perjantai 16. lokakuuta 2009

174. Valtionsyyttäjä: parkkiyhtiöiden toiminta on laillista

Tässä on kyse täysin laillisesta toiminnasta

ParkComin toimitusjohtaja Tom Ekiä vastaan tehtiin viime vuoden lopulla rikosilmoitus, jossa hänen katsottiin syyllistyneen virkavallan anastamiseen. Rikosilmoituksen mukaan yhtiö harjoitti pysäköinninvalvontaa yksityisillä paikoitusalueilla ja sen työntekijät kirjoittivat parkkisakoja muistuttavia valvontamaksuja pysäköintiehtojen vastaisesti pysäköityjen ajoneuvojen omistajille.

Vantaan käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus (tuomio 20.11.2008) olivat aiemmin erässä riita-asiassa, joka koski ParkComin nostamaa velkomuskannetta, katsoneet, ettei jutussa velallisena olleen henkilön tarvinnut maksaa ParkComin määräämää valvontamaksua, koska sanotunlaisia maksuja voivat lain mukaan kirjoittaa vain viranomaiset eli kunnallinen pysäköinninvalvoja tai poliisi.

ParkCom pyysi jutussa KKO:lta valituslupaa. KKO myönsi 3.3.2009 yhtiölle valitusluvan (VL 2009:26). Juttu on vielä KKO:ssa ratkaisematta.

On syytä huomata, että Helsingin hovioikeus, jonka tuomiota olen blogissani perusteellisesti ruotinut ja voimakkaasti kritisoinut (27.11.2008) perusti ratkaisunsa nimenomaan siihen, että parkkiyhtiöltä puuttui toimivalta valvontamaksun määräämiseen, joka hovioikeuden mukaan kuuluisi ainoastaan kunnalliselle pysäköinninvalvojalle ja poliisille.

Valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski on nyt julkistanut oman käsityksensä, joka poikkeaa täysin hovioikeuden kannasta. Syyttäjän käsitys ja kanta ei sido KKO:ta, mutta olisi yllätys, jos KKO asettuisi toiselle kannalle.

Todettakoon, että KKO otsikoi valitusluvanmyöntämistä koskevan päätöksensä näin: "Sopimus-sopimuksen syntyminen." Otsikossa ei siis puhuta mitään parkkiyhtiön toiminnan laillisuudesta. Voitaneen siis varovaisesti ennakoida, että KKO toteaa lopullisessa päätöksessään parkkiyhtiön toiminnan olevan sinänsä täysin laillista.

KKO:lta odotetaan siten kannanottoa erityisesti siihen, onko yksityisoikeudellinen sopimus, johon valvontamaksun määrääminen ParkComin (ja minun) ja nyt siis myös valtionsyyttäjän käsityksen mukaan perustuu, pätevä ja ajoneuvon kuljettajaa sitova. Kyse on lyhyesti sanottuna siitä, katsotaanko sitovan sopimuksen syntyvän, kun pysäköintitilaa etsivä autoilija näkee suurista tauluista yksityiskohtaiset pysäköinnin ehdot, ajaa sisälle pysäköintialueelle ja pysäköi autonsa alueelle.

Olen puoltanut blogijutuissani sitä kantaa, että sopimus syntyy ja on pätevä ja ajoneuvon kuljettajaa siis sitova. Kyse on konkludenttisesta reaalisopimuksesta, jonka syntymiseen ei tarvita mitään muuta toimenpidettä. Eräät siviilioikeuden tutkijat, mm. dosentit Janne Kaisto ja Frey Nybergh Helsingin yliopistosta, ovat olleet toisella kannalla.

KKO:n kanta tähän kysymykseen nähdään sitten aikanaan. Minusta olisi kyllä yllätys, jos
KKO ei hyväksyisi parkkiyhtiöiden edustamaa kantaa.

Helsingin Sanomien verkkojulkaisussa (hs.fi) luonnehdittiin tänään valtionsyyttäjän syyttämättä jättämispäätöstä "yllätykselliseksi:" "Valtionsyyttäjä teki yllätyspäätöksen ParkComin jutussa."

No, minulle päätös, kuten sanottu, ei sen sijaan ollut mikään yllätys, sillä olenhan todennut blogikirjoituksissani monta kertaa, ettei ParkCom tai mikään muunkaan parkkiyhtiön toiminnassa voi olla kyse minkäänlaaisesta virkavallan anastuksesta.

Mutta Hesarihan kirjoitti oikein pääkirjoituksessaan 2.12.2008 kovasti julmistellen yksityisestä pysäköinninvalvonnasta otsikolla "Hämärän parkkisakotuksen loputtava." Pääkirjoituksessa vihjailtiin yksityisen pysäköinninvalvonnan olevan todella hämärää ja suorastaan rikollista, kun siinä sanottiin, että "Suomeen rantautuneet yksityiset valvojat ovat jäljitelleet harhauttavasti viranomaisten toimintaa." - Helsingin Sanomilla luulisi olevan nyt anteeksipyynnön paikka pysäköintiyhtiöiltä!

Kirjoitin HS:n edellä mainitun pääkirjoituksen johdosta HS:n mielipidesivulle 13.12.2008 kirjoituksen otsikolla "Yksityiset parkkimaksut ovat laillisia."

Myös jotkut viranomaiset ja ns. "oikeusoppineet" ovat vaahdonneet yksityisen pysäköinninvalvonnan olevan rikollista.

Nyt jo eläkkeelle siirtynyt Helsingin liikennepoliisin pomo, ylikomisario Heikki Seppä on erityisesti kunnostautunut tässä perusteettomassa metelinpidossa. Sepän mukaan viimeistään hovioikeuden tuomion jälkeen on selvää, että yksityinen sakotus täyttää tahallisen rikoksen tunnusmerkistön." (Iltalehti 3.12.-08).

Ihmetellä täytyy myös Joensuun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen kannanottoa, jonka mukaan "yksityisessä sakotuksessa toteutuu rikoksen tunnusmerkistö, se on selvää". Näin on professori Matti Tolvanen laukonut Iltalehden haastattelussa 3.12.2008.

On luultavaa, että juuri auktoriteetteina asiassa esiintyneiden Heikki Sepän ja Matti Tolvasen lausahdukset ovat inspiroineet jotakuta tai useampaa henkilöä tekemään rikosilmoituksen asiassa.

Ilmeisesti professori Tolvasen mielestä valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski on tehnyt nyt "selvästi" väärän päätöksen.

Erityisen räikeästi yksityisiä parkkifirmoja ja etenkin ParkComin toimintaa vastaan on jo pidemmän aikaa hyökätty oikeusjakohtuus -nimisellä sivustoilla, jossa on julkaistu kymmenittäin yksityistä pysäköinninvalvontaa mollaavia ja solvaavia kirjoituksia - tietenkin "puskasta" anonyymisti. Itse olen - omalla nimelläni - kirjoittanut myös tuolle sivustolle joitakin vastakirjoituksia.

Olen kirjoittanut yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ja mm. ParkComin oikeusjutusta seuraavissa blogijutuissa:

- 27.11.2008
- 1.12.2008,
- 13.12.2008,
- 15.12.2008
- 21.1.2009

Katso myös Helsingin Sanomien mielipidesivulla 13.12.2008 julkaistua kirjoitustani "Yksityiset parkkimaksut ovat laillisia."

Lukekaapa sieltä!

55 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olisi Heikki Sepänkin ollut viisainta pidättäytyä siinä käsipystyssä eikä yrittää selvittää juridiikan kiemuroita. Kommenttihan oli typeryyden huippu.

