1. Helsingin käräjäoikeudessa meneillään olevilla ATK:n "kiusaamiskäräjillä", jotka kulminoituvat Hilkka Ahteen ja Timo Rädyn väliseen mutapainiin, koettiin eilen hienoinen yllätys, kun syytteessä oleva Räty väitti Hilkka Ahteen ehdottaneen hänelle seksisuhdetta vuonna 2005. AKT:n entistä puheenjohtajaa Rätyä syytetään jutussa työturvallisuusrikoksista ja pahoinpitelyistä, syytteessä on myös kaksi muuta ATK:n johtohenkilöä. Syyttäjän ja asianomistajien mukaan Räty kohteli AKT:ssa viestintäpäällikön vakanssilla ollutta Hilkka Ahdetta ja entistä sihteeriään epäasiallisesti.
2. Timo Rädyn mukaan Hilkka Ahde oli ehdottanut hänelle jo melko pian taloon eli ATK:n palvelukseen tultuaan, että "meillä pitäisi olla seksisuhde". Räty väitti Hilkan kertoneen, että hänellä oli aviomiehensä Matin lupa olla seksuaalisessa suhteessa muiden kanssa. Räty, joka oli kieltäyytnyt moisesta ehdotuksesta, sanoi kokeneensa tilanteen hyvin ahdistavaksi muun muassa siksi, että ATK oli tukenut Matti Ahteen eduskuntavaalikampanjaa. Räty kertoi, että jo tämän tapahtuman jälkeen hän oli alkanut ottaa Hilkkaan "etäisyyttä".
3. Hilkka Ahde tyrmistyi Rädyn väitettä, joka on hänen mukaansa törkeä vale. Syyttäjäkin ihmetteli Rädyn väitettä ja kysyi, miksi Räty ei ollut tuonut väitettä esiin jo silloin, kun häntä kuultiin esitutkinnassa. Rädyn mukaan häneltä ei ollut esitutkinnassa edes kysytty asiasta. Räty selitti hurskaasti olleensa siinä uskossa, ettei kaikkia asioita tarvitse lähteä tässä maailmassa penkomaan.
4. Ahteen avustaja näki Rädyn logiikassa ristiriitaisuuksia. Tällä oli ilmeisesti tarkoitus viitata Rädyn aiempaan kertomukseen, jonka mukaan hänen käyttäytymisessään Hilkka Ahdetta kohtaan ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia ennen vuotta 2009. Oikeudenkäynnin ensimmäisenä istuntopäivänä Hilkka Ahde oli kysyttäessä kertonut, että Räty ei ollut ahdistellut häntä sekusaalisesti; tätä asiaa kysyi Räydyn avustaja Heikki Lampela.
5. Myöhemmin eilen tiedotettiin, että Hilkka Ahde on tehnyt rikosilmoituksen, jonka tarkoituksena on selvittää, syyllistyikö Timo Räty sanotulla väitteellään törkeään kunnianloukkausrikokseen. Ahteen mukaan väite on törkeä ottaen huomioon asian saama julkisuus.
6. Mikä nyt "neuvoksi"? No, lehdistö, varsinkin iltapäiväsellainen, on tottunut selvittämään tällaiset pikku oikeudelliset ongelmat ottamalla yhteyttä Itä-Suomen yliopiston Joensuun osastossa työskentelevään rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvaseen. Tämä joskus "Joensuun oraakkeliksi" mainittu oikeustietelijä vastailee sangen mielellään median esittämiin oikeudellisia ongelmia koskeviin kysymyksiin. Tällä kertaa asiaa lähti Tolvaselta kyselemään Helsingin Sanomat.
