perjantai 4. joulukuuta 2009

196. Kauhajoen käräjät II: arvovaltakiista syynä komisarion menettelyyn?

Kauhajoen oikeudenkäynti herättää kiinnostusta

1. Kauhajoen koulumurhaoikeudenkäynti jatkui Seinäjoella. Tänään kuultiin syytettynä olevaa komisariota. En ollut itse käräjillä, mutta olen tutustunut eri tiedotusvälineissä komisarion ja todistajien kuulemisesta julkaistuihin tietoihin.

2. Rikosjutussa syytettyä kuullaan todistelutarkoituksessa asian selvittämiseksi, todistajana syytettyä ei voida kuitenkaan kuulla. Syytetyllä ei ole esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä minkäänlaista totuusvelvollisuutta. Tämä johtuu itsekriminointisuojasta, jonka mukaan rikoksesta epäillyn ei tarvitse myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen. Rikoksesta epäilty tai syytetty voi vaieta kokonaan, hänen ei tarvitse vastata esitettyihin kysymyksiin ja jos syytetty kertoo jotakin, hänen ei tarvitse puhua totta. Tuomioistuimella on vapaan todistusharkinnan periaatteen perusteella valta arvioida vapaasti syytetyn kertomuksen merkitystä todisteena. Jos syytetyn kertomus on vakuuttava, sille voidaan antaa tapauksesta riippuen yhtä suuri tai jopa suurempi todistusvoima kuin asianomistajan tai todistajan kertomukselle.

3. Komisario kertomuksesta välittyy hieman sellainen kuva, että hän haluaa toisaalta esiintyä nöyränä mutta toisaalta taas vähätellä omaa vastuutaan vierittäen sitä myös muille Kauhajoen poliisiasemalla tapahtuma-aikana työssä olleille poliisimiehille. Kun pari kolme viikkoa aiemmin Matti Saarta poliisiasemalla jututtanut vanhempi konstaapeli luonnehti esitutkinnassa Saarta omituiseksi hihittelijäksi, jolle ei olisi tullut myöntää lainkaan aseen hankkimislupaa, väitti syytetty, että Matti Saari olisi voinut olla jonkun hänen tuttavansa reipas poika. Komisarion mukaan Saaren olemus oli vaikuttanut luotettavalta. Saari ei ollut komisarion mukaan hihitellyt.

4. Komisario selitti nöyrän tuntuisesti, että "minun olisi pitänyt haistaa, millainen tyyppi oli kyseessä, en kuitenkaan tunnistanut." Tällä komisario ei kuitenkaan tarkoittanut syyllisyytensä tunnustamista, vaan katsoi, ettei hän ollut menetellyt lainvastaisesti. Hänen mukaansa oli aseen poisottamiseen Saarelta ei ollut ollut laillista syytä. Komisario oli saanut jo lauantaina 20.9., siis kahta päivää ennen puhuttelua, tietää Saaren internettiin laittamasta ampumisvideosta ja lukion pihalle jätetystä hautakynttilästä. Kynttilän löytänyt kaupungin puistotyöntekijä oli huolestunut löydöstään ja hän oli YouTube -sivustojen perusteella osannut yhdistää löydön Matti Saareen. Kyseinen naishenkilö oli ilmoittanut asiasta toiselle naiselle, joka oli puolestaan tehnyt ilmoituksen poliisiasemalle.

5. Komisario kertoi olleensa tosin ennen puhuttelua olleensa valmis ottamaan aseen väliaikaisesti Saaren hallusta, mutta oli muuttanut mielensä. Hän oli keskustellut Saaren kanssa tämän nettisivuista, jolloin Saari oli selittänyt, että netissä oli paljon muitakin asesivuja, joissa harrastetaan ampumista. Saari oli kiistänyt vieneensä kynttilän koululle. Komisario kertoi käyneensä puhuttelun yhteydessä lävitse IRC-galleriassa olevia Saaren englanninkielisen tekstejä, mutta selitti, ettei hän osaa hyvin englantia, hän ei ollut käynyt "youtuubeis tai irkeis." IRC-gallerian tekstissä oli puhuttu muun muassa sodasta, kuolevista lapsista ja kirkuvista äideistä. Komisario kertoi käsittäneensä tekstin olleen runomitassa ja järkeili niiden voivan liittyä musiikkiin.