Kaippa hän rehtinä miehenä esittää julkisen anteeksipyynnön, kun on syyttä toisia rikollisiksi moittinut. Äläpä huoli, sanoo varmasti, että oli Paaterin lupa mennä julkisuuteen. Kai Seppä sanoo, että pyytäköön Paatero anteeksi.

Sitten rahapuoli: Seppä hoiti osaltaan ajojahtia, joka johti laillisen liiketoiminnan loppumiseen (ja meille muille pysäköintikaaokseen). Virkamiehellä on vastuu siitä, mitä hän laukoo eetteriin. Kuka maksaa viulut. Seppä vai valtio?

Anonyymi kirjoitti...

Blogissa mainitussa pääkirjoituksessaan 2.12.2008 HS ennakoi, että KKO ei tule myöntämään ParkComille valituslupaa jutussa.

Tässäkin suhteessa Hesari oli täysin väärässä.

Anonyymi kirjoitti...

Professori Matti Tolvanen Joensuusta on entinen kihlakunnansyyttäjä.

Ehkäpä hän tämän vuoksi ja ikään kuin vanhasta muistista viran puolesta näkee kaikessa uudenlaisessa toiminnassa jotain "rikollista."

Tolvanen, joka ilmoittaa olevansa puoluekannaltaan demari, pyrki viime kierroksella apulaisvaltakunnansyyttäjäksi, muttei tullut valituksi.

Nyt hänellä varmaan on ainakin omasta mielestään "näyttöä" hakea kohta avoimeksi tulevaa valtakunnansyyttäjän virkaa.

Asser Salo kirjoitti...

Harvinaisen siviilirohkea - ja oikea - päätös VS Loimukoskelta. Välitän mitä suurimmin kunnioittavat ja arvostavat terveiset Albertinkadulle. Lisää tällaisia ratkaisuja!

Odotan entistä suuremmalla mielenkiinnolla, mitä KKO tekee tässä asiassa. (Ja koska ensimmäiset oikeusjakohtuus-aktivistit löytävät tiensä mesoamaan blogin kommenttiosastolle.)

Sepän vahingonkorvausvastuu on muuten mielenkiintoinen juttu. Parhaan ymmärrykseni mukaan Seppä on esiintynyt julkisuudessa nimenomaan poliisina, tai ainakin medioissa on vahvasti viitattu hänen ammattiinsa. Oikaisua siitä, että kommentit olisi annettu "yksityishenkilönä", ei ainakaan ole näkenyt. Eikä varmaan ole vaadittukaan.

Ei välttämättä ole täysin poissuljettua, että Sepän toiminnassa olisivat käsillä puhtaan varallisuusvahingon korvaamisen edellytyksenä olevat "erittäin painavat syyt" (VahL 5:1 §); vahinkoa ei kuitenkaan liene aiheutettu "julkista valtaa käytettäessä".

Jos Sepän toiminta perustaisi vahingonkorvausvastuun, maksumiehenä olisi varmastikin VahL 3 luvun säännösten perusteella valtio. Sepän möläytyksistä sietäisi kyllä ropsauttaa, sen verran suurella suulla ja pienillä lihaksilla tämä julkisuuteen kommentoi.. Saas nähdä.

Anonyymi kirjoitti...

Antakaa Sepälle anteeksi! Liikennepoliisissa haasteet ovat vähissä ja profiloitua pitää hinnalla millä hyvänsä.

Mies vielä eläkkeelläkin - turha rassata. Vaikka taisi hän kyllä surutta sylkeä syyttömiä. Vaikea sanoa, ketä tässä pitäisi hutkia.

Anonyymi kirjoitti...

No joo. Olkootpa mikä oikeustapaus nykyisessä ajassa verrattuna antiseen aikaan, niin ajat ovat muuttumaan päin. Eikä tavallinen pulliainenkaan voi olla havannoimatta uuden politiikan ajan vaikutusta oikeuden päätöksiin -noin niin kuin entisiin aikoihin verrattuna.

Tähän sopisikin jo entuudestaan blogistin referoima Georg Otsin esittämä ja Rauno Lehtisen säveltämä kipale:

Muuttuvat Laulut - Georg Ots
http://www.youtube.com/watch?v=Tmy6G222LuI

Anonyymi kirjoitti...

Harvinaisen epäosuva otsikko. Tuskin sentään valtionsyyttäjä mitään yleistä laillisuuskontrollia on tehnyt.

"Parkkiyhtiöiden toiminta ei ole rikollista" kuuluisi oikea muoto, ehkä vähän kansanomaisesti muotoillen.

Anonyymi kirjoitti...

Korkeimmassa oikeudessa on kuitenkin ratkaistavana kysymys paitsi sopimuksen syntymisestä, myös siitä, onko toimintaa pidettävä julkisen vallan käyttönä vai ei. Tämä linjaus olisi valtionsyyttäjän kannattanut ehkä odotella ihan vain siitä syystä, että silloin hän olisi voinut yhdenmukaistaa päätöksensä perustelut korkeimman oikeuden päätöksen perustelujen kanssa.

Näkemykseni mukaan tällainen "irtiotto", joka näyttäisi olevan selvästi ristiriidassa asiassa annettujen tuomioistuinpäätösten kanssa, on omiaan aiheuttamaan kansalaisissa hämmennystä ja heikentämään luottamusta lainkäyttöön sekä ylimpien lainkäyttäjien ammattitaitoon.

Eikö odottelu korkeimman oikeuden päätökseen asti olisi ollut perusteltu ihan siitä syystä, ettei samaa asiaa, vaikkakin eri "prosessilajissa" koskevien ratkaisujen perusteluihin jäisi ristiriitaa?

Syyteharkinnan lopputulokseenhan KKO:n tuomiolla ei tarvitse olla tuon taivaallisen merkitystä. Mutta miksi tämä kiire, kun KKO:n tuomio on ihan pian tulossa ja Loimukoski tämän varmasti tietää?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Jospa asia oli valtionsyyttäjän mielestä niin selvä.

Eihän HO:kaan sentään sanonut, että kyse olisi ollut virkavallan anastuksesta!

Syyttäjän päätös ei siis ole ristiriidassa HO:n tuomion kanssa.

Voidaan kyllä mielestäni sanoa, että yhtiöiden toiminta ei riko lakia. Eri asia on - tämä odottaa vielä KKO:n ratkaisua - onko pätevä sopimus pysäköijän ja yhtiön välillä syntynyt. Ts. yksityisoikeudellinen puoli on - lopullisesti - ratkaisematta.

Unknown kirjoitti...

Onkohan tässä taas sekoitettu vuurot ja pellit.
Kyllä blogistinkin luulisi tuntevan PL 124 §. Jos sitä voidaan puolustella yksityisoikeudelisilla sopimuksilla, jotka kumoavat niin perustuslain kuin rikoslainkin, hups hups. Se pieni sininen kirja, eikö sillä ole merkitystä...

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Perustuslain 124 §:n mukaan "julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla."

Mutta jospa Maikku viitsisi vilkaista, mitä sanotaan tieliikennelain 28 §:n 2 momentissa.

Siellä sanotaan, että "pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty." Saman lainpaikan mukaan pysäköintiä yksityisellä alueella koskevat määräykset on ilmaistava selvästi havaittavalla tavalla.

Ts. yksityinen kiinteistönomistaja tai haltija saa asettaa pysäköintiä koskevia määräyksiä. Tässä on juuri PL 124§:ssä edellytetty lain säännös, johon kiinteistön omistaja ja edelleen parkkiyhtiö perustavat toimintansa. Siis lakiin.

