tiistai 1. syyskuuta 2009

143. Ruanda-oikeudenkäynti alkoi Porvoossa; oliko oikeuden puheenjohtaja jäävi?


1. Suomessa on vielä tätä nykyä viitisenkymmentä käräjäoikeutta, jotka toimivat alioikeuksina. Ensi vuoden alusta lähtien käräjäoikeuksien lukumäärä laskee 27:ään. Muutamilla käräjäoikeuksilla on niin sanottuja sivukanslioita ja useampia istuntopaikkoja.

2. Porvoon käräjäoikeus istuu Porvoossa eikä sillä ole sivukansliaa. Ensi vuoden alussa Porvoon käräjäoikeuden nimi muuttuu Itä-Uudenmaan käräjäoikeudeksi. Käräjäoikeuksien nimet muuttuvat vuoden 2010 alussa yleensäkin maakuntapohjaiseksi. Uudistus on mielestäni typerä, mutta sillä on ilmeisesti ostettu uudistuksen yhteydessä lakkautettavien käräjäoikeuspiirien kuntien ja aluiden suostumus käräjäoikeusuudistukselle. Vuoden 2010 alussa tulee olemaan siis myös sellaisia nimihirviöitä kuten esimerkiksi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus (Raaseporissa), Keski-Hämeen käräjäoikeus (Hämeenlinnassa), Pohjanmaan käräjäoikeus (ruotsinkielinen käräjäoikeus Vaasassa), Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus (Seinäjoella), Pohjois-Karjalan käräjäoikeus (Joensuussa) jne. Kuitenkin nimensä säilyttävät sellaisenaan muun muassa Helsingin, Espoon ja Vantaan käräjäoikeudet.

3. Mutta 2-3 viikon kuluttua Porvoon käräjäoikeudella tosiasiallisesti on sivukanslia ja uusi istuntopaikka. Ei kuitenkaan Suomessa, vaan kaukana ja syvällä Afrikassa, tarkemmin sanottuna Ruandan pääkaupungissa Kigalissa. Siellä nimittäin jatkuu tänään 1.9. Porvoon käräjäoikeudessa alkanut kansanmurhaan osallistumista eli tarkemmin sanottuna joukkotuhontaa ja 15 murhaa koskevan merkittävän, mutta samalla aika merkillisen oikeusjutun käsittely. Syyte liittyy viitisentoista vuotta sitten Ruandan kansanmurhan aikaisin tapahtumiin, jossa äärihutut tappoivat vuonna 1994 arviolta 800 000 tutsia ja maltillista hutua. Syytetty on kiistänyt kaikki syytteet, mutta syyttäjä vaatii hänelle elinkautista vankeusrangaistusta. Syytetty väittää, että hän oli päinvastoin auttanut kansanmurhan takia hätään joutuneita maanmiehiään.

4. Syytettynä jutussa on Porvoossa jo vuosia asunut ja vuodesta 2007 alkaen vangittuna ollut Francois Bazaramban -niminen 58-vuotias mies, joka on tiettävästi Ruandan baptiskirkon entisiä johtajia. Jutun pääsyyttäjänä toimii valtionsyyttäjä Raija Toiviainen. Käräjäoikeus istuu juttua kolmen lainoppineen jäsen kokoonpanossa, siis ilman lautamiehiä.

5. Oikeusjutun käsittely alkoi Porvoossa tänä aamuna dramaattisesti, sillä puolustus piti oikeuden puheenjohtajana toimivaa laamanni Lars Karlssonia (67) esteellisenä ja vaati hänen vaihtamistaan toiseen tuomariin. Esteellisyysväitteen esitti syytetyn puolustajana toimiva lakimies Ville Hoikkala. Jutun erityispiirteisiin kuuluu, ettei Hoikkala ole asianajaja, vaikka tällaisessa jutussa, jossa syytetty on vangittuna, avustajan tai puolustajan on laissa olevan selkeän pääsäännön mukaan oltava asianajaja tai julkinen oikeusavustaja. Hoikkala on kuitenkin perehtynyt maahanmuuttajien asioihin hallinto-oikeuksissa ja lisäksi syytetty on pyytänyt juuri häntä avustajakseen. Hoikkalaa tavallaan avustaa toinen juristi, joka on asianajaja.

