869. Venäläiskoneiden ilmatilaloukkaukset jatkuvat

1. Puolustusministeriö ilmoitti viime lauantaina, että venäläinen kuljetuskone oli iltapäivällä loukannut Suomen ilmatilaa Hankoniemen edustalla. Loukkaus oli kestänyt lyhyen aikaa eli muutamia minuutteja. Rajavartiolaitoksen on määrä tutkia epäiltyä loukkausta. Eilen sunnuntaina Venäjä kiisti jyrkästi, että sen kone olisi käväissyt Suomen puolella. Pääministeri Alexander Stubb kertoi eilen radion haastattelutunnilla saaneensa tapauksesta "tarpeeksi hyvän selvityksen". Stubbin mukaan suomalaiset Hornetit eivät nousseet loukkauksen johdosta ilmaan. 

2. Edellisen kerran venäläiset koneet loukkasivat Suomen ilmatilaa viime toukokuussa kaksi kertaa lyhyen ajan kuluessa. Tuolloin pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti, että Hornetit olivat käyneet tarkistamassa "vieraan vallan" koneet. Myöhemmin kuitenkin ilmeni, että Hornetit eivät olleetkaan nousseet tapauksen johdosta ilmaan, vaan Kataisen ilmoitus johtui valtioneuvoston kanslian tiedotussotkusta; samanlaisia sotkuja mainitusta kansliasta on saatu viime aikoina aika usein.

3. Mutta ei tässä suinkaan vielä kaikki, sillä tänään maanantaina puolustusministeriö ilmoitti venäläiskoneen loukanneen jälleen Suomen ilmatilaa, nyt Porvoon edustalla. Tälläkin kerralla loukkaus oli kestänyt muutamia minuutteja. Olisiko kyseessä ollut kenties sama kone, joka oli "asialla" myös lauantaina? Ehkä se oli nyt paluumatkalla Kaliningradista, jonne se oli lauantaina kuljettamassa tavaroita. Ilmatilaloukkauksia siis tyyliin "mennen tullen"! Puolustusministeriön kriisiviestinnän erityisasiantuntija Kirsti Haimilan mukaan ministeriö ei pysty tämän enempää asiaa kommentoimaan. Ministeriö ei voi sanoa tässä vaiheessa mitään motiivia loukkaukselle eikä kerro "taktisista syistä" sitäkään, nousivatko Hornetit nyt ilmaan. Rajavartiolaitos tutkii myös tätä tapausta.  

4. Venäläisillä näyttää olevan tapana loukata naapurimaidensa rajoja ja, pahimmassa tapauksessa, jopa valloittaa naapurinsa alueita ja liittää ne suureen Venäjään. Viittaan vain Venäjän toteuttamaan Krimin anastukseen ja Itä-Ukrainan sotaan, jota Venäjä yllyttää Itäukranalaisia separisteja yhä edelleen käymään aseistaen ja huoltaen samalla kapinallisia sen kun kerkiää. Ukraina on taas tänään ilmoittanut, miten venäläisiä panssarivaunuja ja muita panssaroituja sotilasajoneuvoja on tunkeutunut Venäjän puolelta Ukrainan rajan yli lähellä Mariupolin kaupunkia.

5. Miksi Venäjä katsoo asiakseen loukata toistuvasti Suomen ilmatilaa? Sotilasasiantuntijoiden mukaan näin tehdäään, koska Venäjä haluaa testata Suomen sotilaallista valmiutta eli meikäläisiä valvonta- ja puolustusjärjestelmiä. On hyvin todennäköistä, että Suomessa käytävä jatkuva keskustelu Natosta ja Natoon liittymistä puoltavien puheiden yleistyminen ovat hermostuttaneet venäläiset aktiivisiksi. Ilmatilaloukkauksillä, vaikkakin vain (heh heh) "tahattomilla" sellaisilla, halutaan ikään kuin varoittaa, että Venäjä on valppaana, jos ja kun Nato ryhtyy toimenpiteisiin Baltian maiden puolustuksen tehostamiseksi. Venäläiset haluavat varoittaa Suomea siitä, että meidän ei kannata edes haaveilla Naton jäsenyydestä.

