä oppiin todistustaakasta ja vähän muustakin.

8. Kerrataanpa hieman. Jutun kantajana olevan Korhosen tulee siis aluksi esittää sellaista näyttöä, jonka perusteella voidaan olettaa, että hänen saamansa potkujen aiheena on seksuaalinen syrjintä eli se, että hän elää rekisteröidyssä parisuhteessa naishenkilön kanssa. Jos ja kun tuollainen johtopäätös oletettavasti voidaan tehdä - näyttökynnys ei siis ole tässä vaiheessa kovin korkealla - on vastaaja Alma Median voitava kumota sanottu presumptio esittämällä näyttöä siitä, että työsopimusta ei ole purettu parisuhdeasian vuoksi, vaan työsopimuksen päättämiseen on ollut jokin muu hyväksyttävä syy, minkä vuoksi Korhonen on menettänyt työnantajansa luottamuksen.

9. Alma Media on tuskin paljastanut vielä kaikkia korttejaan, vaan on kertonut julkisuudessa vain, että Korhonen oli puhunut monissa kohdin niin anottua muunneltua totuutta eli siis valehdellut Alman edustajille ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Yksi peruste on kuitenkin tuotu esiin: Korhonen ei ollut puhunut totta, kun häneltä oli tiedusteltu puolisonsa poliittista aktivisuutta.

10. Ennen työsopimuksen solmimista pidetyissä haastattelutilaisuuksissa Korhoselta oli kysytty, oliko hän tai hänen puolisonsa aktiivisesti mukana politiikassa. Korhonen oli vastannut kysymykseen kieltävästi, vaikka hänen puolisonsa oli lupautunut viime keväänä vasemmistoliiton valtuustoehdokkaaksi Vantaalla. Pariskunnan Rovaniemelle muutosta ei ollut tuolloin kuitenkaan vielä tietoa.

11. Korhonen allekirjoitti työsopimuksen Alman kanssa 5.9. Kunnallisvaalien lopullinen ehdokasasettelu päättyi 16.9., jolloin puolueet jättivät ehdokaslistansa keskusvaalilautakunnille. Vantaan ehdokaslistoissa mainitaan Korhosen puolison nimi. Keskusvaalilautakunta on vahvistanut ehdokaslistojen asettelun 25.9., joten ehdokkailla oli ilmeisesti mahdollisuus peruuttaa ehdokkuutensa vielä 24.9. Mutta tätä Korhosen puoliso ei tehnyt. Vaikka Korhosen puoliso on siis viimeistään 5.9. tiennyt, että Korhonen tulee ennen joulua siirtymään Rovaniemelle, hän ei ole peruuttanut ehdokkuuttaan Vantaalla, vaan on päin vastoin nimenomaisesti sitoutunut ehdokkaaksi tietyn poliittisen puolueen listoilla. Ilmeisesti rekisteröidyissä parisuhteessa keskenään asuvat Korhonen ja hänen puolisonsa ovat olleet tietoisia toistensa tekemisistä ja tulevaisuuden suunnitelmista.

12. Harhauttiko Korhonen siis Almaa, kun hän vastoin edellä kerrottua antoi Alman toimitusjohtaja Telanteen ymmärtää, ettei hänen puolisonsa ole mukana politiikassa? Olisiko Korhosen pitänyt vielä työsopimuksen solmimisen 5.9. jälkeen ilmoittaa Almalle oma-aloitteisesti, että hänen puolisonsa osallistuu kunnallisvaaleihin tietyn poliittisen puolueen ehdokkaana? Samalla Korhonen olisi voinut selittää asiaa Almalle ja kertoa, että puolison läpimenomahdollisuudet näyttivät käytännössä vähäisiltä ja että puoliso tulisi, tultuaan mahdollisesti valituksi valtuustoon, joka tapauksessa eroamaan valtuustosta ja jättämään kaiken politiikanteon muuttaessaan perheen mukana Rovaniemelle.