6. Jääviysväite liittyy Helsingin Sanomissa tänä aamuna julkaistuun laamani Lars Karlssonin haastatteluun, jossa Karlsson - ilmeisesti hieman kyllästyneenä koko suureelliseen prosessiin - totesi, että Suomi olisi voitu "aivan hyvin" luovuttaa oikeudenkäyntiä varten Ruandaan. "Kyllä luovutus olisi voinut tapahtua, jopa Ruotsi on katsonut vastaavanlaisessa tapauksessa sen mahdolliseksi", totesi laamanni Karlsson.

7. Ruotsi päätti kuukausi pari sitten ensimmäisenä Euroopan maana luovuttaa siellä vangittuna olevan kansanmurhaan osalliseksi epäillyn Ruandaan. Luovutus ei tosin vielä ole lopullinen, sillä Europan ihmisoikeustuomioistuin on keskeyttänyt toistaiseksi sanotun luovutuspäätöksen täytäntöönpanon ja tulee antamaan myöhemmin päätöksen siitä, onko luovutuspäätös ihmisoikeussopimuksen mukainen.

8. Suomen oikeusministeriö sen sijaan vastasi viime keväänä Ruandasta tehtyyn luovutuspyyntöön Porvoon syytetyn osalta kieltävästi. Ministeriö epäili, ettei syytetty saisi Ruandassa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Laamanni Lars Karlsson totesi tämän päiväisessä Hbl:n haastattelussaan, ettei Suomen oikeusministeriö tunne kovin hyvin Ruandan tilannetta ja viittasi siihen, että Ruotsi, jolla on Ruandassa oma suurlähetystö, tuntee nykytilanteen siellä Suomea paremmin.

9. HS:n haastattelussa Karlsson sanoi, että on syytetty olisi varmasti saanut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin myös Ruandassa. Hänen mukaansa Suomi olisi voinut luovutuspäätöksen yhteydessä päättää lähettää oman tarkkailijan seuraamaan oikeudenkäyntiä Ruandassa. Koska kyse on vakavasta kansainvälisestä rikoksesta, eikä syytettyä luovutettu väitetyn rikoksen tekomaahan, Suomella on velvollisuus käsitellä asia Suomessa omien lakiensa mukaan. Juttu istutaan Porvoossa, koska miehellä on ollut siellä asuinpaikka.

10. Laamanni Lars Karlsson, jota pidetään aika yleisesti taitavana ja oikeamielisenä tuomarina - itse en häntä henkilökohtaisesti tunne - on ennenkin "kunnostautunut," mielestäni positiivisella tavalla, hieman särmikkäillä lausunnoillaan. Mieltäni lämmitti erityisesti tapa, jolla laamanni Karlsson lehtitietojen mukaan johti rikosprosessia Porvoon tuomiokirkon tuhopoltto-oikeudenkäynnissä kolmisen vuotta sitten. HS:n uutisotsikon 29.8.-06 mukaan "Laamanni läksytti asianajajia Porvoon oikeudenkäynnissä." Laamanni Karlsson oli lehtijutun mukaan tuskastunut tuhopolttojutun puuroutumiseen asianomistajan ja syytettyjen avustajien kysellessä oikeuden istunnossa syytetyiltä samoja asioita useampaan kertaan vuorotellen, vaikka syytetty oli myöntänyt tekotavan ja palon sytyttämisen. Karlsson oli määrännyt istunnossa advokaatit eräänlaisena "laiskanläksynä" toimittamaan oikeudelle "tiistaihin puoleen yöhön mennessä" kirjallisina viittaukset jutun esitutkinta-aineistoon. - Tässähän palaavat ihan omat muistot tuomariajoilta mieleen!

11. Tänään tv-uutisissa näytettiin, miten laamanni Karlsson käyskenteli oikeuden eteishuoneessa käräjäyleisön joukossa samaan aikaan, kun käräjäoikeuden kaksi muuta jäsentä pohti suljettujen ovien takana hänestä tehtyä jääviysväitettä. Kun laamannilta tiedusteltiin, oliko hän omasta mielestään esteellinen, laamanni kielsi ykskantaan olevansa jäävi. Kun toimittaja yritti edelleen tiukata, miksi laamanni ei pidä itseään jäävinä, saatiin yhtä lyhyt vastaus: "No, kun en ole!"

12. Oliko Karlsson lausunnollaan tullut jutussa estelliseksi? Tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren (OK) 13 luvussa. Siinä mainitaan lukuisia erityisiä esteellisyysperustetta, mutta mikään niistä ei näytä sopivan laamanni Karlssonin tapaukseen. Laissa mainitaan lopuksi vielä niin sanottuna yleisenä esteellisyysperusteena seuraavaa: "Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa." Juuri tähän säännökseen syytetyn puolustus perusti esteellisyysväitteensä.