6. Viimeksi eilen pääministeri Alex Stubb puuttui Suomen ja Naton välisiin suhteisiin kertoi, että Naton kohta pidettävässä huippukokouksessa päätetään Suomen pääsystä nykyistä vielä lähempään kumppanuuteen Naton kanssa. Suomi tavoittelee sitä, että meillä olisi erittäin pitkälle menevät yhteiset puolustusjärjestelmät Naton kanssa. Venäjän aggressiivisuuden lisääntymisen takia myös Nato tulee koventamaan jäsenmaidensa puolustusta ja Suomi pyrkii hyötymään tästä, vaikka emme hakisikaan - vielä nyt - Naton jäsenyyttä.

7. Pitäisikö presidentti Sauli Niinistön tarttua jälleen puhelimeen keskustellakseen venäläisten jatkuvista ilmatilaloukkauksista  presidentti Vladimir Putinin kanssa? Niinistö on ollut huolestunut ja aktiivinen Ukrainan tilanteen vuoksi, mutta johdonmukaista olisi, että maamme ulkopolittiikkaa ja siinä sivussa myös puolustuspolitiikkaa johtava tasavallan presidentti olisi huolestunut myös niiden loukkausten johdosta, joita Venäjä kohdistaa nimenomaan Suomea ja sen rajoja vastaan.

8. Pääministeri Alex Stubb kannusti eilen suomalaisia opiskelemaan nykyistä enemmän venäjää.  Hyvä niin, mutta poliitikkomme eivät saisi antaa sellaista kuvaa, jonka perusteella heidän voitaisiin väittää olevan ikään kuin liiaksi "venäjänmielisiä". Sauli Niinistön Sotsin reissu oli tältä kannalta hieman huolestuttava, hänen jotenkin yli-innokkaalta vaikuttavaa matkaansa tapaamaan Putinia voidaan kehujen ohella myös arvostella.

9. Riittää, että poliitikoistamme vain jotkut todella vanhat jermut haluavat ymmärtää ja jopa puolustella venäläisten ilmatilaloukkauksia. Tänään Paavo Väyrynen ehti jo julkilausua oman puolustelevan kantansa ja selittänyt, että venäläisten suorittamat "ylilennot" ovat tahattomia. Mistä Paavo tämän tietää tai edes voisi tietää? Ei mistään, mutta Väyrynen yrittää antaa kuvan, jonka mukaan hän tohtorismiehenä kykenisi ajattelemaan loogisesti. Väyrynen syyttää itse asiassa Viroa ja Suomea siitä, että molemmat maat laajensivat omia aluevesirajojaan 1990-luvulla liiaksi eli 12 meripeninkulmaan. Tällöin kansainvälinen vesialue ja ilmatila Suomen ja Viron välillä jäi hyvin kapeaksi ja on pienimmillään vain noin kymmenen kilometrin levyinen. Väyrynen vetoaa venäläisten puolustukseksi siihen, että nämä joutuvat käyttämään tätä kapeaa ilmatilaa, koska Venäjälle kuuluvan Kaliningradin alueen huolto on mahdollista vain Suomenlahden kautta.

10. Tuo oli Paavo Väyryseltä hänelle varsin tyypillinen ja venäläisiä ymmärtävä ja puolusteleva kannanotto. Odottaisiko Paavo kenties yhä edelleen Neuvostoliiton paluuta? Väyrynen on joka tapauksessa ilmoittautunut hyvissä ajoin ehdolle ensi vuoden eduskuntavaaleissa ja kertonut tähtäävänsä vaalien jälkeen muodostettavan Juha Sipilän johtaman hallituksen ulkoministeriksi. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ainakin kannattanee innolla Väyrysen pyrkimyksiä.