lauantai 26. syyskuuta 2009

158. Pääministerin haastattelutunti

Taulukauppiaita syyskäräjillä

Herra Pääministeri, pyytäisimme Teiltä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Miten Te, Herra Pääministeri, olette voinut ottaa vastaan vaalitukena Nuorisosäätiön nuorisotyöhön tarkoitettua julkista RAY:n rahaa?

Pääministeri: Aivan aluksi haluaisin todeta, että yritysten, yhteisöjen ja yksityisten ihmisten puolueille ja ehdokkaille antamissa vaalituissa ei ole mitään väärää tai laitonta. Vaalitukitoiminta on ollut ja on edelleen täysin laillista. On täysin välttämätöntä, että myös jatkossa yritykset ja muut voivat rahoittaa vaalitoimintaa ja tukea täten demokratiaa. - Seuraava kysymys, olkaa hyvä!

2. Miten katsotte voivanne jatkaa hallituksen pääministerinä, vaikka oikeusoppineiden mukaan olette rikkonut säätiölakia?

Pääministeri: Kuten edellä jo totesin, vaalituissa ei ole mitään väärään, vaan tuet ovat täysin laillisia. Vaalirahoitusta ei ole saanut yksin Keskustapuolue ja hallituspuolueet, vaan myös oppositiopuolueet Ay-liikkeeltä. Olemme tässä kaikki samassa veneessä. - Seuraava kysymys, olkaa hyvä!

3. Kuinka paljon jaoitte itsellenne vaalirahaa vuosina 1981-2003, kun olitte Nuorisosäätiön hallituksen varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana?

Pääministeri: Viittaan jo edellä lausumaani vaalirahoituksen laillisuudesta ja välttämättömyydestä. Lauri Tarastin toimikunnan työ on loppusuoralla. Puolueiden rahoitusta ja ehdokkaiden rahoitusta tullaan avaamaan huomattavasti. Vaalituille kaavaillaan kattoa ja täydellistä läpinäkyvyyttä. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, me saamme oikeudenmukaisen ja avoimen lainsäädännön. - Seuraava kysymys, olkapa hyvä!

4. Miksi teidän on niin vaikea myöntää virheitänne?

Pääministeri: Odotetaan nyt vain rauhassa Lauri Tarastin työryhmän työn valmistumista. Jos säätiöt ovat jakaneet rahaa virheellisesti, se on toki ongelma, siis säätiöiden ongelma, joka pitää selvittää - Seuraava kysymys!

5. Aiotteko palauttaa saamanne tukirahat Nuorisosäätiölle?

Pääministeri: Keskustan puoluehallitus on antanut täyden tukensa minulle ja hallitukselle. Hallitusta odottavat nyt todella vaikeat kysymykset maan taloudellisen tilan vakauttamiseksi ja kotitalouksien elvyttämiseksi. Toivon hallitukselle työrauhaa. - Sitten seuraava kysymys, olkaa hyvä!

6. Mikä on mielestänne moraalin, lain ja politiikan suhde?

Pääministeri: Kuten jo edellä totesin, hallituksen asettama Lauri Tarastin työryhmän työ on loppusuoralla ja hallitus tulee antamaan uutta puoluerahoitusta koskevan lakiesityksensä eduskunnalle välittömästi, kun työryhmän esitys on ensi kuun alussa valmistunut. Minusta se mikä on lain mukaan sallittua, on myös moraalisesti ja poliittisesti ok. - Seuraava!

7. Mitä vastaatte kansalaisille, jotka syyttävät teitä valehtelusta?

Pääministeri: Yhdysvaltojen käynnin yhteydessä vastaanotin Louis Bunuelin...vai mikä se nyt taas olikaan...heh, heh, joka tapauksessa erään säätiön myöntämän tunnustuspalkinnon Global Creative Leadersip -kilpailussa. Palkinnonjakotilaisuus on erittäin lämminhenkinen tilaisuus. - No niin, mennäänpä sitten taas eteenpäin!

