1. Pääministeri Jyrki Katainen "jyrisi" Vantaan tiedekeskus Heurekassa tänään: Jos ei ala tapahtua, Suomi laitetaan jäihin. Pääministerin mukaan nyt tarvitaan päätöksiä ja kompromisseja. Katainen kaipaa myös enemmän keskustelua, jossa eri mieltä olevat ihmiset eivät ole toisiaan vastaan (Ylen Uutiset).
2. Millainen mahtaa olla eri mieltä tietyistä asioista keskenään olevien ihmisten väittely, jossa "väittelijät eivät ole toisiaan vastaan"? Sellainenko, joka nähtiin 3-4 päivää sitten Mikkelin torilla, missä Kataisen ja Juha Sipilän piti väitellä keskenään ajankohtaisista kysymyksistä? Ei siitä tietenkään mitään kunnon väittelyä tullut, kun Katainen sanoi heti alussa Sipilälle, että "Juha, sovitaanko, ettei olla mistään asiasta toisiamme vastaan"? Sipilä: "Sovitaan pois, kyllä se minulle käy". Tämän jälkeen herrat paiskasivat kättä sovinnon merkiksi! Ja heureka: väittely oli sillä ohi ja Juha pomppasi jälleen sähköpyöränsä selkään ja maantielle!
3. Heureka-foorumissa pääministeri näytti väsyneeltä ja jopa hieman alistuneen tuntuiselta. Mutta kaikkein rasittuneimman näköinen oli yllättäen oppositiojohtaja Timo Soini. Ilmeisesti Timoa painaa jo nyt seuraavien eli vuonna 2015 käytävien eduskuntavaalien jälkeen persuja odottava hallitusvastuu. Olisiko Soinin sittenkin pitänyt ilmoittaa lähtevänsä ehdolle EU-vaaleihin, jolloin hän olisi päässyt itse kätevästi livahtamaan tulevasta hallitusvastuusta?
4. Kaikki odottavat hallitukselta nyt vain yhtä asiaa: päätöksiä, päätöksiä, päätöksiä. Jotkut vaativat leikkauksia, toiset taas elvyttämistä. Kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä: eläkeikää pitäisi nostaa, palkat pitäisi jäädyttää, työtä pitäisi löytyä ja sitä pitää tarjota lisää, työn arvostusta pitäisi nostaa, rakenteita tulisi uudistaa, Suomen kilpailukykyä pitäisi nostaa, valtio ei saisi enää velkaantua katastrofaalisesti jne, jne. Mutta tämä kaikki edellyttää päätöksiä. Jolleivät työmarkkinajohtajat pääse sopimukseen keskitetystä tuloratkaisusta ja eläkeiän nostosta, hallituksen pitäisi/pitää tehdä tarvittavat päätökset, joilla työmarkkinat puolestaan patistetaan tarvittaviin ratkaisuihin.
5. Miksi muuten eläkeiän määrittely on Suomessa delegoitu työmarkkinajärjestöille, vaikka muissa pohjoismaissa asiasta päättää hallitus ja parlamentti? Tätä sopisi myös joskus myös Kaarlo Tuorin ja muiden valtiosääntöviisastelijoiden pohtia eikä keskittyä aina vaan näpertelemään käytännön kannalta yhdentekevien tutkimushankkeiden kimpussa.
6. Mutta hallitus sen kun lykkää päätöksentekoa. Hallitus kyttää, mitä työmarkkinoilla tapahtuu, ja työmarkkinajohtajat puolestaan, mitä hallitus aikoo tehdä. Hallitus on keskenään erimielinen ja eri hallituspuolueet kyttäävät toinen toisiaan. Kokoomus, rkp ja kristilliset ovat lähes kaikesta eri mieltä kuin demarit ja vasemmisto ja vihreät keikkuvat ikään kuin siinä välissä. Kuten jo alun perin hallitusta muodostettaessa pelättiin, tämä sixpack-hallitus on paljolti toimintakyvytön puolueiden erimielisyyksistä johtuen.
7. Heureka-seminaarin anti ja ainoa johtopäätös konkretisoitui juuri yhteen sanaan: päättämättömyyteen. Pääministeri Katainen nimittäin itse totesi, että "vielä tällä viikolla" hallitus ei tee leikkauspäätöksiä tai muitakaan päätöksiä, vaan asioihin palataan ja niitä tarkastellaan uudelleen ensi kevään "kehysriihessä", jolloin tarvittavat päätökset tehdään.