13. Mielestäni lehden päätoimittajan ja kustantajan välinen luottamuksellinen suhde edellytti, että Korhonen olisi kertonut puolisonsa poliittisesta aktiivisuudesta ja siihen liittyvästä kunnallisvaaliehdokkuudesta yhtiön toimitusjohtajalle, kun tämä on sitä nimenomaan Korhoselta tiedustellut. Korhoselle on luultavasti selvitetty, miksi Alma piti tärkeänä, ettei päätoimittajan tai edes hänen puolisonsa ole suotavaa osallistua aktiivisesti politiikkaan. Tämän Korhonen on luultavasti ymmärtänyt muutenkin. Korhosen olisi tullut siis vielä työsopimuksen tekemisen jälkeen omasta aloitteestaan ilmoittaa Alma Medialle puolisonsa suostumuksesta ja lähtemisestä kunnallisvaaliehdokkaaksi ja siitä, että tämä esiintyy vaaleissa tietyn poliittisen puolueen listalla Vantaalla. Tämä olisi ollut reilua ja avointa peliä.

14. Julkisuudessa on jopa työoikeuden professoreiden toimesta väitetty, että sanotunlainen poliittinen aktiivisuus rikkoisi syrjintäkieltoa, koska poliittinen toiminta kuuluu saman suojan piirin kuin seksuaalinen suuntautuminenkin. Asia onkin lähtökohtaisesti näin, mutta täytyy toisaalta muistaa, että eri ihmisten työtehtävät ovat hyvin erilaisia ja asettavat erilaisia vaatimuksia työnantajan ja työntekijän väliselle luottamussuhteelle. Se, mikä pätee tavallista toimistotyötä tekevään ja lehden toimittajaan, ei välttämättä sovellu sellaisenaan johtavassa asemassa olevaan työntekijään tai lehden päätoimittajaan. Tämä koskee myös syrjinnän kieltoa, kuten yhdenvertaisuuslain 7 §:n 1 momentin 2 kohdasta ilmenee.

15. Kysymys on siitä, voidaanko suurehkon maakuntalehden päätoimittajan puolison kunnallisvaaliehdokkuutta toisella puolella Suomea pitää sellaisena hyväksyttävänä syynä, jonka perusteella Alma Media on voinut syrjintäkieltoa rikkomatta purkaa päätoimittajan johtajasopimuksen? Tätä kysymystä pohdittaessa on otettava huomioon edellä kerrottu työnantajan motiivi siitä, miksi päätoimittajan ja hänen puolisonsa aktiivinen politikointi ei ole suotavaa, sekä se, mitä Korhosen kanssa oli sanotusta asiasta sopimusneuvotteluissa mainittu. Mutta ratkaiseva merkitys puheena olevassa suhteessa on kuitenkin Korhosen työtehtävillä ja hänen asemallaan sitoutumattoman lehden päätoimittajana.

16. Itse päätyisin siihen, että kustantaja ei syyllisty syrjintään, jos se purkaa päätoimittajan työsopimuksen sillä perusteella, ettei päätoimittajan ilmoitus, jonka mukaan hänen puolisonsa ei ole mukana päivän politiikassa, osoittautuukin valheelliseksi. Korhonen on tiennyt, että Lapin Kansa on poliittisesti sitoutumaton lehti ja vieläpä johtava maakuntalehti, jonka päätoimittajan tulee edustaa työtehtävissään lehden linjaa ja toimia niin, että lehden julkisuuskuvassa näkyy ja sisällössä säilyy sitoutumattomuus. Vaikka Korhonen olisi itse ollut sitä mieltä, ettei hänen puolisonsa poliittinen aktivisuus ja toiminta poliittisen puolueen edustajana valtuustossa voisi mitenkään haitata tai vaarantaa Lapin Kansan lukijoiden ja ilmoittajien silmissä kuvaa lehden sitoutumattomuudesta, olisi hänen pitänyt kokeneena journalistina ymmärtää, että kustantajan näkemys voi olla aivan toisenlainen.

17. Alma ei ole edellyttänyt Korhoselta tai tämän puolisolta tiettyä poliittista kantaa tai suuntausta. Mutta myös Korhosen puolisolta Alma on mielestäni voinut perustellusti edellyttää, ettei tämä tulisi osallistumaan aktiivisesti ja näkyvästi puoluepolitiikkaan. Korhonen oli työnhakuvaiheessa antanut ymmärtää, että myös hänen perheensä muuttaisi Rovaniemelle. Suhteellisen pienellä paikkakunnalla olisi tietenkin herättänyt huomiota, jos johtavan maakuntalehden puoliso osallistuu näkyvästi puoluepoliittiseen toimintaan, mitä myös toiminta tietyn poliittisen puolueen edustajana valtuustossa merkitsee.