8. Millä perustella väitätte, että hallitus on juuri nyt toimintakykyinen?

Pääministeri: Meillä on vahva enemmistöhallitus, jossa ovat edustettuina seuraavat puolueet - suuruusjärjestyksessä : Keskusta, kokoomus, vihreät ja RKP. Esimerkiksi Norjassa on jo kauan ollut johdossa vähemmistöhallitus. - Mutta aika rientää, joten otetaanpa vielä kaksi viimeistä kysymystä!

9. Oletteko puhunut täysin totta koko tämän jupakan aikana? Uskotteko että ihmiset luottavat yhä teihin?

Pääministeri: Ei kaikkia asioita ja yksityiskohtia voi vuosien kuluttua muistaa! Maailma muuttuu, mutta muuttuuko ihminen, kas siinäpä kysymys...(alkaa laulaa): "Muuttuuko ihminen ihminen ja mihin suuntaan/voi viedä huomispäivän tie/jos luottaa uskaltaa niin myöskin voittaa/ja löytää uuden ihmisen..." Näin, otetaanpa sitten se vihon viimeinen kysymys!

10. Aiotteko erota?

Pääministeri: Huomasin Amerikassa ollessani, että suomalainen lehdistö on alkanut viljellä amerikkalaistyyppisiä otsikoita. Eräässäkin iltapäivälehdessä oli pantu minun suuhuni otsikko: "En aio erota." - En minä ole niin sanonut ." - "No, aiotteko erota? - Kuten sanoin, minä en ole niin sanonut. Sanoin, että... - "Mutta miten on, Herra Pääministeri, oletteko Te aikeissa erota?" - Noh, o-odotetaan nyt vain rauhallisesti näitä selvityksiä. Toimittajahan tietää, että minäkin olen entinen toimittaja, joten... - "Te ette siis halua vastata tähänkään kysymykseen?"

- Kuulkaas nyt toimittaja, minähän olen vastannut kysymyksiinne parhaani mukaan. Mitä eroasiaan tulee, niin minähän olen jo eronnut! Minun ja Merjan avioero astui voimaan jo vuonna 2004...ja mitä minun ja Sirkan väliseen asiaan tulee, niin etteköhän te nyt mene hieman asioiden edelle...mehän olemme vasta kihloissa! Totta kai oppositiolla on oikeus ja jopa velvollisuus vaatia minun eroani, mutta vasta häiden jälkeen.

- Milloin häät ovat?

- Kai te nyt sen verran ymmärrätte, että tämä on sellainen asia, täysin yksityisasia, johon minun ei tarvitse teille vastata. Höh!

- No niin, palaveri on päättynyt! Kiitän julkisen sanan edustajia!



13 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Toimittajat olivat vähän hampaattomia. Jos en olisi taustoista tiennyt entuudestaan ja ymmärtäisi jotain juridiikasta, niin Vanhasen selityksen ja näkökannat olisivat menneet täydestä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Joo, samaa mieltä! Vanhanen sai päsmäröidä vaisujen toimittajien kysymysten edessä mielensä mukaan.

Kuten arvata saattoi, Vanhanen kiersi lähes kaikki vaalitukia koskevat kysymykset tai suorastaan kieltäytyi vastaamasta joihinkin kysymyksiin.

Esimerkiksi kun toimittaja Taneli Heikka Alma Mediasta kyysi, mitä mieltä Vanhanen on Eija-Riitta Korholan lausumasta, jonka mukaan "ehdoton eurooppalainen kriteeri eroamiselle on toden puhuminen, sen kanssa ei jossitella yhtään," Vanhanen kuulosti suorastaan tulistuneen Heikalle ja kieltäytyi vastaamasta kysymyksen katsoen siihen sisältyvän "piiloväitteen" siitä, että hän olisi valehdellut.

Pääministeri Vanhanen vaati ensin toimittaja Heikalta vastausta siihen, mitä tämä kysymyksellään oikein tarkoittaa ja väittääkö toimittaja, että hän - pääministeri - olisi valehdellut.

