maanantai 12. lokakuuta 2009

171. Nänninimemisjuttu hovioikeudessa

Kuvassa ei liene nänni...

Olen seurannut blogissa joitakin mielenkiintoisia oikeusjuttuja. Osa niistä on kesken ja lainvoimaisesti vielä ratkaisematta. KKO on antanut valitusluvaan muun muassa ParkComin yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevassa jutussa ja Pääministerin morsian -kirjasta syntyneessä rikosjutussa, jossa valittajana ovat Susan Ruusunen ja kustantaja Kari Ojala. Molemissa jutuissa odotellaan KKO:n tuomiota vielä tämän vuoden aikana. Palataan sen jälkeen asiaa.

Helsingin hovioikeudessa on käsiteltävänä juttu Johanna Korhonen vs. Alma Media; käräjäoikeus hylkäisi Korhonsen kanteen. Hovioikeuden ratkaisu siirtynee ensi vuoden puolelle. Vaasan hovioikeuden käsittelyssä on mielenkiintoinen Pietarsaaren vauvansurmaa koskeva juttu. Tampereen käräjäoikeus antaa huomenna tuomion Pikku-Antonin lapsikaappausjutussa, jossa syytettynä on Antonin äiti Rimma Salonen.

Ruandassa käytävässä Porvoon käräjäoikeuden joukkotuhontajutusta ei ole pitkään aikaan kuulunut mitään. Tiedotusvälineiden into, joka oli alussa suuri ja toimittajia lappoi Kigalissa solkenaan, näyttää lopahtaneen kokonaan. Mitähän sinne Afrikkaan ja Kigaliin mahtaa oikein kuulua? Halloo...kuuluuko..."häntä pannaan toiseen korvaan, toinen kärsää käyttää..."

Seuraavassa ikään kuin pienenä välipalana muutama kommentti Rovaniemen hovioikeuden viime perjantaina 9.10. antamasta tuomiosta niin sanotussa Raahen nänninimemisjutussa.

Raahen sairaalassa työskentelevää noin 60-vuotiasta mieslääkäriä (radiologi) syytettiin Raahen käräjäoikeudessa seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai vaihtoehtoisesti kunnianloukkauksesta sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syytteen mukaan - syyttäjänä jutussa toimi naispuolinen kihlakunnansyyttäjä - kyseinen lääkäri oli heinäkuussa 2007 tutkinut nuoren 20 -vuotiaan lähihoitajaksi opiskelevan naisen rintoja muun muassa tunnustelemalla rintoja takaapäin ja imemällä naisen nänniä. Tätä pidettiin syytteessä, johon nainen yhtyi. epäasiallisena menetelmänä. Lääkäri oli lisäksi levittänyt tutkimuksessa tarvittavaa geeliä paljain käsin molempiin rintoihin, myös tämä oli syytteen mukaan väärä tapa.

Nainen kertoi oikeudessa menneensä sairaalaan rintojen ultraäänitutkimukseen. Hän oli riisunut yläruumiinsa paljaaksi ja mennyt hoitopöydälle makaamaan ja laittanut pyyhkeen suojakseen. Lääkäri oli huoneeseen tultuaan ottanut mitään puhumatta pyyhkeen pois ja sivellyt käsin tutkimuksessa tarvittavaa geeliä hänen rintoihinsa. Jossakin vaiheessa lääkäri oli kehunut naisen rintoja hyvän muotoisiksi. Ultraäänikoe oli sujunut muuten asiallisesti.

Tämän jälkeen nainen oli kertonut rinnastaan tulevasta eritteestä. Nyt lääkäri oli pyytänyt naista nousemaan ylös, mennyt hänen taakseen ja puristellut rintoja molemmin käsin pyörivin liikkein. Naisen takana ollessaan lääkäri oli painautunut kiinni potilaaseen.

Kun rinnoista ei ollut tullut eritettä, oli lääkäri kysynyt, saako hän maistaa nänniä. Nainen oli kertomansa mukaan suostunut pyyntöön hämmennyksissään ja paniikkitilassa. Lääkäri oli imenyt toista nänniä noin 10-15 sekunnin ajan pitäen samalla käsiä naisen rinnoilla.

Asianomistajan mielestä lääkärin tutkimustapa ei kuulunut potilaan ja lääkärin väliseen suhteeseen, vaan parisuhteeseen. Naisen mukaan hänelle oli syntynyt tilanteessa epämiellyttävä, nöyryytetty ja inhottava olo ja hän oli reagoinut voimakkaasti tilanteeseen. Hän oli seuraavana päivänä ottanut yhteyttä sairaalaan potilasasiamieheen. Nainen on vaatinut lääkäriltä korvauksia.

Lääkäri on jutussa syytettynä kertonut, että kysymys oli ollut tavanomaisesta tutkimustilanteesta. Hän tekee vuosittain noin 300 vastaavaa tutkimusta. Geelin levittäminen lastalla oli lääkärin mukaan epäkäytännöllistä, käsin geelin sai levitetyksi tasaisemmin eikä se haitannut tutkimusta mitenkään.

Rintojen tutkiminen potilaan istuessa on lääkärin mukaan hankalaa. Hän kiisti tutkineensa rintoja pyörivillä liikkeillä, vaan kertoi painelleensa rintoja eri puolilta todetakseen mahdollisia kyhmyjä. Nännin imemistä lääkäri kertoi käyttäneensä saadakseen eritteen esille. Kyseessä on vanha tapa, josta hän oli kuullut eräältä kätilöltä. Hän oli saanut imemiseen luvan potilaalta.