8. Varsin tuttua puhetta. Sitten kun päästään kehysriiheen, Katainen toteaakin, että no niin, nyt ei tehdä vielä mitään "hätiköityjä päätöksiä", vaan tarvittavat päätökset tehdään sitten syksyllä hallituksen budjettiriihessä. Tämä näytelmä nähtiin tänä keväänä ja nyt syksyllä tätä mantraa toistellaan jälleen. Näin meitä siis viedään "riihestä riiheen".
9. Kun leikkaus- tai muitakaan päätöksiä tai järkeviä rakennuudistuksia ei saada tehdyksi, valtio velkaantuu kiihtyvällä vauhdilla. Tätä menoa valtion velka tulee ylittämään jo tällä vaalikaudella 100 miljardin euron rajan. Joten Italian ja Espanjan tiellä ollaan! On selvää, että hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen päättämättömyyden vuoksi Suomen kv. luottoluokitus tippuu kolmesta A:sta alaspäin ensin pikkuhiljaa ja sitten kiihtyvällä vauhdilla. Tämä nostaa myös asuntolainojen korkoja.
10. Näyttä siltä, että Jyrki Katainen, joka Jörn Donnerinkaan havainnon mukaan "ei oikein näytä pomolta", vitkuttelee päätösten tekemistä tarkoituksellisesti hamaan ensi kevääseen. Silloin hän ilmoittaa "yllättäen" luopuvansa kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja pääministerin vakanssista kesällä tavoitellakseen kesäkuussa pidettävien EU:n parlamenttivaalien jälkeen avoimeksi tulevia komission ja unionin muiden johtoelinten huippuvirkoja.
14 kommenttia:
Tässä yksi heureka lisää.
http://www.tekniikkatalous.fi/talous/yle+suomessa+kaksi+kertaa+luultua+enemman+ulkomaisia+rakennusmiehia/a922303
Ihanaa Suomi, ihanaa! Nyt elvytetään.
Ja kohta on kaikki taas hyvin.
Yksi rakennemuutos voisi olla palaaminen 40 tunnin työviikkoon. Ostovoima ei juurikaan alenisi ja työnanantajat saisivat teetetyksi vähän enemmän työtä. Se olisi kai tehokkuuden lisäämistä. Ja sivumennen sanottuna valtion eläke-ikä taidettiin aikaa sitten nostaa 65 vuoteen. Siirtymäaika on menossa, mutta ensi vuoden jälkeen harva pääsee vanhuuseläkkeelle valtiolta alle 65-vuotiaana. Siltä osin rakennepäätös on jo tehty?
Tuo ehdotus palaamisesta 40 tunnin työviikkoon... Kun päästäisiin edes siihen nykyiseen työviikkoon ja vuositasolla normaaleihin työpäiviin, voisi aikaansaaminen kasvaa. Vasta keväällä mentiin vastakkaiseen suuntaan, kun lomallakin sairastamisen voi vähentää loman jälkeisestä aikaansaannoksesta. Työnantajan koneilla ja kännyköillä tutkitaan netistä kaikkea töihin liittymätöntä ja joillain näyttää sosiaaliseen mediaan tulevan päivityksiä työaikanakin, vaikka eivät tee mitään media-alaa lähelläkään olevaa.
Jos Suomi halutaan kasvuun, hallitus ei ainakaan näytä siinä minkäänlaista esimerkkiä. Muistelen, että eräs ministeri twiittaili jatkuvalla syötöllä rauhoittaen hautajaisissa vain siunaushetken. Hallitus itse osoitti työssä aikaansaamisen toisarvoiseksi, kun sairaiden pitää saada sairaslomat loman jälkeen, vaikka ovat jo parantuneet.
Hyvä että jotakin jäi Himasen keksittäväksi, vaikka pieniä toki ovat maan matosten ongelmat Kalifornian p as palmujen alta katsottuna.
343Olisin mieluummin mennyt parin viikon takaiseen Päämaja-seminaariin Mikkeliin kuulemaan Antti Herliniä ja Olli Rehniä. Heihin verrattuna Heurekassa tarjottiin sirkushuveja.
Vientimarkkinat on meillä huonossa jamassa. Ei auttaneet Haloskan seurueen vientimatkat ulkomaille, joiden tuskin kukaan edes uskoi tuovan apua pitkällä tähtäimellä. PM Kattainen muuten letkautti Esko Ahosta ilkeästi sanoen tämän nykyisin olevan "Venäjän kaupan lobbarina". Lobbareita maa tarvitsee enemmän kuin tyhjää puhuvaa pääministeriä.