7. Vastaus tuli nytkin kuin apteekin hyllyltä. Hesari kertoi siitä tänään aamupäivällä verkossaan otsikolla "Oikeusprofessori ei usko Hilkka Ahteen rikosilmoituksen johtavan mihinkään". Tolvasen mukaan Hilkka Ahteen tuleva rikosilmoitus Timo Rädyn puheista ei todennäköisesti johda ainakaan langettavaan tuomioon. Rikosilmoitus voi johtaa kyllä poliisitutkintaan mutta ei välttämättä syyteharkintaan saati oikeudenkäyntiin asti, arvioi Tolvanen. "Rädyllä on syytetyn asemansa vuoksi tavallista suurempi vapaus tuoda toisesta ihmisestä epäedullisia asioita ilmi. On olemassa oikeuskäytäntöä, jonka mukaan itseään oikeudessa puolustaessa saa puhua tuhmempia kuin muuten", perusteli Tolvanen.
8. Totta tietenkin on, ettei syytetyllä ole rikosasiassa totuusvelvollisuutta, vaan hän voi vaieta tai kertoa myös ns. muunneltua totuutta. Kunnianloukkaukseen syytetyllä ei ole kuitenkaan itseään puolustaessaan lupa syyllistyä.
9. Matti Tolvasen mukaan mahdollisen oikeusprosessin kannalta on ratkaisevaa, pystyykö syyttäjä osoittamaan Rädyn väitteet perättömiksi. Tällöin syyttäjällä pitäisi olla näyttöä, ettei Hilkka Ahde ehdotellut Timo Rädylle seksisuhdetta vuonna 2005. "Menneisyydessä mahdollisesti loukkaavan väitteen esittäjän velvollisuus oli näyttää väitteensä toteen. Nykyisen lain mukaan näyttötaakka on syyttäjällä. Hänen pitää pystyä näyttämään väite perättömäksi", Tolvanen tykittää. Tolvasen mielestä Timo Rädyn asianajaja Heikki Lampela oli oikeassa medialle eilen antamassaan lausunnossa, että Hilkka Ahteen "kannattaa rauhoittua ja harkita uudemman kerran, onko rikosilmoituksen tekemisessä järkeä".
10. Hilkka Ahteen ilmoitus rikosilmoituksen tekemisestä on toki taktinen veto Timo Rädyn inhottavalta tuntuvan väitteen johdosta - mitä muuta Hilkka Ahde itse asiassa olisi voinut tehdäkään. Voi olla, että ajatus rikosilmoituksen tekemisestä raukeaa, jos Hilkka Ahde voittaa nyt meneillään olevan jutun ja Timo Räty tuomitaan syytteen mukaisesti.
11. Mutta kummalla osapuolella, syyttäjällä vai rikoksesta epäillyllä, mahtaa "ihan oikeesti" olla todistustaakka sanotunlaisesta väitteestä? Pitääkö syyttäjän tai, jos syytettä lähtee ajamaan vain asianomistaja, tämän näyttää sanotunlainen väite perättömäksi, vai onko kunnianloukkausrikosjutun vastaajan näytettävä, että väite pitää paikkansa?
12. Syyttömyysolettamaan kuuluu keskeisenä elementtinä syyttäjän todistustaakka (OK 17:1.2). Syyttäjän on näytettävä toteen rangaistavuuden edellytykset, eli positiiivisten edellytysten lisäksi myös negatiiviset rangaistavuuden edellytykset, esimerkiksi se, että henki- tai pahoinpitelyjutussa ei ole ollut käsillä hätävarjelutilanne.
13. Tästä pääsäännöstä saattaa kuitenkin olla joitakin poikkeuksia. Vanhastaan on esimerkiksi katsottu, että kunnianloukkauksesta syytetyllä voi olla esitettyjen tosiseikkojen totuuussisältöä koskeva todistustaakka. Tähän viittaa myös professori Matti Tolvanen todetessaan, että "menneisyydessä" mahdollisesti loukkaavan väitteen esittäjällä oli velvollisuus näyttää väitteensä toteaan. Tolvasen mainitsema "menneisyys" ei kuitenkaan ole kovin kaukana takanapäin, sillä vuoteen 2000 asti Suomessa voimassa olleen rikoslain asianomaisen säännöksen mukaan kunnianloukkauksesta syytetyllä oli oikeus ja velvollisuus esittää todennäköisiä syitä herjauksensa tueksi.