Lääkäri kertoi kehuneensa naisen rintoja kauniin muotoisiksi rauhoitellakseen tutkittavaa. Hänen mukaansa tutkittavat ovat usein huolissaan rintojen muodosta ja epäilevät niissä erilaisia vikoja. Lääkäri kiisti toimineensa seksuaalisessa tarkoituksessa. Hän ei ollut huomannut, että potilas olisi ollut jotenkin vaivaantunut.

Raahen käräjäoikeus hylkäsi kesäkuussa 2008 kaikki syytteet ja korvausvaatimukset toteen näyttämättöminä. Käräjäoikeus viittaisi erityisesti siihen, että syytettä vastaan puhui se, että nainen oli antanut suostumuksensa nännin imemiseen. Käräjäoikeus piti lääkärin käyttämiä tutkimusmenetelmiä osin epäasianmukaisina, mutta näiltäkään osin menettely ei täyttänyt rikoksen tunnusmerkistöä. Näytöllisesti epäselvässä tilanteessa asia tulee ratkaista syytetyn eduksi, käräjäoikeus opasti perusteluissaan.

Syyttäjä ja asianomistaja valittivat tuomiosta hovioikeuteen.

Hovioikeudella oli käytössään jo käräjäoikeudelle annettu Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) asiantuntijalausunto; TEO on sittemmin lakkautettu ja sen tehtävät ovat siirtyneet Valvira-nimiselle uudelle viranomaiselle (latojan huomautus). Lausunnon mukaan geeliä ei tule levittää käsin vaan erityisellä tutkimusanturalla. Tutkittavan rinnan imemiseen ei ole lausunnon mukaan mitään lääketieteellistä aihetta. Mahdollisen eritteen maulla ei ole merkitystä, eikä imemisen avulla voida myöskään päätellä, tuleeko vuoto yhdestä vai useammasta tiehyeestä.

Hovioikeudessa kuultiin uutena todistajana sairaalan potilasasiamiestä. Hän kertoi, että syytteessä olevasta lääkäristä oli kanneltu ennen nyt kysymyksessä olevaa tapausta kaksi kertaa ja tapauksen jälkeen vielä kaksi muuta kertaa. Hovioikeus katsoi, ettei potilasasiamiehen lausumalla ollut asiassa merkitystä. - Tämä on aivan oikein, koska noista muista tapauksista ei ollut rikosjutussa lainkaan kyse. Lehtitiedoista ei ilmene, olivatko nämä muut kantelut johtaneet joihinkin toimenpiteisiin lääkäriä vastaan.

Hovioikeus lausui tuomiossaan, ettei sillä ole aihetta arvioida näyttöä tai siitä tehtäviä johtopäätöksiä toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen.

-------

Toisin kuin oikeusistuimet näyttävät jutussa ajatelleen, tapauksessa ei ole ongelmallista niinkään näyttö, vaan se, miten faktoja tulee juridisesti arvioida. Jostakin syystä, varmaankin vanhoja perinteitä ja kirjoitustapoja noudattaen, tuomioistuimet pyrkivät tekemään aika usein riitaisista kysymyksistä näyttökysymyksiä, vaikka siitä ei todellisuudessa olisikaan kysymys. Tuomion perusteluissa voidaan esimerkiksi sanoa, että ei ole näytetty, että syytetty olisi syyllistynyt seksuaaliseen hyväksikäyttöön, vaikka kyse on itse asiassa ollut siitä, onko syytetyn sinänsä selvää menettelyä lain mukaan pidettävä kyseisenä rikoksena.

Tässäkin tapauksessa faktat ovat selvät, tekisi mieli sanoa jopa harvinaisen selvät. Asianomistaja ja syytetty ovat kertoneet tapahtumista jokeenkin yhtäpitävästi. Ainoa erimielisyys faktoissa koskee sitä, oliko nainen ollut tutkimusta tehtäessä vaivaantunut tai jopa paniikissa, kuten hän itse jälkeenpäin on väittänyt. Tämä seikka ei kuitenkaan ole puhdas tai "raaka" fakta, vaan kyse on arvostuksenvaraisesti asiasta eli mielipidekysymyksestä.

Lehtitietojen mukaan mikään ei näytä tukevan väitettä, jonka mukaan asianomistaja olisi ollut paniikissa, hädissään tai edes kiukustunut. Jos olisi ollut, niin hän olisi luultavasti "syöksynyt" tutkimushuoneesta ulos ovet paukkuen tai jopa kirkuen. Mutta mitään tällaista ei ole edes väitetty tapahtuneen. Kannattaa panna merkille, että nainen ei mennyt potilasasiamiehen puheille heti, vaan vasta seuraavana päivänä.

Kyse on siis siitä, onko lääkärin suorittamaa tutkimusta ja menettelyä pidettävä väitetyllä tavalla rikollisena menettelynä. TEO:n lausunnossa lääkärin metodia ei pidetä lääketieteellisesti "aiheellisena," mutta toisaalta sitä ei ainakaan suoranaisesti kritisoida epäasialliseksi. Kun on ilmeistä, että kyseistä imemismetodia on vanhastaan käytetty, lääkärin ei voida katsoa syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Geelin levittämistapa - käsin vai lastalla - vaikuttaa jokseenkin merkityksettömältä asialta, ja samaa voidaan sanoa rintojen tutkimisesta potilaan seisoessa tai maatessa tutkimuspöydällä.

