maanantai 7. syyskuuta 2009

147. Kauhajoen koulusurmista isot korvausvaatimukset valtiota vastaan


1. Kauhajoen kouluampumismurhissa surmattujen uhrien omaiset vaativat Suomen valtiolta yhteensä lähes 900 000 euron suuruisia vahingonkorvauksia. Korvausvaatimukset tulivat julkisiksi tänään. Oikeudenkäynti Kauhajoen käräjäoikeudessa alkaa kahden viikon kuluttua 21.9. Uhrien omaiset vaativat ampumispäivää edeltäneenä päivänä aseen ampujalle jättäneen komisarion tuomitsemista rangaistukseen virkavelvollisuuden rikkomisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Asianomistajin mukaan ampumissurmat olisi voitu estää, jos komisario olisi ottanut aseen Saarelta pois. Virallinen syyttäjä vaatii komisariolle rangaistusta ainoastaan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syytetty on kiistänyt kaikki syytteet.

2. Kauhajoen koulusurmissa 23.9. -8 sai surmansa yksi opettaja, yhdeksän oppilasta ja ampuja Matti Saari. Uhrien omaiset vaativat vaativat valtiolta kukin 40 000 euron suuruista kärsimyskorvausta joko lapsensa tai puolisonsa menetyksen johdosta. Lisäksi tapauksessa äitinsä menettänyt 3,5-vuotias lapsi vaatii valtiolta 31 000 euron korvausta elatuksen menetyksestä ja 30 000 euroa kärsimyksestä. Lapsen isä itse vaatii 40 000 euron suuruista kärsimyskorvausta.

3. Olen selostanut melko perusteellisesti - joidenkin mielestä turhan usein ja liian laajasti - Kauhajoen koulusurmia, syytteeseen asetetun komisarion menettelyä, jutun esitutkintaa, poliisiviranomaisten menettelyä vihjetietojen vastaanottamisessa ja edelleen välittämisessä (oikeastaan välittämättä jättämisessä), sisäministerin ja sisäministeriön poliisiosaston vastuuta, valtiovallan moraalittomuutta vastuun ottamatta jättämisessä, jutun syyteharkintaa, lisätutkintaa, asianomistajan asemaa ja heidän korvausvaatimustensa edellytyksiä jne. jne.

4. Yhteenvedon edellä mainituista asioista olen esittänyt blogissa 130/26.6.2009; viittaan siihen ja siinä esitettyihin näkökohtiin valtion korvausvastuusta.

5. Asianomistajien avustajana jutussa toimiva lakimies on mielestäni oikeassa todetessaan julkisuudessa viimeksi tänään, että kuolemantuottamuksen ja valtion korvausvastuun kriteerit täyttyvät. Surmat olisivat estyneet, jos syytteeseen asetettu poliisimies olisi toiminut toisin eli ottanut aseen pois Saarelta viimeistään surmapäivää edeltäneenä päivänä puhuteltuaan tätä poliisiasemalla.

6. Syytteen toteen näyttäminen ja argumentointi, joka saisi tuomioistuimen vakuuttuneeksi rangaistus- ja korvausvaatimusten oikeellisuudesta, ei ole kuitenkaan helppo tehtävä. Minusta jutussa oleellista on muun muassa se, että valtiovalta, siis sisäministeriö ja sen poliisiosasto, ei heti Jokelan vuoden 2007 koulusurmien jälkeen tiukentanut käsiaseen saantia koskevaa lupamenettelyä ja aseluvan saannin edellytyksiä. Jos näin olisi tehty, on melkoisen varmaa, ettei Saarelle olisi koskaan myönnetty aselupaa. Tämä on korvausvastuun ydinkohta. Jos lupa olisi jostakin syystä myönnetty Saarelle ennen lupaedellytysten tiukentamista, olisivat uudet ja tiukennetut lupaedellytykset ja tiukennetut ohjeet lupamenettelystä aiheuttaneet sen, että ase olisi otettu Saaren hallusta jo ampumista edeltäneenä perjantaina.