Toimittaja Heikan olisi pitänyt minusta olla lujana ja tiukata Vanhaselta vastausta esittämäänsä periaatteelliseen kysymykseen niin kauan - vaikka lähetyksen loppuun asti (!) - kunnes Vanhanen olisi siihen jotakin vastannut. Mutta ei, toimittajalta meni ikään kuin pupu pöksyyn ja hän muistaakseni ryhtyi kyselemään Vanhaselta tämän ja KMS:n miesten tapaamisen yksityiskohtia ja sitä, oliko hän tässä kohdin puhunut totta.

Vanhasella oli tällöin helppo tehtävä toistaa ne tunnetut pitkät ja sekavat löpinänsä siitä, ettei hän suinkaan olut valehdellut po asiasta, vaan että hänellä ei a) joko ollut mitään muistikuvaa asiasta, tai b) hänellä oli jostakin syystä väärä muistikuva! Mutta eihän tässä tietenkään ollut kyse mistään valehtelusta, kun hän tapaa vuodessa 2 000 ihmistä! Kaikkea ei voi kerta kaikkiaan muistaa. Voi, voi, miten helppoa poliitikoilla on Suomessa, pääsevät kaikesta vastuustaan kuin koira veräjästä.

Vanhanen, Katainen, Häkämies ym. johtavat poliitikot ovat omaksuneet selvästikin ikään kuin yhteisenä taktiikkana Mauri Pekkarisen Suomi-Soffa asiassa oikeuskansleri Jonkalle esittämänsä väitteen muistamattomuudestaan.

Oikeuskanslerihan päästi Mauri Pekkarisen pikapäätöksellään v. 2008 pälkähästä, kun Pekkarinen selitti, ettei hän Soffalta 5 000 euron suuruista vaalitukea vastaanottaessaan kerta kaikkiaan muistanut - eikä voinut muistaa (!) - että hän oli ennen v. 2007 eduskuntavaaleja ministerinä tekemällään päätöksellä myöntänyt Soffan uutta tehdasrakennusta varten lähes 1 miljoonan euron suuruisen valtion avustuksen.

Vaalirahakohun toukokuussa 2008 alettua Pekkarisen muisti palautui äkkiä yllättäen ja peloissaan hän riensi itse oikeuskansleri Jonkan puheille puhumaan muistamattomuudestaan. Oikeuskanslerille riitti "vapauttavaan" pikapäätökseen yksinomaan Pekkarisen väite muistamattomuudesta. Todella outoa, kuten olen muutaman kerran jo aiemmin Jonkan sanotusta päätöksestä todennut.

Samaan kikkaan Pekkarinen turvautui pari kolme kuukautta sitten, kun selvitettiin - Pekkarisen oman ministeriön toimesta - Rovaniemen kelkkatehtaan asiaa. Nytkään Pekkarinen ei - tietysti - muistanut, että hän oli myöntänyt avustusta kelkkatehtaalle.

Jonkan päätös kesäkuussa 2008 oli ennakkopäätös ja tätä Pekkarisen kikkaa nyt hyödyntävät muutkin johtavat poliitikot Matti Vanhasesta lähtien.

Vanhasenkin mielestä todistustaakka siitä, että hän muistaa tietyt asiat, tulee olla medialla ja suurella yleisöllä! Pääministeri pääsee Suomessa kiusallisissa tapauksissa vastuustaan väittämällä, että hänellä ei ole "varmaa muistikuvaa" tapauksista. Muisti voi kyllä myöhemmin palautua yht´äkkiä, kun asioihin saadaan selvitystä muualta, mutta sellaistahan sattuu, se on vain inhimillistä!

Eroaan koskevaan kysymykseen Vanhanen ei nytkään vastannut mitään, vaan sanoi vain, että ratkaisun tekee eduskunta.

Huomasi selvästi, että Vanhanen ei tunne - tai ole tuntevinaan - käsitettä poliitikon moraalinen tai edes poliittinen vastuu, vaan hän haluaa pitäytyä tiukasti pikkutarkassa juridiikassa ja yksittäistapausten "selvittämisessä."