Mikään seikka ei viittaa myöskään kunnianloukkaukseen - lääkärihän päin vastoin kehui tutkittavan rintoja kauniiksi! Samaa on sanottava seksuaalista hyväksikäyttöä koskevasta syytöksestä. Tässä kohdin on aivan oleellista se, että lääkäri kysyi ennen toimenpiteeseen ryhtymistä, suostuuko nainen siihen. Asianomistaja myöntää, että hän antoi suostumuksen nänninsä imemiseen. Tapauksessa mikään ei tunnu viittaavan seksuaaliseen hyväksikäytön tarkoitukseen. Ovet eivät paukkuneet eikä lääkäri saanut potilaaltaan "korvilleen."

Mainittakoon, että joissakin etelän medioissa - muun muassa Helsingin Sanomissa - ei kyseisen tapauksen uutisoinnissa ole mainittu lainkaan naisen suostumusta nännin imemiseen. Kun tästä on päätelty, että lupaa ei kysytty eikä saatu, ovat monet lukijat syyttäneet raivostuneina hovioikeutta vaikka mistä.

Tapauksesta tuntuu muutoinkin nousseen tarpeettoman suuri kohu tiedotusvälineissä. Se olisi voitu estää, jos hovioikeus olisi julkistanut ratkaisustaan asianmukaisen tiedotteen ja pannut sen internet-kotisivuilleen kaikkien nähtäväksi. Mutta tätä hovioikeus ei tehnyt - ei ole tehnyt ilmeisesti koskaan - ja samalla nihkeää ja julkisuuskielteistä tiedotuskäytäntöä edustavat myös kaikki muut suomalaiset hovioikeudet.

Ei siis mikään ihme, jos hovioikeudet, varsinkin Itä-Suomen HO ja Rovaniemen HO, saavat kuulla etelän medioissa (keskustelupalstoilla) kunniansa tuon tuostakin!

Mitenkähän tapauksessa olisi käynyt, jos tutkimuksen suorittanut lääkäri ei olisikaan ollut jo kuusikymppinen äijä, vaan nuori ja komea á la tohtori Rossi? Olisikohan syyte siinä tapauksessa nostettu?

33 kommenttia:

Kalle kirjoitti...

Juuri tällaisten uutisointien takia olen jo vuosia sitten lopettanut median uutisointiin luottamisen. Jos ei ole ratkaisuselostetta saatavilla, mitä kontroversiaalisempi uutinen sitä todennäköisemmin se jättää jotain olennaista kertomatta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Jos Kalle olisi hovioikeuden presidentti, hän varmaankin määräisi hovioikeuden tuomarit laatimaan lähes kaikista tuomioista yleisölle tarkoitetun selosteen, joka julkaistaisiin internetissä.

Anonyymi kirjoitti...

Ja olivatko päätöksellä Laukkanen, Oikkonen ja Wagner-Brenner? Kyllä näissä asioissa pitäisi julkaista nimet, jotta demokraattinen julkinen valvonta voi kohdistua myös siihen yksittäiseen tuomariin, joka osallistuu päätökentekoon. Valiojoukkoa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

HO:n kokoonpano oli MTV3:n uutisten mukaan Haataja, Alkula ja Antila. Käräjäoikeuden puheenjohtajana oli käräjätuomari Tammiketo, syyttäjänä jutussa oli Maarit Ketonen.

Kyllä, tuomareiden nimet tulisi julkistaa.

Kuten sanoin, hovioikeuden tuomion lopputulos on minusta oikea.

Antti-Juhani Kaijanaho kirjoitti...

Minä olen lautamiehenä toista kautta toimineena oppinut, että lähes jokaisesta jutusta, joka lehtiin päätyy, löytyy uutisoinnista joku virhe. Liian usein se virhe on olennainen. Hyvin tyypillistä on selostaa syyte ja lopputulos sivuuttaen (lähes) kokonaan puolustuksen kanta ja oikeuden perustelut.

Sen takia yleensä automaattisesti tällaisista uutisista puhuttaessa sanon, ettei tuomioon pitäisi ottaa kantaa ennen kuin on itse tuomioon tutustunut.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tiedotusystävällistä lainkäyttöä:

Ex-ukkotuomari:
- Nyt julistan, saatana, tuomion!

Hovioikeudessa:
- Siellä se lukee, saatana, tuomiossa...tuomioita voi lukea kansliassa, saatana...varohan vaan, saatana, kirjoittelemasta tuomiosta aviisiisi perättömiä...

Anonyymi kirjoitti...

No, niin tai näin, mutta eipä tuon lääkärin "tutkimusmenetelmiä" voi juurikaan puolustella. Onneksi (siis tutkittavan kannalta) kyseessä ei ollut gynekologinen tutkimus...

Anonyymi kirjoitti...

Ilman muuta ei kannata uskoa median juttuihin. Pitää lukea samasta tapauksesta monesta eri lähteestä ja eri näkökulmista niin saa jonkinlaisen kokonaiskuvan.

