1. Tiedotusvälineissä kerrotaan tunti sitten julkaistuna uutisena kaikelle kansalle, että hiihtovaikuttajien petostuomiot jäävät voimaan. Korkein oikeus (KKO) on nimittäin tänään antamallaan päätöksellä hylännyt ex-hiihtäjä Jari Räsäsen ja ex-valmentaja Pekka Vähäsöyringin Helsingin HO:n tuomiosta tekemät valituslupahakemukset. Kun valituslupaa ei myönnetty, hovioikeuden miehille törkeästä petoksesta ns. hiihdon dopingjutussa langettamat ehdolliset vankeusrangaistukset jäävät siis voimaan.
2. Metka sana tuo "hiihtovaikuttajat"!
3. Korkein oikeus on julkaissut kotisivuillaan oikein tiedotteen, jossa on maininta myös siitä, että päätöksen voidan tilata tuomioistuimen kirjaamosta.
4. Turha sitä päätöstä on kuitenkaan tilata, sillä itse ratkaisu on varsin lyhyt sisältäen vain kolme sanaa:
Valituslupaa ei myönnetä.
5. Korkein oikeus ei tunnetusti perustele mitenkään valitusluparatkaisujaan. Me emme siis tiedä mitään siitä, millä perusteella KKO on katsonut, ettei valituslupaa voida tai tarvitse Räsäselle tai Vähäsöyringille myöntää.
6. Valitusluvan epääminen ei tarkoita välttämättä sitä, että KKO pitäisi hovioikeuden tuomiota joka suhteessa oikeana. Kun valituslupaa ei myönnetä eikä asiaa siis enemmälti tutkita, niin mistäpä tuon asian voisikaan tietää!
7. Valituslupavaiheessa KKO tutkii ainoastaan valitusluvan myöntämisen edellytykset, muttei itse pääasiaa. Hiihtovaikuttajien asiassa nyt annettu päätös tarkoittaa ainoastaan sitä, ettei asialla KKO:n mielestä ole ennakkopäätösarvoa. Sitä, miksi asialla ei ole ennakkopäätösarvoa, ei ole perusteltu. Hovioikeuden tuomion oikeellisuutta ei KKO:n päätöksellä ole tutkittu.
8. Lakia voidaan toki perustellusti tulkita niin, että säännös päätöksen perustelemisvelvollisuudesta koskee myös päätöstä, jolla valituslupaa ei myönnetä. Korkein oikeus on kuitenkin ollut vanhastaan toisella kannalla eikä ole halunnut luopua kannastaan. Se, mihin tämä kanta ja tulkinta juridisesti perustuu, on jäänyt hämäräksi. Korkein oikeus vain yksinkertaisesti "katsoo", ettei sen tarvitse perustella sanottuja päätöksiään, siis noudattaa lakia.
13 kommenttia:
Tämä nyt oli ihan odotettu päätös ettei valituslupaa myönnetä. Saadaan ainakin yksi haara lopullisesti haudattua. Ensi kuussa pitäisi sitten tulla käräjäoikeuden päätös Isometsän, Kirvesniemen ja Immosen jutusta. Se menee tietty vielä Hoviin ja kenties haetaan vielä valituslupaa korkeimmasta, jota ei tietenkään tipu.
Mitäs näitä vielä oli, Punkkinen ei ilmeisesti nosta syytettä kunnianloukkauksesta vaikka Kyrö nimitteli häntä epo-gansteriksi? Jo on aikoihin eletty kun noin törkeästi syytöntä ihmistä solvataan eikä mitään sanktioita ole luvassa..
Blogisti on hyvä veikkaamaan. Tuomitaanko Isometsä ja kumppanit perättömästä lausumasta vai hylätäänkö syytteet?
Yari Bigforestia ei voi todistaa syylliseksi, koska hän oli "matalana" henkilöauton matkustamossa odottelemassa silloin kun lääkäri Koponen kävi dopingostoksilla apteekissa. On se ovela mies kertakaikkiaan.
KKO olisi voinut isojen hiihtokisojen alla tai aikana antaakin valitusluvan. Keskellä kesää hiihto ei ole kenellekään tärkeä asia.
Korkeinoikeus on ollut kuitenkin havaitsevinaan, jotain moitittavaa alemmissa tuomioistuimissa, vaikka ei kaikenlaisia juttuja vaivaudu, niin perusteellisesti perustelemaankaan.
esim. edellinen kertomus...
Kuka olisi voinut kuvitella, mitä kaikkea tämä juttu sisällään pitää, vieläkö puhutaan puhtaan urheilun puolesta.
EIT:n Stepenska-tapaus: Valitusluvan ja yksinomaan oikeuskysymysten käsittely saattoi olla EIS 6 artiklan vaatimusten mukaista, vaikka valittajille ei annettu tilaisuutta tulla henkilökohtaisesti kuulluksi ja vaikka valitusluvan hylkäämistä ei perusteltu yksityiskohtaisesti.
KKO:n tulisi tämän oikeusohjeen perusteella edes jollain tasolla perustella valitusluvan epäämispäätöksiä. Miksei kukaan vie tätä käytäntöä EIT:n testattavaksi?
Ei millään pahalla, mutta olisi kiinnostavaa tietää, kuinka paljon valituslupahylkyjen oikea perusteleminen pidentäisi käsittelyaikoja ja herättäisi vaatimuksia lisäresursseista? Ja jos EIS 6 artiklaan hypätään, niin aidoissa perusteluissa on silloin usein pakko sanoa jotain sellaista, joka edellyttäisi vastapuolten kuulemista. Tällöin jo koko valituslupajärjestelmän idea putoaa alta.