Kyllä nuo Haloskan ja Niinistön "vienninedistämismatkat" taitavat olla, ainakin ministereiden ja virkamiesten kohdalla, enemmän virkistäytymismatkoja kuin kunnon työmatkoja.
Esko Aho ainakin itse sanoi, etti hänen tehtävänsä EK:n ao. valtuuskunnan tms. elimen puheenjohtajana ole mitään lobbarin hommaa.
765. Näin valon jo ennen möötin alkua. HS pilapiirtäjä Lasse Rantanen piirsi ravittavia puurokattilan äärellä, takana palmuilee paratiisisaari jonne huvipursi höyryää. Jorma Ollila kauhoo yhteisestä padasta isoimmalla jättikauhalla mulkosilmäisenä häijyläisenä ! Tämä pääkirjoituksen kuvituksena 26.8. Heurekatunnelmaa lehti nostatti raporttisivulla aukeaman yli repäistyllä "Suomalaiset hyväksyvät säästöt naapurin eduista".
Kokousväki lienee hikeentynyt Hesarin petoksesta ja olisiko Antti Herlinkin hälytetty, joka tapauksessa tänään 27. lehti imartelee vastuunkantajamiehistöä henkilöittäin värikuvilla,kaikki 52 kpl. TV-uutisissa vilahti joku kokouksen kevennys kun laborantti pussautti ilmoille hilavitkuttimestä, oliko vesihöyryä, yhteisrööki-sähkösätkä? Vaiko kyynelkaasulevitin, nukutuspilvessä ei olisikaan uutuusarvoa. Sitä paitsi anestesia oli myyty jo vuosia sitten GE:lle Instrumentariumina, GE:n omia uniikkeja seteleitä,commercial papareitä eli yritystodistuksia vastaan. Ne taas myytiin Ilmariselle eläkesijoituksina -mme. Ja sitten uusittiin ja uusittiin. Lääkäri-insinöörit duunasivat niille korkoa. Asiaa auttoi GE asiantuntijalautakunnat, joilla alan laatunormit lobattiin ja hinnat kohotetiin edistysdynaamisille tasoilleen.
Bushin valtiovarinministeri Hank Paulson ent.Goldman Sacks pääjohtaja kertoo muistelmissaan kuinka GE Jeff Immelt hyppäsi hänen puheillaan 2008 kinuamassa rahaa, kun globaalit eläke- ja sijoitusrahastot vetivät uloslainattuja rahojaan sisään. Ja saihan Immelt, US valtiolta ja Fediltä.
Siinä Lasse Rantasen häijyssä piirroksessa ei siis hämmennelty keitosta ylös konsensukseen, vaan alas omiin mahoihin, joulupukkiyhteiskunnan mannalahjaa, josta pelotellaan sen nyt taas olevan juuri loppumassa. Olkaa kiltisti.Ehkä pukki tulee.
765.5 Eläkehomma organisoitiin työmarkkinaosapuolille kun muuten oltaisiin jääty syytinkiaikaan. Se oli myös sitä Mauno Koiviston /Virkkusveljesten pakkokasvumallia. Se soi firmoille investointifyrkkaa laajeta työllistää uudistaa. Homma toimi, kapitalisti pysytteli verhojen takana. Sieltä hän palasi pääluottamusmiehen ja insinöörin hallitsemaan tehdassaliin noin v.1995 , viittasi 360 asteen käsikaaren ja ilmoitti omistavansa koko höskän -jota palkkaväki oli luulotellut omakseen. Ja möi sen ulkomaille pelastaakseen edes pohjat kuten Ahlström Capital tai Ehrnrooth Rosenlew Serlacius Schauman UPM. Tehtaiden oli aika vaihtua tuotantoinsinööriydestä osinkomasiinoiksi, asemoitua uusiin maanosiin ja pitää vähät kotimaiset osake-erät rahaavaluttavampina kuin kokonaiset Tehdaspaikkakunnat ikinä. Useassa kohtaa oli Ilmarinen mukana. Ja oli myös Kiinaan Latinoon menossa.