YLE kuitenkin kertoi nettijutussaan tuosta naisen antamasta luvasta:

http://yle.fi/alueet/lappi/2009/10/nannia_imenyt_laakari_teki_tavallista_tutkimusta_1070288.html

Naisena en ymmärrä vapauttavaa tuomiota: onko lait tehty vain miesten oikeuksien puolustamiseksi?
Blogistin mielestä paniikissa oleminen edellyttää huutamista ja mellastamista. Minusta paniikki voi ilmetä monin yksilöllisin tavoin, itse jähmetyn sanattomaksi kuten kantaja.

Ja kun lukee mitä muut naiset kertovat tämän lääkärin luona kokemuksistaan niin tuomitseva asenteeni kyseistä mieslääkäriä kohtaan muuttuu aina vain tuomitsevammaksi:

http://www.raahenseutu.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=RSE_newssite%2FAMLayout&cid=1194598899848&p=1192554289300&pagename=RSEWrapper

Keski-ikäiset, 40-50 v. naiset pahoittelevat etteivät ole tehneet aiemmin mitään ilmoitusta ko. lääkäristä niin ettei tämä olisi päässyt tämän 20-vuotiaan kantajankin kimppuun erikoisine tutkimusmenetelmineen. On täysin ymmärrettävää että 20-vuotias tyttö ei osaa suoraan sanoa vastaan paljon vanhemmalle, 60-vuotiaalle, kenties autoritäärisen oloiselle mieslääkärille.

Jälleen kyseessä pohjoisen Suomen miesten oikeudenjakoa naisille, oliko hovioikeudessa yhtään naispuolista jäsentä mukana? Tekään täällä kommentoineet miehet ja blogisti ette tunnu pystyvän käsittämään tuon lääkärin teon inhottavuutta. Olen kerran elämässäni käynyt 60-vuotiaalla miesgynekologilla ja se kerta jäi viimeiseksi vaikka työpaikka olisi maksanutkin siellä käynnit. Mieluummin maksan itse ja käyn asiallisen naisgynekologin luona kuin autoritäärisen ja potilasta lihakimpaleena vatkaavan ja kovakouraisesti käsittelevän vanhan kansan setämieslääkärin käsissä.

Blogistikin vain vitsailee, että naisen rintoja on kehuttu kauniiksi, mitä nyt pienistä imemisistä sen rinnalla! Hyvin sovinistinen kommentti ja asenne blogistilla. Tuossa tilanteessa se rintojen kehuminen kuulostaisi kenen tahansa naisen korvaan asiattomalta ja seksuaaliselta lähentelyltä. Lääkäri kun on auktoriteettiasemassa potilaaseensa nähden. Mielestäni lääkäri on täydellisesti pettänyt potilaan luottamuksen tuossa tilanteessa. Ja joku sakko tuosta olisi pitänyt tulla. Maine lääkärillä kuitenkin on mennyt. Ja se on hyvä ja oikeudenmukaista.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Hovioikeuden jaoston puheenjohtajana jutussa oli naispuolinen tuomari...ei kai vaan sanonta "naispuolinen" tuomari loukkaa ketään?

Syytettynä oli "miespuolinen" lääkäri, se nyt on ainakin tullut selväksi!

Anonyymi kirjoitti...

Sen verran täsmennän vielä, kun kuulostin kovin kostonhimoiselta tuota miestä kohtaan, että vaikka mies olikin tehnyt väärin, niin minusta tapauksen olisi voinut hoitaa mahdollisuuksien mukaan ilman oikeudenkäyntiäkin niin että miehelle olisi tehty selväksi että hänen tutkimustapansa on epäasianmukainen. TEO olisi ehkä voinut antaa kulissien takana huomautuksen?

Siksi toisekseen vielä lisäys tuohon median luotettavuus vs. tuomiot -asiaan: mielestäni vaatii melkein esitutkinta-aineiston lukemista, että pystyy muodostamaan oman, puolueettoman kantansa johonkin asiaan. Löysin Internetistä ihan laillisesti (joku tilannut aineiston ja skannannut nettiin) pariin ruotsalaiseen oikeustapaukseen liittyvät esitutkinta-aineistot, satoja sivuja yhdessä ja toisessa n. 3000 sivua (kahden lapsen murhaajan, Christine Schürrerin, tapaus) ja kyllä vasta niistä saa selkeän kuvan todisteista ja näytöstä syytettyjä vastaan. Suomalaisia aineistoja en ole netistä löytänyt, mutta toivottavasti joku niitä joskus vielä skannaa muidenkin käyttöön.

Ja sanassa naistuomari ei ole mitään loukkaavaa sen paremmin kuin mieslääkärissäkään. Ei tuo sama teko naislääkärin tai naiskätilön tekemänä yhtä paha olisi ollut, hyvin outo kylläkin. Tuollaista voisi odottaa oikeastan vain joltain ikivanhalta, 80-v. kätilömummolta, ei nykyajan lääkäriltä.

Ennakkoasenteeni miespuolisia gynekologeja kohtaan on nykyisin se, että heissä on jotain perverssiä. Ajattelisin samoin jos vastaan tulisi naispuolisia urologeja.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Mieshän - siis mieslääkäri - ei ollut tehnyt väärin, niinhän hovioikeus juuri päätti! Kyllä kommentoijan pitäisi ymmärtää, mitä syyttömyysolettama tarkoittaa! - D'oh!

Kommentoija kuulunee samaan koulukuntaa erään desantin kanssa (Stupid Flanders!)

