tiistai 8. joulukuuta 2009

197. Kauhajoen koulumurhien oikeudenkäynti, osa III: komisarion menettelyn motiivit puhuttavat

Asianomistajien avustajina toimivat jutussa Esa Puranen (vasemmalla) ja Lasse Vuola

1. Seinäjoella jatkettiin tänään Kauhajoen koulumurhien käsittelyä todistajien kuulemisella. Sittemmin murha-aseeksi osoittautuneen pistoolin Matti Saaren haltuun jättäneen komisarion motiivit näyttävät todistajien kertomusten valossa yhä oudommilta.

2. Oikeudenkäynnissä määrättynä syyttäjänä toimiva Jouko Nurminen päätti kuulla tänään komisariota uudelleen, koska viime perjantaina kuullut todistajat kertoivat eräiltä olennaisilta osin tapahtumista toisin kuin syytetty. Jotkut todistajat ovat kertoneet oikeudessa sellaisista seikoista, joista heitä ei ilmeisesti jostakin syystä oltu osattu (tai tahdottu) kuulla esitutkinnassa.

3. Syyttäjä Nurminen epäilee nyt syytetyn tienneen Matti Saaren nettivideoista tai IRC-gallerian teksteistä jo torstaina 18.9.-08 eli viisi päivää ennen koulusurmia (I-L 8.12.). Syytetty itse kertonut oikeudessa viime perjantaina, että hän näki kyseisen aineiston vasta maanantaina 22.9. eli samana päivänä, jolloin hän puhutteli Saarta. Eräät todistajina jo viime perjantaina oikeudessa kuullut komisarion alaiset kertoivat kuitenkin komisarion tienneen Saaren nettivideoista jo useita päiviä ennen koulusurmia.

4. Tänään todistajana kuultu poliisiaseman toimistovirkailija, joka oli ollut "tekemisissä" Matti Saaren aseluvan kanssa, kertoi, että hän oli nähnyt jo torstaina 18.9. komisarion tietokoneen näytöllä "jotain ikävää kuvaa" tai "joitain uhkaavia kuvia jossa oli vieraskielinen teksti sivussa" (IL) tai "uhkaavia kuvia ja tekstiä" (MTV3). Syytetyn mukaan toimistovirkailija kuitenkin vain "muistaa omiaan." Syytetyn mukaan hänen tietokoneeltaan ei edes ollut pääsyä YouTubeen tai IRC-galleriaan.

5. Syyttäjää komisarion vastaus ei tyydyttänyt. Lehtitietojen mukaan syyttäjä yllätti käräjäyleisön kysymällä syytetyltä, oliko tällä "jokin erityissuhde" Matti Saareen; syyttäjä ei täsmentänyt, mitä hän tarkoitti "erityissuhteella." Syyttäjän sananvalinta viittaa syytetyn viime perjantaina esittämään kertomuksen, jonka mukaan Matti Saari oli vaikuttanut luontevalta ja reippaalta, ikään kuin hän olisi ollut tuttavan poika. - Vertailun vuoksi todettakoon tässä yhteydessä otsikko tämän päivän Iltalehden verkkouutisista: "Täysi kopio Jokelan ampujasta." Tämä "näkemyksen" kivikasvoisesta ja täysin mustiin pukeutuneesta Matti Saaresta esitti johtaja, jonka aseliikkeestä Matti Saari oli käynyt torstaina 18.9.-08 kaksi lipasta aseeseensa.

6. Komisario torjui syyttäjän kyseisen "näkemyksen" jyrkästi (MTV3). "Täällä on yritetty saada käärmettä pyssyn piipuun," komisario vastasi. Kiinnostaisi tietää, tyytyivätkö asianomistajien edustajat näin ympäripyöreisiin vastauksiin? Todistelutarkoituksessa kuultavan syytetyn kannattaisi yleensä pysyä asiassa ja tyytyä vastamaan kysymyksiin arvostelua esittämättä. Puolustuksen asiana on ottaa kantaa todistajankertomusten luotettavuuteen.