18. Sillä seikalla, että Korhosen puoliso olisi ollut valtuustossa "toisella puolen Suomea", ei ole asiassa juurikaan merkitystä, sillä politiikan tekohan on samanlaista joka puolella maata. Sitä paitsi tieto Lapin Kansan päätoimittajan puolison valinnasta Vantaan valtuustoon olisi kiirinyt melko nopeasti myös Lappiin. Ja vaikka Korhosen puoliso olisi jäänyt valitsematta valtuustoon, on Korhonen joka tapauksessa antanut Almalle tosiasioita vastaamattoman tiedon ilmoittaessaan, ettei hänen puolisonsa ole politiikassa aktiivisesti mukana. Onhan puoliso nimenomaan Korhosen työsopimuksen solmimisen jälkeen osoittanut poliittista aktiivisuutta ja ryhtynyt Korhosen tieten vaaliehdokkaaksi vasemmistopuolueen listoilla.

19. Poliittista toimintaa voidaan toki harjoittaa myös muulla tavoin kuin olemalla ehdokkaana vaaleissa. Sitä, onko Korhosen puoliso ollut jollakin muulla tavalla mukana poliittisessa toiminnassa, en tiedä, mutta tämä varmaan selviää viimeistään oikeudenkäynnissä. Jos puoliso oli toiminut aktiivisesti puolueessa, olisi Korhosen tullut kertoa Almalle myös siitä.

20. Puolueen värilläkin on tietenkin merkitystä asiassa, sillä vaikka Lapin Kansa on poliittisesti sitoutumaton lehti, tietävät Lapissa lähes kaikki ja koko Suomessakin useimmat, että lehden linja on "lähellä" porvaripuolueita (kokoomusta ja keskustaa), mutta paljon kauempana SDP:stä ja vasemmistoliitosta. Almalle täytyi siis olla melkoinen järkytys, kun vastoin Korhosen vakuutteluja paljastuikin, että Lapin Kansan tulevan päätoimittajan puoliso on aktiivinen vasemmistoliiton jäsenen ja vieläpä kyseisen puolueen ehdokkaana seuraavissa kunnallisvaaleissa. Tämä oliosi varmaankin ihmetyttänyt myös lehden lukijakuntaa ja lehdessä ilmoittavia yrityksiä.

21. Laintulkinnasta voidaan toki olla tässäkin jutussa eri mieltä, mutta tällä hetkellä tiedossa olevan aineiston perusteella edellä mainitsemani perusteet painavat minusta pro et contra- punninnassa niin, että vaakakuppi kallistuu Alman esittämän väitteen eduksi. Korhonen on , siltä ainakin vahvasti näyttää, jättänyt kertomatta tai salannut työhönottohaastatteluissa tiettyjä seikkoja, jotka ovat ehkä tuntuneet hänestä itsestään pikku- tai sivuseikoilta, mutta joilla on ilmeisesti ollut paljon suurempi merkitys Almalle ja joiden paljastuminen yhtiölle vasta työsopimuksen solmimisen jälkeen on aiheuttanut ymmärrettävän luottamuspulan kustantajan ja päätoimittajan välillä. - Mainituilla seikoilla en tarkoita tietoa Korhosen puolison seksuaalisesta suuntautumisesta, joka Alman mukaan ei ole vaikuttanut työsopimuksen purkuun.

22. Ilta-Sanomien tämänpäiväisen (3.10) verkkojulkaisun mukaan työoikeuden professori Seppo Koskinen olisi lausunut, että "työntekijä saa valehdella työnhakuvaiheessa, jos työnantaja kysyy asiattomia kysymyksiä". Itse en allekirjoittaisi sanotunlaista ohjetta, sillä usein saattaa olla vaikeaa päättää, mikä on asiatonta ja mikä ei. Työntekijä tai -hakija saattaa pitää tietynlaisia kysymyksiä asiattomina, vaikka ne työnantajan mielestä olisivat asiallisia ja olennaisia. En siis neuvoisi työnhakijaa valehtelemaan, vaikka jokin kysymys saattaisikin tuntua hänestä kiusalliselta tai asiattomalta, sillä kuten sanonta kuuluu, valheella on usein lyhyet jäljet.