14. Nykyisin voimassa olevassa kunnianloukkausta koskevassa rangaistussäännöksessä (RL 24:9) ei ole vastaavaa syytetylle asetettua todistustaakkaa. Mutta toisin kuin Matti Tolvanen antaa ymmärtää, kunnianloukkausrikosta koskevaa todistustaakkaa ei ole ollut vuoden 2000 lainmuutoksen yhteydessä tarkoitus muuttaa ainakaan oleellisesti.
15. Kunnianloukkausrikossyytteen oikeuskäsittelyssä on minusta edelleen perusteltua lähteä siitä, että syytetty joutuu esittämään näyttöä väitteidensä todenperäisyyden tueksi ennen kuin todistustaakka väitteiden perättömyydestä kääntyy syyttäjälle ja/tai asianomistajalle. Muutoinhan kunniansa menettäneen asianomistajan voi olla täysin mahdotonta osoittaa, että väitteet ovat perättömiä. Negatiivisten seikkojen toteen näyttäminen on yleensäkin vaikeampaa kuin seikan vastakohdan näyttäminen. Riita-asioissa tämä näkökohta on yksi varteenotettava todistustaakan jakoa koskeva koskeva seikka. Kun kunnianloukkausteoissa on kysymys asianosaisten välisestä konfliktista, jossa yleisellä edulla ei ole merkittävää roolia, voidaan todistustaakka kunniaa loukkaavien väitteiden todenperäisyydestä myös tällä perusteella asettaa vastaajalle.
16. Syyttömyysolettama, jonka mukaan jokaista on pidettävä syyttömänä, kunnes syyttäjä (tai asianomistaja) on osoittanut vastaajan syyllisyyden toteen, on tietenkin selkeä pääsääntö. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kuitenkin joissakin tapauksissa hyväksynyt käännetyn todistustaakan myös rikosasioissa. Kunnianloukkausrikokset ovat sellainen asiaryhmä, jossa käännetyn todistustaakan omaksumiselle voidaan esittää varteenotettavia reaalisia perusteita. Ihmisoikeustuomioistuin on edellyttänyt, että syytetyn todistustaakka pysyy kohtuullisissa puitteissa ja että syytetyn oikeusturvasta huolehditaan riittävästi. Tämä merkitsee sitä, että syytetyn todistustaakalle ei voida asettaa kovin korkeaa näyttökynnystä. Kuitenkin on edellytettävä, että syytetty saattaa väitteensä todenperäisyyden uskottavaksi. Tämän jälkeen todistustaakka väitteen perättömyydestä siirtyy syyttäjälle tai syytettä yksin ajavalle asianomistajalle. Vrt. myös KKO 2010:88.
17. Väite siitä, että firman tai järjestön palveluksessa oleva naimisissa oleva nainen ehdottaa kohta palvelukseen astuttuaan firman pomolle seksisuhdetta, vaikuttaa yleisen elämänkokemuksen mukaan sen verran epätavalliselta, että todistustaakka olisi myös tällä perustella järkevää asettaa väitteen esittäjälle. Yleisempää lienee päinvastainen tilanne eli se, mainitunlaisen ehdotuksen tekee miesjohtaja naispuoliselle alaiselleen.
18. Matti Tolvasen esittämä näkemys todistustaakasta on liian kategorinen. Monet näkökohdat perustelevat todistustaakan asettamista väitteen esittäjälle. Lakia sovellettaessa ei voida lähteä yksinomaan teorioista ja pääsäännöistä, vaan huomioon tulee ottaa myös reaaliset näkökohdat ja käytännön tarpeet.
35 kommenttia:
Mahtaisiko tuohon väitteen todenperäisyyden uskottavuuteen (jossa siis taakka siirtyy asianomistajalle) riittää kymmenen kylänmiehen kertomus, että kyllä se (asianomistaja X) nuoruusvuosinaan oli kaikkien petikaveri ja varsinainen miehennielijä :)?