7. Tänään kuultiin todistajana myös Seinäjoen poliisilaitoksen apulaispäällikkö Vesa Nyrhistä, jonka syytetty näyttää alaistensa poliisimiesten kertomusten mukaan kokeneen tapahtumaviikonlopun aikana eräänlaiseksi kiistakumppanikseen aseen poisottoa koskevassa asiassa. Kauhajoen poliisien otettua häneen hädissään yhteyttä, Nyrhinen oli määrännyt koulumurhia edeltäneenä perjantaina eli 19.9.2008, että Matti Saaren pistooli oli haettava pois. Viisi luotiliiveillä varustettua poliisimiestä lähtikin noutamaan asetta Saaren asunnolta, mutta Saari ei ollut viikonloppuna kotosalla.

8. Nyrhisen kertoi olettaneensa kerrotun nettiaineiston ja tietyn käyttäytymismallin ihannoinnin perusteella, että myös Matti Saari saattoi itsekin tehdä "tällaista", siis ottavan mallia ihannoimastaan käyttäytymismallista. Nyrhisen mukaan hänelle tuli kaikesta voimakas mielleyhtymä Jokelan tapaukseen. "Katsoin, että väärinkäytön vaara oli ilmeinen ja ase on haettava pois," kertoi Nyrhinen (MTV3.fi). Nyrhisen mukaan vaara oli niin ilmeinen, että kotietsinnän tehneet kenttäpoliisitkin olisivat voineet ottaa aseen pois, vaikka virallista lupaa Kauhajoen poliisipäällystöltä ei ollut. Niinpä, mutta maanantaina työvuoroon tullut syytetty, joka oli jo edellisenä lauantaina saanut häätilaisuudessa epävirallisen raportin kyseisestä vaarasta, päätti, että asetta ei ole syytä ottaa Saaren hallusta. Syynä olisi eräiden hänen omien alaistensa mukaan ollut komisarion närkästyminen siitä, että hänen alaisensa olivat kääntyneet asiassa perjantaina Seinäjoen poliisin puoleen.

9. Se, että syytetty mahdollisesti tiesi jo torstaina 18.9. Matti Saaren uhkaavasta ja epätavallisesta käyttäytymisestä internetissä, voisi olla uusi vahva todiste syytetyn syyllistymisestä tahalliseen eikä ainoastaan tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen, samoin kuin kuolemantuottamukseen. Viime perjantaina todistajana kuultu yksi poliisimieshän sanoi syytetyn itse todenneen maanantaina 22.9. poliisiasemalla pidetyssä aamupalaverissa, että hän oli jo nähnyt kyseiset Saaren ampumisvideot kotonaan. Miksi komisario olisi salannut alaisiltaan poliisimieheltä, että hän itse asiassa jo tiesi kyseisestä asiasta? Miksi hän kielsi aseen poisottamiseen lauantaina häätilaisuudessa tarjoutunutta poliisimiestä puuttumasta asiaan? Tiesikö komisario jo tällöin, että hänen seinäjokinen kollegansa oli käskenyt poliiseja hakemaan aseen Saaren hallusta?

10. Todistajana kuultiin tänään myös Matti Saaren aseen poliisiasemalla 2.9.-08 tarkastanutta poliisimiestä; myös edellä mainittu toimistosihteeri oli ollut sanotussa tilaisuudessa läsnä. Todistajan mukaan Saari oli seissyt muusta asettaa näyttämään tulleesta kymmenhenkisestä ryhmästä erillään. Todistajan mukaan Saaren käytös oli ollut outoa, koska hän piti kasvoillaan tilanteeseen sopimatonta valokuvamaista virnistystä. Todistaja olikin sanonut toimistosihteerille, että kunhan tässä ei nyt vain olisi seuraava kouluampuja (I-S).