Omistajalla, niin myös kiinteistä omistajalla, on oikeus hyödyntää omaisuuttaan ja varallisuuttaan. Tähän omistusoikeuteen perustuu kiinteistön omistajan tai haltijan oikeus periä maksu pysäköinnistä kiinteistöllään ja valvoa, että pysäköinnille asetettuja "selviä ehtoja" (ks. suurikokoiset ilmoitustaulut parkkipaikoilla) noudatetaan ja pysäköinti tapahtuu ehtojen mukaisesti.

Pysäköintiä koskeva sopimus syntyy, kun autoilija hyväksyy ehdot ja pysäköi autonsa. Ei siinä muuta tarvita. Ei tarvita poliisia eikä pysäköinninvalvojaa, koska pysäköinti tapahtuu yksityisen kiinteistön omistajan alueella, kuten TLL 28.2 §:ssä edellytetään.

Parkkiyhtiön ilmoitustauluista ilmenevien ehtojen rikkomisen perustella, siis yksityisoikeudellisen sopimuksen rikkomisen perusteella, määräämä valvontamaksu ei kuitenkaan ole sellaisenaan täytäntöönpanokelpoinen, vaan siitä on ensin haettava oikeuden päätös, jolla maksuvelvollisuus vahvistetaan.

Perustuslaki eikä mitään muutakaan lakia ei ole rikottu.

Anonyymi kirjoitti...

Oikeus ja kohtuus -blogissa asiaa koskevat kirjoitukset, joihin blogisti viittaa, eivät mielestäni ole pääsääntöisesti olleet valvontayhtiötä "mollaavia ja solvaavia". Päinvastoin monet viimeaikaiset kirjoitukset ovat olleet erittäin asiantuntevia, perusteltuja ja analyyttisiä ja niissä on kiihkottomasti punnittu asiaa eri kanteilta. Punaisena lankana näissä kirjoituksissa ei sitäpaitsi ole useinkaan ollut se, onko toiminta lain vastaista vai ei, vaan pikemminkin se, miten asiaan tulee suhtautua sen ollessa "kesken" ja millä tavalla viranomaiset ovat asiaan liittyen sen eri vaiheissa menetelleet.

Voiko blogisti esimerkiksi väittää, että oikeus ja kohtuus -blogissa jo yli vuosi sitten esitetty näkemys siitä, että näitä maksuja ei saisi hyvän perintätavan mukaan periä maksujen epäselvyydestä johtuen, olisi väärä? Samaan tulokseenhan päätyi Etelä-Suomen lääninhallituskin, tosin blogiin nähden reippaasti jälkijunassa.

Unknown kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Unknown kirjoitti...

Meinaakos Virolainen että tieliikennelaki on jotenkin parempi kui perustuslaki?

Kysehän ei ollutkaan siitä kuka saa pysäköidä ja mihin, vaan kuka siitä joutuu maksamaan ja kenelle..

Ja Lindorff perii..

Vastakkain on siis perustuslaki -, tieliikennelaki-, oikeustoimilaki-, rikoslaki-, vahingonkorvauslaki. Ja mahdollisesti moni muu.

Aika hauskaa että Virolainen on ParkComin puolella...

Anonyymi kirjoitti...

Yhteiskuntahan perustuu ja on aina perustunut sopimusvapauteen. On harhaista kuvitella, että viranomaistoiminta tai rikosoikeus olisivat yhteiskunnan kivijalat.

Tämän ymmärtää jo VKSV: Pysäköintivirhemaksua koskeva lainsäädäntö ei kuitenkaan rajoita yksityisen alueen omistajan tai haltijan oikeutta tehdä sopimuksia alueelleen pysäköinnistä tai sovittujen pysäköintiehtojen rikkomisesta seuraavista sopimussakon tyyppisistä seuraamuksista.

-- Yksityinen valvonta liittyy palveluun, jolla järjestetään tilaa pysäköinnille -- Yksityisen valvonnan tarkoitus on varmistaa pysäköintipalvelun toimiminen eikä pysäköintikieltojen valvominen kuten julkisessa valvonnassa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Viimeisin anonyymi on oikeassa: kyse on sopimusoikeudesta. Sopimusvapaus ja yksityinen omistusoikeus eivät ole perustuslain vastaisia vaan perustuslaissa nimenomaan suojattua perusoikeuksia.

Kyse ei ei ole mistään lakien "paremmuudesta" tai vastakkainasettelusta, kuten Maikki esittelee.

Valvontamaksu ei ole mikään "sakko"; tämähän asiahan on tullut blogeissani jo monen monituista kertaa todetuksi. Mutta ne, jotka eivät näemmä mitään muuta keksi tai ymmärrä, puhuvat jatkuvasti vain sakosta!

He ovat "hyvässä" seurassa, sillä myös tämän aamuinen Hesari otsikoi edelleen toimittaja Lasse Kerkelän jutussa raflaavasti:

" Syyttäjän mielestä ParkCom saa sakottaa autoilijoita."

HS inttää siis edelleen, että valvontamaksut ovat sakkoja.

Mutta mitä Hesarin pääkirjoitus edellä (2.12.-09), sitä pienemmät toimittajat perässä!

Hesarihan väitti 2.12.-08 pääkirjoituksessaan, että parkkiyhtiöiden toiminta on "hämärää bisnestä." Pääkirjoituksessa annettiin ymmärtää, että parkkiyhtiöt harhauttavat autoilijoita.

Hesarin pitää "paapoa" autoilijoita, jotta lehteä tilattaisiin ja luettaisiin.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Yksi anonyymi täällä puolusteli oikeusjakohtuus -blogin kannanottoja ja väitti niitä, varsinkin viime aikaisia, asiallisiksi. - No, tästä voidaan olla perustellusti toistakin mieltä.

Tänään oikeusjakohtuus -blogissa on julkaistu jälleen kerran ParkComin toimintaa ja nyt myös samalla valtionsyyttäjän ratkaisua arvosteleva kirjoitus otsikolla "Valtionsyyttäjän hätiköity ratkaisu ParkCom -jutussa."

Järjestyksessä ko. artikkeli on jo 62. ParkComin toiminta kritisoiva artikkeli oikeusjakohtuus -blogissa 3-4 vuoden aikana. ParkPatrol -yhtiö on jäänyt kauaksi taakse, sillä siitä on julkaistu oikeusjakohtuus -blogissa "vain" 31 artikkelia.

Parkkiaktivistit ovat siis edelleen aktiivisesti liikkeellä. Mikäpäs siinä. Kunhan vain eivät etenisi enää parkkiterrorismin puolelle niin kuin jotkut heistä tekivät Hgin HO:n viime marraskuisen tuomion jälkeen ryhtymällä häiritsemään ja uhkailemaan parkkiyhtiön työntekijöitä yksityisillä pysäköintialueilla.

Uusi artikkeli, joka on - tietenkin -anonyymin kirjoittajan tekemä - mitähän nuo kirjoittajat oikein pelkäävät (?) - pyrkii olemaan muodollisesti hillitty ja asiallinen, mutta onnistuu siinä vain osittain.

Sekä riveissä että niiden väleissä näkyy selvä kaunaisuus ja peitelty raivo erityisesti ParkComin ja toimitusjohtajan toimintaa kohtaan. Artikkelissa ParkComin toimintaa väitetään suorin sanoin epärehelliseksi ("räikeän epärehelliset piirteet").