7. Sisäministeriön poliisiosasto nukkui kuitenkin Jokelan jälkeen hyväuskoisen untaan, ja sisäministeri vakuutteli julkisuudessa, että Jokela oli vain yksittäistapaus. Ministeri antoi ymmärtää, ettei Jokela voisi tulla toistumaan Suomessa. Minusta asianomistajien tulisi kutsua Kauhajoen käräjille todistajiksi sisäministeri Holmlund, poliisiylijohtaja Paatero - hän ei tosin olut virassaan vielä Jokelan surmatöiden tapahtuessa - sekä ministeriön aselupaohjeista vastaava asianomainen virkamies.

8. Valtion korvausvastuu syntyy, vaikka syytteeseen nyt asetetun komisarion ei todettaisikaan syyllistyneen törkeään kuolemantuottamukseen. Viittaan tämän johdosta blogiini 26.6.-09, kohdat 29-34, ja korkeimman oikeuden hieman vastaavanlaisessa ennakkotapauksessa (Niinisalon kovapanosammunnat) antamaan ennakkopäätökseen KKO 2002:56. Kysymyksessä on niin sanottu kumuloitu korvausvastuu ja periaate, jonka mukaan valtion korvausvastuu syntyy, jos vahinkoon johtaneessa viranomaisen toiminnassa, kuten tässä poliisin ja koko poliisihallinnon toiminnassa, ilmennyttä huolimattomuutta on kokonaisuutena arvioiden pidettävä törkeänä. Törkeysarvioinnissa on huomioitava, että nyt on kysymys valtion velvollisuudesta huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta ja ehkäistä ennalta ihmishenkiin kohdistuvat rikokset.

9. Eduskunnan oikeusasiamies on antanut 19.8.2009 päätöksensä (diaarinumero 3483/4/07) kanteluun, joka koski 11.1.2007 oikeusasiamiehelle tehtyä selvityspyyntöä, toimiko Keski-Uudenmaan poliisipäällikkö lainmukaisesti myöntäessään käsiaseen (22-kaliiperin pienoispistooli) hallussapitoluvan Jokelassa 7.11.2007 kahdeksan ihmistä ampumalla surmanneelle Pekka-Eric Auviselle.

10. Oikeusasiamies hautoi päätöstään siis reilut 1,5 vuota. Päätöksessään apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt katsoi, että aselupa myönnettiin Auviselle lain ja tuolloin eli vuonna 2007 valalla olleen käytännön mukaisesti. Lindstedt totesi kuitenkin toisaalta, että "viranomaiselle kuuluva selvittämisvelvollisuus, ampuma-aselain esityöt ja ampuma-aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeenkin huomioon ottaen on nähtävissä perusteluja sille, että asiassa olisi selvitetty tapahtunutta enemmän sitä, olivatko luvan myöntämisen perusteet olemassa." Oikeusasiamiehen mukaan olisi ollut perusteltua selvittää Auvisen ilmoittamaa ammuntaharrastusta perusteellisemmin kuin nyt oli selvityksen mukaan tapahtunut, koska Auvinen oli ollut ilmoituksensa mukaan ampumaseuran jäsen vain vähän aikaa. Auvinen ei ollut myöskään nimennyt ketään henkilöä, kenen kanssa hän oli käynyt ampumassa eikä ilmoittanut asianomaisen seuran puheenjohtajan nimeä ja tämän yhteystietoja, vaikka näitä seikkoja oli lupahakemuksen liitteessä nimenomaan tiedusteltu.

11. Tämä on nykyiselle laillisuusvalvonnalle tyypillistä toimintaa: todetaan kyllä, että itse asiassa aselupaa ei olisi pitänyt myöntää, mutta kuitenkin "toisaalta" todetaan, että aseluvan myöntäminen oli lainmukainen toimenpide! Pääasia tuntuu olevan, että kantelun kohteena oleva virkamies ei vain saisi minkäänlaisia nuhteita.