Anonyymi kirjoitti...

"Ei tuo sama teko naislääkärin tai naiskätilön tekemänä yhtä paha olisi ollut, hyvin outo kylläkin."

Aika seksistinen asenne toisilla.

Anonyymi kirjoitti...

Aina niin suuresti ihailemani blogisti sortuu nyt kyllä todella virheelliseen kokonaisarviointiin: kuten aikaisempikin kirjoittaja totesi, panikoiminen tilanteessa voi ilmetä myös lamaantumisena, ja etenkin tilanteessa, jossa on erityistä syytä luottaa siihen, että suoritettavat toimenpiteet ovat asianmukaisia, on hyvin ymmärrettävää, että reaktiot nousevat pintaan vasta kun tilanne on ohi. Samoin päivän viive siinä, että on ottanut yhteyttä potilasasiamieheen, kertoo enemmänkin uhrin harkitsevaisuudesta. Heitänkin villin ajatuksen: kun kyse on oikeustapauksista, joissa pohditaan rajanvetoa normaalien terveydenhoidollisten tms. toimenpiteiden ja toisaalta naisen seksuaalisen itsemäärämisoikeuden/fyysisen koskemattomuuden välillä, tuomareina pitäisi olla vain naisia. Ei mies voi ymmärtää, kuinka loukatuksi nainen voi tuntea itsensä tuollaisen kuvottavan tilanteen ja aseman hyväksikäyttämisen jälkeen. Naisen rinnat ovat todella intiimi ja herkkä alue, ja tuollaisen toimenpiteen suorittaminen ilman mitään järkevää syytä (en ole toistaiseksi törmännyt yhteenkään lääkäriin, joka olisi pitänyt menettelyä asianmukaisena) on törkeää. Mikä painoarvo pitäisi antaa uhrin suostumukselle? Yleisen elämänkokemuksen mukaan on helppo ymmärtää, että potilas (varsinkin jos on hiemankin kiltteyteen taipuvainen nuori nainen) ei yllättävässä tilanteessa osaa kieltää lääkäriä tekemästä jotain toimenpidettä. Kyseessä on ollut hätäinen, ilman perusteltua harkintaa tehty suostumus, jonka antamiseen on oleellisti vaikuttanut lääkärin ammatin ja iän tuoma auktoriteetti. Arvoisa blogisti, käsi sydämelle, eikö se ole mennyt juuri näin? Vai uskotteko todella, että tämä lääkäri on vaan puhtaasti lääketieteellisessä intressissä halunnut testatata tuleeko sitä eritettä ja jos, minkä makuista?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Anonyymi - Käsi sydämellä - mutta ei tietenkään rintojen kohdalla - uskon vakaasti, että kyseinen lääkäri on suorittanut ao. toimenpiteen vain puhtaasti lääketieteellisessä ja potilaan intressissä.

MInähän uskon ihmisistä aina pelkästään hyvää! Kunnes toisin todistetaan...

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoisten säätiökirjoitusten jälkeen blogistin kommentit "nänninimemiskohussa" vähensivät huomattavasti mielenkiintoani tähän blogiin

Sanoisin, että blogistilla on tämän oikeustapauksen suhteen Matti Vanhas -tyyppinen asenne: koska ei ole näyttöä, että lakia on rikottu, asia on ok. Moraalilla tai etiikalla ei ole niin väliä...

Toisaalta blogistin asenne kuvaa Suomen oikeuslaitosta yleisemmin: talousrikoksiin suhtaudutaan vakavammin kuin ihmisten fyysisen koskemattomuuden loukkauksiin, varsinkin jos nämä ihmiset ovat naisia ja lapsia

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Otin kantaa vain asian rikosoikeudelliseen puoleen, en moraaliseen, enkä edes siihen, oliko tutkimustapa lääketieteellisesti asianmukainen.

Nythän useat lääkäriasiantuntijat ovat kertoneet, että ko. hoito- tai tutkimustapa oli epäasianmukainen. Minulla ei ole huomauttamista tätä vastaan.

Mutta rikosta po. tapauksessa on hyvin vaikea todeta. Erimielisyys tutkimustavasta tai edes epäasianmukaiselta vaikuttava tutkimusmetodi ei vielä ole virkavelvollisuuden rikkomista.

Monet lääkärit ovat olleet oikeudessa syytettyinä vääriksi katsottujen hoitomenetelmien takia, mutta useimmissa tapauksissa, jotka ovat olleet maallikosta hyvin vakavia, syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta on hylätty. Olisi ollut aika epäjohdonmukaista, jossa tässä tapauksessa olikin tullut langettava tuomio.

Seksuaalisesta hyväksikäytöstä ei Raahen tapauksessa ollut mielestäni mitään näyttöä, ei myöskään kunnianloukkauksesta.

Anonyymi kirjoitti...

Lääkäristä

Selvää on, että lääkäri on ollut toimissaan epäasiallinen ja suoritetuilla tutkimustoimenpiteillä ei ole ollut mitään kliinisiä perettä usteita.

Olen myös kohtuullisen varma siitä, että mikäli kyseessä olisi ollut toisen ammattikunnan edustaja, esimerkiksi sairaanhoitaja, lääkintävahtimestari tai psykologi, olisi tuomioistuimen ratkaisu ollut toinen vaikka kaikki edellä mainitut voisivatkin selittää toimintansa lääke- tai hoitotieteellisin perustein.