13. Mainitussa OK 13 luvun 7 §:n 3 momentin säännöksessä kiteytyy itse asiassa tuomarin esteellisyyden olennainen piirre: tuomarilla ei saa minkään seikan (joko itse asiaan tai jutun asianosaisiin liittyvän seikan) takia olla ennakkoasennetta jutussa. Jos ennakkoasenteen voidaan epäillä olevan olemassa - tähän riittää siis perusteltu epäily ja vaikutelma - tuomari on esteellinen. Se, että tuomari tosiasiallisesti toimisi sanotusta seikasta huolimatta täysin puolueettomasti, ei vaikuta asiaan, vaan ratkaisevaa on se, miltä tuomarin puolueettomuus sanotun seikan valossa näyttää ulospäin. Me emme nimittäin voi milloinkaan varmasti tietää, vaikuttaisiko ja vaarantaisiko jokin esteellisyyden konstituoiva seikka tosiasiallisesti tuomarin puolueettomuuden. Siten jo epäily tuomarin puolueettomuuden vaarantumisesta riittää tekemään tuomarista esteellisen.

14. Esteellisyysasiaa enemmälti pohtimatta totean, että käräjäoikeus päätyi tässä tapauksessa oikealta tuntuvaan ratkaisuun katsoessaan, ettei laamanni Karlssonin haastattelussaan mainitsema asia, jonka mukaan syytetty olisi voitu luovuttaa oikeudenkäyntiä varten Ruandaan, ollut sellainen seikka, joka olisi antanut perustellun aiheen epäillä laamannin puolueettomuutta jutussa. Karlssonin lausunto vaikutti kyllä minustakin oikeusprosessin alkajaisiksi hieman yllättävältä, mutta hän ei ollut kuitenkaan ottanut lausunnossaan kantaa syytetyn syyllisyyteen, vaan totesi päin vastoin, että lähtökohtana on, että syytetty on syytön, kunnes kenties toisin todistetaan. Karlsson sanoi myös, että kun kerran homma on annettu heille, niin he yrittävät sen parhaan kykynsä mukaan hoitaa. Hbl:n haastattelussa Karlsson tosin totesi, että vaikka juttu on merkittävä, hän olisi mieluusti ollut istumatta sitä.

15. Syytetyn puolustaja Ville Hoikkala ilmoitti tyytyvänsä käräjäoikeuden sanottuun päätökseen, joten mahdollisessa muutoksenhakuvaiheessa puolustus ei aio uudistaa tämänpäiväistä jääviysväitettään. Kahden ensimmäisen viikon aikana oikeus kuulee syyttäjien vaatimukset ja syytetyn vastauksen ja kuulee puolustuksen nimeämiä asiantuntijatodistajia. Tämän jälkeen käräjäoikeussirkus matkustaa reiluksi kuukaudeksi Ruandan Kigaliin, jossa on tarkoitus kuulla 35-40 syyttäjän todistajaa; oikeus pitää myös katselmuksia väitettyjen rikosten tapahtumapaikoilla. Syytetyn väitetään syytteen mukaan muun muassa antaneenmääräyksen kahden pikkulapsen nuijaniskuilla toteutetusta tappamisesta.

16. Ruandan jälkeen käräjäoikeuden tarkoituksena on kuulustella osaa puolustuksen nimeämistä todistajista Ruandan eteläisessä naapurimaassa Burundissa. Aloitteen todistajien kuulemisesta Burundissa on tehnyt puolustaja Ville Hoikkala. Burundin "keikka" ei ole kuitenkaan vielä varma, sillä Burundin viranomaisilta ei ole HS:n mukaan saatu vielä vahvistusta aikeen toteutumisesta. Tämän jälkeen käräjäoikeus, syyttäjät, syytetyn avustajat, kanslistit, tulkit ja muu tarvittava henkilökunta palaa Afrikan kiertueeltaan takaisin Suomeen, jossa on tarkoitus kuulla joulukuussa loput puolustuksen kutsumista todistajista. Oikeuskäsittely on ilmeisesti tarkoitus saada viedyksi loppuun ennen joulua, mutta tuomio jutussa saadaan annetuksi vasta ensi vuoden puolella.