12. Oikeusasiamiehen ratkaisema tapaus on kuitenkin aivan erilainen kuin Kauhajoen tapaus. Jokelan tapauksessa oli kyse aseluvan myöntämisen edellytyksistä, kun taas Kauhajoen käräjillä käsitellään aseluvan peruuttamista ja aseen poisottamista tilanteessa, johon siihen on virallisen syyttäjänkin mukaan olleen täydet perusteet. Kauhajoen tapaus sattui lisäksi Jokelan jälkeen, jolloin poliisin olisi siis pitänyt olla erityisen valppaana vähänkin hälyttävien tapausten suhteen. Saari oli toimittanut hälyttäviä videoita nettiin - niistä ainakin osa oli poliisin nähtävillä jo 19.9. eli neljä päivää ennen surmatöitä - ja hänen oudosta käyttäytymisestään oli ilmoitettu hänen kotiseutunsa poliisille vajaa viikko ennen surmia. Aseluvan Saarelle myöntänyt komisario ei kuitenkaan ottanut asetta Saaren hallusta, vaikka poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö oli jo ehtinyt antaa sitä koskevan määräyksen tiistaina tapahtuneita koulusurmia edeltäneenä perjantaina.

13. Oikeusasiamiehen päätöksen perustelut näyttäisivät minusta é contrario tukevan käsitystä, jonka mukaan Kauhajoen komisario menetteli virkavelvollisuutensa vastaisesti. Jos poliisi olisi peruuttanut väliaikaisesti Matti Saaren aseluvan ja ottanut aseen haltuunsa, tuntuu selvältä, ettei koulusurmia olisi tapahtunut. Valtion korvausvastuun perusteet näyttäisivät olevan ennakkopäätöksen KKO 2002:56 olevan olemassa.

14. Minusta oikeusvaltiossa olisi toimittu niin, että valtio olisi ilman oikeudenkäyntejä ottanut vastuun koulusurmista (sekä Jokelan että Kauhajoen osalta) ja korvannut uhrien omaisille näiden kärsimykset ja elatuksen menetykset. Suomessa toimitaan sen sijaan aivan toisin: vaikuttaa ikään kuin siltä, että poliisi, syyttäjä ja tutkintaviranomaiset olisi valjastettu tekemän kaikkensa, ettei valtio vain joutuisi korvausvastuuseen. Polisi salaa tutkinnassa tarvittavia ja osin yleisöltä saatuja tietoja, poliisin ylijohto ja sisäministeri vähättelevät poliisin vastuuta, valtakunnansyyttäjä syyttää komisarioita ikään kuin näön vuoksi vain kaikkein lievimmistä mahdollisesta rikoksesta, syytemääräyksen saanut paikallissyyttäjä vähättelee poliisin menettelyä eikä halua asianomistajien korvausvaatimuksia mielellään edes tutkittavaksi yhtaikaa hänen ajamansa syytteen yhteydessä, surmansa saaneiden uhrien omaiset joutuvat asianomistajina omalla vastuullaan ja kustannuksellaan selvittämään asiaa ja ajaman oikeuksiin päästäkseen jutussa rangaistus- ja korvausvaatimuksia jne. jne. Todella outoa!

15. Miksi Suomessa toimitaan näin ala-arvoisella tavalla ja moraalittomasti? Syy on siinä, että arvovaltasyistä maan hallitus ja johtavat eduskuntapoliitikot eivät halua ottaa tapausta ja viranomaisten virheitä kontolleen. Jos hallitus suostuisi maksamaan uhrien omaisille korvauksia, se myöntäisi - niin katsotaan - että sen omat viranomaiset ja istuvan hallituksen sisäministeri poliittisena vastuunantajana ovat vastuussa kahdesta hirvittävästä murhatapauksesta. Hallitus ja sen johtavat ministerit päin vastoin kilvan kiittelevät sisäministeriä, kun hänen ministeriönsä vajaa viikko Kauhajoen jälkeen hätäpäissään vihdoin antoi uudet ohjeet tiukennetusta aselupamenettelystä ja pani vireille ampuma-aselainsäädäntöä koskevan uudistushankkeen. Hallitus yrittää näin hälventää ihmisten mielestä vastuunsa ja sen, että hallituksessa istuu kyvytön ministeri, joka johti vielä ensimmäisen koulusurmatapauksen jälkeen nukkuvaa poliisiosastoa.