11. Outoja asioita ja uusia yllättäviä käänteitä, kuten tiedotusvälineet ovat pitkin päivää uutisoineet. Ihmetyttää, miksi nämä yllättävät tiedot tulevat julkisuuteen vasta nyt. Miksi ne eivät paljastuneet jo esitutkinnassa, joka sentään kesti monta kuukautta ja jota vielä täydennettiin viime keväänä paljastuneiden uusien käänteiden takia. Näistä käänteistä omituisimpiin kuuluu Haapajärven poliisille noin viikkoa ennen koulusurmia tulleen vihjetiedon joutuminen "kateisiin" sekä koulumurhia koskeneessa esitutkinnassa että komisarion epäillyssä virkarikostutkinnassa. Sille tielleen jäi myös ylipoliisipäällikkö Mikko Paateron virkasähköpostiin lähetetty Haapajärven vihjettä koskenut kontrolliviesti. Outoa, vai mitä? Toisaalta pitää toki muistaa, että se oli juuri Mikko Paatero, joka kiirehti heti koulumurhien tapahtumapäivänä ja sen jälkeisenä päivänä vakuuttelemaan julkisuudessa, että Kauhajoen komisario oli tehnyt asiassa "parhaansa."

12. Tästä(kin) jutusta nähdään, millaiseen sekamelskaan ja sotkuihin joudutaan, kun (meillä Suomessa, toisin kuin muissa maissa) syytettä ajava syyttäjä ei johda esitutkintaa, vaan sitä johtaa joku muu viranomainen. Virkarikostutkintaa johti kyllä syyttäjä, mutta hänellä taas ei ole mitään tekemistä oikeuskäsittelyn kanssa. Syyteharkinta tehtiin VKSV:ssa apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen päätöksellä; Kalske tutki asiaa pelkkien papereiden perusteella. Syytettä puolestaan ajaa VKSV:n määräyksestä Jouko Nurminen, joka ei ole ollut tekemisissä a) esitutkinnan (ei ainakaan sen johtamisessa) tai b) syyteharkinnan kanssa. Nyt sitten ollaan tilanteessa, jossa kaikki levittelevät ihmeissään käsiään, kun jokainen istuntopäivä näyttää tuovan mukanaan uusia "käänteitä."

13. Syyttäjä Jouko Nurminen ilmoitti tänään Iltalehden haastattelussa, että uusista käänteistä ja syytetylle raskauttavista tiedoista huolimatta hän ei ole aikeissa tarkistaa syytettään eikä vaatia syytetylle rangaistusta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, mistä asianomistajat ovat jo alun perin esittäneet rangaistusvaatimuksen. Syyttäjä kyllä myöntää (nyt), että komisarion alaisten poliisien todistajankertomukset ovat olleet hyvin vakuuttavia sen suhteen, että ase olisi pitänyt hakea pois Saaren hallusta jo perjantaina 19.9. Käytännössä syyttäjä, joka siis tekee tavallaan työtä käskettyä, ei voikaan tarkistaa syytettään, ellei hän saa siihen lupaa tai suostumusta VKSV:n Jorma Kalskeelta.

14. Viime perjantain eli 4.12. Aamulehdessä julkaistussa toimittaja Pekka Parantaisen haastattelussa syyttäjä Jouko Nurminen kertoi - jutun uusista käänteistä vielä tietämättömänä - että syytteessä oleva rikoskomisario teki tietoisen päätöksen, ettei hän ota asetta pois; teon seurauksista Nurminen ei puhunut mitään. Jos komisariota syytettäisiin tahallisesta teosta, tarkoittaisi tämä Nurmisen mukaan sitä, että kokenut poliisimies olisi tiennyt, että Saari ampuu tulevaisuudessa aseellaan ihmisiä tai ainakin käyttää sitä väärin. "Tässä on tuottamuksellisen ja tahallisuuden ydinero. Tämä teko oli tuottamuksellinen sillä perusteella, ettei komisario ymmärtänyt, mitä hänen päätöksestään seurasi. Yksinkertaistetusti kuvailtuna tästä on kyse," sanoi Nurminen toimittaja Parantaisen kirjoittamassa lehtijutussa.

15. Hetkinen, eihän se nyt aivan näin mene! Joko syyttäjä Jouko Nurminen yksinkertaistaa liikaa, tai sitten Parantainen on pannut hänen suuhunsa sellaista, mitä Nurminen ei ole tarkoittanut sanoa. Jos Nurmisen väite tahallisen ja tuottamuksellisen rikoksen välillä pitäisi paikkansa, edellyttäisi tahallisuus aina, että tekijällä olisi joko niin sanottu tarkoitustahallisuus (dolus determinatus: tekijä tarkoittaa aiheuttaa rikostunnusmerkistön mukaisen seurauksen) tai varmuustahallisuus (dolus directus: tekijä pitää varmana, että hänen toimintansa aiheuttaa tietyn seuraamuksen). Syyttäjä Jouko Nurminen näyttää katsovan, että komisario voitaisiin tuomita tahallisesta virkarikoksesta vain, jos hän tiesi tai piti varmana, että Matti Saari ampuisi tulevaisuudessa aseellaan ihmisiä tai ainakin käyttäisi asettaan väärin.