Logiikan ihan perussääntöihin kuuluu, että jonkin asian olemassa olemattomuutta ei voi todistaa! Jonkin asian todistamisessa on nimenomaan kyse asian olemassa olon todistamisesta.
Tämä tosiasia täytyy myös usein jääräpäisten juristien tunnustaa. Annettakoon siten sijaa reaalisille argumenteille.
Rouva Ahde harkitsi vuosi sitten Hesarin haastamista oikeuteen
kunnianloukkauksesta lehden vihjaillessa, että työpaikkakiusaamisen syynä olisikin väitetyn seurustelusuhteen loppuminen. Harkinnaksi kuitenkin jäi!
Toolvanen! Miksi minun pitää todistaa etten ole sellainen nainen?
Päättäjät hinkuvat nyt tutustumaan vankilaoloihin. Eilen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tutustui Keravan vankilaan ja tänään Helsngin huumepoliisin päällikkö passitettiin tutkintavankeuteen. Olisiko kyseessä vain huumepoliisin pomon soluttautuminen vankien joukkoon huumerikosten selvittämistä silmällä pitäen?
Ja tutustuminen putkaan menee yhä korkeammalle tasolle nyt on KKO:jäsen käväissyt tutustumassa putkan pahnoihin. Naiset näyttävän riehaantuvan Ahteen ja Mansikkamäen johdolla vallan vallattomiksi näin pikkujoulukauden kynnyksellä.
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2013/11/16/korkeimman-oikeuden-tuomari-putkaan---ei-maksanut-taksilaskua-ja-niskoitteli-poliisille
Piristävä lauantaiaamun uutinen!
Noh, pieni putkareissu sen kun vaan on omiaan hiukka piristämän tuomaria, ja kokemuksistaan hän voi sitten alustaa vaikkapa korkeimpien oikeuksien tuomareiden naisjaoston pikkujoulujuhlassa otsikolla "Mitä mukaan putkaan".
Eihän noita tuollaisia tuomarin töitä jaksaisikaan muuten alvariinsa tehdä, jollei kävisi välillä ottamassa hieman vauhtia "elävästä elämästä" ja tutustumassa niihin oloihin, joihin "asiakkaitaan" työkseen passittaa!
Tsemppiä vaan Lissulle! Muistan hänet oikein terhakkaana tyyppinä mm. tuomarinuratoimikunnan ajoilta parikymmentä vuotta sitten. Niiden pikkusikareiden jatkuvan polttamisen hän voisi kyllä lopettaa!
Virkamiesten kurinpitomenettely ei koske tuomareita, muissa maissa asia on yleensä toisin.
Ruotsissa sikäläisen korkeimman oikeuden oikeusneuvos Leif Thorsson kärähti muutama vuosi sitten seksin ostamisesta alaikäiseltä pojalta, kuten olen blogissani joskus kertonut. No, oikeusneuvos sai syytteen, mutta julkisen oikeudenkäynnin välttämiseksi asia käsiteltiin umpikirjallisessa rangaistusmääräysmenetelyssä ja Thorsson sai pikku sakon.
Ruotsissa myös tuomareita koskee virkamiesten kurinpitomenettely. Silloinen oikeuskansleri Göran Lambertz, joka nimitettiin sittemmin HD:n jäseneksi, ei kuitenkaan halunnut käynnistää rangaistusmääräysmenettelyn jälkeen enää kurinpitomenettelyä, jossa LT olisi voitu mahdollisesti erottaa virastaan. Niinpä seksin ostamisesta tuomittu korkea tuomari istui virassaan vielä monta Herran vuotta!
Nykyisin EIT:n kanta ne bis in idem -kiellon soveltamisesta ilmeisesti estäisi erillisen kurinpitomenettelyn, jos virkamies/tuomari on jo tuomittu oikeudessa saman teon johdosta rangaistukseen.
Pitävien näyttöjen saaminen suuntaan tai toiseen voi olla vaikeaa, mutta arkikokemus sanoo, että noin räväkästi pystyy riitelemään vain entinen lemmenpari.