6. Komisario kertoi halunneensa esiintyä Saarta puhutellessaan jämäkästi ja hän oli maininnut Saarelle, että joku saattaa liittää tuollaisen ampumisvideon Jokelan koulusurman tapahtumiin. Tähän Saari oli vain nyökytellyt ja ottanut rennosti puheen kääntyessä Jokelan koulusurmiin. Komisario ei ollut nähnyt yhtäläisyyksiä Saaren käytöksen ja Jokelan koulusurmien välillä. Komisarion mukaan "Auvinen oli sulkeutunut tyyppi, Saari taas oli sosiaalinen tyyppi ja helposti lähestyttävä." Hän kertoi käyneensä Jokelan koulusurmia koskeneessa KRP:n järjestämässä koulutustilaisuudessa, mutta ei ollut tutkinut Jokelan jutun pöytäkirjoja. Sanottu 26.3.2008 pidetty koulutustilaisuus oli ollut sisäministeriön asehallintayksikön järjestämä ja siinä oli käräjäoikeudelle eilen jätetyn kirjallisen todisteen mukaan käyty lävitse muun muassa Jokelan kouluampumista, aseen haltijan soveltuvuuden seurantaa ja virkamiehen hallintolain (31.1 §) mukaista selvittämisvelvollisuutta.

7. Terveysperusteista syytä aseen peruuttamiselle ei komisarion mukaan Saaren tapauksessa ollut; tätä asiaa ei hän tosin liene yrittänyt tarkemmin selvittää. Komisario kertoi antaneensa Saarelle suullisen huomautuksen, ei kirjallista varoitusta, kun Saari oli suostunut "siistimään" kotisivuillaan olevaa materiaalia. Saaren puhuttelun jälkeen komisario kertoi saaneensa samana päivänä tietoonsa vielä kolme muuta IRC-gallerian sivua, jotka viittasivat Matti Saaren omalaatuiseen käyttäytymiseen. Komisario ei kertomansa mukaan pitänyt niitä kuitenkaan uhkaavina.

8. Kun käräjäoikeudessa oli eilen lähinnä asianomistajien avustajien taholta väitetty, että komisarion kollegat poliisiasemalla olivat olleet hänen kanssaan eri mieltä Saaren aseen hallussapidosta, komisario totesi, ettei väite pidä paikkaansa. "Jos päätös olisi ollut älytön, niin kollegat olisivat sanoneet, että älä nyt tee tuollaisia päätöksiä ja ohjanneet minua viisaammille vesille", muotoili komisario lehtitietojen mukaan lausumansa oikeudessa. Komisarion mukaan Kauhajoen poliisiasemalla olleille muillekaan virkamiehille ei ollut syntynyt minkäänlaista uhkan tai vaaran kuvaa maanantaina 22.9. Maanantain tapahtumat oli käyty poliisiasemalla läpi vielä seuraavana päivänä pidetyssä aamupalaverissa, mutta siinäkään yhteydessä kukaan hänen alaisistaan ei ollut huomauttanut hänen päätöksestään jättää pistooli Matti Saaren haltuun. Komisariolle oli ollut suuri järkytys, kun Saari 23.9. aamupäivänä toteutti veritekonsa. Vaikka hänellä mielestään on "hyvä nenä" haistaa tällaiset asiat, tässä tapauksessa hän ei ollut osannut edes "unissaan" aavistaa Saaren aikeita.

9. Niin tai näin, mutta komisarion kertomuksesta saa hyvän kuvan siitä, miten löperöä ampuma-aseen lupakäytäntö oli tuolloin ollut ainakin Kauhajoella. Luvan myöntämistä ja peruuttamista koskevia asioita ratkottiin ilmeisesti pitkälti niin sanotun pärstäkertoimen mukaan: jos henkilö osasi esiintyä rennosti ja "luontevasti", hän sai luvan, jollei hänellä ollut rikosrekisterissä tuoretta merkintää rattijuopumuksesta tai muusta rikoksesta. Ilmeisesti juuri minkäänlaisiin hallintolain 31 §:ssä tarkoitettuihin oma-aloitteisiin selvityksiin ei lupa-asioissa ollut tapana ryhtyä. Lääkärintodistuksia ei hankittu eikä selvityksiä esimerkiksi miespuolisen luvanhakijan asepalveluksesta. Saari oli lupahakemuksessaan kertonut ampuneensa armeijassa rynnäkkökiväärillä, mutta sen hän oli jättänyt kertomatta, että hänet oli ilmeisesti terveydellisten syiden perustella vapautettu asepalveluksesta.