17. Suomessa esitutkinnan ja nyt myös oikeudenkäynnin aikana vangittuna oleva syytetty ei matkusta Ruandassa pidettävään oikeudenkäyntiin, vaan hän seuraa prosessia ja todistajien kuulemista videoyhteyden avulla Vantaan vankilassa. Mies viihtyy ilmeisen hyvin Suomessa ja hän on kieltäytynyt matkustamasta Ruandaan. Oikeudenkäynnissä tänään syytetyn kerrottiin esiintyneen hillitysti. Ruandan kansamurhasta on tähän mennessä annettu tuomioita Ruandan lisäksi muutamassa muussakin maassa, kuten esimerkiksi Kanadassa, Belgiassa ja Sveitsissä.

18. Oikeudenkäynnistä tulee aiheutumaan Suomelle tietenkin kallis lasku, sillä prosessin arvioidut kulut nousevat tämänhetkisten arvioiden mukaan yli miljoonan euron. Pitää muistaa, että Suomi huolehti myös oikeudenkäyntiä edeltäneestä pitkästä ja aikaa vieneestä esitutkinnasta. Tiedotusvälineiden nettisivustoilla onkin jo kymmenissä mielipiteissä ehditty kauhistella oikeudenkäynnin järjettömyyttä (koska prosessi käydään Suomessa) ja erityisesti sen kalleutta. Prosessin kalleus tuntuu kauhistuttavan myös laamanni Karlssonia. Hbl:n haastattelussa tänään hän kertoi, että oikeusministeriö oli varannut käräjäoikeuden jäsenille Ruandassa huoneet reiluksi kuukaudeksi hotellista, jossa yksi yö maksaa noin 300 euroa. Karlsson kertoi pyytäneensä ministeriötä vaihtamaan majapaikan halvempaan hotelliin.

19. Olen laamanni Karlssonin kanssa samaa mieltä siitä, että kyseisessä jutussa oikeudenmukainen oikeudenkäynti olisi mitä ilmeisemmin toteutua myös Ruandassa. Ruandassa ei enää ole voimassa kuolemanrangaistusta ja siellä on käyty ilmeisesti loppuun jo useampia kansanmurhaan osallistumista koskevia oikeusprosesseja eikä mistään yleisestä todistajien tai syytettyjen uhkailuista ole tiedotusvälineissä kerrottu. Suomi teki mielestäni oman osuutensa jutussa, kun täällä hoidettiin hankalan jutun esitutkinta, joka sekin tietenkin vaati tutkijoiden käyntejä paikan päällä Ruandassa.

20. Oikeusministeri Tuija Braxin johtama oikeusministeriö halusi kuitenkin näyttää, että Suomi on mallioppilas myös tällaisissa asioissa. Minusta Suomi olisi voinut jäädä keväällä aivan hyvin odottamaan, mitä Ruotsi tekee siellä vireillä olevassa vastaavanlaisessa jutussa. Pohjoismaat olisivat voineet toimia asiassa samalla tavalla ja lähettää omat tarkkailijansa seuraamaan ja valvomaan Ruandassa käytävän oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuutta. Ruanda on Afrikan tiheimmin asuttu, mutta samalla köyhimpiin kuuluva maa. Ruandalainen ansaitsee keskimäärin ehkä vain jotain 100-200 euroa vuodessa. Porvoolaiseen oikeusprosessiin nyt kulutettavilla 1,5 miljoonalla eurolla Suomi olisi pystynyt ruokkimaan luultavasti lähes 10 000 ruandalaislasta vuodessa.



11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sattuvasti kirjoitettu, useisiin kohtiin voi jälleen kerran yhtyä. Tällä kertaa en taida olla eri mieltä ainoastakaan kohdasta.

Ville Hoikkalan jääviysväite on, sanalla sanoen, absurdi. Erityisesti, kun väite ymmärtääkseni perustui, kuten blogisti toteaa, laamannin väitettyyn ennakkoasenteeseen.

Miten laamanni voi tulla jääviksi todetessaan, että vastaajalle olisi ollut mahdollista järjestää oikeudenmukainen oikeudenkäynti Ruandassakin? Eikö asenteellinen ole pikemminkin Ville Hoikkala, joka näin julkitoi oman kielteisen käsityksensä Ruandan oikeuslaitoksen toiminnasta?

Olisiko tämä, Luoja varjelkoon, peräti sitä paljon puhuttua rassismia?