Lemmenpari tai ei, mutta tuskinpa mahdollinen lyhytaikainen seksisuhde asianosaisten välillä vaikuttaisi mitenkään nyt käsiteltävässä asiassa!
Engel -kriteerin mukaan virkamiehen erottamisessa tai varotuksessa ei ole kyse rangaistuksesta, joten n.b.i.i. -kielto ei sovellu.
Virkamieslakiin lisättiin muutama vuosi sitten myös tuomareita koskevat säännökset virkamiesoikeudellisista säännöksistä. Eli kyllä Liisa saa elää torujen pelossa.
Liika juominen osoittaa jonkin sortin hedonismia. Taksikyydin maksamatta jättäminen puolestaan halveksuntaa pacta sund servanda -periaatetta kohtaan. Henkilötietojen antamatta jättäminen pilkallista suhtautumista virkavaltaa kohtaan. Suusanallinen riitautuminen taas vain kotikasvatuksen puutetta.
Ja tietysti Pauliine Koskelolle olisi pitänyt kertonut oma-aloitteisesti ja heti tapahtuman jälkeen, eikä vasta HS:n toimittajan kehotuksesta.
Toivottavasti Liisa ei ikinä osallistu minun juttujeni ratkomiseen.
Virkamieslaissa on toki myös tuomareita koskevia säännöksiä, mutta kaikkia virkamieslain säännöksia ei sovelleta tuomareihin.
Tuomaria ei voida julistaa virkansa menettäneeksi muutoin kuin tuomioistuimen tuomiolla sellaisesta rikoksesta, josta laki säätää viraltapanon.
Tuomaria, toisin kuin muita virkamiehiä, ei voida irtisanoa tai lomauttaa taikka hänen virkasuhdettaa purkaa. Tuomari voidaan pidättää tuomioistuimen päätöksellä virantoimituksesta, jos häntä vastaan on käynnistetty rikosprosessi rikoksesta, josta voi seurata viraltapano.
Vuoden 2010 alusta tuomarille on voitu antaa kirjallinen varoitus samoin edellytyksin kuin muillekin virkamiehille: toiminta vastoin virkavelvollisuutta tai niiden laiminlyönti. Varoitus tulee kysymykseen sellaisten vähäisten rikkomusten osalta, jotka eivät ole virkarikoksena rangaistavia. Varoituksen antaa ao. tuomioistuimen päällikkötuomari.
"Toivottavasti Liisa ei ikinä osallistu minun juttujeni ratkomiseen".
Anonyymi ei voi kuitenkaan valita tuomareitaan, vaikka esim. Matti Norri on joskus tätä ehdottanut!
Vai haluaisiko anonyymi kenties jäävätä "Lissun" omista jutuistaan?
Se ei käytännössä hevin onnistu edes silloin, kun KKO:n tuomari on jäävi. KKO, KHO tai hovioikeus ei näet kerro kirjallisessa menettelyssä etukäteen ratkaisukokoonpanoaan asianosaisille, joten nämä eivät voi tehdä väitettä mahdollisesta esteellisyydestä, vaikka haluaisivatkin. Asianosaiset saavat tietää kirjallisessa menettelyssä KKO:n. KHO:n tai hovioikeduen tuomareiden nimet vasta heille annetuista tuomioista.
Tämä käytäntöä vaivaava ilmiselvä puute ja epäkohta tuli esiin mm. tunnetussa parveketupakointijutussa, joka ratkaistiin KKO:ssa ns. "tupakkakokoonpanossa" oikeusneuvos Mikko Tulokkaan puheenjohdolla muutama vuosi sitten.
Mutta eivätähän nämä meidän "terhakkaaat" ja pätevät laillisusvalvojamme tämän(kään) asian takia korviaan lotkauttaneet!
Liisa on edelleen kelpoinen tuomarin tehtäviin. Itse asiassa hän voisi hakea vaikkapa oikeuskanslerin virkaa, jos sellainen tulisi lähiaikoina auki ja haettavaksi.