10. Kansalaisten turvallisuudesta vastaava paikallinen poliisipäällikkö ei huolestunut lainkaan Saaren ampumisvideoista tai IRC-galleriakirjoituksista, vaikka toisaalta kaupungin puistotyöntekijä oli ollut hautakynttilälöydöstä siinä määrin huolestunut, että oli selvittänyt, kuka voisi tulla kysymykseen ja oli suhteellisen helposti löytänyt netistä Saaren sinne toimittamaa hälyttäväntuntuista, koulusurmatapauksiin viittaavaa materiaalia. Tosi outoa.

11. Tänään todistajina kuullut kauhajokiset poliisimiehet ja komisarion alaiset kertoivat aseen poisottamisasiasta merkittävällä tavalla toisin kuin syytetty itse. Ilta-Sanomat uutisoi jutussaan, että syytetyn kollegan mukaan "Matti Saari sai pitää aseensa poliisin arvovaltariidan vuoksi." Sama asia tulee esiin myös Iltalehden samoin kuin MTV3:n uutisjutuista.

12. Todistajana kuultu, nykyisin sairaseläkkeellä oleva entinen poliisimies esitti oikeudessa jyrkänsävyistä kritiikkiä komisarion toiminnasta (I-S). Hän halusi kertoa oikeudessa sellaisistakin asioista, joista ei ollut jostakin syystä maininnut virkarikosta koskeneessa esitutkinnassa (IL). Todistaja oli ollut perjantaina 19.9.2008 työvuorossa aamusta iltapäivään. Tuolloin alettiin yleisövihjeen - hautakynttilän löytämisestä ja Matti Saaren nettikäyttämisestä huolestuneen puistotyöntekijän ilmoitus poliisille - perusteella tutkia netissä olevia YouTube-videoita, jotka ilmoituksen tekijän mukaan esittivät Matti Saaren ammuskelua sekä saman henkilön kirjoituksia IRC-galleriassa. Poliisit saivat varmistetuksi, että kyseessä oli todellakin Matti Saari.

13. Komisarion alaiset poliisimiehet ("kenttäpoliisit") saivat lisäksi selville, että Matti Saaresta oli kaksi merkintää poliisirekisterissä. Ensimmäinen niistä koski Saaren rattijuopumusta kesällä 2007 - tällä perusteella komisario epäsi tammikuussa 2008 Saarelta aseen hankkimisluvan - ja toinen kesältä 2008 oleva merkintä siitä, että Saari oli uhkaillut starttipistoolilla grillijonossa olleita. - Oliko viimeksi mainittu seikka tiedossa, kun Saari samana kesänä haki uudelleen aselupaa, jonka komisario sitten 7.8. myönsi hänelle?

14. Näiden seikkojen perusteella Kauhajoen poliisi ilmoitti asiasta perjantaina 19.9. Seinäjoen poliisille ja kysyi neuvoja, miten asiassa olisi meneteltävä; komisario ei ollut perjantaina työvuorossa. Seinäjoen poliisijohto (todistajana ensi viikolla oikeudessa kuultava apulaispoliisipäällikkö Vesa Nyrhinen) määräsi, että ase oli haettava välittömästi Saaren hallusta. Asetta hakemaan lähti viisi luotiliiveillä varustettua poliisimiestä, jotka olivat valmistautuneet tekemään rynnäkön Saaren asunnolle. Paikan päällä kuitenkin ilmeni, ettei Saari ollut kotona; hän oli lähtenyt viikonlopuksi kotikuntaansa Pyhäjärvelle. Apulaispäällikkö Nyrhisen määräyksestä poliisit eivät taktisista syistä tehneet kotietsintää Saaren asuntoon; asiaan päätettiin palauta uudelleen maanantaina, kun Saari oli palannut takaisin Kauhajoelle.