No, en puutu asian tähän puoleen, koska yhtiö voi halutessaan itse oikaista väitteet ja puolustautua.

Valtionsyyttäjän ratkaisua ko. blogiartikkelissa moititaan useassa kohdin joko suoraan tai epäsuorasti muun muassa hätiköinnistä, irtiotosta, ennenaikaisuudesta ja epäammattimaisuudesta; päätöksen perustelut ovat kirjoittajan mukaan huonot.

Artikkelin kirjoittaja väittää, että syytteen nostaminen olisi ollut ParkComin toimitusjohtajan kannalta syyttämättä jättämistä koskevaa päätöstä jopa edullisempi ratkaisu, koska hän olisi saanut tuolloin tilaisuuden puolustautua tuomioistuimessa ja osoittaa rehellisyytensä ja vilpittömyytensä.

Artikkelin kirjoittaja on siis sitä mieltä, että todistustakka rikosjutussa kuuluu syytetylle, jonka pitää tuomioistuimessa näyttää vilpittömyytensä ja syyttömyytensä. - Mielenkiintoinen näkemys, joka näyttää olevan hyvin "linjassa" kirjoittajan oikeudelliseen ajatteluun yleensäkin.

Heti ensimmäisessä kommentissa oikeusjakohtuus -blogissa sanottiin suoraan, että ParkComin johtaja on syyllistynyt virkavallan anastukseen - se siitä syyttömyysolettamasta! Kommentoija vaati lisäksi, että valtionsyyttäjän kytkökset ja mahdollinen esteellisyys on tutkittava oikeuskanslerin toimesta.

Niin sitä pitää! Tämä nyt on kai sitä "uusasiallisuutta", jota yllä mainittu anonyymi kommentissaan täällä esitti.

Anonyymi kirjoitti...

Tämä on juridisesta oikeinkin mukava asia. Pitää ymmärtää niitä oikeusjärjestyksen perusperiaatteita, jotka nykyisenä nettiaikana vilahtavat opiskelijan tajunnassa jättämättä hipaisujälkeäkään aivokuoreen. Haasteellisuuden oikeastaan ymmärtää jo siinä, kun professori Tolvanen ja poliisiorganisaation suulla aukonut Seppä menivät monttuun. (Ei tietty kylläkään ole eka kerta, kun poliisi vainoaa laillista toimintaa).

Seuraava osoitus problematiikan haastavuudesta on tulossa oleva KKO:n ratkaisu. Itse pidän valitettavasti koko laitosta sirkuksena, johon pellet kutsutaan miltei kähmimällä, MUTTA tämä on sitä perinteistä juridiikka, jossa Tulokkaat ja muut aurejärveläiset ovat omimmilla alueellaan. Sata varmasti KKO pistää nurin niskoin alempien oikeuksien kannan. KO:n (käräjäoikeus) ja HO:n erehtymistä voidaa siten taas pitää osoituksena tämän tapauksen problematiikan haastavuudesta.

Muutoin olen edelleenkin sitä mieltä, että yhden ainoan oikean ratkaisun oppia ei olisi koskaan saanut hylätä. Nykyään voi kirjoittaa vaikka kuten Kerkelä taikka juristinakin lausua käsittämättömiä, kunhan olet trendikkäästi pro & contra.

Anonyymi kirjoitti...

En halua ottaa kantaa VKS päätöksen
juridiikkaan, vaikka se tämän blogin
kovinta ydintä taitaa Matti Vanhasen toimien kommentoinin lisäksi ollakin.

Mielestänäi olisi syytä erillisellä
lailla säätää parkkiyhtiöden oikeuksista
ja velvollisuuksista. Nyt taitaa olla
niin, että nämä yhtiöt ovat olleet kovin
nopeita "sakkojen määärämisessä", mutta
yhteydenotot noihin yrityksiin on ollut
hankala saada aikaan. Pahimmassa tapauksessa parkkifirmat tienaavat vielä
lisää maksulillisilla palvelunumeroilla.

Kovin valitettava, jos emme saa Suomeen
selkeitä pelisääntöjä autoilijoille, parkkiyhtiölle ja niiden asiakkaille.

Anonyymi kirjoitti...

En ymmärrä miksei kunta hoida pysäköinninvalvontaa yksityisillä alueilla. Sehän on kuin citymarketkauppiaan ura,lupa painaa rahaa. Helsingissä pysäköintivirhemaksu on 40 euroa eikä lapun kirjoittamisessa mene aikaa montaa minuuttia. Jos kunnallinen pysäköinninvalvonta toimisi, niin ei tarvitsisi käydä juridista pohditaa yksityisen suorittaman valvonnan oikeellisuudesta.

Anonyymi kirjoitti...

Jokin aika sitten oli Hesarissa uutisointia apulaisoikeuskanslerin päätöksestä (Dnro OKV/1335/1/2007) ParkPatrolin hallituksen puheenjohtajan tekemän kantelun johdosta.

30.9.2009 annetusta päätöksestä ilmenee, että ParkPatrol oli seuraavana arkipäivänä Vantaan käräjäoikeuden ParkCom-tuomion antamisen jälkeen eli 19.12.2007 tehnyt Helsingin kaupungille valvontapyynnön asiakkaansa kohteeseen. Helsingin kaupunki oli kieltäynyt valvonnasta ja ilmoittanut, ettei kaupunki tee yhteistyötä yksityisen valvontayhtiön kanssa. Johtava pysäköinnintarkastaja oli asiasta keskustellessaan käyttänyt asiatonta kieltä.

Hallituksen puheenjohtaja oli kaksi päivää myöhemmin eli 21.12.2007 tehnyt asiasta kantelun oikeuskanslerille. Helsingin kaupunginhallitus oli antanut siihen 14.4.2008 päivätyn vastineen. Kaupunki oli puolustellut virkatehtävien laiminlyöntiä käynnissä olevalla oikeudenkäynnillä ja kahden valvontajärjestelmän päällekkäisyydellä. Vastineeseen oli liitetty johtavan pysäköinnintarkastajan selitys avautumisestaan.

Päätöksestä ilmenee lisäksi, että ParkPatrol oli myös hovioikeuden tuomion antamisen jälkeen 5.1.2009 ilmoittanut oikeuskanslerille, ettei tilanne ollut muuttunut sen jälkeen, kun yhtiö oli päättänyt toistaiseksi luopua yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Kaupunki ei ollut suostunut valvomaan sen sopimuskohteita.

Apulaisoikeuskansleri katsoi päätöksessään 30.9.2009, ettei kaupungilla ollut ollut oikeutta kieltäytyä suorittamasta pysäköinnin valvontaa yksityisellä
alueella, jonka osalta oli tehty sopimus pysäköinninvalvonnasta yksityisen valvontayhtiön,
ParkPatrolin, kanssa.

Apulaisoikeuskansleri oli kiinnittänyt vastaisen varalle Helsingin kaupungin huomiota valvonnasta kieltäytymisestä
esittämäänsä ja erikseen Helsingin kaupungin johtavan pysäköinnintarkastajan
huomiota kunnallisista viranhaltijoista annetussa laissa tarkoitettuun viranhaltijan aseman ja
tehtävän edellyttämään käyttäytymiseen.

Tapaus herättää kysymyksiä: Onko Helsingin kaupungin menettely ollut kosto siitä, että yksityiset valvontayhtiöt ovat nostaneet pysäköinninvalvonnan tehottomuuden keskusteluun? Vai mistä?