On huomattava, että ko. lääkärin toimintavat ovat yleisesti tiedossa, eikä hänen (kunta)työnantaja ole tehnyt asialle ilmeisesti mitään. Toiminta on työnantajan puolelta hiljaisesti hyväksytty.

Potilaasta

Selvää on myös se, että syöpää pelkäävä nais- tai miespotilas on alisteisessa asemassa suhteessa lääkäriin. Diagnoosin aikaansaaminen voi olla, ja syöpätapauksessa onkin, elintärkeää potilaalle.

Olen varma, että jos kyseinen mieslääkäri olisi luputellut blogistin nänniä, ei kukaan ulkopuolinen voisi arvioda etu- tai jälkikäteen omituisen tutkimustavan aiheuttamaa reaktiota blogistissa. Tuskin edes blogisti itse. Näin ollen puheet potilaan reaktioista ovat blogistilla mielestäni hatarat.

Oudoissa tilanteissa ihminen reagoi yksilöllisesti ja usein oudosti.

Lopuksi

Tuntematta tapausta tarkemmin, taitaa olla niin, että syyttäjän tarkempi toiminta olisi myös voinut johtaa tapauksessa toisenlaiseen ratkaisuun.

Toisaalta, jos tunnusmerkistö ei täyty, niin peli on selvä. Silloin ei voi kuin jäädä odottelemaan seuraavia vaaleja pohtien sitä voisiko tapauksesta ottaa analogian miespotilaaseen ja naislääkäriin?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Nythän tämä juttu on viime tietojen mukaan menossa KKO:een asti. Siellähän niitä asiantuntijoita sitten on ja lisää voidaan kuulla aina kansanedustaja-tohtoreista lähtien.

Kyllähän joka miestuomari, miksei nainenkin, on jossain elämänsä vaiheessa nänniä imenyt, jotkut jopa useammassa vaiheessa.

Tässäkin jutussa tuntuu vähän siltä, että ko. lääkäri halutaan tämän jutun varjolla saattaa vastuusen joistakin aiemmista asioista.

Anonyymi kirjoitti...

Mielestäni suostumus ei ole olennaista, sillä potilas on suostunut lääketieteelliseen toimenpiteeseen, ei seksuaaliseen tekoon. Se, että lääkäri perustelee asiaa lääketieteellisillä syillä, ei tarkoita että hänen motiivinsa teolle olisivat olleet sellaiset. Siksi tulee arvioida lääkärin todellista tarkoitusta. Jos asiantuntijaelin lausuu,että tekoon ei mitään lääketieteellistä aihetta, tulisi lääkärin perustella ja vielä uskottavasti, miksi hän on toista mieltä. Onkohan ilmaantunut yhtään lääketieteellistä asiantuntijaa, jonka mielestä tekoon oli lääkätieteellistä aihetta? Siis syytetyn lääkärin lisäksi. Tätä taustaa vastaan voidaan pohtia sitä, onko syytetyn lääkärin oikeasti täytynyt tietää, ettei tekoon lääketieteellistä aihetta. Se, että yksi lääkäri vastoin muuta ammattikuntaa sanoo, että motiivi lääketieteellinen, ei tarkoita että hänen puhuisi totta.Hän voi sanoa niin sen vuoksi ,ettei hänen tarvitse syytettynä puhua totta. Kertomuksen uskottavuutta ei tule arvioida pelkästään sen pohjalta, mitä syytetty sanoo vaan sen pohjalta mitä hänen on täytynyt tietää. Onko uskottavaa, että yksi lääkäri pitää lääketieteellisesti perusteltuina keinoja, joille koko muu ammattikunta nauraa tai itkee?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Anonyymi näköjään mieluusti haluaisi, että lääkärillä olisi ollut po. jutussa todistustaakka syyttömyydestään!

Rikosjutussa todistustakka on kuitenkin yksinomaan syyttäjällä, myös teon subjektiivisen puolen ja motiivin osalta.

Anonyymi kirjoitti...

Kuten Virolainen totesi: "Rikosjutussa todistustakka on kuitenkin yksinomaan syyttäjällä, myös teon subjektiivisen puolen ja motiivin osalta."

Tässä(kin) tapauksessa olisi ratkaisu voinut olla toinen, jos syyttäjä olisi tehnyt rootelinsa huolellisesti.

(Tai jos syytettynä olisi ollut joku muu viranhaltija kuin lääkäri, esim. kätilö.)

Sinänsä surkuhupaisaa on se, että terveydenhuollossa tapahtuu päivittäin tisujupakkaa huomattavasti merkittävämpiä oikeudenmenetyksiä, -loukkauksia johtuen arvostetun terveydenhuollon ammattihenkilöstön puuhasteluista. (Käynti terveyskeskuksessa nostaa kuoleman todennäköisyyttä, suosittelen välttämään.)

Näistä puuhasteluista mainittakoon mediassa nyt seuratun entisen ylilääkäri Lanton oikeudenkäynti. Kato kävi vuodeosastolla Lanton ollessa terveyskeskuksen ylilääkäri.

Selvää lienee Lantonkin jupakan osalta se, että puolustus sotkee syyttäjän näytön. Se onnistunee jos syyttäjä ei ole kartalla asiassa. Puolustuksen sotkemista helpottaa se, että hoitotoimenpiteiden tai diagnoosien kliiniset perusteet vaihtelevat tapauskohtaisesti ja eri asiantuntijalausunnot päätyvät varsin usein toisistaan poikkeaviin lopputuloksiin.