16. Mutta kuten kaikki lakimiehet tietävät - heidän ainakin pitäisi tietää (koska asia on heille joskus opetettu) - lain mukaan on olemassa vielä kolmaskin tahallisuuden muoto eli dolus eventualis. Oikeuskirjallisuudessa puhutaan tätä tarkoittaen todennäköisyys - tai välinpitämättömyystahallisuudesta. Rikoslain 3 luvun 6 §:ssä asia ilmaistaan lyhyesti niin, että tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan (myös siinä tapauksessa), jos hän on pitänyt seurauksen aiheuttamista varsin todennäköisenä. Syyttäjä Nurminen on sivuuttanut haastattelussaan kysymyksen dolus eventualiksesta. Virkavelvollisuuden rikkominen tosin ei ole seurausrikos, sillä siihen ei lain mukaan tarvitse liittyä konkreettista seurausta.

17. Tässä tapauksessa tahallisesta virkarikoksesta olisi kyse, jos syytetty komisario on jättänyt aseen Saaren haltuun, vaikka hän on pitänyt aseen väärinkäyttämistä varsin todennäköisenä; ihmisten ampumisen tai vahingoittamisen todennäköisyyttä ei edellytetä. Tahallisuuteen riittäisi siis aseen väärinkäyttämisen todennäköisyys, jota kuvataan sanalla "varsin todennäköinen." Tämän on katsottu tarkoittavan yleisesti ottaen sitä, että tekijä pitää seurauksen syntymistä todennäköisempänä kuin sen syntymättä jäämistä. Jutussa tähän mennessä todistajina kuullut poliisimiehet ovat lehtitietojen mukaan olleet sillä kannalla, että aseen värinkäyttäminen on ollut Matti Saaren tapauksen edellä mainitulla tavalla varsin todennäköistä. Eräs todistajana kuultu poliisimies piti sitä niin todennäköisenä, ettei uskaltanut lähettää lapsiaan kouluun. Jopa siivooja ja puistotyöntekijä olivat kauhuissaan ja ilmoittivat saaren nettikäyttäytymisestä poliisille.

18. Niin tai näin, mutta joka tapauksessa on syytä torjua syyttäjä Jouko Nurmisen näkemys, jonka mukaan syytteessä oleva rikoskomisario voitaisiin tuomita tahallisesta virkarikoksesta eli virkavelvollisuuden rikkomisesta vain sillä edellytyksellä, että komisario tiesi, että Saari tulisi ampumaan aseellaan ihmisiä tai käyttämään asetta väärin tai että hän piti sanottua seurausta varmana. Tahallisuuteen riittää, että komisario piti aseen väärinkäyttämistä varsin todennäköisenä seurauksena.

19. Tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta on laissa määrätty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi (RL 40:9). Tietyin laissa mainituin edellytyksin virkamies voidaan tuomita sanotun rikoksen johdosta myös viralta pantavaksi. Tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, josta siis syyttäjä nyt syyttää, seuraa lain mukaan rangaistukseksi vain sakkoa tai varoitus (RL 40:10).