Helsingin Sanomat on täällä mainitussa pääkirjoituksessaan moittinut valvontayhtiöitä siitä, etteivät ne taipuneet oikeuden päätöksiin. Olisiko syytä tarkentaa sitä, kuka ei taipunut ja mihin? Ja kuka pysäköintiä sitten olisi valvonut?

Anonyymi kirjoitti...

Yksityinen pysäköinninvalvonta näyttää aiheuttaneen niin voimakasta yleistä paheksuntaa, että se horjuttaa jo oikeudenhoiden perusteita. HS on ollut yksi tätä ruokkiva taho, mukaan lukien sitten Sepät ja eräät nuoret ja koneetkin tieteenharjoittajat.

Tähän mennessä omituisia viranomaisratkaisuja ovat antaneet käräjäoikeus, hovioikeus ja lääninhallitus. Vihdoin kun mennään tarpeeksi kovalle juristitasolle, niin päätökset kyetään tekemään julkisista vaikutteista vapaana. S.o. Oka ja oletettavasti myös KKO.

Melkoinen ajojahti ihmisoikeussopimuksien ja perustuslainsuojaamaa toimintaa vastaa.

OKV ja EOAM-kanslia ovat kysymysmerkkejä kansalaisten oikeusturvan kannalta. Miten asian ratkaiseminen voi kestää lähes kaksi vuotta. Onko niissä työt järjestetty kuten kuuluu, ja kuka niitä yleensä valvoo? Tämä Parkcom kantelun käsittelynopeus osoitti jälleen, että epäkohtia laillisuusvalvontaviranomsisten toiminnassa on olemassa!

Anonyymi kirjoitti...

Merkille voidaan panna myös toisen laillisuusvalvojan kannanotto tältä vuodelta (3.3.2009, tiedote 12.3.2009):

"Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen arvostelee Helsingin kaupungin kunnallisen pysäköinninvalvojan menettelyä, kun tämä oli määrännyt muita kuin kunnallisia valvonta-apulaisia suorittamaan pysäköinninvalvontaa. Helsingin Satamassa määräykset oli annettu liikennevalvojille, HUS:n alueilla turvallisuusvalvojille ja Koskelan sairaalan alueella yksityisen vartiointiyhtiön työntekijöille.

Apulaisoikeusasiamies korostaa, että valvonta-apulaisen tehtäviä voidaan määrätä vain pysäköinninvalvontaoikeuden saaneelle kunnan viranhaltijalle, joka kuuluu kunnalliseen valvontahenkilökuntaan. Tehtäviä ei voi antaa kunnallisen valvontahenkilöstön ulkopuoliselle taholle.

Lain mukaan kunnan tulee asettaa kunnallinen pysäköinninvalvoja ja tarpeellinen määrä pysäköinninvalvojan valvonta-apulaisia. Vain he voivat hoitaa kunnallista pysäköinninvalvontaa.

Apulaisoikeusasiamies toteaa, että kunnallisen pysäköinninvalvojan valvonta-apulaisen tehtäviin sisältyy julkisen vallan käyttöä. Perustuslain mukaan tällainen tehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Pysäköintivirhemaksulaissa ei ole säännöstä, joka oikeuttaisi pysäköinninvalvontatehtävän antamisen kunnallisen valvontahenkilöstön ulkopuoliselle taholle.

Kuntalain mukaan tehtäviä, joissa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Siksi pysäköinninvalvontaa hoitaville on perustettava virat, jotta he ovat virkasuhteessa kuntaan.

Helsingin kaupungin kunnallisen pysäköinninvalvojan menettelyn lainvastaisuus oli tullut todetuksi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksillä vuoden 2007 syksyllä. Apulaisoikeusasiamies otti omana aloitteena tutkittavakseen pysäköinninvalvojan menettelyn ja mihin toimenpiteisiin pysäköinninvalvoja oli hallinto-oikeuden päätösten johdosta ryhtynyt. Apulaisoikeusasiamiehen saaman selvityksen mukaan pysäköinninvalvoja oli hallinto-oikeuden päätösten johdosta luopunut pysäköinninvalvontatehtävien määräämisestä kunnallisen valvontahenkilökunnan ulkopuolelle.

Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Helsingin kaupungin kunnallisen pysäköinninvalvojan huomiota vastaisen varalle esittämiinsä käsityksiin valvonta-apulaisen tehtävien antamisesta vain kunnan viranhaltijalle. Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä myös Helsingin poliisilaitoksen ja sisäasiainministeriön tietoon. Hän pyysi sisäasiainministeriötä huolehtimaan siitä, että vastaavia lainvastaisia pysäköinninvalvontatehtävien määräyksiä ei ole muuallakaan Suomessa. Lisäksi hän lähetti päätöksensä Helsingin kaupunginhallitukselle ja Suomen Kuntaliitolle tiedoksi.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kysymys siitä, olisiko tarpeen ja voitaisiinko pysäköintivirhemaksusta annetussa laissa säätää kunnallisen pysäköinninvalvontatehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle, kuuluu yhteiskuntapoliittisen päätöksenteon piiriin. Hän ei siksi laillisuusvalvojana katso aiheelliseksi tehdä tästä esitystä. Hän lähetti kuitenkin ratkaisunsa tiedoksi oikeusministeriölle.

Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläisen päätös dnro 3082/2/07."

Anonyymi kirjoitti...

Kiinnostavaa lukea blogistin parkkiyhtiöiden toiminnasta kirjoittaman blogin kommentteja. Useimmista kommenteista näkyy, miten voimakkaasti perinteinen viranomaisten kaikkivoipaisuuteen ja oikeellisuuteen perustuva ja uskoava ajattelu on iskostunut suomalaisiin.

Kun joku viranomainen on ns.arvovallaan lausunut jotain, sitä ei hevin aseteta kysymyksenalaiseksi.

Hyvä, että professori Jyrki Virolainen blogikirjoittelussaan uskaltaa ja ennenkaikkea rohkeasti omaa kantaansa perustellen on tässäkin kysymyksessä uskaltanut tehdä. Voitto häämöttää mitä ilmeisemmin!

Esim. nimimerkki Maikun blogin kysymys siitä, miksi Virolainen on Park Comin puolella on havahduttava. Miksi aina täytyisi olla jonkun tahon puolella, että uskaltaa asiasta kirjoittaa. Olisi jo aika ymmärtää, että mielipiteensä ja juridisesti perustellun sellaisen voi esittää, olematta kenenkään "puolella".

Yhdyn myös muutaman kirjoittajan näkemykseen siitä, että Joensuun korkeakoulun professori Matti Tolvanen, joka on jopa kirjoittanut oikeustieteellisen väitöskirjan "Tieliikennerikokset ja kriminaalippolitiikka", on ollut pysäköintivirhemaksukysymyksessä niin "pihalla", ettei miestä missään tapauksessa tulisi valita Kuusimäen jälkeen valtakunnansyyttäjänviraston johtoon.

En usko muutenkaan Tolvasen mahdollisuuksiin, koska hän on julkidemari ja osoittanut viimeaikaisilla pääministeri Matti Vanhaseen kohdistuvilla demarimaisilla vaalitukiarvioillaan kuuluvansa ns. höyhensarjaan. Tolvanen pysyköön Joensuussa.

Kuusimäen seuraajaksi tulisi valita joku arvotettu ja kokenut oikeusoppinut. Valitettavaa vain on, ettei sellaisia hevin taida löytyä. Miten olisi, jos Pekka Koponen siitä huolimatta, että mies ehti jo KKO:een, olisi ns. käytetävissä?

Muut mieleentulevat ehdokkaat ovat poikasia ja ns. "pieniä ihmisiä", joilla ei ole tarpeeksi laajaa ajattelukykyä!