Valitusluparatkaisujen perustelmeinen ei toki edellyttäisi lisäresursseja. Hylkypäätöksiä ei nimittäin tarvitsisi perustella "niin maan perusteellisesti, vaan useimmiten lyhyt standarperustelu riittäisi; KHO:ssa muuten sellainen perustelutapa on jo käytössä.
Merkittävissä asioissa, kuten esim. juuri hiihdon doping- jutun tyyppisissä asioissa, luparatkaisun hylkääminen edellyttäisi jonkin verran laajempia perusteluja. Onhan sentään kysymyksessä kaiketi ensimmäinen KKO:een asti edellnyt tapaus hiihdon doping-tapauksesta.
MUistettakoon, että oikeusneuvos Lauri Lehtimaja esitti 90-luvun lopulla eduskunnan oikeusasiamiehen virassa ollessaan, että KKO perustelisi ainakin "tärkeimmissä asioissa" valitusluvan hylkäämistä koskevia ratkaisujaan. KKO:ssa ei kuitenkaan lämmetty edes sanotulle kompromissiesitykselle.
Kun minkäänlaisia perusteluja ei kerrota, on ihmisten vaikea ymmärtää, millä perusteella valituslupaa ei ole suurta julkista huomiota herättäneessä jutussa myönnetty.
Valituslupahakemuksen hylkypäätöstä tulkitaan usein siten, että KKO olisi katsonut, että hovioikeuden rataksu on oikea eikä sitä siis olisi syytä muuttaa. Mutta kuten jo aiemmin blogijutussani mainitsin, KKO tutkii lupavaiheessa ainoastaan luvan myöntämisen edellytykset eikä ota - näin on ainakin KKO:sta kerrottu - kantaa hovioikeuden ratkaisun asiasisältöön.
Vielä: Mitä tulee valitusluvan hakijan vastapuolen kuulemiseen, niin tästäkään ei aiheutuisi ongelmia luparatkaisujen perustelemisen kannalta. Nykyisinkin KKO nimittäin pyytää lupahakemuksen tehneen asianosaisen vastapuolelta usein vastauksen ja ratkaisee lupahakemuksen vasta ko. vastauksen saatuaan.
Edelleen: Jos KKO perustelisi, vaikkapa vain "merkittävimmissä asioissa" ikään kuin "malliksi" valitusluvan hylkäämistä koskevia ratkaisujaan, niin tämä olisi oiva tapata ohjata asianajajia valitusluvan hakemisessa. Nyt kun mitään perusteluja ei kerrota, asianajajat ja muut lakimiehet eivät kerta kaikkiaan tiedä ja ymmärrä, miksi asiaasa ei KKO:n mukaan voida myöntää valituslupaa!
Jos luparatkaisuja perusteltaisiin, niin valituslupahakemusten määrä voisi jopa laskea, kun asianajajat tietäisivät KKO:n aiemmin antamien valitusluparatkaisujen perusteella, että määrätyn laisissa asioissa tai tilanteissa lupaa ei kannata hakea tai luvan saaminen olisi varsin epätodennäköistä.
Tämäkin luparatkaisujen perustelemista puoltava näkökohta näkökohta on keskustelussa kokonaan unohdettu.
Jokos Kanerva keissi on saatu päätökseen, heruiko sitä valituslupaa korkeinpaan vai saadaanko vielä pitkäänkin odotella? Tässä tapauksessa KKO:n ei mielestäni tarvitse edes perustella päätöstään koska Kalske hakee nimenomaan ennakkopäätöstä missä kulkee lahjonnan raja, Hovihan perusteli vapauttavaa päätöstään mm. sillä ettei näillä syytetyillä ollut kyseisellä hetkellä mitään rakennushankkeita meneillään, joten mistään lahjonnasta saatika lahjonnan vastaanottamisesta ei voinut täten olla kyse.
Jos valituslupaa ei heru niin sehän tarkoittaa silloin sitä että bisnesmiehet saavat voidella poliitikkoja mielin määrin kunhan mitään akuuttia projektia ei ole meneillään. Joskus myöhemmin voi hyvinkin olla ja silloin näitä runsaskätisiä lahjoittajia ei tietenkään sovi unhoittaa..
Kenervan tapauksessa KKO:n tulisi ilman muuta myöntää valituslupa.
Ottamatta enemmälti kantaa siihen, pitäisikö kielteiset valituslupapäätökset perustella, on kyllä vaikea nähdä mitään todellista eroa KKO:n ja KHO:n käytännöillä tässä suhteessa.
On vaikea uskoa, että KHO:n mallikokoelmasta kopioitavat qvasiperustelut tyyliin "Sen perusteella, mitä muutoksenhakijat ovat esittäneet ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole hallintolainkäyttölain 13 §:n 2 momentissa säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta." ohjaavat asiamiehiä ymmärtämään hyvän valitushakemuksen saloja yhtään sen enempää kuin KKO:n ei valituslupaa ratkaisut, joita ei edes muodollisesti perustella.
Valitusluparatkaisun perusteluja voidaan ja pitäisikin toki parantaa siitä, mitä ne nyt KHO:n käytännössä ovat. Mutta onhan KHO:n ja KKO:n ratkaisujen välillä kuitenkin se ero, että KKO:lla ei ole perusteluja lainkaan, ei sitten minkäänlaisia.
Lähetä kommentti