15. Kyseisen todistajan mukaan maanantaiaamuna Kauhajoen poliisiasemalla syntyi suoranainen arvovaltariita (I-S). Kun poliisit ryhtyivät aamupalaverissa tutkimaan uudelleen Saaren ampumisvideoita ja IRC-gallerian tekstejä, komisario, joka ei edellisenä perjantaina siis ollut työvuorossa, oli todistajan mukaan tuohtunut siitä, että Kauhajoen poliisiasemalta oli menty hänen tietämättään ilmoittamaan asiasta Seinäjoen poliisille, samoin kuin siitä, että Seinäjoen poliisi oli antanut asetta koskevan noutomääräyksen. Todistaja kertoi ihmetelleensä, miten komisario oli "hosunut" asiassa ja poistunut tuohtuneena kesken aamupalaverin. Komisario oli suorastaan sättinyt alaisiaan siitä, että nämä olivat kysyneet toimintaohjeita Seinäjoen poliisilta (IL). Iltapäivällä komisario oli sitten tavannut Matti Saaren poliisiasemalla ja päättänyt antaa aseen jäädä tämän haltuun. Todistajan mukaan komisario ei pitänyt siitä, että naapuripiirin apulaispäällikkö oli puuttunut asiaan. Todistajan mukaan komisario ei yleensäkään pidä siitä, että häntä neuvotaan.

16. Todistaja yllätti käräjäoikeuden ja lehtimiehet myös toisessa asiassa. Todistajan käsityksen mukaan komisario olisi nähnyt Saaren ampumisvideot jo ennen maanantaita 22.9., jolloin videoita ja IRC-gallerian sivustoa oli katsottu poliisiaseman aamupalaverissa. Komisario oli nimittäin ikään kuin ohimennen todennut, että hän oli katsonut nuo videot jo kotona aikaisemmin. Komisario itse puolestaan kertoi oikeudessa, että hän oli nähnyt videot ensi kerran vasta sanotussa aamupalaverissa 22.9. - Syytetyn avustaja kiisti todistajan sanotun väitteen paikkansapitävyyden samoin kuin väitteen syytetyn tuohtumisesta ja arvovaltariidasta.

17. Miksi todistaja rohkeni kertoa näistä asioista vasta nyt, miksi hän ei ollut kertonut niistä jo esitutkinnassa? Tämä jäi tänään arvailujen varaan. Todistaja kertoi jääneensä sairaslomalle joulukuussa 2008 ja sairaseläkkeelle tämän vuoden alussa. Hän ei kertomansa mukaan voinut enää jatkaa poliisina. Luultavasti koulusurmatapaus oli ainakin osasyynä tähän.

18. Tähänastisen oikeudessa esitetyn aineiston valossa tuntuisi siltä, että syytetty olisi syyllistynyt ainakin tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Miksi syytetty itsepintaisesti väittää toimineensa lainmukaisesti, vaikka hän toisaalta myöntää, että hänen olisi pitänyt tunnistaa ja "haistaa tyyppi?" Onko taustalla ylimmän poliisijohdon tuki syytetylle? Mihin tämä taas perustuu? Muistan hyvin, miten jo heti koulusurmapäivänä ja sitä seuraavana päivänä valtakunnan ylin poliisipäällikkö, sisäministeriön poliisiylijohtaja Mikko Paatero kiirehti vakuuttelemaan tiedotusvälineille, että Kauhajoen poliisi ja nyt syytteessä oleva komisario olivat toimineet aseasiassa asianmukaisesti ja tehneet parhaansa.

19. Ihmettelin tätä kovasti blogikirjoituksissani 25.9.2008. Millä perusteella Mikko Paatero saattoi mennä ikään kuin suoralta kädeltä vakuuttelemaan, että komisario oli toiminut oikein, vaikkei tutkintaa ollut vielä edes ehditty aloittaa? Miksi Paatero suunnitteli yhdessä sisäministeri Holmlundin kanssa, että sisäministeriön poliisiosasto hoitaisi yksin koko Kauhajoen tutkinnan, vaikka asiassa oli selvääkin selvemmin kysymys sellaisesta poliisirikosasiasta, jonka tutkinnanjohtajaksi on määrättävä virallinen syyttäjä? Halusivatko Paatero ja Holmlund, että poliisin osuus tragediassa, siis koulumurhissa, painetaan niin sanotusti villaisella, jottei poliisikunnan ja poliisiministerin maine vaan kärsisi? Paaterointia parhaimmillaan, oikeastaan pahimmillaan. Miksi jotkut todistajina kuultavat poliisimiehet vaikenivat tietyistä kysymyksistä esitutkinnassa ja kertovat niistä vasta nyt oikeudessa?