Unknown kirjoitti...

Kommenttini näköjään jäivät perustelemattomiksi heitoiksi. Edellisen anonyymin mielestä toteamukseni puolen valitsemisesta on "havahduttava".

On todella hyvä, että asioista voidaan keskustella analyyttisesti ja kiihkottomasti, toisin kuin esim. "oikeus ja kohtuus" -sivustolla usein asian laita on.

Jokainen mielipiteensä ilmaisija kuitenkin jollain tapaa valitsee puolensa. Eikä siinä mitään pahaa ole. Myös edellinen anonyymi ilmaisee valitsemansa puolen toteamalla huutomerkin kera, että "voitto häämöttää mitä ilmeisemmin!"

Minä kuitenkin olen edelleen sitä mieltä, että yksityisessä pysäköinninvalvonnassa valvontamaksuja määrättäessä käytetään julkista valtaa. Toiminnan harjoittaminen edellyttäisi siis lain tukea. TLL 28 § 2 momentti ja sopimusvapaus eivät riitä.

Mitä tulee terminologiaan, pysäköintivirhemaksu/yksityisoikeudellinen valvontamaksu on arkikielessä yleisimmin "parkkisakko", vaikka se ei sakko sanan varsinaisessa merkityksessä olekaan. Pysäköintivirhe- tai valvontamaksulla kuten esim. myös joukkoliikenteen tarkastusmaksulla, mielletään usein olevan rankaisullinen luonne. Näin ollen sanan valinta epätarkkuudestaan huolimatta ei juurikaan vaikuttane ongelman sisältöön.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Esim. Maikulta on jäänyt huomaamatta, että yksityisen pysäköinnin valvonnan tarkoitus on erilainen kuin pysäköintikieltojen valvontaan perustuvassa julkisessa valvonnassa.

Yksityisellä valvonnalla halutaan tukea pysäköintialueiden vaikutuspiirissä olevien liikeyritysten, kauppojen tai virastojen toimintaa varmistamalla pysäköintipaikkojen saatavuus.

Anonyymi kirjoitti...

Maikki se vasta vetää reaalisia argumentteja enemmän kuin yhdelle sunnuntai-illalle jaksaa sulattaa. Tuo polku tuonne käsitelainoppiin on erittäin kiinnostava. Kun juristeilta on terminologia hukassa, he voivat aina turvautua arkikieleen ja siinä käytettyihin käsitteisiin.

Seuraavan kerran kun palautan myöhästyneitä kirjoja kirjastoon ja joudun maksamaan niistä sakkoa, niin täytyypä varmistaa, että kyse kunnallisesta viranhaltijasta, joka minut asiassa rahastaa. Muutoinhan on kehittyneempien argumenttien mukaan kyse virkavallan anastuksesta ja täysin laittomasta toiminnasta.

Anonyymi kirjoitti...

Viimeaikoina olen havainnut että monia, ennen viraomaisille kuuluvia asioita ja toiminteita ollaan yksityistämässä.

Ja kun näin on, alkaa rahastajakanditaattien otsat kolisemaan toisiinsa.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä on syytäkin antaa entistä enemmän joitakin viranomaisten nykyisiä tehtäviä yksityisten yrittäjien hoidettaviksi. Tällöin tehtävät tulisivat nykyistä paremmin hoidettua.

Hyvä esimerkki on hoiva-ja terveyspalvelujen järjestäminen.
Toinen hyvä esimerkki onnistuneesta yksityistämisestä on katsastustoiminta. Suomalaisethan tottuivat siihen, että autoa katsastettaessa täytyi lähestyä valtiollista katsastusmiestä nöyrästi lakki kourassa ja sydän pamppaiallen, mutta mihin maailma kaatui, että toiminta yksityistettiin. Ei mihinkään!Nyt katsastustoiminta pelaa sekä yksityisen että valtion pitämien yhtiöiden toimesta ja tarjotaanpa jopa kuppi kahvia katsastusta odotellessa!

Kirjoittelin eilen vahingosssa anonyyminä (minä en ole anonyymi, vaan skorpioni)siitä, että meillä aivan turhaan kunnioitetaan "esivaltaa" sellaisissakin asioissa, joissa se ei ole mitenkään tarpeellista. Miksi ihmeessä pysäköinninvalvontatehtävien tulisi ylipäätäänkään olla missään tapauksessa julkisen eli tässä tapauksessa kunnallisen viranomaisen tehtävä? Jos ja kun toiminta yktyistettäisiin ja sallittaisiin alalle samalla kunnon kilpailu ja tiukka kaartellivalvoonta, tulisivat nämäkin tehtävät paremmin hoidettua.

No, tietysti kunnat haluavat kerätä "parkkisakoilla " rahaa, mutta taas se, että kunta saisi omansa, tulisi järjestää muutoin eli verotuksen avulla.Kova vero niille, jotka hoitavat nykysiä julkisen hallinnon tehtäviä!

Ei kaikilla aloilla tarvitse olla "viranomaista". Esim. poliisi olisi aikapäivää tukehtunut tehtäviinsä, jos vartiointiliikkeiden toimintaa ei olisi muutama vuosi sitten uudistettu.

Alkon toiminta voitaisi myös aivan hyvin murtaa ja yksityistää sallimalla entistä vapaampi myynti myös "maitokaupoissa".

Hyviä viinejä valmistetaan jo nyt maatiloilla, eikä elämä ole mitenkään suistunut raiteiltaan senkään vuoksi.

Suomalaiset tarvitsevat herätyksen viranomaisorjuudesta ja vapautuksen viranomaiskytköksistä!

Pekka Pessi kirjoitti...

Outoa asioiden sekoittamista professorilta.

Riita-asiassa oli kysymys siitä, voiko yksityinen antaa sakon pysäköintikieltoa rikkovan auton omistajalle.

Jostain syystä rikosilmoitus oli tehty eri asiasta. Mutta valtionsyyttäjän päätöksestä huolimatta lienee selvää, että mitään sopimusta ei synny, jos autoilija pysäköi kotteronsa kieltoalueelle, oli pysäköintikieltomerkin alla millaisia lisäkilpiä tahansa. Jos yksityinen pysäköintivalvoja antaa tällaisessa tapauksessa sakon kotteron omistajalle, kyseessä on minun nähdäkseni virkavallan anastaminen.

Anonyymi kirjoitti...

Oi Maikki ja voi Pekka. Onko mistään asiasta junnattu niin paljon kuin näistä parkkiyhtiöistä. Monelta kantilta uudestaan ja yhä uudestaan.

Tehän olette tätä lukiessanne olleet kuin kanoja, jotka on pudotettu täyteen viljalaarin ja jotka valitettavasti räpivät sieltä pois löytämättä yhtäkään jyvää.

Anonyymi kirjoitti...

Edelliselle anonyymille: Suomen valtiosääntöisessä järjestelmässä (perustuslaissa) on omaksuttu ns. virkamieshallintoperiaate. Se rajoittaa myös lainsäätäjän (eduskunnan) liikkumatilaa siinä, millaisten asioiden hoitaminen on ylipäätään mahdollista muiden kuin viranomaisten tai julkista tehtävää hoitavien toimesta. Tässä rajanvedossa perustuslakivaliokunnalla on avaimet käsissään.

Anonyymi kirjoitti...