16. Hallituksen yhden ministerin arvovalta ja virassa pysyminen on siten hallituksen ja eduskunnan mielestä paljon tärkeämpi asia kuin vastuun kantaminen ja kouluampumisissa surmansa saaneiden uhrien kärsimysten korvaaminen.

10 kommenttia:

Erkki K. Laakso kirjoitti...

Omaisten korvausvaateet lienevät tässä tapauksessa ok, sillä jo johonkin yrittäisi verrata, niin esim. KKO aikoinaa "Jammu Siltavuoren" tapauksessa oli katsonut ihmishengen olevan 100.000 mk ja aikaa tuosta kuluneena 20 vuotta.

Poliisikomisario on vähintäänkin syyllistynyt tuottamukselliseen virkavirheeseen, jonka uskoisin menevän läpikin?

Oi jospa olisimme aito länsimaa ja demokratia, niin tälläisissä asioissa valtiokonttori maksaisi suoraan ja heti, ennen käräjöintiä tietyn "taulukkohinnaston" mukaiset korvaukset omaisille, jotka ovat rikosvahingon johdosta joutuneet kärsimään!

Erkki K. Laakso
Alavus

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Niinpä, mutta ehkä Suomen valtio eli siis oikeusministeriö, hallitus, valtakunnansyyttäjä, ylin poliisijohto, oikeuskansleri, oikeusasiamies jne. ajattelevat, että oikeusvaltion tunnusmerkistöön kuuluu nimenomaan se, että rikosten uhrien tulee itse ja omalla kustannuksellaan käydä oikeutta eli ajaa asiaansa tuomioistuimissa niin maan perusteellisesti aina korkeinta oikeutta ja ihmisoikeustuomioistuinta myöten!

Jaakko Ilkan sanat "Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit´ei hanki", näyttävät siis saaneen tässä katsannossa kokonaan uuden merkityssisällön.

Anonyymi kirjoitti...

Julkisuudessa olleiden ministeriön poliisiosaston työhyvinvointia indikoivien tapahtumien perusteella taitaa työyhteisö olla sillä tasolla, että kansalaisten asioiden hoitaminen saattaa olla vaikeaa. Oli sitten kyse pikkuasioista (kansalaisten tietojen utskaaminen rekistereistä ja tietojen levittäminen lehdistölle) tai isommista asioista (Jokela ja Kauhajoki)niin homma seisoo.


Minulle ei ole missään vaiheessa selvinnyt, otettiinko omaiset alun alkaen esitutkinnassa asianomistajina huomioon vai pääsivätkö he mukaan yksin omatoimisuutensa takia. Asianomistajuus oli täysin selvä alusta alkaen, ja nuo miljoonan vaatimukset vaikuttavat perustelluilta.

Tästä trgediasta ei ollut tosiaan kukaan ollut kiinnostunut. Omaiset jäivät yksin. Sen sijaan pelko jonkun hyötymisestä (Fryckman) saa kyllä Jonkan liikkeelle vaikka keskeneräisessa asiassa. Taikka sitten apulaisoikeusasiamies Vartiotorniasiassa...

Jos vielä kolmas tragedia aiheutuu poliisiministerin toimialueella, niin sen jälkeen kyllä Suomen poliisi on syytä asettaa ulkopuoliseen valvontaan. Sitä varten voisi vaikka perustaa kollegion, jonka puheenjohtaja olisi ulkomaalainen.

Tarkkailija X kirjoitti...