No, vakavasti ottaen vielä absurdimpaa on tuo veronmaksajien rahojen paasaaminen Porvoo-prosessiin. Se oikeusministeriön virkamies, joka keksi tämän "duubion" ja vaati asian käsittelemistä Porvoossa, olisi kyllä syytä viedä Senaatintorille ihmisten kivitettäväksi.

En nyt jaksa selostaa, mihin muihin asioihin kuin n. 10 000 ruandalaisen ruokkimiseen (vuoden ajan) nekin rahat olisi voitu käyttää, mutta hakematta tulevat mieleen vanhustenhoito ym. kohteet. Ja eiköhän tuolla rahalla olisi tuomioistuintenkin ruuhkia purettu.

Mutta näin se menee. On tietysti paljon tärkeämpää vieraskoreilla ja näytellä mallioppilasta ulkovaltioille, kuin huolehtia oman maan kansalaisten eduista.

Otetaan tänne vaan kaikki mahdolliset turvapaikkastatuksella maahan tulevat sotarikolliset, ja käsitellään vielä heidän juttunsakin. Kyllä universaaliperiaate sen mahdollistaa - ja valtio maksaa! Onhan meillä varaa.

Irvokasta tässä koreilussa on sekin, että "länsimaisten oikeusvaltioiden" joukossa Suomi taitaa tämänkin laupeudentyön jälkeen olla aivan omassa luokassaan, kun kysymys on Strasbourgista annetuista punaisista korteista. Milloin viipyvät oikeudenkäynnit, milloin loukataan kontradiktorisuutta, milloin rajoitetaan sananvapautta jne.

Eiköhän siis parempi olisi ensin puhdistaa oma pesä ja mennä vasta sitten tonkimaan muiden asioita, jos vielä kiinnostaa. Tämä näin vaatimattomana ehdotuksena.

Anonyymi kirjoitti...

Onneksi syyttäjät varmaan vaativat myös syytetyn menettämään sotilasarvonsa ettei homma mene aivan pelleilyksi ja veronmaksajien rahojen tuhlaamiseksi.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Helsingin Sanomien selostuksen mukaan (2.9.) syytetyn puolustus lämpeni eilisen istunnon loppupuolella epätavallisesti. Puolustuksen toisena asianajaja toiminut Ingrid Heickell oli lehden mukaan räjähtänyt aivan istunnon lopussa "täyteen huutoon", kun syyttäjä oli arvostellut puolustusta viivyttelystä todistajien nimeämisessä.

Laamanni Karlsson pyydettyä puolustaja Ville Hoikkalaa puhutteluunsa, Heickell oli lehden mukaan jatkanut meuhkaamistaan:

"Nytkö täällä ruvetaan jotain kuiskimaan Hoikkalalle kuten jollekin liigatiimiin johtajalle, että suitse tuota akkaa."

Taitaa tulla värikäs oikeusprosessi, ja Ruandassa voi olla kuumat paikat muutenkin kuin lämpötilan takia!

Laamanni Karlsson kertoi eilisen Hbl:n haastattelussaan, että KRP:n ylikomisario Thomas Elfgren, joka toimi asiaa koskevan esitutkinnan tutkinnanjohtajana, on matkustanut jo heinäkuun alussa Ruandaan valmistelemaan syyskuun puolessa välissä siellä jatkuvaa Porvoon KO:n istuntoa.

Parin viikon kuluttua Ruandaan matkustaa Suomesta kymmenen henkilön poppoo, johon kuuluvat tuomarit, syyttäjät, avustajat, tulkit jne. Oikeutta käydään englanniksi, ranskaksi, suomeksi ja kiniaruandaksi.

Lämpötila Ruandassa on 25-30 asteen vaiheilla, mutta Karlsson harmitteli sitä, että ruandalaisessa oikeussalissa tuomareiden ja muiden tulee käyttää pukua ja liivejä; shortseissa ei siis voi juttua puida.

Ongelmia siis riittää tässä prosessissa aivan tarpeeksi.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ville Hoikkala on valmistunut juristiksi Lapin yliopistosta muutama vuosi sitten, joten kyllä hänellä tällä perustella pitäisi olla prosessioikeus ja oikeudenkäyntiasiat hallinnassa, vaikkei (vielä) asianajaja olekaan...

Anonyymi kirjoitti...

Kenen vika, jos Villellä on prosessihommat hakusessa?