Toinen hyvä esimerkki onnistuneesta yksityistämisestä on katsastustoiminta. Suomalaisethan tottuivat siihen, että autoa katsastettaessa täytyi lähestyä valtiollista katsastusmiestä nöyrästi lakki kourassa ja sydän pamppaiallen, mutta mihin maailma kaatui, että toiminta yksityistettiin. Ei mihinkään!Nyt katsastustoiminta pelaa sekä yksityisen että valtion pitämien yhtiöiden toimesta ja tarjotaanpa jopa kuppi kahvia katsastusta odotellessa!

Niinpä niin. Nyt ei tarvitse olla lakki kourassa, mutta eipä myöskään saa olla matti (vai pitäisikö tämän blogin linjaa kunnioittaakseen kirjoittaa Matti?) kukkarossa. Kun valtio on tehnyt "erinomaista" työtä pitäessään alalle tulon kynnyksen keinotekoisen korkeana, kilpailua ei ole juurikaan muodostunut ja käytännössä ala on melko lailla kartellisoitunut. Vai mitä voinee päätellä siitä, että Helsingin seudulla auton katsastus maksaa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Joensuussa, jossa "villi" yrittäjä pitää kilpailemalla hintatason kurissa.

Katsastuksessa on kuitenkin se etu, että palvelun ostaja saa jotain konkreettista hyötyä palvelusta, so. sen, ettei poliisi vie auton kilpiä vastaan sattuessaan. Parkkisakkofirman lapusta taas ei kovin konkreettista iloa ole.

Blogin otsikointiin liittyen totean minäkin, että kirjoittajalle lienee sattunut lapsus. Se, ettei jokin toiminta täytä rikoksen tunnusmerkistöä ei taida suinkaan tehdä siitä laillista.

Maikku kirjoitti...

Anonyymille, joka viittasi kirjastokäyntiin toteaisin, että kuntien yleisiä kirjastoja koskien kirjastolaki antaa kirjastoille mahdollisuuden omiin käyttösääntöihin. Näiden sääntöjen rikkomisesta po.laki antaa kunnalle valtuuden määrätä kohtullisen maksun.

Näin ollen tämä kirjapalautusten viivästymistä koskeva "sakko" perustuu lakiin. Virkailija kirjastossa perii maksun, eikä se mene hänen omaan taskuunsa, toivottavasti.

Yksityisistä kirjastoista en tiedä...

En vastusta pysäköinninvalvonnan yksityistämistä sinänsä, mutta asia olisi selkeyden vuoksi säänneltävä laissa.

Toisin kuin eräs anonyymi sanoi, mielestäni katsastustoiminnan yksityistäminen oli emämunaus. Katsastuksen laatuun en ota kantaa. Kuitenkaan mitään toimintaa, joka on lailla säädetty pakolliseksi ei pitäisi yksityistää. Yksityistämisen myötä hinta pompsahti taivaisiin. Ja yksityiset tahot keräävät rahat toiminnasta, joka Suomessa on pakollista mikäli haluat autollasi laillisesti ajaa. Vaihtoehtoa ei ole.

On olemassa osa-alueita, jotka mielestäni tulee säilyttää viranomaisten vastuulla.

Anonyymi kirjoitti...

Eikös se olekin niin, että kaikki se, mitä ei ole laissa nimenomaan kielletty, on sallittua ja siis laillista?

Yksityisillä kiinteistöillä tapahtuvaan pysäköinninvalvontaan on annettu kiinteistöomistajalle vieläpä nimenomainen oikeus TLL:ssa (23 §).

Valvontamaksu ei muutu parkkisakoksi sillä, että jotkut höyrypäät sitä siksi kutsuvat.

Anonyymi kirjoitti...

Sakko

Sillä että Parkcomin maksuvaatimus ei juridisesti ole sakko on tietenkin oma merkityksensä. Tosiasia kuitenkin on että suuri yleisö mieltää ko maksun kuitenkin sakoksi ja käytännön merkitykseltään yksittäiselle maksajalle se on sakko. Teoreettisen pohdinnan ohessa tämä pitäisi muistaa.
Kaikki ovat varmaankin yhtä mieltä siitä että asialla on niin suuri periaatteellinen merkitys että lainsäätäjän on erikseen ratkaistava asia, puoleen tai toiseen. Nyt käsittelyssä oleva kiista on siis "vain" välinäytös suuremmassa vyyhdessä

Anonyymi kirjoitti...

Mielipidekysymyksen katsastuksesta jaan Maikun käsityksen. Tosin valtion toimintana se ei tainnut rahoittaa itseään, vaan sitä piti verovaroin tukea.

Sitten tuo ajatus siitä, että sopimusvapaudesta pitäsi säätää lailla, kuulostaa jo sosialidemokratialta. Suomessa julkaistaan jo SL I, II ja III. Ei voida kai enää painaa SL IV:ä eikä kaikkesta tosiaan voi säätää lakia.

Kysymys Maikulle: mikä on sininen kirja?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Mitä lainsäätäjä voisi tehdä?

Se voisi ainoastaan kieltää nyt sallitun yksityisen pysäköinninvalvonnan, kumota TLL:n ao. pykälän ja säätää, että ainoastaan kunnallisella pysäköinninvalvonnalla ja poliisilla on oikeus määrätä pysäköintivirhemaksu yksityisillä alueilla.

Kuka ihmeen kahjo tällaista typerää "lakia" haluaa?

Kun yksityistä pysäköinninvalvontaa ei ole nyt laissa kielletty, se on sallittua, "sakkoineen" päivineen.

Anonyymi kirjoitti...

Ainoa asia, mitä tässä maassa halutaan nykyisin enää sosialisoida, tuntuu olevan yksityinen pysäköinninvalvonta.

Sitä tuntuvan huutavan kurkku suorina kaikenkarvaiset parkkiaktivistit ja -terroristit, maikit ja maurit.

Anonyymi kirjoitti...

"Esim. Maikulta on jäänyt huomaamatta, että yksityisen pysäköinnin valvonnan tarkoitus on erilainen kuin pysäköintikieltojen valvontaan perustuvassa julkisessa valvonnassa.

Yksityisellä valvonnalla halutaan tukea pysäköintialueiden vaikutuspiirissä olevien liikeyritysten, kauppojen tai virastojen toimintaa varmistamalla pysäköintipaikkojen saatavuus."

Esim. Virolaiselta näyttää tässä kohdin jäänyt huomaamatta, että yksityisen valvonnan tarkoitus on tosiasiassa samanlainen kuin pysäköintikieltojen valvontaan perustuvassa julkisessa valvonnassa.

Myös julkisella valvonnalla halutaan mm. tukea pysäköintipaikkojen läheisyydessä olevien liikeyritysten, kauppojen tai virastojen toimintaa varmistamalla parkkipaikkojen saatavuus. Osoituksena tästä on se, että kaupunki on pystyttänyt pysäköintikiekkoa edellyttäviä merkkejä esim. liikeyritysten edessä oleville katuosuuksille, vaikka pysäköinti muutoin olisi rajoituksetonta. Näin on asia mm. omalla asuinalueellani.

Kunnallisella valvonnalla on toki muitakin tarkoituksia, kuten pitää ajotiet esteettöminä, lisätä pysäköijän motivaatiota maksaa pysäköintimaksu silloin kun pysäköinti on maksullista jne. Kovin samanlaisia tavoitteita oli myöskin yksityisillä toimijoilla.

Maikku kirjoitti...

Virolainen kirjoittaa "Se voisi ainoastaan .. .. ja säätää, että ainoastaan kunnallisella pysäköinninvalvojalla ja poliisilla on oikeus määrätä pysäköintivirhemaksu yksityisillä alueilla."