Kiitokset asiantuntevista perusteluista ja kommentoinnista Suomen oikeusjärjestelmän tilasta. Suomalainen oikeusjärjestelmä ei ole länsimaisen Oikeus -ja sivistysvaltion olosuhteiden/ ihanteiden mukainen. Sen sijaan jonkinlainen kummallinen sekajärjestelmä, jota voidaan perustellusti kutsua Valtiososialismiksi (lähde,akateemikko Paavo Haavikko) vrt Neuvostoliiton aikainen valtiojohtoinen kommunisti diktatuuri / Kiinan nykyinen kommunistivetoinen diktatuuri
(Vanhasen idoli). On täysin käsittämätöntä, että koko poliittinen -ja hallinnollinen virkakoneisto toimii kansalaisten/veronmaksajien/äänestäjien edun vastaisesti, jatkuvasti hyödyntäen omia vaalirahoittajiaan ja muita sidosryhmiään (esim.vero, talous -ja oikeuspolitiikka). Oikeudenloukkauksen kohteeksi joutunut kansalainen joutuu omien oikeuksiensa suojaamiseksi, investoimaan huomattavasti omia varojaan prosessiin joka ei välttämättä takaa edes oikeudenmukaista lopputulemaa. Varsinkaan jos on kyse politiikoista tai virkamiehistä. Kaikissa jopa moitittavissa laiminlyönneissä, virheissä ja suoranaisissa rikoksissa. Politiikon / Virkamiehen osalta juttu päättyy aina toteamukseen kantelua tutkivan viranomaisen mm. Eduskunnan Oikeusasiamies toimesta "asiassa on mahdollisesti menetelty ohjeiden / lainvastaisesti, mutta harkinvalta ko. tapauksessa on niin laajaa, ettei ketään voida asettaa vastuuseen mistään" tämä yleisperiaate rikkoo mielestäni Suomen perustuslakia vastaan, yhdenvertaisuuden perusoikeutta vastaan. Koulusurmissa on menetetty ihmishenkiä tuottamuksellisten laiminlyöntien ja virkavirheiden seurauksena.Vieläkään ei kukaan kanna mistään mitään vastuuta, vaan viranomaiset siirtelevät vastuutaan. Harkintavalta yleisperiaatteena on äänestäjien /veronmaksajien/kansalaisten ja perustuslain halveksuntaa, lisäksi osoitus todellisesta demokratiavajeesta. Ei tarvitse edelleenkään ihmetellä Suomen Valtion saamia langettavia tuomioita(74)Euroopan Ihmisoikeus Tuomioistuimelta.Eikö Valtion asettamaa brand-työryhmää huoleta Suomen maine oikeudellisena "banaanivaltiona" vertailumaiden joukossa (Skandinavia, Saksa, Ranska, Englanti esim.) joukossa. Onko Suomen kansalaisen aina lähtökohtaisesti varauduttava siihen, oikeudenloukkaus joka tapahtuu poliittisen tai virkamies toimijan taholta? Oikeutta saadakseen on turvauduttava kansainväliseen Tuomioistuimeen, koska poliittinen/rakenteellinen korruptio estää kansallisen tuomiovallan riippumattoman toiminnan? Valtiolta pyydettävät korvausummatkin ovat naurettavan pieniä, ihmishenkien menetyksistä. vrt. vertailumaat (Skandinavia, Saksa, Ranska, Englanti). Esim. NOKIA joutui Saksassa Bochum:issa tuomioistuimen päätöksellä maksamaan enemmän vahingon korvauksia työpaikkansa menettäneille työntekijöille, kuin Suomessa edes harkitaan korvattavaksi henkirikoksen välillisille uhreille, omaisille.
Esimerkki kertoo hyvin Suomalaisen lumedemokratian ja lumeoikeusvaltion kulttuurista, paremminkin sen totaalisesta puutteesta. Lisättynä äärimmäisen huonolla kansallisella itsetunnolla. Halutaan olla mallioppilaita ulkovaltojen suuntaan, samaan aikaan omassa maassa halveksutaan kansalaisten /veronmaksajien/äänestäjien perusoikeuksia. Tarvitsemme todellisen Suomalaisen arvojohtajan, emme vastuunvälttelijöitä (Halonen, Ahtisaari). Mikäli aiome selvitä tulevaisuudessa.

Anonyymi kirjoitti...