Blogisti voisi joskus kirjoittaa omista opetusmenetelmistään. Esittää tämä toivomuksena, ei vaatimuksena, korkeintaan ajatuksena.

Ehkä Ville nukkui Virolaisen oppitunneilla?

Sattuma

P.S. Tämä oikeudenkäyntiselostus tuo mieleeni Paavo Tiilikaisen verbaaliakrobatian.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Eihän Ville prosessaamisessa Porvoossa minusta mitään vikaa ollut, päinvastoin!

Olisin Villen asemassa tehnyt itsekin jääviysväitteen laamannista. Kyllähän tuollainen lausunto, minkä laamanni esitti juuri ensimmäisen istuntopäivän aamuna HS:ssa, oli täysin yllättävä ja ajattelematon temppu.

Villehän oli jutun valmisteluistunnossa aiemmin tuonut painokkaasti esiin, miten vihamielisesti ruandalaisviranomaiset olivat suhtautuneet ja tulisivat todennäköisesti nytkin suhtautumaan hänen päämieheensä ja puolustuksen todistajiin.

Valmistelussa oli tuotu puolustuksen taholta esiin se, etteivät puolustuksen todistajat rohkene tulla Ruandassa pidettävään istuntoon, vaan heitä olisi syytä kuulla joko Burundissa tai sitten Suomessa.

Kun käräjäoikeus oli valmistelussa hyväksynyt mainitut Villen näkemykset asiassa, oli laamannilta minusta kyllä ajattelematonta mennä laukomaan, että joo, kyllähän tämä juttu olisi voitu hoitaa kokonaan Ruandassa!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ai niin, niistä opetusmenetelmistä vielä:

-Mikä minä olen Sattumalle vastaamaan,
hältä luvut jäi - varmaan aivan sattumalta - kesken aikoinaan...

Anonyymi kirjoitti...

Ihan vaan tiedoksi Porvoon käräjäoikeudella on sivukanslia Loviisassa.

Anonyymi kirjoitti...

Tuossa oikeudenkäynnissä on käytetty kuulemma jotain kiljuruandan kieltä.

Entäpä jos tulkki jossain vaiheessa paljastuukin hutsien tai tutujen tai tutsien tai hutujen what ever soluttamaksi ja tulkki on esteellinen? Mikä ei ole mahdotonta, Ruandan väestö on geneettisesti ja kielellisesti ihan samaa populaa. Käydäänkö koko oikeudenkäynti uudestaan?

Anonyymi kirjoitti...

Toimittajan kysymyksen, miten tulkkauksen oikeellisuus kontrolloidaan, valtionsyyttäjä kuittasi vain lyhyesti toteamalla, että "sitä täytyy miettiä". Asiaa ei ole siis lainkaan vielä edes ajateltu.

Kansainvälisissä sotarikostuomioistuimissa on käytäntö, että käännösten tarkkuutta tarkastutetaan jatkuvasti ulkopuolisella taholla. Siis paitsi silloin, kun käännöksen tarkkuudesta syntyy epäilyjä, myös pistokoeluontoisesti muutoinkin.

Tällainen menettely on aivan päivänselvä - tuomiothan perustetaan siihen ja vain siihen, mitä oikeudenkäynnissä käy selville. Kääntäjien rooli asiassa on äärimmäisen kriittinen.

Kun tässä Ruanda-oikeudenkäynnissä joudutaan tulkkaus toteuttamaan vieläpä välikielen kautta, ei oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä voida edes puhua, ellei tulkkausta millään tavalla kontrolloida. Tässä mielessä on käsittämätöntä, etteivät tuomioistuin tai valtionsyyttäjä ole vielä edes miettineet tätä asiaa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Anonyymi on huomannut tosi tärkeän pontin jutussa: tulkkauksen asianmukaisuuden ja oikeellisuuden kontrolloimiseen olisi pitänyt jo ennakolta kiinnittää paljon enemmän huomiota.

Jutussa tapahtuva kaksoistulkkaus on asia, joka olisi pitänyt huomioida OM:ssä jo silloin kun pohdittiin, pidetäänkö oikeudenkäynti Suomessa vai olisiko sittenkin ollut järkevintä luovuttaa syytetty Ruandaan ja järjestää oikeudenkäynti siellä.

On hyvin mahdollista, että se osapuoli, joka jutun häviää, tulee valituksessaan hovioikeudelle väittämään, että syytetyn taikka jonkun todistajan lausuma on ymmärretty oikeudessa väärin.