Onhan tällä meidän nykyiselläkin oikeuskanslerillamme "oma putkayö" menneisyydessä takanaan! Se ei estänyt hänen nimittämistään korkeaan laillisuusvalvojan virkaan.
Tämä Tolvanen tuntuu olevan niin käärmeissään Hilkka Ahteelle, että suoltaa sieltä itärajalta koko ajan mitä mielikuvituksellisimpia
syytöksiä ja mielipiteitä Ahteesta. Töihin meno AKTn tiedottajaksi oli Tolvasen mukaan muka korruptiota jne... Onkohan professori joskus yrittänyt...
Rekrytointitapa, jolla Hilkka Ahde palkattiin ATK:n viestintäpäälliköksi osoittaa ainakin, että yhdelläkään asianosaisista ei ole luonteenlujuutta tai moraalista selkärankaa.
Pöytäkirjasta Timo Rädyn kertomana:
--– Hilkka Ahde palkattiin liittoon syksyllä 4.9.2003. Hänen miehensä oli valittu kansanedustajaksi samana vuonna, ja liitto oli ollut tukemassa hänen vaalikampanjaansa. Tapasin Matti Ahteen Lahdessa Hilkka Ahteen järjestämillä viinijuhlilla ja siellä Matti Ahde kertoi Hilkan tilanteesta ja Hilkan tarpeesta saada töitä.
Töitä järjestyi, mutta palkattiinko rouva Ahde ATK:hon siksi, että herra Ahde saataisiin ehkä myöhemmässä vaiheessa myötämieliseksi jollekin hankkeelle? Tästä oli kysymys, kun professori Tolvanen puhui korruptiosta!
Anonyymi sanoi ...
"Toivottavasti Liisa ei ikinä osallistu minun juttujeni ratkomiseen."
Nyt sinulle on tuosta putkareissusta muodostunut aivan väärä kuva Liisasta.
Taksikyydin maksamattomuus johtui siitä, että Liisa oli unohtanut lompakkonsa KKO:een; milläs maksat, kun rahaa ei ollut. Se, ettei ollut ja niskoittelu menevät juopumuksen tiliin. Juopumus taas johtui siitä, että oikeusneuvosten vuosikokouksessa oli ryypiskelty, mihin tottumattomana Liisa oli menettänyt kontrollinsa.
Aikanaan Espoon kihlakunnanoikeudessa asioidessani opin tuntemaan Liisan varsin pätevänä ja erittäin sympaattisena tuomarina.
"Töitä järjestyi, mutta palkattiinko rouva Ahde ATK:hon siksi, että herra Ahde saataisiin ehkä myöhemmässä vaiheessa myötämieliseksi jollekin hankkeelle? Tästä oli kysymys, kun professori Tolvanen puhui korruptiosta!"
Tolvasen pitäisi tietysti ottaa ensin selvää, miten asia oli, eikä heitellä julki vain tuollaisia epäilyjä ilman minkäänlaista näyttöä! Iltapäivälehtien tasoa koko Tolvanen.
Ihmeellistä asioiden juridisointia: "taksimatkan maksamatta jättäminen osoittaa halveksuntaa pacta sunt servanda- periaatetta kohtaan". Eikä osoita. Ei siinä ole sen kummoisemmasta asiasta kyse kuin, että henkilöllä on mennyt hieman överiksi alkoholin kanssa, jolloin on tullut vähän töppäiltyä.
Kaikkihan sitä välillä tekee vähän hassuja. Mansikkamäki itsekin totesi, että hirveästi hävettää, ja sen voi uskoa. Minusta se riittää; ei kaikkea, ihan tavalliseen elämään kuuluvia, asioita tarvitse niin kauheasti paheksua. Olkoonkin, että kyseessä on merkittävässä asemassa oleva henkilö.
Mansikkamäki voi kyllä minun asioita hoitaa, jos sikseen tulee. Sitä vastoin, toivon, ettei tällaiset kaikenmaailman paheksujat niitä hoitelisi, sillä he eivät selvästikään omaa inhimillistä kykyä ymmärrykseen; kauheita tiukkapipoja!