23. Valehtelun tai salaamisen sijasta työntekijällä on mahdollisuus esittää työnantajalle vastakysymys ja tiedustella, miksi häneltä kysytään asiaa, jota hän itse pitää asiaan vaikuttamattomana tai kiusallisena. Hankalalta tuntuvan kysymyksen tarkoitus ja merkitys yleensä selviää, jos työnantaja kertoo, miksi kysytty asia on tarpeen selvittää. Toisinaan taas työnantaja saattaa työntekijän reagoinnin johdosta itse havaita, että hänen kysymyksenä olikin huono tai asiaton.

24. Tällä tavoin siis asiaa voidaan arvioida oikeudelliselta kantilta. Toinen asia on, että yhtiö näyttää tunaroineen uuden päätoimittajan rekrytoinnissa aika tavalla ja saa siis syyttää kohusta itseään. Minua ihmetyttää esimerkiksi se, että lehden toimituksella ei ilmeisesti ole ollut minkäänlaista roolia uuden päätoimittajan valintaprosessissa. Valinnan tehneen yhtiön hallituksessa näyttäisi olevan vain yksi journalismin edustaja, jo melko kauan eläkkeellä ollut entinen päätoimittaja.

25. Alma Median toimitusjohtajan palli voi siis syntyneen kohun seurauksena heilua ja jopa kaatua ja yhtiön hallituksen jäsenistöönkin saattaa tulla muutoksia.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kyseisen sitoutumattoman lehden levikki on 35 000. Esko-Juhani Tennilän levikki oli vuonna 1983 noin 15 000 äänestäjää. Kaikki lukutaitoisia. Kannustaa tilaamaan. Selvästi.

Anonyymi kirjoitti...

Kirjoituksessasi on monessa kohtaa mainittu työsopimus. Se mainitaan myös useissa Helsingin Sanomien jutuissa ja Korhosen antamissa haastatteluissa.

Tämän perusteella kyse ei ollut kuitenkaan työsopimuksesta vaan johtajasopimuksesta, jota normaalit työsopimuksen ehdot eivät koske. Ymmärtääkseni näistä solmitaan jompi kumpi, ei molempia.

Tämä varmaan muuttaa tilannetta - tosin ei varmaankaan tee syrjimisestä sen laillisempaa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Jos nyt oli kyse mistään syrjimisestä!

Näyttäisi siltä, ettei ole ollut.

Anonyymi kirjoitti...

Lapin Kansan päätoimittajan potkut perustuvat lukihäiriöön. Tehtävään piti palkata lestadiolainen, ei lesbo-stadilainen.

Että sikäli.

Mika Lako kirjoitti...

Mielestäni Alman Median ensimmäinen siirto tässä mediapelissä oli tämä pörssitiedote.
Tiedote
Keskiviikko, 01.10.08 13:52
Alma Media jatkaa Lapin Kansan päätoimittajan hakua
Alma Media Oyj Pörssitiedote 1.10.2008 klo 13.50
ALMA MEDIA JATKAA LAPIN KANSAN PÄÄTOIMITTAJAN HAKUA
Alma Median hallitus on päättänyt purkaa Lapin Kansa -lehden
päätoimittajan tehtävään valitun Johanna Korhosen johtajasopimuksen.
Alma Media käynnistää välittömästi uudelleen päätoimittajan
rekrytoinnin.
Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen syntynyt luottamuspula estää
Korhosen toimimisen Lapin Kansan päätoimittajana.
ALMA MEDIA OYJ
Rauno Heinonen
Viestintäjohtaja