Uskon että Lantonkin osalta suurin osa syytteistä kumotaan, koska epäselvä näyttö on tulkittava syytetyn eduksi. Aivan kuten jo blogistikin totesi. Mitenkähän media uutisoi aikanaan kun Mikkelin alioikeus ratkaisun asiassa antaa?

Anonyymi kirjoitti...

Eikö kyse sittenkin ole juuri näytöstä eikä juridisesta arvioinnista? Näytöstä motiivin suhteen. Jos motiivi selvillä, on kai tapauksen juridinen arviointi aika selvä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Seksuaalisesta motiivista ei minusta ole näyttöä. Molemmat osapuolet kertovat yhtäpitävästi, että lääkäri kysyi nimenomaan tutkittavalta luvan ko. toimenpiteelle. Silloin on tietenkin lähdettävä siitä, että toimenpiteen tarkoitus oli asiallinen. Syyttäjä ja asianomistaja eivät ole näyttäneet muuta motiivia tai tarkoitusta. He vain "arvelevat"jotakin, ei muuta.

Ilmeisesti lääkäri ei ole puhunut perättömiä, kun hän on selittänyt, että ko.tutkimustapa, vaikka sitä nyt pidetään epäasiallisena lääkärikunnan keskuudessa, on ollut entuudestaan tunnettu ja käytössä kätilöillä. Jos näin on, niin se puhuu minusta kyllä myös sen puolesta, että tohtorimme ei ole ollut liikkeellä epäasiallisin motiivein ja tarkoituksin.

Anonyymi kirjoitti...

Potilaan suostumus osoittaa lääkärin tarkoituksen asiallisuuden? Miten potilas maallikkona sitä tarkoitusta kykenee arvioimaan? Eikö juuri lääketieteen kanta ja esim. lääkärin mahdollinen aiempi outo käytös kerro enemmän lääkärin tarkoituksesta? Tarkoitusta tulee arvioida siitä käsin, onko uskottavaa että lääkäri ajatellut menettelylleen olevan lääketieteelliseet perusteet? Ei potilaan suostumuksesta käsin. Pitää muistaa,että olemme 2000-luvun Suomessa, emme Amazonin viidakossa,jossa poppamies saattaisi oikeasti uskoa menettelyn lääketieteelliseen hyötyyn.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Suomen kätilöt eivät ole tiettävästi juuri työskennelleet Amazonin viidakoissa. Voihan Suomessa elossa olla vielä monia vanhempia alan lääkäreitäkin, jotka ovat omassa praktiikassaan käyttäneet po. imemismetodia.

Tutkimusmetodin nykylääketieteen valossa ilmenevä väitetty epäasiallisuus ei, kun siihen on kiistatta saatu tutkittavan lupakin, yksin tee teosta virkavelvollisuuden rikkomista eikä missään tapauksessa seksuaalirikosta.

Anonyymi kirjoitti...

Ei yksin vaan yhdessä rintojen kehumisen ja geelin käsilevityksen kanssa. Olisi ihan relevanttia tietää myös, mitä lääkäri tehnyt aiemmissa kannelluissa tapauksissa. Se voisi valaista todellisia tarkoitusperiä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Niin, ja rintojen kehumista syyttäjä piti kunnianloukkauksena!

No, tämä juttu on käsitelty jo kahdessa eri oikeusasteessa, käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa, ja molemmissa pidettiin suullinen pääkäsittely, jossa siis sekä asianomistaja että syytetty ovat olleet henkilökohtaisesti ja samanaikaisesti oikeuden jäsenten edessä saapuvilla ja oikeudet ovat voineet tehdä heille kummallakin tarkentavia kysymyksiä.

Tuomioistuimet ovat myös voinee tehneet syytetyn ja asianomistajan käyttäytymisestä oikeudessa päätelmiä, jotka ovat joko tukeneet tai heikentäneet näiden kertomusten uskottavuutta. Kaikkia ei voida sanoa tuomion perusteluissa, mutta lienee selvää, että lääkärin kuuleminen on vahvistanut hänen versionsa ja selitystensä uskottavuutta ja luotettavuutta.

SEkä käräjäoikeus että hovioikeus ovat hylänneet kaikki syytteet yksimielisesti.

Lääkärin kertomus on todistusoikeudellisesti "hyvä kertomus" eli luonteva selitys sille, mitä asiassa on voinut tapahtua ja todennäköisesti myös tapahtunut ja missä tarkoituksessa nänniä on imetty.

Lääkäri ei ole myöskään ilmeisesti muuttanut tai "parannellut" kertomustaan missään vaiheessa, vaan hän on kertonut alusta lähtien, siis jo esitutkinnassa, samalla tavalla kuin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa. Tämä on yleensä aina hyvä merkki, joka tukee kertomuksen uskottavuutta.

Hovioikeudessa kuultiin todistajana myös sairaalan potilasasiamiestä, joka lienee pannut ko. rikosjutun liikkeelle. Hän on kertonut myös niistä muista asioista, joista lääkäriä on epäilty. Tämä potilasasiamiehen kertomus ei hovioikeuden mukaan vaikuttanut asiaan.