20. Tämä on suullisen oikeudenkäynnin riemuvoitto! Näillä sanoilla luonnehti asianomistajien avustaja Lasse Vuola tämänpäiväistä käräjäoikeuden istuntoa tv-haastattelussaan. Kyllä, on hyvä, että meillä sentään on vielä tuomioistuinlaitos, jossa voidaan julkisesti selvittää asioita, joista viranomaispiireissä haluttaisiin visusti vaieta. On hyvä, että ihmisillä, kuten nyt Kauhajoella murhattujen uhrien omaisilla, on mahdollisuus saattaa asiansa julkisessa oikeudenkäynnissä puolueettoman ja riippumattoman tuomioistuimen tutkittavaksi, saada asioihin selvyyttä ja kysymyksiin vastauksia sekä tuntea saavansa oikeutta. Näin siitä huolimatta, että jotkut poliisi- ja osin myös syyttäjäviranomaiset tuntuvat tekevän parhaansa, jotteivät tietyt viranomaisille, johtaville virkamiehille ja poliitikoille kiusalliset asiat selviäisi edes oikeudessa.

21. Kauhajoen oikeudenkäynti jatkuu ensi tiistaina. Ehkäpä silloin tulee jälleen päivänvaloon uusia ja yllättäviä asioita.


14 kommenttia:

Oscari kirjoitti...

On se vaan fiksua kun olet niin näyttävästi osallistunut tähän keskusteluun Kauhajoen surmista. Kerrankin puhutaan asiaa ja asioista niin kuin ne ovat. Kokomuslaisesta paateroinnista ja holmlundilaisuudesta ovat kaikki saaneet niin perusteellisesti tarpeekseen.

Veljeni vaimon lähisukulainen sai surmansa Kauhajoella ja aiemmin Myyrmanin räjäytyksessä sai surmansa serkkuni poika. Heitä molempia ja heidän perheitään muistaen ja sinua kiittäen.

Hilda K. kirjoitti...

Tämä on myös sananvapauden voitto, osoitus siitä, miten merkittävää on asiantunteva blogikirjoittaminen. Ajantasaisesti tehdyt blogimerkinnät prosesseista ovat jotain, joka säilyy ja johon voi palata, kun totuus joutuu myöhemmin venymään ja vanumaan. Ihan mahtavaa.
Ja, hyvää itsenäisyyspäivää sinne ahkerasti ratisevan näppäimistön vaiheille.

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoista kuinka tässä jutussa useat todistajat kertovat tuomioistuinvaiheessa sellaisia asioita joita eivät ole kertoneet vielä esitutkinnassa, vaikka ne ovat olleet jo tässä vaiheessa heidän tiedossaan. He ovat myös ammattinsa puolesta varmuudella olleet tietoisia esitutkinnassa "kertomatta jääneiden"/"salattujen" tietojen merkityksellisyydestä esitutkinnan ja myöhemmän tuomioistuinvaiheen kannalta.

Mielestäni kuvatunlainen toiminta täyttää rikoslain 15 luvun 2§:n (Perätön lausuma viranomaismenettelyssä), tunnusmerkistön ja on rangaistava teko.

Anonyymi kirjoitti...

Tekstistä osui silmiini kohta:" poliisi järkeili..." Tämä pelotti. Järkeilyyn tarvitaa järkeä, ja poliisin uravalinta jo osoittaa, ettei sitä hänellä ole. Jätetää järkeily muille ja toteutetaan vaan lakia. Järkeilemättä liikaa. Nim.L.H. Hoppu

Anonyymi kirjoitti...

Uskallampa kommentoida minäkin asiaa, vaikka mielipiteeni onkin ehkä epäsuosittu. Ts. olen blogistin ja yleisön kanssa erimieltä.