TLL 105 § (joka siis koskee myös yksityisellä alueella koskevaa pysäköintiä TLL 28.2): "Pysäköintivirhe ja tarpeeton joutokäynti. Ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta tuomitaan rangaistus vain jos pysäköintivirheestä on aiheutunut tai voinut aiheutua vakavaa vaaraa tai haittaa. MUUTOIN VIRHEESTÄ MÄÄRÄTÄÄN SUORITETTAVAKSI PYSÄKÖINTIVIRHEMAKSU SEN MUKAAN KUIN SIITÄ ERIKSEEN SÄÄDETÄÄN...."

Pykälän alla kehotetaan katsomaan lakia pysäköintivirhemaksusta.

Eikös näin ollen Virolaisen tarkoittama typerä laki ole jo olemassa?

Pienellä sinisellä kirjalla tarkoitin vuonna 2000 joka kotiin jaettua Suomen Perustuslaki-kirjasta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Maikku ei näytä ymmärtävän tai haluavan ymmärtää, että TLL 105 § tai mikään muukaan pykälä tai laki ei estä tai rajoita yksityisen alueen omistajan oikeutta tehdä sopimuksia alueelleen pysäköinnistä, ei myöskään sovittujen eli kylteistä ilmenevien sopimusehtojen rikkomisesta seuraavista sopimussakon (ei siis sakon) tyyppisistä seuraamuksista.

Anonyymi kirjoitti...

Pienenä koosteena - jotta yksityinen pysäköinninvalvonta olisi laillista ja pätevää, seuraavan listan kaikki kohdat pitäisi saada toteutumaan:

-Maanomistajalla on pätevästi oikeus määrätä pysäköinnistä
-Osapuolilla on sopimustahto
-Kuluttajansuojalain yms. määräyksiä kohtuuttomista sopimusehdoista ei rikota
-Kuluttajalla on ollut tosiasiallinen mahdollisuus perehtyä sopimusehtoihin ennen sopimukseen sitoutumista
-Sopimus pysäköinnistä syntyy konkludenttisesti pysäköimällä auto
-Maanomistaja (tai kolmas osapuoli sen valtuuttamana) pystyy pätevästi osoittamaan ajoneuvon kuljettajan, sillä auto ei tee sopimuksia vaan ihminen
-Pysäköintifirman toiminta ei täytä rikoksen tunnusmerkistöä
-Seuraamusmaksun määräämistä ei tulkita julkisen vallan käytöksi
-Sopimus saa oikeussuojaa tuomioistuimessa

Onko prof. Virolainen kanssani samaa mieltä siitä, että listan yhdenkin elementin täyttymättä jääminen romuttaisi koko korttitalon?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

ParkComin ja ilmeisesti muidenkin parkkiyhtiöiden toiminta on jo tähän asti täyttänyt anonyymin listassa mainitut edellytykset.

Valvontamaksusta vastaa tietenkin ajoneuvon kuljettajan ohella myös ajoneuvon omistaja tai pysyvä haltija, eli tältä osin vastuu on sama kuin pysäköintivirhemaksussakin.

Anonyymi kirjoitti...

Nyt blogisti erehtyy. Kuinkas se ajoneuvon omistaja tai haltija joutuu sopimussuhteeseen ja vastuuseen sopimussakosta.

Tuonne saakka tuo sopinen ei yllä eikä kuljettajalle oikein voida kontruoida asemavaltuutustakaan.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ok, sanotaan sitten niin, että vastuussa on vain kuljettaja. Ajoneuvon kuljettaja pystytään selvittämään tapahtuma-ajan perusteella, joten tämäkin anonyymin mainitsema edellytys täyttyy. Parkkiyhtiön valvojat ottavat tiettävästi valokuvan jokaisesta autosta, jolle valvontamaksu annetaan.

Jos yksityisestä pysäköinninvalvonnasta säädetään joskus laki, siihen voitaneen ottaa säännökset myös omistajan ja haltijan vastuusta.

Anonyymi kirjoitti...

Blogisti kirjoittaa, että ajoneuvon kuljettaja kyllä pystytään selvittämään tapahtuma-ajan perusteella.

Mistäs se selviää? Ajopäiväkirjastako? Vai tuleeko tässä esiin sopimussuhteen käänteinen todistustaakka? Täytyy muistaa, että se koskee vain parttia, joka on jo pätevästi sopimussuhteessa - ei sellaista joka oli liki joutua sopimussuhteeseen.

Maikilta voisi saada tähän perustuslakimyöteisen tulkinnan.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

En tunne valvonnan yksityiskohtia, mutta ilmeisesti käytännössä kuljettaja on kuitenkin pystytty useimmissa tapauksissa selvittämään, koska "homma" on toiminut kohtuullisen hyvin ilman suurempia "rettelöitä."

Kuljettajalla on tietenkin oikeus reklamoida yhtiölle, jos hän ei olekaan kuljettanut ajoneuvoa.

Anonyymi kirjoitti...

Niin kuljettaja ei tietysti reklamoi, vaan blogisti tarkoittanee ajoneuvon omistajaa taikka haltijaa. Viimeksimainituillehan sopimussanktio tulee, mikäli kuljettaja on jäänyt epäselväksi.

Anonyymi kirjoitti...

"Kujettajalla on tietenkin oikeus reklamoida yhtiölle, jos hän ei olekaan kuljettanut ajoneuvoa."

Lausehan on loogisesti epätosi!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

"Lausehan on loogisesti epätosi."

Noh, pieni kevennys silloin tällöin lienee paikallaan...myös tässä monille parkkiaktivisteille ilmeisen haudanvakavassa asiassa...

Anonyymi kirjoitti...

... vitsinä minäkin sitä heti alun alkaenkin pidin.

Anonyymi kirjoitti...

Reklamoinnin tekee kuljettaja, koska hän on asianosainen.
Jos ajoneuvon omistaja/haltija tekee reklamaation, ok...hänen tulee osoittaa kuljettaja, kenelle hän ajoneuvon on lainannut.
Viimekädessä tuomari kysyy kuljettajan tietoja, ja oletettavasti ajoneuvon omistajalla/haltijalla on tieto siitä kuka ajoneuvoa on ajanut?
Saviaro vs. Parkcom asiassa Saviaro kiisti kuljettaneensa ajoneuvoa 9 kertaa.
Jo käräjäoikeuden tuomari teki päätöksen, että Mika Saviaro on toiminut kuljettajana kyseisinä hetkinä. Siis hänen todistuksensa katsottiin valheelliseksi.

Jos ajoneuvo on yrityksen käytössä, voi olla ettei yritys halua sotkeentua oikeusprosessiin...?
Tällöin ajoneuvon haltija (vaikka kiistäisikin) katsotaan toimineen kuljettajna tahi hän on ollut tietoinen kuka ajoneuvoa on ajanut?

Siinä saattaa olla työpaikka vaarassa, jos ajoneuvon on lainannut "jollekin tuntemattomalle" ko.ajankohtana.

Uskon, että valvontyhtiöt tulevat ennemmin tai myöhemmin viemään yhä useammin tapauksia käräjille, toivottavasti voitokkaan KO.n tuomion jälkeen.
Siinä on ihan turha kitistä, en ajanut, en huomannut tai kun avasin oven niin koirani söi pysäköintikiekon.

Anonyymi kirjoitti...

http://areena.yle.fi/video/510233

rj kirjoitti...

Mitenköhän kauan siinä KKO:n päätöksessä oikein kestää? Eikö sen pitänyt tulla marraskuun aikana? Onhan tässä jo vuosi odoteltu.