20. Edellä mainittu Aamulehdessä 4.12. julkaistu Pekka Parantaisen kirjoittama juttu oli otsikoitu raflaavasti "Aselupien harkinta mullistuu, jos komisario tuomitaan Kauhajoen nuorten kuolemista." Hämmästyttävää! Eikö Pekka Parantainen tai Aamulehden toimitus tiedä, että aselupien myöntämiskäytäntö on muuttunut jo vuosi sitten? Sehän muuttui mullistavasti juuri Kauhajoen koulumurhien jälkeen! Nyt niin sanottujen tarkkuuspistoolien ja muidenkin käsiaseiden lupia myönnetään paljon vähemmän kuin ennen Kauhajoen veritekoja. Tämä johtui siitä, että vasta Kauhajoki - ei siis vielä Jokela - havahdutti sisäministerin, sisäministeriön poliisiosaston ja muut päättäjät kiristämään huomattavasti lupamenettelyä. Kauhajoen veriteoista oli kulunut aikaa vain viikko, kun ministeriön poliisiosasto antoi uudet todella tiukennetut ohjeet aselupien myöntämisen edellytyksistä ja lupamenettelystä. - Haluaako Aamulehti kenties, että Suomessa palattaisiin ennen Kauhajoen veritekoja vallinneeseen lepsuun ja vastuuttomaan lupakäytäntöön?

21. Aselupamenettelyn ja -käytännön tiukentuminen vasta Kauhajoen jälkeen ei lohduta yhtään Kauhajoella murhattujen omaisia. He peräävät oikeutetusti viranomaisia ja valtiota vastuuseen lepsun ja edesvastuuttoman lupakäytännön seurauksista.

22. Sanotussa Aamulehden jutussa 4.12. syyttäjä Jouko Nurminen ryhtyy minusta hyvin oudolla tavalla maalailemaan täysin perusteettomia uhkakuvia, jos Kauhajoen omaisten ajama syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta hyväksytään. Nurminen otti esimerkiksi virheelliseksi osoittautuneesta lupapäätöksestä poliisin ratkaisun olla ottamatta ajokortti pois rattijuopolta vaikka sen vuosi, että tämä tarvitsee työssään autoa.

- Poliisilla olisi hankala tilanne, jos hän joutuisi tahallisesta murhasta ikään kuin toisen käden vastuuseen, kun rattijuoppo ajaisi jonkun kuoliaaksi, sanaili syyttäjä Nurminen toimittaja Pekka Parantaisen haastattelussa.

Olipa kaukaa haettu ja teoreettinen esimerkkitapaus! Tämän tyyppisillä julkisilla kommenteilla oli joskus aiemmin tapana yrittää vaikuttaa lautamieskokoonpanossa juttuja istuviin kihlakunnanoikeuksiin; muuta kommenttia Nurmisen kyseinen esimerkkitapaus ei minusta ansaitse. Onneksi käräjäoikeus istuu Kauhajoen rikosjuttua kolmen lainoppinen jäsenen kokoonpanossa. Tällainen kokoonpano on ollut rikosjutuissa lain mukaan mahdollistavasta kuluvan vuoden alusta.

23. Vielä pari sanaa lehdistön Kauhajoen juttua koskevista kirjoittelusta ja kommenteista. Olen voinut tässäkin jutussa nimittäin voinut panna merkille, miten ne eri lehtien ja muiden tiedotusvälineiden kokeneet lehtimiehet (konkaritoimittajat), jotka ovat, kuten olen antanut itselleni kertoa, toimineet kenties kymmenien vuosien aikana aktiivisesti poliisi-lehdistö -kerhossa, ovat suhtautuneet aika ymmärtäväisesti syytettynä olevan komisarion menettelyyn ja jopa paheksuneet asianomistajien juristien jutussa omaksumaa aktiivista roolia. Nuoremmat journalistit sen sijaan ovat kirjoitelleet Kauhajoen tapauksesta aika tavalla toisenlaisia juttuja ja oikeussaliraportteja. Tästäkin taas kerran nähdään, millainen merkitys erilaisilla hyvä veli -kerhoilla ja verkostoilla voi yhteiskunnassa olla.

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Blogistille kiitos jutun raportoinnista. Miellyttävää saada eksaktia tietoa jutun etenemisestä.

P.S. EIT:ltä tuli taas kerran tuomio jutusta, joka ei aikanaan edennyt.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Niin, ex-oikeusministeri Johannes Koskinenhan (sdp) uhosi ministerikaudellaan tekevänsä Suomesta maailman tai ainakin Euroopan parhaan oikeusvaltion.

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) on tunnetulla taidollaan jatkanut Koskisen viitoittamalla tiellä.

Johannes Koskinen lienee harvoja oikeusministereitä Euroopassa, jonka jo kaksi oikeusastetta on todennut syyllistyneen virassaan ihmisoikeusrikkomukseen, Rusi-jutussa syyttömyysolettaman rikkomiseen.