Koko ajan Vanhanen yritti kääntää huomiota ensi keskiviikon tiedonantokeskusteluun ja valmisteilla olevaan uuteen puoluerahoituslakiin.

Anonyymi kirjoitti...

Olen aina ihmetellyt ihmisiä, jotka marssivat jonkin asian puolesta. Nyt ensimmäistä kertaa olisin itsekin siihen valmis. Vanhasen menettely on niin törkeää, että nykytermeillä etoo rankasti.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Toisaalta ihmisten poliittinen muisti on hyvin lyhyt. Nytkin aika suuri moni niistä, jotka ovat valmiita "kiroamaan" Vanhasen, äänestävät taas kiltisti Kepua seuraavissa vaaleissa. Nuo äänet menevät Vanhasen pussiin, jos Vanhanen on tuolloin vielä pääministeriehdokkaana.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Vanhanen luottaa siihen, että hallitus ja hän muiden ministerien mukana saa ensi viikon äänestyksessä luottamuslauseen eduskunnalta, niin kuin varmasti tapahtuukin.

Vanhanen luottaa myös siihen, että tämän jälkeen vaalirahoitusta koskeva kohu vähitellen hiljenee ja ihmiset unohtaisivat kaiken, vaaleihinhan on vielä 1,5 vuotta aikaa.

Vanhanen odottaa myös, että poliisi ja syyttäjäviranomaiset panevat eduskunnan päätöksen jälkeen "pillit pussiin" - itse asiassa pillejä ei ole ehditty vielä pussista ottaakaan - ja että selvitys- ja tutkintatoimet raukeavat.

OIkeuskansleri sanoin muutama päivä sitten vasta odottavansa "paistin kypsymistä", ja ryhtyvänsä vasta sen jälkeen tarvittaviin toimenpiteisiin. OKa-virasto on kuitenkin vain paperitiikeri, jolla ei omia poliisivaltuuksia omaavia tutkijoita.

OKa on riippuvainen poliisi- ja syyttäjäviranomaisten aktiivisuudesta, mutta tätä aktiivisuutta on saatu turhaan odotella. Poliisi on vanhastaan - etenkin Pohjois-Suomessa - tunnetusti Kepun omien miesten käsissä.

Oikeuskansleri vasta koordinoi viranomaisten toimintaa ja pohtii, pitäisi jotakin alkaa myös todella tutkia. OKa on pahasti myöhässä, sillä tutkinta olisi pitänyt aloittaa jo kesäkuussa 2008.

Esitin tätä OKa:lle tekemässäni kantelussa, joka koski OM:n laiminlyöntiä vaalirahoituslain valvonnassa, mutta Jonkka ohitti sanotun esitykseni kokonaan eikä lausunut päätöksessään siitä yhtään mitään.

Anonyymi kirjoitti...

Oka ei ole paperitiikeri. Se voi halutessaan määrätä asiassa poliisi- tai esitutkinnan suoritettavaksi. Se vain leikkii paperitiikeriä, niin siten ei tarvitse tehdä mitään.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä pohjoisen poliisissa enemmän sidoksia on laestadiolaisuuteen, kokoomukseen ja lionsseihin kuin keskustaan. En tied,ä mikä niistä on pahin, mutta mitään sidoksia ei voi pitää etuna.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Matti Vanhanen vetoaa nyt mieluusti siihen, että nykyinen politiikan rahoituskäytäntö on jatkunut vuosikymmeniä ja olisi kohtuutonta, jos "yksittäisen pääministerin" pitäisi kantaa vastuu asiasta ja vastata myös kaikkien muiden puolueiden saamista vaalirahaepäselvyyksistä.

Vanhanen vetoaa siis kuuluisaan "maan tapaan." Pitäisi kuitenkin muistaa, mitä useita satoja vuosia sitten syntyneissä Tuomarin ohjeissa sanotaan maan tavasta ohjenuorana.

"Maantapa, kun se ei ole kohtuuton, pidettäköön lakina, jonka mukaan tuomittava."