Minulla ei toki mitään sitä vastaan, että juttu puidaan vielä KKO:ssa. Pidettäköön myös siellä suullinen pääkäsittely, toivottavasti oikein vahvennetussa jaostossa tai peräti täysistunnossa Pauliine Koskelon johdolla! Jutun esittelijöiksi valittakoon kaksi esittelijää, toinen mies ja toinen nainen, molemmat voisivat toki minusta olla myös naisia.

Asianosaiset, siis asianomistaja ja lääkäri-syytetty kutsuttakoon KKO:n istuntoon henkilökohtaisesti kuultaviksi.

Tuleepi juttu sitten ainakin kunnolla selvitetyksi kolmessa asteessa!

Anonyymi kirjoitti...

Kirjoituksessa on näppärästi unohdettu, että lääkärillä on tietynlainen auktoriteettiasema potilaaseen nähden. Lääkärin uskotaan lähtökohtaisesti toimivan oikein, joten lääkärin sanomisiin uskotaan ja lääkärin vaatimuksiin suostutaan. Ja kaikki eivät suinkaan heti eri mieltä ollessaan vedä lääkäriä turpaan ja juokse välittömästi ovet paukkuen potilasasiamiehen luokse. Suurin osa ihmisistä harkitsee tekojaan etukäteen, myös lääkärin vastaanotolla.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

"Lääkärin vaatimuksiin suostutaan" - Mitähän lääkäri olisi oikein tässä tapauksessa "vaatinut?" Ei yhtikäs mitään. Hän kysyi tutkittavalta lupaa toimenpiteen suorittamiseen. Näin lukee käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiossa ainakin.

Anonyymillä näyttää olevan puurot ja vellit pahasti sekaisin: luvan pyytäminenkin on "vaatimista"!

Anonyymi kirjoitti...

Tässä asiassa olen kyllä sitä mieltä, että professori Virolainen on omaksunut seksistisen asenteen asiaan. Lakimiehenä katson kerrottujen tietojen perusteella, että seksuaalinen hyväksikäyttö on ilmiselvä.

Suostumus nännin imemiseen poistaa tuon toimenpiteen osalta rikoksen tunnusmerkistön täyttymisen, mutta muut toimenpiteet olivat jo hyväksikäyttöä, kun tapahtumia katsotaan kokonaisuutena arvioiden. Myös niillä muilla kanteluilla, joita aiemmin on ollut, tulisi näissä tapauksissa olla juridista merkitystä lääkärin tarkoitusta pohdittaessa, eikä niitä tulisi lähtökohtaisesti sulkea pois merkityksettöminä muodollisin perustein.

Rintojen kehuminen osoittaa yksin jo mainitussa tilanteessa seksuaalisen hyväksikäyttämisen tarkoituksen.

Pidän asiaa HARVINAISEN selvänä hyväksikäyttötapauksena, mutta varauksena on sanottava se, että arvioini perustuu tässä blogissa esitettyihin tietoihin. Muu näyttö jutussa voi toki aina muuttaa lopullista arviota.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Miksiköhän tämä "nännijuttu" kiinnostaa ihmisiä ja jopa lääkäreitä ja kansanedustajia niin kovasti?


Kansanedustaja ja jokun sortin kirurgi Sirpa Asko-Seljavaarakin (kok) tuomitsi syytteestä kahdessa oikeusasteessa vapautetun lääkärin lehdessä toimet kiihtyneenä, vaikka ei varmaan ollut edes lukenut hovioikeuden tuomiota. Ja lääkärit ovat olleet muutenkin vatimassa tohtoriparkaa "hirteen."

Samaan aikaan Torniossa kuoli sikainfluenssaan nuori 12-vuotias-tyttö, jonka äiti yritti epätoivoisesti 5-6 päivän ajan saada tyttöään sairaalan tutkittavaksi, mutta hoitohenkilökunta ja lääkärit eivät edes suostuneet näkemään potilasta!!!

Ja kun tyttö sitten kuoli, kun ei päässyt hoitoon oli seudun lääkärikunta heti seuraavan päivän iltapäivälehdessä yhteiskuvassa vakuuttamassa, että tytön "hoito" ja äidille annetut ohjeet olivat muka olleet aivan asianmukaisia eikä mitään virhettä tehty.

Voi perkele! Eikä tohtori Asko-Seljavaaran taholta kuulunut pihaustakaan...

Tornion tapaus pitää ilman muuta tutkia KRP:n toimesta epäiltynä hoitovirheenä ja kuolemantuottamuksena!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Mitä tulee viimeisimmän anonyymin kirjoitukseen, niin minähän en ole ollut suinkaan käsittelemässä ja ratkaisemassa juttua kummassakaan oikeusasteessa, en käräjäoikeudessa enkä hovioikeudessa, enkä ole toiminut syytetyn avustajana tai neuvonantajana.

Luotan kyllä paljon enemmän kahden puolueettoman oikeusasteen yhtäpitävään vapauttavaan tuomioon ja sen perusteluihin kuin jonkun anonyymin kirjoittajan, joka väittää olevansa lakimies, epämääräiseen arviointiin.

Maria Inkiläinen kirjoitti...

Eikö ole kuitenkin näin, ettei seksuaaliselle hyväksikäytölle voi antaa pätevästi suostumustaan? Näin ollen tapauksessa on merkityksetöntä onko potilas antanut konkludenttisesti suostumuksensa. ko. toimenpiteelle.