Mutta yhä vain korkeammille virkaportaille käy Johanneksemme tie, nyt jo Eduskunnan puhemiehenä. Ehkä seuraavaksi sdp.n presidenttiehdokkaaksi.

Ja eikö tämä Annie-Mestariampuja eli Anne Holmlund ole tätä nykyä kokoomuksen, siis tämän kykypuoleen, kantavia voimia ja johtavia ministereitä.

Anonyymi kirjoitti...

Onhan sekin pöyristyttävää, että Johannes Koskinen on perustuslain takistuskomitean jäsen. Mutta kaiketi se kuvastaa kuinka "heikossa hapessa" suomalainen oikeusjärjestelmä nykyään on. Kaukana ollaan Euroopan kärjestä, saati eurooppalaisesta moraalikäsityksestä. Vaikea nimetä toista maata, jossa Koskisen "meriiteillä" uudistettaisiin perustuslakia.

Arhi Finnsanity kirjoitti...

Persoonallisuushäiriöiset opettajatkin samaistuvat kiusaajaan eivätkä kiusattuun.

Kiusattu tuntuu heistä äärettömän vastenmieliseltä ja halveksittavalta raukalta. Jota täytyy "koulia".

Asetta ylpeästi ja rohkeasti esittelevä nuori mies voi tuntua itseään pönkittävälle polisille mitä parhaimmalta poliisiainekselta.

Suomalaisessa kulttuurissa on ollut hyvin sairaalloinen vahvan lapsen ihanne.

Yksi johtopäätös olisi tehtävä. Vihdoinkin.

Poliisit pitäisi testata laajasti kehitetyillä psykopaattien tunnistustesteillä, joita on kehitetty Amerikassa ja Isossa Britanniassa.

Myös opettajat tulisi testata.

Eivät nuoret ole ainoita uhkia, vaan persoonallisuushäiriöiset virkamiehet nuorten opastajina ovat myös vakava ja jatkuvasti vaikuttava uhka.

Opettajia ei valvota lainkaan vaikka heillä on painava vastuuasema.

Anonyymi kirjoitti...

"Johannes Koskinenhan (sdp) uhosi ministerikaudellaan tekevänsä Suomesta maailman tai ainakin Euroopan parhaan oikeusvaltion"

Valtio istuu niin paljon oikeudessa EIT:ta myöten, että kai sitä voi siinä Euroopan parhaaksi kutsua.

antti kortelainen kirjoitti...

"Täällä on yritetty saada käärmettä pyssyn piipuun"

Onkohan pitkiin aikoihin kukaan vastaaja onnistunut käyttämään huonompaa kielikuvaa? Huippuheitto ampumisjutussa!

Veikko kirjoitti...

Kysyisin arvostetulta blogistilta - vaikka se ei liitykään tähän aiheeseen, ainakaan suoraan, mutta toisaalta liittyy kuitenkin - mitä mieltä olet siitä, että maan korkeimman kunniamerkin (Suomen Valkoisen Ruusun suurristin) sai juuri tänä vuonna juuri P. Koskelo? Lehtitietojen mukaan se on kolmanneksi arvokkain suomalainen kunniamerkki, eli yläpuolelle jäi "reserviin" enää vain kaksi kunniamerkkiluokkaa. Onko kenties havaittavissa jotain ristiriitaa käytännön todellisuudessa (EIO:lta jatkuvasti ropisevat huomautukset, koulusurmat, etc)ja ko. kunnianosoituksen perusteena kaiketikin olevat huomattavat kelpoisuuden ja kuntoisuuden osoittamiset?
Veikko-setä

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Minulla ei ole tietoa kunniamerkkien jakoperusteista, asiaa voinee kysyä merkkejä jakavilta elimiltä, ritarikunnilta.

KKO:n presidentti ei vastaa koulusurmien ehkäisystä tai torjunnasta, koska KKO ei johda poliisia. Rikostorjunta kuuluu poliisille, jota johtaa ja valvoo sisäministeriö.