On hyvä asia, että poliisia vastaan on nostettu syyte ja sen vuoksi asia tulee julkisesti tutkituksi, mutta minusta näyttää lakimieskoulutukseni perusteella jo nyt selvältä, että tuomitsemiskynnys komisariota vastaan ei ylity.

Syytteen puolesta puhuu se, että Seinäjoen apulaispoliisipäällikkö harkitsi asiassa toisin kuin Kauhajoen poliisi. Mutta toisaalta komisarion käytettävissä olleilla tiedoilla ja voimassaollut löysä lupakäytäntö huomioon ottaen, komisariolla olisi pitänyt olla kristallipallo nähdäkseen, että lupa olisi tullut peruuttaa.

Saari toimi kuitenkin harkitusti ja kylmäverisesti tekoa toteuttaessaan. Hänellä ei ollut taustatiedoissa merkittäviä riskitekijöitä, josta olisi voinut selvästi ennakoida joukkomurhaa. Asepalveluksen keskeytyminen oli sellainen riskitekijä, mutta oliko se edes tiedossa.

Minusta tapaus on traaginen niin poliisille, uhrien omaisille kuin tekijällekin. Saari päätyi harkittuun joukkomurhaan ja itsemurhaan. Sellaisen ennustaminen on liki mahdottomuus. Jälkiviisaus on tietenkin helppoa.

Tapauksesta ainoa vastuullinen on ampuja itse. Jos lupakäytäntöä olisi muutettu tiukemmaksi yleisesti, kuka ties Saari ei olisi asetta saanut. Mutta se taas on poliittisen vastuun kysymys, joka osoittaa sisäministeriin ja valtionhallintoon.

Pohtija kirjoitti...

Saako asiantuntijalta kysyä näin aiheen vierestä, että miten tuota itsekriminointisuojaa sovelletaan nopeussakkoihin.

On nimittäin monesti käynyt mielessä, että miksi automaattisen nopeusvalvonnan antamissa sakoissa täytyy kuskin itsensä kertoa kuka autoa on ajanut. Eikö kyseessä ole itsekriminointisuojan soveltaminen, jos poliisi ei tiedä kuka autoa ajaa? Voihan kyseessä olla, että haltija on itse autossa ajamassa ja täten joutuu vaikuttamaan syyllisyytensä selvittämiseen. Jos/kun siihen kysymykseen täytyy vastata?

Kun koko laki on minusta outo, koska siinä oletetaan auton omistajan/haltijan olevan syyllinen kunnes toisin todistetaan. Eikö tämä ole lainvastaista?

Ei sinällään, en ole yhtään sakkoa saanut kyseisistä laitteista, mutta ihan näin periaatteesta kiinnostaisi tietää...

Vihtori Härkönen kirjoitti...

Kielletty riski. Siitähän tuossa lienee kysymys?

Mediasta saaduista tiedosta riski on ollut melko suuri.

Tekeekö motiivi huolimattomuudesta törkeän?

Culpa kirjoitti...

Kolmannen Anonyymin kommenttiin voisin todeta, että kyseessähän on kaksi eri asiaa. Siis syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksista.

Toisin kuin Anonyymi kirjoittaa, lupa olisi tullut ehdottomasti peruuttaa jo olemassa olleen näytön, eli netissä olleiden videoiden ja niissä nähtävän Saaren uhoavan asenteen perusteella. Kristallipalloja tulevasta ei siinä yhteydessä olisi tarvittu.

Sen sijaan kokonaan toinen asia on, että se kristallipallo olisi voinut olla tarpeen ennustettaessa
surmia. Kuolemantuottamuksista tuomitseminen sen perusteella, että luvan peruuttaminen (ylipäätänsä aseen löytyminen ajoissa) olisi estänyt veriteon, voi kyllä olla kohtuutonta. Teko oli niin järkyttävä, että en usko kenenkään oikesti pystyneen ennalta uskomaan siihen.

Kuinka vahva tällaisen pelon tai "ennakkoaavistuksen" tulevasta tulisi olla, jotta syntyisi riittävä syy-yhteys? Vaaditaanko varma tieto, yli 50 %:n todennäköisyys, vai riittääkö, että sitä pitää melko todennäköisenä?