"Toivottavasti Liisa ei ikinä osallistu minun juttujeni ratkomiseen".
Mikähän tämä tällainen jeppe on, jolla on jatkuvasti omia juttuja KKO:ssa vireillä? Ilmeisesti joku "ammattivalittaja" tai -kantelija.
Pienet harha-askeleet tekevät elämän jännittäväksi ja poistavat siitä hetkeksi sovinnaisuuden ja virallisuuden. Liisakin on vain ihminen, mutta miksi ihmeessä sovittelukykyisen tuomarin maineessa oleva nainen ei tarjonnut taksikuskille kodistaan vaikka Aalto-maljakkoa "pantiksi" ja lupaukseksi maksaa taksikyyti jälkikäteen vaan lähti sanalliseen kärhämään kuljettajan kanssa?
http://www.hs.fi/kotimaa/Poliisiylijohtaja+Paatero+Tilanne+on+eritt%C3%A4in+vakava/a1384656163509
"Kaikki ovat syyttömiä niin kauan kunnes toisin todistetaan", Paatero sanoi."
Niin...
MIkko Paatero on tunnettu aina nyt vangitun huumepoliisin päällikön (Aarnio) vankkana tukijana. Kun on paljastunut, että Aarniolla on läheiset kytkökset rikollisliigan pomooon, joka on junaillut poliisin seurantalaitteiden hankintoja. on tilanne erittäin vakava myös Mikko Paateron itsensä kannalta.
Tilanne on niin vakava, että Paateron tulisi ymmärtää erota virastaan. Homma ei ole eikä ole ollut selvästikään hänen hanskassaan.
Matti Ahdetta epäiltiin taannoin AHDistelusta. Ja nyt sitten Hilkkaa! Ensiksi mainitusta tulee mieleen Veikkaus, ja oma veikkaukseni on: Hilkka selviää kyllä epäilyistä. Oliskohan hän pannut asiaa vireille, jos olisi ollut siinä primus motor?
Kunninanloukkausta koskeva rikosilmoitus on siis ymmärrettävä, mutta ei johtane mihinkään. Tuollaisista aikuisten kahdenkeskisistä puheista ja teoista on vaikea saada näyttöä, jopa mahdotonta, ellei saada vaikkapa DNA-näytettä, kuten neiti Monica Lewinskyn mekosta. - Mutta pannaanpa poliisi tutkimaan, niin pysyy poissa pahanteosta!
- Tulin blogistin edellistä aihetta kommentoidessani kehumaan Brynolf Honkasaloa. Sen jälkeen luin vasta ilmestyneen, erinomaisen kirjan Markku Jokisipilä - Janne Könönen: Kolmanne valtakunnan vieraat. Sivulla 135 kirjoitetaan:"Kristalliyö toi muutenkin vahvasti esille sen, ettei Hitlerin Saksan radikaalien ja väkivaltaisten puolien hyväksyminen ollut Suomen kulttuuriälymystön keskuudessa ollenkaan tavatonta. Helsingin yliopistolla asia nousi esiin, kun Amsterdamin yliopisto pyysi sitä liittymään vetoomukseen Saksan juutalaisten puolesta. Rikosoikeuden professori Brynolf Honkasalo haukkui pyynnön tammikuussa 1939 ´juutalaismaiseksi tilaamiseksi´ ja leimasi Amsterdamin ylilopiston ´juutalaisvaltaiseksi´". - HY:n rikosoikeuden professorikin voi erehtyä (ja erehtyä pahasti, kuten Iiro Viinanen sanoisi). Prosessioikeuden professoreista en tiedä... ps Honkasalon entinen sukunimi oli Adolfsson.
Poliisi ei kenties lähde tutkimaan Hilkan rikosilmoitusta tai syyttäjä nostamaan syytettä. Mutta asianomistaja voisi itse syytteen nostaa, mutta tuskinpa tässä tapauksessa.
