1. Viime maanantain blogijutussa numero 862 ennen Zürichin kisojen alkua ennustelin suomalaisten menestyksestä tähän tapaan:
Selvää lienee, että Suomen kisajoukkueesta vain 2-3 urheilijalla (Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen ja Sandra Eriksson) on realistisia mahdollisuuksia mitaleille ja 4-5 urheilijalla lisäksi pistesijoille. Reilulla puolella suomalaisista kilpailijoista ei ole etukäteen arvioiden juuri minkäänlaisia mahdollisuksia selvitytyä karsintaa tai alkueriä pidemmälle. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi Suomen kolme viestijoukkuetta, joissa jokaiseen kuuluu viisi urheilijaa.
2. Ennustukseni osui melko oikeaan, sillä suomalaisurheilijat saivat kisoista kaksi mitalia, eli Antti Ruuskanen (kultaa) ja Tero Pitkämäki (pronssia). Pistesijalle ylsi lisäksi seitsemän suomalaista, joista paras oli keihäässä Lassi Etelätalo neljäntenä. Muita pistesijoille eli kahdeksan parhaan joukkoon päässeitä urheilijoita olivat Jukka Keskisalo (kuudes), Hannamari Latvala (seitsemäs), David Söderberg (kahdeksas), Sanna Kämäräinen (seitsemäs), Minna Nikkanen (seitsemäs) ja Oskari Mörö (kahdeksas). Ei siis kovinkaan kummoinen suoritus, vaikka monissa kisoissa suomalaisurheilijoilla on tosin mennyt huonomminkin.
3. Sandra Eriksson oli EM-kisojen suurin suomalaispettymys, sillä hän romahti esteiden loppukilpailussa yhdeksänneksi. Huvittavaa oli, miten monet ns. tunnetut urheilumiehet - mm. eläkeläistoimittaja Bror-Erik "Bubi" Wallenius (TV1:n jälkihiki-lähetyksessä) - vakuuttivat ennen Zürichin kisoja, että Sandra on "aivan ehdottomasti" kisan paras estejuoksija ja tuo kisoista varmasti "jonkinvärisen mitalin"! Muun muassa Sandran alkeellisen huono vesihautatekniikka, josta kirjoitin kolme päivä sitten (blogijuttu 866) koitui finaalijuoksussa hänen kohtalokseen. Miksi ihmeessä Erikssonin valmentajat eivät ole huolehtineet siitä, että juoksija opettelee kunnollisen tekniikan vesiesteellä? Nyt Eriksson jäi jokaisella vesiesteellä täydellisellä töppötyylillään kärjestä kärkijuoksijoista monta metriä ja yrittäessään tämän jälkeen kuroa eroa kiinni simahti täydellisesti. Ruotsin Charlotta Fougberg sen sijaan juoksi odotetetulla tavalla ja sijoittui hopealle juoksussa, jonka taso ei todellakaan päätä huimannut. Yllättäen Sandra puhui MTV:n Jari Porttilan haastattelussa suomea; TV1:n toimittajillehan hän puhuu edelleen vain ruotsia.
4. Antti Ruuskanen oli keihäskisassa lopulta ylivoimainen - vaikkei vieläkään saanut itselleen Pielaveden ennätystä. Pielaveden kunnan paras keihäänheittäjä - toki vain pisimmän heiton pituuden perusteella - on edelleen Juha Laukkanen, jonka ennätys on 88,22; tuon tuloksen Laukkanen heitti vuonna 1992. Aikuisten arvokilpailuissa, joihin Laukkanen osallistui neljä kertaa, mies ei kuitenkaan menestynyt. Antti Ruuskanen sitä vastoin ei ole enää "ronssi-Ruuskanen" (Lontoon olympiakisat 2012), vaan hänellä on nyt myös kultamitali EM-kisoista. Edellinen suomalainen Euroopan mestari on Hannu Siitonen, joka voitti kultaa Roomassa vuonna 1974. Ruuskanen sai heittonsa Zürichissä lähtemään tarpeeksi korkealle ja muutenkin putkeen eli hyvässä asennossa.
9 kommenttia:
Ruuskasen kultamitali osoittaa jälleen kuinka hankalia keihäsvalinnat voivat olla. Ajatelkaas jos Ruuskaselle olisi sattunut huono päivä, ja kisoihin olisikin valittu Mannio. Kuten Ruuskanen itsekin totesi, ei hänen olisi edes tarvinnut karsia paikastaan, näytöt oli jo annettu. Kenelle tahansa saattaa sattua huono päivä. Päättäjien onneksi Ruuskanen voitti Mannion ja Etelätalon karsinnoissa. Olisihan se ollut todella noloa jos Ruuskanen olisi tippunut joukkueesta. Sehän olisi ollut täysin päättäjien moka. Noihin keihäsvalintoihin pitäisi ihan oikeasti saada jotain tolkkua.
Onko tämä Tero Pitkämäki jonkinlainen tohelo?
Ensin mies loukkasi nivusensa reilu kuukausi sitten. Eilisen kisan aikana miehltä lähti omien sanojensa mukaan toisesta ukkovarpaasta kynsi. Eikä tässä vielä kaikki, sillä Teron reisi kuulemma kramppasi hieman toisessa heitossa! Huomiota herätti myös se, että Tero tuuletti "aika villisti" toisen ja neljännen heittonsa jälkeen. Kisa oli Terolle tärkeä, mutta kun kun kouraan lyötiin kisan jälkeen vain pronssinen lätkä, niin selityksiä piti kisan jälkeen ruveta latelemaan.
Antin Aulikki-äidin mukaan (YLE 17.8) pojan resepti keihäänheiton Euroopan mestaruuteen on positiivinen luonne ja äidin neuvojen totteleminen.
- Ensimmäisen kerran, kun Antti oli kahdeksanvuotiaana Pihtiputaan leirillä yksin, niin sanoin, että laita sitten joka päivä puhdas t-paita ja sukat. Kun hän sitten tuli viidentenä päivänä leiriltä pois, niin hänellä oli viisi t-paitaa päällekäin – oli joka päivä laittanut puhtaan paidan päälle.
Tuleeko koneesta Antti Jeltsin vai Antti Jutila, nähdään kohta Yle Areenassa suorana lähetyksenä klo 14. 30 lentokentältä.
Sandra Eriksson kai vastaa sillä kielellä millä kysytään. Osaahan hän ruotsia paljon paremmin kuin suomea, joten jos haastattelija haluaa parempia vastauksia, niin kysyy ruotsiksi.
Näinnikkäänhän se ompi!
Mutta Ruuskasen Antti se vastaa aina savon murtehella, kysyi sitten mieheltä millä kielellä tahansa.
Jos Sandra aikoo menestyä seuraavissa kisoissa, niin ei muuta kuin savolaiseen kielikouluun vuan! Hejjaa Santra!
Jos Sandra ei tiedä mitä Kulta-Antti meinaa "rompauttaa", niin savolainen sanoo että "ooppa tässä nyt neetille mieliks" tarkoittaen, että "anteeksi, neiti, ei ollut tarkoitus loukata"
Antti "rompauttaa" saunan päällensä. Se, mitä siellä saunassa sitten mahollisesti romppautettaan Ruuskasen pariskunnan kesken, on aevan yksityisasja.
Kullitetulta Antti jäävät nyt mehtuuhommat - lue sorsanmetsästys - välliin kun hänen pittää keskittyä timanttiliigan kilipailuiluun Tukholmasa.
Lähetä kommentti