865. Zürichin EM-kisat: Sandralla on alkeellinen vesihautatekniikka

1. Eilen illalla Zürichissä ei tehty kansainvälisesti ottaen kovia tuloksia, vaan mestaruuksia voitettiin aika hepposilla tuloksilla niin miesten estejuoksussa, 110 metrin aidoissa, kolmiloikassa kuin naisten seiväshypyssä ja keihäänheitossakin. 

2. Suomalaisten menestys oli odotetunlainen. Jukka Keskisalo oli esteissä kuudes ja Janne Ukonmaanaho  yhdentoista. Miesten sijoitus parani pykälällä sen jälkeen, kun kilpailun selvästi voittaneen Ranskan Mahediene Mekhissi-Benabdadin juoksu hylättiin paidan riisumisen takia. 

3. Tämä ranskalainen on ehtinyt aiheuttaa melkein jokaisissa arvokilpailuissa erilaista kohua. Milloin hän ajautuu juoksun jälkeen käsirysyyn kanssakilpailijansa kanssa, milloin taas tönii kisamaskottia jne. Miehen juoksun hylkääminen oli oikea ratkaisu eikä ranskalainen päässe osallistumaan Zürichissä myöskään 1500 metrin juoksuun. Jukka Keskisalon reaktio hylkäystuomion johdosta oli outo, sillä hänen mielestään ranskalainen olisi voinut riisua loppusoralla vaikka housunsa!

4. Keskisaloa otti päähän, sillä hän oli tyytymätön sijoitukseensa. Syytä olikin, sillä Mekhissin lisäksi kilapailussa ei ollut mukana kovan luokan juoksijoita. Keskisalo noudatti myös tässsä juoksussa omaa ja outoa taktiikkaansa. Hän jättäytyy kisan alussa aina viimeiseksi ja kipittelee joukossa häntäpäässä reilut kaksi kilometriä. Hän luottaa loppukiriinsä, joka toi hänelle Euroopan mestaruuden Göteborgissa kahdeksan vuotta sitten eli vuonna 2006. Mutta jos Keskisalo on jäänyt, kuten tapana on kaikissa arvokisoissa Göteborgin EM-kisojen jälkeen ollut,  kilpailun kärjestä kaksi kerrosta ennen maalia jo 50-100 metriä, ovat kärkijuoksijat päässeet aivan liian kauas eikä Keskisalon kiri riitä kuin korkeintaan pistesijoille. Tämä nähtiin myös eilen Zürichissä. Keskisalo ei ole oppinut taktiikkapuolesta mitään tai sitten hänen kuntonsa on yksinkerteisesti liian kehno huippusijoituksia ajatellen.

5. Estejuoksusta puheen olleen voidaan mainita, että molemmat naisjuoksijamme selviytyvät tänään aamupäivällä alkueristä finaaliin. Veteraanijuoksija Johanna Lehtinen, joka on suorittanut juristin tutkinnon Turussa, on Zürichissä toki lähinnä vain turisti- tai palkintomatkalla, sillä loppukilpailussa hän tullee jäämään sijoille 10-12. Sandra Eriksson, joka asuu Tukholmassa ja puhuu yksinomaan ruotsia, lukeutuu suomalaisten kaavailuissa esteiden mitalisuosikkeihin. Näin saattaa olla, vaikka Ruotsin Charlotta Fougbergilla on himpun verran parempi tilastoaika kuin Erikssonilla.

6. Sandra ylittää kuivaesteet hyvällä tekniikalla, mutta hänen juoksussaan on yksi paha tyylivirhe. Tarkoitan Erikssonin tapaa ylittää vesieste, sillä hän tulee maahan tai tarkemmin sanottuna sanottuna vesihaudan pohjalle tasajalkaa, siis molemmille jaloilleen. Sandran tapa on sangen neiti- tai tyttömäinen, eikä kukaan hänen kanssakilpailijoistaan käytä yhtä alkeellista vesihaudan ylitystyyliä. Sandran ko. tyyli on myös kuluttava, sillä siihen kuluu ylimääräistä aikaa arviolta 0,5 -1 sekunti kerralla. Kun vesihauta ylitetään estejuoksussa seitsemän kertaa, voidaan arvioida, kuinka aikaavievä Erikssonin tyyli oikeastaan on. Sandra antaa kanssakilpailijoilleen liikaa tasoitusta alkeellisen vesihautatekniikkansa takia.

7. Hannamari Latvala kipitti, oikeastaan juosta riuhtoi, eilen illalla välieristä 200 metrin finaaliin ja sivusi ajallaan 22,98 omaa ennätystään. Hyvä näin, mutta pitää muistaa, ettei naisten 200 metrin nykyinen taso Euroopassa kyllä päätä huimaa. Tänä iltana joustavassa loppukilpailussa Latvala jäänee sijoille 6-8.