Nyyssönen siis ilmeisesti peruu "kehunsa" Brynolf Honkasalon 1960-luvulla esittämän juridisen kannanoton johdosta sen takia, mitä Brynkka oli lausahtanut joskus 1930-luvulla Amsterdamin yliopiston vetoomuspyynnön johdosta! Hm, perustehan se on toki tuokin.
Brynolf ei siis sentään muuttanut Honkasalon nimeään takaisin Adolfsoniksi Aatun valtaantulon kunniaksi.
Ei ollut tarkoitukseni himmentää Honkasalon rikoslaillista elämäntyötä. Ko. kirjassakin on vallalla hyvin ymmärtävä näkemys: kaikenlaisia höyrypäitä liikkui Suomessakin vapaalla jalalla 30-luvulla, ja fiksummatkin ihmiset menivät Aatun retkuun, mutta pitää ymmärtää, mikä oli henkinen ilmapiiri silloin, kun itärajan takana oli toinen hirviövaltio väkivaltakoneistoineen.
Mutta kyllä noille Saksan ihailijoillekin olisi ollut jälkikäteen terveellistä käydä vaikkapa Oswiezimissä, samoin kuin 70-luvulla Porthanian edessä Tiedonantajaa jakaneille lukea "Gulag".
Niin, Gulagin lukeminen suomeksi oli mahdotonta kirjan ilmestymisen aikoihin ja kauan sen jälkeenkin, sillä kuten toveri Kalevi Sorsa vihdoin vuonna 1991 tunnusi, hänen johtamansa Suomen hallitus, jota käskytti puolestaan Urho Kekkonen, kielsi v. 1974 Tammea julkaisemasta Solzenitsyin Vankilerien saaristo -kirjaa.
Olen Jyrkin kanssa samaa mieltä todistustaakan jaosta tässä tilanteessa. Pätevää juridista tekstiä Jyrkiltä. Itsekin ihmettelin lehdestä lukemaani Matin kantaa.
Mutta juridiikkahan on parhaimmillaan diskurssia. Sen avulla on mahdollista päästä hyvään lopputulokseen. Sen vuoksi erilaiset mielipiteet vievät asiaa eteenpäin hyvään lopputulokseen, kuten tässäkin tapauksessa.
Hesan KO:ssa näyttää olevan menossa TosiTV-näytelmä pääosissa Hilkka ja Timo. Tuomareilla lienee vaikeuksia pysyä "vakavana ja totisena tuomarina".
Osa 2: Nythän Hilkka voisi pistää paremmaksi ja sittenkin muistaa, että kyllähän se Timo kuitenkin ahdisteli seksuaalisesti, vaikka aiemmin kertoikin, ettei ahdistellut. Potut pottuina!
Joo, kyllähän se plikka antaa, jos äiteensä tuloo, ja jos Mattihin tuloo, niin suorastaan pyytääpi!
Pitäisi koota lista niistä syistä, minkä vuoksi Paatero on päätynyt julkisuuteen viimeisen viiden vuoden aikana.
Taitavat kaikki olla tavalla tai toisella, pienempiä tai isompia, skandaaleja tai muuten negatiivisia seikkoja poliisille.
Aina sama Paatero samassa koreassa virkapuvussaan selittämässä, kuinka poliisissa homma toimii hienosti.
Ehkä poliisi tosiaan kaipaisi jo vähän isompaakin tuuletusta, ja mielummin siellä virkahierarkian yläpäässä.
Mitähän merkitystä epäasiallisen kohtelun ja työpaikkakiusaamisen alkuperäisellä syyllä edes oikein on tällaisessa tapauksessa?
"Poliisi on tänään päättänyt aloittaa esitutkinnan AKT:n entisen puheenjohtajan Timo Rädyn käräjäoikeudessa esittämistä seksiväitteistä."
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/poliisi-aloittaa-esitutkinnan-timo-radyn-seksipuheista/2412570
Joensuun oraakkeli se tämänkin asian lopputuloksen osasi ennustaa; ei Matti välttämättä erehtymätön ole mutta tähän mennessä ei ole erehtynyt vielä kertaakaan;)
Lähetä kommentti