Tuomarin ohjeissa sanotaan myös: "Kaikki lait pitää olla sellaiset, että ne ovat yhteiseksi hyödyksi, ja sentähden, kun laki tulee vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä."

Minusta se vaalirahakäytäntö, jota Vanhanen on tähän asti toiminnassaan puolustanut, on kaikkea muuta kuin kohtuullinen, jos ajatellaan yleistä hyötyä. Mutta jos johtotähtenä pidetään vanhojen puoluepukareiden ja korruptiiviseen poliittiseen järjestelmään tähtäävien tahojen etuja, käytäntö on ollut mitä "sopivin."

Vanhanen tuntuu haluavan vedota siihen, että maantapaa eli tässä tapauksessa vaalirahoituksessa kymmeniä vuosia sitten muodostunutta käytäntöä saa noudattaa olipa se miten kohtuuton ja väärä tahansa.

Kun Kekkonen oli ja on Vanhasen suurin poliitikko-idoli ja kun nykyisenlainen kähmintäkäytäntö vaalituissa syntyi juuri Kekkosen ollessa pääministerinä, Vanhanen ei voi omasta mielestään olla vastuussa siitä, että tuossa käytännössä on epäterveitä ja suorastaan rikollisuuteen viitaavia piirteitä.

Vanhanen on toiminut kuitenkin politiikassa jo 30 vuotta. Hänen olisi pitänyt toki huomata jo vähintään 10 vuotta sitten, että ajat ja poliittinen kulttuuri ovat muuttuneet ja että po. rahoituskäytäntö on nykyaikana täysin läpimätä ja tuomittava.

Hänen olisi muiden päättäjien mukana pitänyt ryhtyä jo paljon aikaisemmin toimiin, että tuota käytäntöä muutetaan. Näin ei ole tapahtunut, vaan Vanhanen oli keskeisenä toimijana vuonna 2001 mukana, kun eduskunta hyväksyi täysin epäkelvon vaalirahoituslain, jota ei ole tarvinnut edes noudattaa, kuten Timo Kalli (kesk) on julkisesti todistanut.

Vanhanen on ollut pääministerinä jo kai kohta kuusi vuotta, mutta hänen hallituksena eivät ole ryhtynyt aiemmin mihinkään toimiin nykyaikaisen puoluerahoituslain aikaansaamiseksi. Ei, vaikka kv. korruptiota vastustava elin Greco on moneen otteeseen huomauttanut, että Suomen ao. lainsäädäntö on Valko-Venäjän tasolla.

Nyt tämä samainen Vanhanen kiukuttelee, että hänenkö muka pitäisi vastata järkyttävän huonosta asiantilasta ja kantaa yksin vastuu!

Vanhanen ei ole yksin vastuussa, mutta hänenkin on kannettava oma vastuunsa. Hänellä pääministerinä on ylivoimaisesti suurin poliittinen kokonaisvastuu siitä järkyttävästä alennustilasta, johon Suomen poliittisen järjestelmän uskottavuus on joutunut mm. jatkuvien selittelyjen, muistinmenetysten, valehtelujen ja kähmintöjen seurauksena.

Vanhanen ei voi välttää omaa vastuutaan sillä, että myös myös muut poliitikot ja puolueet ovat toimineet samalla tavalla tavalla kuin hän ja hänen puolueensa. Eihän rikokseen syyllistynytkään voi vapautua vastuustaan sillä perustella, että muutkin rikkovat lakia.

Oscari kirjoitti...

Miten jo lauantaina tiesit kirjoittaa mitä Vanhanen sanoi, unohti ja totesi sunnuntaina?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ossi - kyllähän tuon nyt pystyy kokemuksesta, siis Vanhasen aikaisemmista esiintymisistä, etukäteen suunnilleen arvaamaan, miten "haastattelu" eli Vanhasen yksinpuhelu tulee menemään.