Tosin blogistin esiin tuomat seikat, että kyseessä olisi ollut arvovaltakiista, tekee asiasta kyllä suunnattoman vakavan. Komisario olisi siis halunnut vain näpäyttää alaisiaan ja muita kollegoitaan tekemällä asiasta päinvastaisen päätöksen kuin mitä järki(ja laki) sanoo! Tämän asian valossa kuolemantuottamussyytteet voivat olla oikeutettuja, sillä poliisihan toimi täysin seurauksista välittämättä, vain omaa asemaansa pönkittäen.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kenttäpoliiseilla eli komisarion alaisilla poliisimiehillä oli selkeästi ennakkoaavistus ja pelko uudesta Jokelasta. Yksi heistä ei uskaltanut edes laskea lapsiaan koulun peläten, mitä tuleman piti.

Myös kaupungin kaksi työntekijää, toinen siivooja ja toinen puistotyöntekijä, ymmärsivät tilanteen vakavuuden, ottivat netistä selvää ja yhdistivät lukion pihalta löydetyn hautakynttilän ja netistä löytämänsä ampumisvideot Matti Saareen ja ilmoittivat asiasta poliisille.

Nyt syytettynä oleva paikallinen poliisipomo vetoaa siihen, ettei hän ollut käynyt aiemmin "juutuubeis tai irkeis" ja heikkoon kielitaitoonsa. Hänen alaisensa ymmärsivät kyllä, mistä oli kyse j soittivat neuvoa kysyäkseen naapurikunnan poliisipäällikölle, joka käski hakemaan heti aseen pois Saarelta.

Komisario oli kyllä ollut KRP:n Jokela-koulutuksessa, joten hän tiesi tai hänen olisi ainakin pitänyt tietää ja ymmärtää tapausten täydellinen samankaltaisuutta. Mutta oikeudessa hän yrittää uskotella, että Saari oli "aivan tavallinen reipas nuori mies" eikä siksi ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin. Eikä halunnut edes kuulla muiden poliisimiesten kantoja, koska oli loukkaantunut, että nämä oivat kysyneet neuvoa SEinäjoen poliisilta.

Mutta ratkeaako tämäkin juttu sen mukaan, mitä "ylhäältä" annetaan, eli mitä ylipoliisipäällikkö ja ase - ja poliisiministeri yrittelevät vakuutella. Päteekö paaterointi myös käräjäoikeudessa? Mielenkiintoista
nähdä.

Onko tärkeintä pelastaa poliisin ja ylipoliisipäällikön sekä sisäministerin maine, jolloin murhattujen omaiset eivät saa oikeutta?

Anonyymi kirjoitti...

Itsekriminointisuojasta kysyneelle anonyymille. Ks. ihmisoikeustuomioistuimen O'Halloran ja Francis v. Yhdistyneet Kuningaskungat -tuomio (29.6.2007 suuri jaosto). Löytyy Hudocista ja suomennettuna www.finlex.fi.

Ratkaisun mukaan automaattinen liikenvalvontaympäristö on erikoistapaus, jossa itsekriminointisuoja ei muodostunut ongelmiksi.
Kotimaisittain KKO viittasi juuri mainittuun EIT:n suuren jaoston tuomioon 2009:80 purkujutussaan (kohta 14) seuraavasti: "Nämä ratkaisut kuitenkin rajoittuvat koskemaan sanottua liikennevalvontaan liittyvää erityistilannetta. Tähän tapausryhmään liittyvistä ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista ei edellä mainittu muu ratkaisukäytäntö huomioon ottaen voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä arvioitaessa muita tilanteita."

Skorpioni kirjoitti...

Poliisien keskinäiset arvavaltakiistat ovat valitettavien yleisiä. Entisenä poliisipiirin päällikkönä minulla on se kokemus, että esim. pienessä tai keskisuuressa poliisyksikössä on aina vähintään kaksi toisiaan "vahtivaa" klikkiä, jotka seuraavat toistensa toimia. Eli menetteleekö kolleega oikein vain väärin.
KRP:n ja Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikköjen päälliköiden parhaillaan olevasta käräjöinnissä on kysymys taas kaahden eri yksikön välisistä riidoista ja suorsataan "mustasukkaisuudesta", kumpi yksikkö tutkii huumerikoksia paremmin. On ihme, ettei poliisijohto ole pystynyt aikanaan ratkaisemaan yksikköjen välistä riitaa, vaan on jouduttu käräjäoikeuteen. Huh, huh- sanon vaan!