Luulisin, että Koskelo sai tuo kunniamerkin siksi, että sellainen on myös - tämä on vain arvelu - myös KHO:n presidentti Pekka Hallbergilla.
Suomessahan noita kunniamerkkejä jaellaan ihmisen virka-aseman perusteella kiinnittämättä sen enempää huomiota ao. henkilön todellisiin ansioihin.

Eikös tämä Mikko Paaterokin saanut tänä vuonna jonkin korkean kunniamerkin? Sitä tuskin myönnettiin siitä, että Kauhajoen koulusurmista varoittanut, poliisille tehty ilmoitus jäi haapajärvelle eikä asia tullit esille edes virkarikosasian esitutkinnassakaan.

Vihjeen kontrolliviesti puolestaan jumittui Paateron virkasähköpostiin eli se ei edennyt sieltä ao. tahoille.

Eikös tässä ole jo kunniamerkin myöntämisen perusteita ylipoliisipomolle kerrassaan?

Periaatteena tuntuu olevan, että mitä enemmän ja pahemmin mokaat, sitä korkeampi kunniamerkki sinulla on mahdollisuus saada.

Tämä on vain periaate, jota sovelletaan "enemmän tai vähemmän."

ossi kirjoitti...

Jälleen kiitos hienosta asian selkiyttämisestä. Tällainen tavallinenkin tallaaja saa ymmärrystä asiaan, joka on monimutkainen ja jossa erilaiset paateroinnit ja homlundismit ovat valttia. KIITOS!

Anonyymi kirjoitti...

Sokrateen puolustuspuhe?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sokrateen_puolustuspuhe_%28Platon%29

Platon on hanurista.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos kun ruodit tuota Parantaisen AL juttuakin. Sitä oli meillä jo kotonakin aamukahvikeskustelussa ihmetelty.

Syyttäjä tosiaan tuntui AL jutun mukaan ottaneen kesken käsittelyn antamissaan lausumissa syytetyn mahdollisimman lievää syyllisyyttä puolustavan asenteen.
Ehkä tämä ponnettomuus syytteen ajamisessa ja jopa syyttäjän eräänlainen puolustuksen tukeminenkin on meillä tapana poliisin rikoksia käsiteltäessä.

Median yleisestä vaikemenisesta poikkeavalla rohkeudella esiin tuomasi, että poliisirikosten esitutkinnassa sattuu ihan säännönmukaiseltakin vaikuttavalla tavalla näyttöjen "huomaamatta jäämisiä" ja "joutumisia kateisiin", petaa luonnollisesti jo tutkinnanjohtajalle tai viimeistään syyteharkinnan tekevälle syyttäjälle aina näin toimittaessa eväitä jättää poliisirikosjutut virallisen syytteen osalta kokonaan sinälleen jo näissä prosessin alkuvaiheissa.

Tässäkin tapauksessa omaisten aktiivisuus, että he ovat jaksaneet asian raskaudesta huolimatta tuoda poliisin laillisuusongelmia rikostarkasteluun yksityisenä kanteena, ansaitsee ison kiitoksen.

Kaikkien perusrehellisten ja lainkuuliaisten kansalaisten etuhan on, että poliisiin voisi luottaa, sillä ja syyttäjälaitoksella olisi selkärankaa tutkituttaa omat virheet ja rikokset rehellisellä täysivalotuksella ja oppia niistä, ja että poliisi kaiken kaikkiaan pelaisi samassa joukkueessa meidän kanssamme. Nythän näin ei aina näytä olevan.

AL jutun mukainen lausuma tahallisuuden tarkastelusta kuulosti lukiolaisen lapsen pohdinnassakin siltä, kuin kyse olisi ollut kuolemantuottamuksen tahallisuudesta eli varmuudesta, että ruumiita tulee.
AL kirjoitti kuitenkin, että syyttäjä Nurmisen mukaan pelkästään virkavelvollisuuden tahallisen rikkomisen tunnusmerkistö edellyttäisi tässä poliisirikosjutussa seurausvarmuutta tulevista kuolemista.
Näinhän se ei maallikkologiikallakaan mene.

Anonyymi kirjoitti...

miksei asekauppias varoittanut poliisia, jos kerran oli nähnyt "Jokelan ampujan kopion "- käsittämätöntä!