Ennen tätä Alma Median vastinetta, journalisti Korhonen oli siepannut aloitteen käsiinsä seuraavasti:
13.18 Johanna Korhonen: Lapin Kansa antoi potkut naispuolison takia / HS
13.33 Päätoimittaja Johanna Korhonen: Minut erotettiin naissuhteeni takia / Ilta-Sanomat
13.46 Johanna Korhoselle lähtö Lapin Kansasta / Kaleva
13.48 Lapin Kansan uuden päätoimittajan työsuhde purettiin ennen alkuaan / Verkkouutiset
13.53 Lesbous toi päätoimittajalle potkut? / US
14.07 Korhonen: Alma Media yritti maksaa minut hiljaiseksi / Nelonen
14.10 Alma Median Telanne selittää: Potkuissa poliittinen syy / IS
14.15 Korhosen tiedote potkuista / Kaleva
14.23 Korhosen taustamuistio käy tapahtumia läpi / Kaleva
14.27 Alma Median tiedote sopimuksen purkamisesta / Kaleva (kopio pörssitiedotteesta)
14.33 Alman Telanne lesboväitteestä: "Ihan skeidaa”/ US

Alma Media on omassa viestinnässään käyttänyt johdonmukaisesti lakitermiä johtajasopimus.
Ensin ihmettelin tuota lausumaa sopimuksen jälkeisestä luottamuspulasta, mutta ilmesesti sillä viitataan Korhosen tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin sopimusneuvotteluissa.
Johtajasopimuksissa on vakiona kohta välimiesmenettelystä, joten tätä osaa näytelmästä emme ilmeisesti näe käräjäoikeudessa. (Tiedän, että tämä voidaan riitauttaa)

Itse en näe median välityksellä käytävässä oikeudenkäynnissä ongelmia, jos molemmat osapuolet saavat tasapuolisen kohtelun. Toinen edellytys on, etteivät medialla mene puurot ja vellit sekaisin.
Valitettavasti nämä edellytykset toteutuvat harvoin. Vaikka Alma Media on selvästi ilmoittanut kyseessä olevan johtajasopimuksen, niin meillä on keskuudessamme sopiva lausuntoautomaatti.
17.38 Tiitinen: Parisuhde samaa sukupuolta olevan kanssa ei ole irtisanomisperuste / YLE
Vaikka Alma Media puhuu purkamisesta, Tiitinen lausuu irtisanomisesta.

Päivän työmarkkinapoliittinen uutinen on tässä.
16.23 Työnantaja katkaisi lehdistön neuvottelut / HS
Nyt tarkkana, onko Korhonen(journalistiliitto) tässä mediapelissä altavastaaja?
Ovatko kaikki Alman toiminnan tuomitsevat toimittaja Korhosen kaverita, jota kiusaavat ilkeää Telannetta? Telanne nimittäin näyttäisi olevan työnantajajärjestön hallituksen puheenjohtaja.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös Korhosen kumppanin yksityisyyden suojelu. Hänen vaalisivunsa kertoo kuitenkin seuraavaa: Olen 45-vuotias valtiotieteiden maisteri. Työskentelen toimittajana ja kummilapsijärjestön toiminnanjohtajana. Olen myös Vasemmistonaisten hallituksen Valtikan jäsen. Elän rekisteröidyssä parisuhteessa ja meillä on rakkaani kanssa kaksi päiväkoti-ikäistä lasta. Ehdokasesittely on päivitetty 29.9.2008, eli samana päivänä kuin Telanne ilmoitti Korhoselle menettäneensä luottamuksen päätoimittajaan. Valtikka on Vasemmistoliiton valtakunnallinen naisjärjestö. Toimittajaosapuoli tekee ”huipputehtaan” hankerekisterin mukaan väitöskirjaa Hertta Kuusisesta, lisäksi hän on julkaissut seuraavan artikkelin 
”Hertta Kuusinen, The Red Lady of Finland”. Julkaisun kannessa lukee: 
Science and society -A Journal of Marxist Thought and Analysis. Ei tämä nyt oikein näytä viattomalta kunnallisvaaliehdokkuudelta.

Lapin Kansan historiansa voin kertoa nippelitietona, että lehti oli aikoinaan Maalaisliiton äänenkannataja. Lähihistoriassa lehdet ovat itse katkaiseneet tämän napanuoran, mutta Lapin Kansan tapauksessa Maalaisliitto antoi kenkää äänenkannattajalleen. Muistakseni tätä tapahtumaketjua on käsitelty Ilkan satavuotishistoriikissa. (Ilkan vuosisata / Kari Hokkanen)

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Hyviä havaintoja, mika lako!