8. Kaikki kolme keihäsmiestämme selviytyivät loppukilpailuun, joka heitetään vasta sunnuntaina; miksi karsinnan ja loppukilpailun välissä pitää olla kaksi välipäivää? No, onneksi suomalaisten heittäjien joukossa ei ole tällä kertaa ketään Seppoo Rädyn tai vaikkapa Soini Nikkisen kaltaista kaljoitteluun taipuvaista kaveria! Karsintakilpailun taso oli heikko, sillä karsintarajan 81 metriä ylitti vain neljä heittäjää. Kaikkein pisimmälle heitti Antti Ruuskanen ja toiseksi paras oli Tero Pitkämäki. Tällä kaksikolla olisi nyt erinomainen tilaisuus ottaa kaksoisvoitto, jos vain se kuuluisa hermo pitää, sillä kanssakilpailijoiden taso ei päätä huomaa. Lasse Etelätalo oli karsinnassa kahdestoista ja selvisi niin napin loppukilpailuun.

9. Tänään aamupäivällä miehet kävelivät 50 kilometriä. Suomalaisten sijoitus oli normaali, eli ei siis hyvä, muttei toisaalta aivan huonokaan. Jarkko Kinnunen tossutteli sijalle 11 ja Asko Partanen sijoittui kahdeksanneksitoista. Kiekonheittäjä Katri Hirvonen kuuluu yhdessä Oona Sormusen ja Merja Korpelan kanssa kastiin "surkeat kilpailijat", sillä hän heitti vain  50 metriä ja risat eli jäi kesän parhaasta tuloksestaan kokonaista seitsemän metriä. Sen sijaan Sanna Kämäräinen oli karsinnassa kymmenes ja pääsi loppukilpailuun, vaikka jäi karsintarajasta kolmisen metriä.

10. Illalla Oskari Mörö juoksee 400 metrin aitojen loppukilpailussa. Pistesija on siis varma, sillä sinne kuuluvat nykyisin kahdeksan parasta ja finaalissa on vain kahdeksan juoksijaa. Tähän mennessä Jukka Keskisalon kuudes sija on paras suomalaissijoitus eikä Mörö taida panna sitä paremmaksi. Viron Rasmus Mägi kuuluu sen sijaan kilpailun ennakkosuosikkeihin.

11. Ruotsikin voi saada tänä iltana ensimmäisen kultamitalinsa, sillä naisten 1500 metrin juoksussa Ruotsia edustava tummahipiäinen Abeba Aregawi, joka voitti kultaa viime vuoden Moskovan MM-kisoissa, on yksi ennakkosuosikeista.

12. Naisten 1500 metriä juostiin juuri äsken, sen voitti Hollannin edustaja Hamman, joka on syntyisin Etiopiasta. Suomalaisten iloksi "Ruotsin" Aregawi jäi hopealle. Ilta on siis pelastettu! Suomessakin on ollut joitakin tummahipiäisiä urheilijoita ja tälläkin hetkellä "susijengissä" eli koripallon maajoukkueessa on useampi tumma pelaaja jenkeistä. Wilson Kirwan tasolle ne Suomen tummat "ulkomaanavut" yleisurheilussa ovat kuitenkin jääneet. Edward Hämäläinen muutti Suomeen 80-luvun lopulla Valko-Venäjältä ja oli kerran EM-kisoissa 10-ottelussa hopealla. Hän oli Suomeen tullessaan jo parhaat päivänsä ottelijana nähnyt.

13. Naisten 400 metrin sileän mestaruuden voitti äsken Italian Libania Grenot keskinkertaisella ajalla 51,10. Vonna 1974, siis 40 vuotta sitten, saman matkan Rooman EM-kisoissa voitti Riitta Salin ajalla 50,14. Tuo vuosikymmen eli siis 70-luku olikin doping-urheilun kulta-aikaa. Nyt se, että naisjuoksija (Katri Mustala) juoksee SM-kisoissa voittoajan 53,20, herättää urheilutoimittajien keskuudessa kättentaputuksia "huippuaikana" ja juoksija lähetetään heti suurin toivein EM-kisoihin.

14. Kuten odottaa saattoi, Oskari Mörö ja Hannamari Latvala eivät pärjänneet finaalijuoksuissaan tänään. Mörö oli 400 metrin aitojen loppukilpailussa viimeinen eli kahdeksas ja Latvala 200 metrillä seitsemäs. Myös Latvala olisi jäänyt kahdeksanneksi, mutta yksi brittijuoksija reväytti jalkansa ja joutui jättämään kilpailun kesken. Mörö ja Latvala jäivät kumpikin selvästi välierissä juoksemistaan ajoista. Tv-toimittajat manasivat sitä, että kumpikin suomalainen sai finaalissa sisäradan. Ratajako perustui kuitenkin välierien tuloksiin. Finaalipaikka oli molemmalle suomalaiselle hyvä saavutus.