765.9 Eilen Kansallisteatterin kellarissa Lavalkubilla oli hieno tietokirjaraati. Nostaisin yhden sivulauseen tähän. Kari Enqvist ja Jaakko Hämeen-Anttila lausuivat kuinka kvarkeista on hankalampi puhua yleisötajulle sitä syventävässä/laajentavassa hyvässä tarkoituksessa, kuin on islamista tai uskontojen kamppailuista. Enpä tiedä onko. Minulle tämä arkinen raha ja sen instituutiot näyttäytyvät sitä arvoituksellisemmilta, mitä voimaperäisemmin niihin koen pureutua. Se on ihan taikuutta ja mysteeriä. Tuolta Princetonista minne Hämeen-Anttila oli kutsuttuna mennä, kirjoittaa sellainen jättiläinen kuin Harold James raha- ja yhteiskunta-asiaa, syväsosiologiaa. Kai yksi aikamme suurimmista näissä kerrostumissa. Häntä pääsee lukemaan päiväkohtaisista googlaamalla Project Syndicatea, tätä George Soroksen liikkeelle rahoittamaa lukusalonkia.Ei portsareita.
Piti sanomani että meillä tämä työeläkesysteemi uskoteltiin aktuaaritieteeksi,todennäköisyys-, (eläke)vakuutusmatematiikaksi. Sitä olivat olevinaan subprimejohdannaisetkin AAA luokiaan myöten, bbb alaluokkiakin oli. (Nämä alimmat ne vasta tienasivatkin, ja kun romahtivat, olivat vakuutetut CDS:illä mm. AIG:ssä.)
Oikeasti se AAAlaskuoppi oli mainosretoriikkaa. Suomessa tellilelli aktuaari-pykäläpuhe oli tietty edunsaajien loitommalla pitämistä. No niin. Nolottaa innostukseni.Jukka Sjöstedt
Ei pidä unohtaa sitä, että vienninedistämismatkoilla on usein myös edistetty kohdemaiden oikeusvaltiokehitystä oikein olan takaa.
olli Rehn oli alunperin Suomen ehdokas EU:n Korkean Edustajan virkan. Vaihtoehtoisen strateisen nojalla hänet sitten valiittin toiseen tehtävään.
Björn Wahlroosin mukaan Suomea todellakin johdetaan RUK:n opeilla. Niinpä silloin tällöin kuulee inttiin menoa perusteltavan samoilla sanoilla kuin kepun pj. Juha Sipilä kiitteli eilistä Heureka-seminaaria, mahdollisuudella tutustua toisenlaisiin suomalaisiin.
Tuttavuutta sitten syvennetään kertausharjoituksilla.
Päätöksen tekemisen hitaus on tullut julki usein hallituksemme työskentelyssä. Syynä on selvästi se, että päätöksiä tekemällä aina jonkin hallituspuolueen kannattajaty kokisivat tyulleensa syrjityiksi. On vaikeaa löytääkompromissia, joka sopisi kaiklille. Vielä vaikeampi löytää kompromissia, joka olisi hyvä Suom,en taloudelle.
On kuitenkin yksi asiaryhmä, josta hallituksemme on usein kyennyt päättämään hyvin nopeasti. tai ainakin kansalle ja eduskunnalle on annettu käsitys, jotta päätös tulee tehdä nopeutetulla aikataululla ilman harkinta-aikaa.
Tarkoitan tietysti Etelä-Euroopan kriisimaille annettavaa avustusta tai näiden ehtojen lieventämistyä. Miljardeja on lahjoitettu, anteeksi annettu lainaksi liki yhsden yön miettimisajalla. koska valtiolla ei ole ollut näitä miljardeja, ne on lainattu valtion kontolle liki silmänräpäyksessä. Aluinperin voitollisiksi laskettujen avustusmiljoonien ehtoja on mulkattu, jopa palautettu kriisimaille liki ilman miettimisiä. JNE.
Edellinen kertoo sen, että hallituksen päättämättömyys on valikoivaa. Päätökset, jotka koskevat vain välillisesti omaa äänestäjäkuntaa, kyetään tekemään nopeasti. Suomalaisten elinolosuhteisiin puuttuvat päätökset jäävät tekemättä tai tehdään vasta pitkän harkinta-ajan ja monien kompromissiien jälkeen.
Taas tulli otsikoissa
http://www.hs.fi/kotimaa/AL+Tulli+voi+joutua+maksamaan+autojen+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6veroja+takaisin+kymmenill%C3%A4+miljoonilla/a1377653652086
Tulli voi joutua maksamaan päästöveroja takaisin kymmeniä miljoonia
Ministeriöstä ilmoitettiin tuomion jälkeen, ettei lahjuksen otto suinkaan estä puheenjohtajaa jatkamasta toimintaansa puheenjohtajana. Muutkaan toimenpiteet eivät tule kysymykseen. Kysehän oli vain 20 päiväsakosta.
Onko oikein päätellä, että ministeriötasolla Suomessa voi ottaa vastaan lahjuksia ilman huolta viran menettämisestä?
Lähetä kommentti