Aselakiesitys valmisteluineen on täysi farssi. Jokelan surmien jälkeen Kansallinen Kivääriyhdistys tarjosi korvauksetta asiantuntija-apuaan Vanhasen hallitukselle ja lähestyikin kansanedustajia luovuttamalla valmiin muutosesityksen aselakiin jolla ammunnan harrastajiksi tekeytyneiltä mielenvikaisilta estetään luvallisen aseen hankkiminen, linkki: http://www.nra.fi/arkisto/080924-kauhajokisyyte.html Mitä teki Vanhanen? Ei mitään, ja seuraavana syksynä sama uusiutui Kauhajoella. Sittemmin Kivääriyhdistyksen esitys otettiin lupaohjeistuksessa käyttöön lähes sellaisenaan...

Nyt poliitikoille tulikin hätä käteen ja koko soppa päätettiin kaataa luvallisen aseen omistajien niskaan syyllistämällä tasapuolisesti kaikki aseharrastajista metsästäjiin. Asevastainen mediamme aloitti yksipuolisen rummutuksensa siitä kuinka aseet ja ammunta ovat pahoja. Asemies sitä ja asemies tätä...tietämättömiä ihmisiä peloteltiin törkeästi ja aivan tietoisen tarkoituksenmukaisesti muokattiin yleistä ilmapiiriä asevastaiseksi. Arvojohtajamme Halonenkin ilmaisi omat asevastaiset mielipiteensä (yllätys yllätys) ja veteli taatusti Sisäministeriöön johtavia lankojaan.

Päätettiin pikaisesti aloittaa asekieltolain valmistelutyöt. Lakiesitys verhottiin EU:n asedirektiivivaatimuksilla sekä YK:n tuliasepöytäkirjan vastaavilla sumuverhon taakse tyyliin "näin on pakko tehdä...lainsäädäntömme on harmonisoitava blaa blaa blaa". Meillä on hyvä ja toimiva aselaki vuodelta 1998 eli siis hyvin tuore laki. Muuta vikaa siinä ei ole kuin se, ettei poliisi lupaviranomaisena sitä ole aina noudattanut. Tähän lakiin olisi hyvin helppo asetuksella tehdä tarvittavat lisäykset, mutta miksi näin ei heti tehty? Ei se ole vieläkään myöhäistä. Myös AAHY on sotkenut lupakäsittelyn ohjeistusta omilla sekavilla nippelipykälillään (AYO), jotka eivät perustu lakiin! Sisäasiainministeriön ja surullisenkuuluisa Ase- ja Arpajaispuulaaki AAHY:n toimesta nimettiin kiireesti lakityöryhmät, joihin ei huolittu ainuttakaan asealan järjestön edustajaa. Lain valmistelun takapiruna on toiminut sama AAHY:n Jouni Laiho, joka hyllytettiin vuonna 1996 silloisesta aselain valmistelutyöstä syynä valmistelemansa kelvottoman aselakiesityksen juuttuminen perustuslakivaliokuntaan. Nyt sitten palkattiin Laihon kisälli Mika Lehtonen lain valmistelijaksi. Sisäministeri Holmlundia on aivan ilmeisesti johdettu harhaan ja tiettävästi häneltä on pimitetty asealan järjestöjen lausuntoja lakiesityksestä.

Lain valmistelu tehtiin täysin julkisuudelta piilossa sivuuttaen täysin asealan järjestöjen painavat mielipiteet. Niitä väitettiin kuullun, mutta ei kuunneltu. Lakiesityksen sisältöä ei muutettu tippaakaan vahvasta vastustuksesta huolimatta. Jo hallituksen iltakoulussa oli otettu se linja ettei kansalaisten ja järjestöjen mielipiteestä tarvitse välittää. No, ensi vaaleissa tavataan...

Nyt ollaan sitten pattitilanteessa. Meillä on täysin kelvoton aselakiesitys joka ei kelpaa muille kuin sen valmistelijoille. Laki muuttaisi Suomen DDR:n kaltaiseksi poliisivaltioksi kotietsintöineen, romuttaisi yksityisen omaisuuden suojan, järjestäymisvapauden jne ja toisi enemmän ongelmia kuin ratkaisisi niitä. Ase-, reserviläis ja metsästysjärjestöistä 19 kappaletta on allekirjoittanut sen vastaisen tiedotteen viime viikolla. Näissä riveissä kiehuu ja kansalaiset voivat ensi vaaleissa äänestää ketä vaan ellei heitä nyt kuunnella. Jos Holmlund ja Vanhanen haluavat upota tämän surkean lakiesitystekeleen mukana, niin terve menoa! Vielä ei ole myöhäistä perääntyä ja aloittaa valmistelu uusiksi ilman näitä AAHY:n "eksperttejä". Koko AAHY ja sen toiminta, rahoitus, henkilöstö tulisi ottaa parlamentaarisen tarkastelun alaiseksi. Miksi tällaista virastoa ja sen tekemiä virheitä siedetään? Kenen suojeluksessa se on?

