366. Tornin herraklubi junailee

Helsingin Sanomat näyttää repäissen tänään melkoisen otsikon ns. Viherpeukku-jutun yhteydessä kertomastani, Hotelli Tornissa kokontuvasta herraklubista tai -seurueesta (sivu A 13). Tietoni perustuvat tavallisesti sangen luotettaviin lähteisiin. Tämä seurue kostuu merkittävistä sisäministeriön ja oikeusministeriön hallinnonhaaraan kuluvista entisistä ja nykyisistä korkeista virkamiehistä. Liikkeellä ollaan kuulemma ns. "isänmaallisissa tarkoituksissa". Tämän on ajateltu - kerhon piirissä - merkitsevän muun muassa sitä, että eduskunnassa käsiteltävinä oleviin esitutkinta- ja pakkokeinolakeihin samoin kuin poliisilakiin yritetään saada ujutettua mahdollisimman paljon poliisille uusia keinoja ja toimintavaltuuksia antavia keinoja.

Kerho tai seurue kostuu siis korkeantason lobbareista, joista osaa toimii virassaan osa on entisiä virkamiehiä. Sinänsähän tällaisissa kokoontumisissa ei ole mitään pahaa, mutta hieman erilaiseksi asia saattaa muuttua, jos mukana on virkamiehiä, joiden tehtävänä on eduskunnassa viedä lakihankkeita eteenpäin. Asianomaisten valiokuntien valiokuntaneuvoksilla on paljon sananvaltaa muun siitä, keitä valiokunnat kuulevat lakihankkeiden osalta asiantuntijoina ja keitä taas eivät. Lakiesityksiin tai niiden joihinkin osiin nihkeästi tai torjuvasti suhtautuvat asiantuntijat jätetään syrjään ja mukaan kutsutaan niin sanottuja ihmisiä. - Tässäkään ei ole sinänsä mitään uuta, sillä niin on totuttu tekemään myös aiemmin. Muta kun nyt on kysymyksessä tavallista suurempi lakipaketti, joka on päätetty viedä läpi eduskunnan istuntokauden loppuruuhkassa, on asialla erityistä merkitystä.

HS:n jutussa haastatellun lakivaliokunnan puheenjohtajana Janina Anderssonin (vihr) lausuma on sikäli paljastava, että siitä ilmenee, että hän ja lakivaliokunta ovat antaneet vapaat kädet poliisille, syyttäjälaitokselle, asianajajille ja tuomarikunnalle yms. tahoille päättää, kenet ne "lähettävät" kuultavaksi oman alansa asiantuntijana lakivaliokuntaan. Tämä avaa tietenkin lobbareille ja "herraseuruille" entistä vapaammat kädet operoida asiantuntijoiden valinnassa ja evästysten antamisesta näille. Valiokunnan sihteereinä toimiville valiokuntaneuvoksien kanssa taas sovitaan siitä, missä järjestyksessä ja miten nopeasti lakihankkeita viedään eteenpäin. Lobbareiden on helpompi sopia eduskunnan tuttujen lakimiesvirkamiesten kanssa asioiden etenemisestä kuin eduskunnan valiokuntien ei-juristien kanssa.

Päätösvaltaa voi tällaisessa järjestelmässä siirtyä tavallista enemmän päättäjiltä asiantuntijoille ja lobbareille, mutta tätä esimerkiksi eduskunnasta seuraavissa vaaleissa syrjään jäävää Janina Anderssonia ei tunnu yhtään huolettavan. Olisin voinut kuvitella, että kansanedustajat ja nimenomaan valiokuntien puheenjohtajat olisivat paljon kiinnostuneempia siitä, keitä valmistelussa kuullaan asiantuntijoina eivätkä halua luovuttaa päätäntävaltaa tässä suhteessa täysin ulkopuolisille elimille ja herraseuruelobbareille.

Lakihankkeen etenemistä seuraavissa piireissä on ihmetelty kovasti, miten on mahdollista, että esitutkinta- ja pakkokeinolain valmistelu on erotettu hallituksen esitysvaiheessa poliisi- ja muiden siihen kuuluvien lakiesityksen käsittelystä antamalla eduskunnalle näistä kokonaisuuksista omat erilliset lakiesitykset eduskunnalle. Eduskunnassa hallintolakivaliokunta vastaa poliisilakien valmistelusta, lakivaliokunta taas esitutkinta- ja pakkokeinolakiesitysten valmistelusta. On epäilty, että tällä tavalla menetellen hallintovaliokunta, johon poliisi- ja syyttäjät erityisesti voivat vaikuttaa, saa lakipaketin käsittelyssä ratkaisevan päätäntävallan.

On syytä muistaa, että komiteavaiheessa esitutkinta- ja pakkokeinolakia sekä poliisilakia vietiin läpi samalla porukalla rinnakkainen ja tämä perustui nimenomaan oikeusministerin ja sisäministerin yhteiseen kannanottoon. Mutta hallituksen esitysvaiheessa nämä kokonaisuudet sitten päätettiin erottaa toisistaan. Tämä voi johtaa epätyydyttävään lopputulokseen monessa suhteessa. Muodollisessa lakipakettien erottamisesta toisestaan päätettiin maan hallituksessa, mutta voi olla, että Torin porukalla oli tässäkin asiassa näppinsä pelissä.

Kun katselee, keitä perustus- laki- ja hallintovaliokunnat ovat tähän asti kuulleet lakipaketin käsittelyssä asiantuntijoina, havaitsee, että poliiseilla ja syyttäjillä ja niiden järjestöillä on ollut tässä selkeä yliote. Tornin porukka näyttää saaneen siis hyvin suunnitelmiaan lävitse.

Valiokuntakierroksen päättää näillä näkymillä ex-valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki, jota sekä laki- että hallintovaliokunta kuulevat tammikuun puolessa välissä. Kuusimäki, joka esiintyy kuulemisissa professorina arvonimellä, pääsee siis sanomaan asiantuntijoista lakiesityksistä viimeisen sanan.

Ei yhtään hassumpi saavutus tältä "herrakerholta"! Onhan Kuusimäki ko. klubin kantavia voimia.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero muuten ei HS:lle antamassaan lausunnossa kiistänyt Hotelli Tornin "valvontakomission" olemassaoloa, vaan tyytyi vain hohottelemaan, että tällaisella kerholla voisi olla mahdollisuutta vaikuttaa siihen, keitä eduskunnan valiokunnat kuulevat asiantuntijoina.

Mutta Janina Anderssonhan kertoo aivan toisella tavalla asiantuntijoiden valikoitumisesta.

Nyt alkaa kuitenkin olla aika sännätä Las Palmasin koneeseen!