Tänään tuo "lausuntoautomaatti" (K-P. Tiitinen) oli MTV 3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa haastateltavana, mutta eipä osannut alan (työoikeus) ekspertti Tiitinenkään kertoa juuri sen enempää kuin mitä tässä blogissa on jo tullut esiin.

Johanna Korhosen rekisteröity parisuhdepuoliso (lyh. rpp) tuli julkisuuteen eilisissä Vantaan Sanomissa ja tämän päivän Ilta-Sanomissa. Tuntuu yrittävän vähätellä kovasti kunnallisvaaliehdokkuuttaan ja kertoo yrittäneensä "pyristelleen" siitä irti. Mutta toiminta osoittaa kuitenkin kaikkea muuta kuin pois pyristelyä.

Tuo Mika Lakon löytämä puolison yhteys Vasemmistonaisten hallitukseen Valtikkaan osoittaa kyllä selkeästi poliittista aktiivisuutta ja vieläpä "vastapuolen" leirissä, jonka Korhonen on ilmeisesti Almalta salannut.

Olli K kirjoitti...

Kyllä kuitenkin näyttäisi olevan myös niin, että jos julkaisun taustayhtiö ilmoittaa julkaisun olevan "poliittisesti sitoutumaton" ja toisaalta ei hyväksyvänsä päätoimittajan puolison, siis ei päätoimittajan, poliittista aktiivisuutta ylipäänsä, tämän tulisi väitteen uskottavuuden nimissä koskea kaikkia taustayhtiön vastaavanlaisia julkaisuja ja kaikkia päätoimittajan puolisoita (poliittisesta kannasta riippumatta, koska taustayhtiölle tai julkaisulle ei ole ilmoitettu mitään edustettua poliittista kantaa). Nythän näin ei ole, ja olemassaolevaan tilanteeseen ei aiota reagoida mitenkään.

Väittämän uskottavuus kohtaa siis ongelmia. Jos (puolison) poliittisen aktiivisuuden kysyminen on tärkeätä, jotta voidaan välttää julkaisun poliittinen leimaantuminen, miksi (puolison) poliittinen aktiivisuus sitten ei tätä toisessa tapauksessa tee. Jos taas aktiivisuus sinällään ei ole olennaista (vaan valehtelu), ei aktiivisuuden kysyminenkään voine olla asianmukaista, koska siitä näyttäisi seuraavan syrjinnän oletus. Eli (puolison) tietty poliittinen kanta on vahingollinen, toinen taas ei (sitoutumattomassa mediassa).

Tietysti ongelma ratkeaa osin sillä, että hyväksytään sitoutumattomuuden käsitteeseen kaikki muu paitsi vasemmistolainen aktiivisuus ja todetaan että nimenomaan vasemmistolaisuus on haitallista sitoutumattomassa mediassa.

Eli väittäisin, ettei tuota mahdottomia ongelmia kyseenalaistaa ajatusrakennelma, jonka Alma Media on tuottanut puolustaakseen hätäreaktiotaan. Jos oletetaan näyttövelvollisuus Almalle, voidaan kyllä nähdä olennaisia ongelmia siinä, että yksi näytetty väite eteenpäin tuo jatkuvasti uuden olettamuksen syrjinnästä eteen.

Pekka Pessi kirjoitti...

OlliK, sä olet vetänyt Hesarin uistimen syvälle kurkkuun. Sillä välin kun ryit sitä ulos, niin muut voisivat miettiä seuraavaan?

Mitä jos lehdellä *on* ilmoitettu poliittinen kanta? Jos lehti on Keskustan äänenkannattaja, niin voiko lehden omistaja vetää hernettä nenään siitä, jos päätoimittajan puoliso on ehdolla keskustan listoilla?

Mitäpä jos omistaja päättää muuttaa suuntaa, mitä sitten? Kun annetaan Kepulle kenkää, pitääkö antaa kenkää myös päätoimittajalle? Vai voiko päätoimittaja jatkaa, vaikka saman omistajan toisissa lehdissä - vaikka siinä 50 vuotta sitoutumattomana toimineessa - päätoimittajan olisi oltava sitoutumaton?