Vielä kerran osanottoni omaisille...en jaksa lakata ihmettelemästä miten alas poliitikot voivat vajota pestessään pontiuspilatusmaisesti käsiään!

Anonyymi kirjoitti...

Liian laajasti?
Eihän tästä(kään) kukaan muu mitään kerro!

Anonyymi kirjoitti...

Perustuslakivaliokunta
ke 7.10.2009 klo 09.30

HE 106/2009 vp laiksi ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevan lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Asiantuntijoiden kuuleminen

- sisäasiainministeriö
- lainsäädäntöneuvos Liisa Vanhala, oikeusministeriö
- professori Mikael Hidén
- professori Teuvo Pohjolainen
- kansleri, oikeustieteen tohtori Kauko Sipponen
- professori Veli-Pekka Viljanen

----------------------------------

Julkisuudessa on esitetty, että viimemainittu professori Veli-Pekka Viljanen on SM:n kansliapäällikkö Ritva Viljasen puoliso. Tuntien Ritva Viljasen intohimon asekieltolaki HE106:n voimaansaattamiseksi mutkat suoriksi oikoen, eikö hänen puolisonsa ole esteellinen kuultavaksi asiantuntijana valiokunnassa? Olisi mukava kuulla professori Virolaisen mielipide asiasta.

Ritva Viljanen: http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=815071

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ei V-P. Viljanen ole tuolla perustella esteellinen asiantuntijaksi.

En tiedä Ritva Viljasen "intohimoista" po. asiassa, mutta lakiehdotus ei varmaan koske häntä mitenkään henkilökohtaisesti. Hänellä tuskin on myöskään viranhoitoonsa liittyvää intressiä asiassa.

Lisäksi V-P. Viljanen on vain yksi monista eduskunnan kuulemista asiantuntijoista, eli hän ei voi yksin vaikuttaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon.

Anonyymi kirjoitti...

HE106/2009 on kansliapäällikkö Viljasen ministeriön valmistelema. Hänen henkilökohtaiset näkemyksensä ovat tulleet vuosien varrella hyvin selviksi, esimerkiksi tuosta Kalevan jutusta saa mallia. Ritva Viljanen Kalevassa "Keskeinen keino väkivallan vähentämiseksi olisi Viljasen mielestä aselain tiukentaminen." Olisipa se niin helppoa! Aselain tiukentaminen hävittää maastamme väkivallan? Pistämätön logiikka Ritvalla...

Kukaan ei ole kyseeenalaistanut sitä, etteikö aselakiinkin poliisin toimintatapojen ohella tarvittaisi tiettyjä muutoksia ja tarkennuksia mutta tämä lakiesitys on tarpeeton, väärin valmisteltu ja yli koko puoluekentän tyrmätty.
Oliko se jo valmiina kaapissa odottamassa sopivaa tilaisuutta?

19 ase-, metsästys- ja reserviläisalan järjestöä vastustaa esitystä, koska niiden asiantuntevat lausunnot sivuutettiin täysin lain valmistelussa. Valmistelutyöryhmiin ei huolittu ainuttakaan em. alojen edustajaa, vain pelkkiä virka- ja poliisimiehiä. Nyt sitten perustuslakivaliokunnassa kuullaan asiantuntijana omaa puolisoa?!

Anonyymi kirjoitti...

Lainvalmisteluun liittyen, asiasta on tehty kantelu oikeuskanslerille.
Mitenhän tuossa käy?

http://www.aselaki.info/materiaalit/OKV_kantelu_231009.pdf