Eli tähän tapaan:

- älä myönnä mitään
- älä tunnusta mitään
- älä ota vastuuta mistään
- kiistä sanoneesi jotakin ("En aio erota"; en minä niin ole sanonut)
- älä ole muistavinasi yksityiskohtia
- vähättele asioita, joita et sano muistavasi
- vähättele kysyttyjen asioiden merkitystä
- tee oikein kinkkisten kysymysten kohdalla
kiihtynyt vastahyökkäys
- puhu ohi asian mahdollisimman paljon
- vastaa mahdollisimman pitkään ja sekavasti, jotta
kysyjä ja kuuntelijat unohtavat mistä olikaan kyse - käännä keskustelu tulossa oleviin uudistuksiin,
jotta välttyisit vastaamasta väitettyihin
töppäyksiisi
- vetoa aina muiden poliitikkojen ja puolueiden
vastaavanlaisin kupruihin
- vetoa maan tapaan jota on noudatettu

Jäikö jokin "ohje" vielä sanomatta?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Niin, vielä tietenkin eräänlainen yleisohje Vanhaselle:

- välttele vaikeita kysymyksiä, kiertele ja kaartele vastauksissasi mahdollisimman paljon ja pitkään ("Nyt vain on tiettyjä kysymyksiä, joihin muisti ei kertakaikkiaan millään riitä"), siis á la Mauri Pekkarinen oikeuskansleri Jonkalle

Ensi tiistaina Eduskunnassa käytävä tiedonantokeskustelu tulee mitä todennäköisemmin noudattamaan samanlaista kaava. Sehän on Vanhaselle helppo. koska hän saa valmiiksi kirjoitetun puheen eteensä. Minuutin mittaisissa vastauspuheenvuoroissaan hän voi sitten puhua vapaasti puuta heinää ja olla vastaamatta mihinkään konkreettisiin kysymyksiin.

Puhemies Niinistö alkaa sitä paitsi jo 45 sekan kohdalla huutaa sitä iänikuista minuuttiaan ja tulee näin Vanhasen apuun!

Anonyymi kirjoitti...

Minusta oli selvää ihan alusta asti sieltä vuodelta 2003, että Vanhanen ei ole kansan enemmistön tarkoittamalla tavalla rehellinen ja rehti mies.

Kansan enemmistöltä vaan on tämän tajuamiseen mennyt yli kuusi vuotta, jos on tajunnut vieläkään. "On se vaan niin hieno ja raitis ja komeakin mies se Matti!"

Välillä naurattaisi jos ei itkettäisi niin paljon. Ja välillä taas itkettäisi jos naurultaan pystyisi.

Suomeen tarvittaisiin älyllisen rehellisyyden puolue. Vastapainoksi tällä älylliselle epärehellisyydelle joka vallitsee. Kansanedustajat ovat säätämässä lakeja, joista ovat eri mieltä kun "on se tämä laki nyt pakko säätää". Jos ei säädetä, putoaako taivas niskaan? Harvemmin. Pahimmillaan potkitaan pois eduskuntaryhmästä. Ryhmästä erottaminen on muuten ehkä työpaikkakiusaamiseen rinnastettava teko. Sillä tavalla edustaja suljetaan työyhteisössä sivustaan mielipiteittensä ja perustuslain noudattamisen takia.

Ikävä kyllä joka maassa taitavat asiat olla samalla tolalla, masentaa...

Kuntsa kirjoitti...

Vanhasella on yksi pointti. Se tuli selväksi kyselytunnilla.

Vanhanen ei aio olla mikään syntipukki.

Hän aikoo olla "last man standing", kaikki muut saavat mennä ensin. Demarit, kokkarit ja puoluetoverit, tässä järjestyksessä.

Keskusta ja demarit menevät tässä, kokkareilla voi olla jotain mahdollisuuksia (he eivät ole ainakaan vielä jääneet kiinni mistää ilmiselvistä laittomuuksista). Joka tapauksessa, Vanhanen on asemaansa puolustaessaan valmis uhraamaan nykyisen puoluejärjestelmän. Sehän käy - niin kauan kuin se on kokoomuksen edun mukaista.