Kun on kysymys esimiesasemassa olevasta tilanteesta kuten Kauhajoellakin on syytetyn komisarion kohdalla kysymys, hänelle on alaistensa moitteiden johdosta muodostunut itselle sellainen "ylitämätön" kunniakysymys Saaren aseen poisottamisesta, että vaikka hän on itsekin mieltänyt, että ase tuli ottaa pois, niin se, että poliisikomisarion alaiset olivat tätä vaatineet, oli muodostanut komisariolle esteen ottaa ase pois. Minusta näyttö Kauhajoelle komisariota vastaan on jo lehtitietojenkin mukaan selvä,. Kysymys ei voi olla tuottamuksellisesta virkavirheestä vaan tahallisesta,jollaista urien omaiset ajavat.

Anonyymi kirjoitti...

Itse harrastan melko aktiivisesti pistooliammuntaa ja itse en noissa Saaren ennen surmapäivää verkkoon laittamissa videoissa nähnyt mitään sellaista minkä takia häneltä olisi pitänyt ottaa ase pois. Oikeastaan ainoa asia oli kuulosuojaimien puute, mutta videoista ei näy olisiko hänellä ollut korvatulpat. Itse käytän ampuessa myös suojalaseja, mutta monet ampujat eivät niitäkään käytä.

Ko. radalla voi kuulemma ampua kahteen suuntaan joten poikittain ampuminen oli ihan ok. Saaren "räiskiminen" oli ihan normaalia pistoolipika-ammuntaa (Reserviurheiluliiton virallinen ampumalaji) jossa koetetaan ampua useita laukauksia tauluun muutaman sekunnin aikana. Saaren vaatetuksessakaan ei ollut mitään ihmeellistä. Itse ammun syksyisin ja keväisin usein nahkatakki päällä. Itseasiassa pistooliammuntalajien säännöt kieltävät kaikenlaisten erikoisvaatteiden käytön. Kiväärilajeissa käytetään siten erikoisvaatteita.

Ampumavideoiden laittamisessa youtubeen ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, niitä on siellä vaikka kuinka paljon. Esitteleväthän ihmiset siellä myös kaikkia muitakin harrastuksiaan. En tiedä sitten olisiko Saarella ollut youtube-tilillään sitten jotain uhkaavia tekstejä tai linkkejä koulusurmia käsitteleviin videoihin joista olisi voinut päätellä jotain - tästä ei ole julkisuudessa kerrottu mitään.

Kuitenkin Youtuben katselemistä tärkeämpää olisi minusta että ensimmäisen aseluvan hakijan pitäisi toimittaa vähintään kahden suosittelijan lausunnot. Hakijan kaverit ja tuttavat varmasti tietävät parhaiten onko kyseessä selväpäinen ihminen, vartin pituisessa poliisin haastattelussa voi esittää mitä vain. Vanhemmat ampumaharrastajat ovatkin kertoneet että ennenvanhaan tälläinen käytäntö oli, mutta ilmeisesti siitä on jostain syystä luovuttu.

Anonyymi kirjoitti...

Joskus juristit vähättelevät kansalaisten/ maallikkojen reaktioita niin, "että jostakin pitää saada tai tehdä syyllinen".

Po. tapaus, komisarion menettely suhteessa tapahtuneeseen katastrofiin on hyvä esimerkki tästä.

Yhteiskuntarauha tai kansalaisten luottamus oikeuslaitokseen saattaisi hyvinkin vaatia komisarion tuomitsemista ainakin syytteen mukaan.

Anonyymi kirjoitti...

Jyrki Virolaiselle suuri kiitos hyvästä ja asiallisesta kirjoituksesta ! Itse olen epäillyt jo alusta asti,että kyseessä on False Flag operaatio.Luettuani Virolaisen kirjoittamat asiat kauhajoen tapahtumisista ja "jälkipyykistä" käsitykseni on vain vahvistunut!