Toimittaja uutisankkansa kimpussa...
Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori: Minä en ole koskaan ajanut pätkääkään autoa, ei tämä minua sillä tavalla koske...1. TV1:n uutislähetyksessä tänään kello 20.30 lähetettiin hieman omalaatuisilla tulkinnoillaan joskus ennenkin huomiota herättäneen toimittaja Ari Mölsän toimittama juttu otsikolla "Yksityinen parkkisakotus on taas kaaoksessa".
1a. Jo uutistenlukija Matti Röngän äänessä oli uhkaavan tummaa sävyä, kun hän lausui introssaan painokkaasti: "Perustuslakivaliokunta tyrmäsi KKO:n linjaukset! Kun Mölsä sitten pääsi vauhtiin, saatiin kuulla sellaisia sanontoja kuin esimerkiksi "KKO sai korvilleen", "parkkisotku", "tilanne on kaamea", "kansalaiskapinan aineksia", "suorastaan katastrofi", "kaaos", "kriisi" jne. - Totisesti, totisesti, minä sanon teille: ei ollut lainkaan vaikea havaita, kenen joukoissa toimittaja seisoo ja mikä talo ja ketkä ovat hänen maalitaulunaan!
2. Uutispätkässä väitetään, että "Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tyrmännyt korkeimman oikeuden vuosi sitten tekemät parkkisakkolinjaukset ja että kiistely yksityisistä parkkisakoista jatkuu kiivaana. Eduskunnan käsiteltävänä parhaillaan oleva lakiesitys yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on kaatumassa, koska perustuslakivaliokunnan mukaan niin sanotut yksityisoikeudelliset valvontamaksut ovat perustuslain vastaisia". Juttu jatkuu tähän tapaan:
3. "Korkein oikeus katsoi vuosi sitten, että maanomistajan valtuuttama pysäköintivalvontayhtiö saa kirjoittaa yksityisoikeudellisia valvontamaksuja, kunhan asiasta varoitetaan kyltissä. Tekstiksi riittää: "Yksityisalue. Pysäköinti sallittu merkityille paikoille pysäköintiluvan saaneille. Ehtojen vastaisesta pysäköinnistä veloitetaan valvontamaksua 40 €. Pysäköimällä hyväksyt ehdot." Korkeimman oikeuden mukaan maanomistajan ja pysäköitsijän välille oli syntynyt niin sanottu reaalisopimus. Valvontamaksu on korkeimman oikeuden mielestä siviilioikeudellinen sopimussakko.
4. Korkein oikeus sai korvilleen.
5. Perustuslakivaliokunta toteaa mietinnössään, että yksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyy perustuslain 124 §:ssä tarkoitetun julkisen hallintotehtävän piirteitä ja että käytännössä tuo toiminta rinnastuu monin tavoin julkiseen pysäköinninvalvontaan.
Valiokunta muistuttaa, että perustuslain mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Yksityinen pysäköinninvalvonta nykylaajuudessa voidaan valiokunnan mielestä toteuttaa vain perustuslainsäätämisjärjestyksessä.
6. Perustuslakivaliokunta ylin auktoriteetti. - Yleisen oikeustieteen professori ja akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta pitää käsillä olevaa tilannetta omaperäisenä ja ainutlaatuisena.
- Korkeimman oikeuden ratkaisun ja tämän tuoreen perustuslakivaliokunnan kannanoton välillä on selvä ristiriita.
Kumpaa kansalaisten tulisi sitten uskoa, korkeinta oikeutta vai eduskunnan perustuslakivaliokuntaa?
- Itse lähden ainakin valtiosääntöoikeudellisesta näkökulmasta siitä, että perustuslain tulkintakysymyksissä perustuslakivaliokunta on se ylin auktoriteetti.
7. Edessä tuomionpurku? Useat oikeusoppineet pohtivat, pitäisikö korkeimman oikeuden - nyt perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen - purkaa vuoden takainen parkkisakkopäätöksensä.
- Korkein oikeus voi oma-aloitteisestikin purkaa päätöksiään. Se on toki harvinaista, professori Tuori kertoo.
- Ja tietysti myös kyseisessä jutussa asianosaisena olleilla henkilöillä on oikeus hakea purkua.
8. Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta uumoilee, että purkuhakemus saattaisi kannattaa.
- Tilanne on nyt sellainen, että se henkilö, joka aikoinaan vei valvontamaksunsa korkeimpaan oikeuteen, voisi kyllä perustellusti hakea tuomion purkua.
9. Ilmassa kapinahenkeä. Ilmassa on kansalaiskapinan henkeä. - Professori Matti Tolvanen ei aio maksaa yksityistä parkkisakkoa - jos sattuisi sellaisen joskus saamaan.
- En ole tietysti mikään muita yllyttämään, mutta sanon, että itse en maksaisi.
- Pysäköintimaksut täytyy yksityiselläkin paikalla tietysti maksaa, se on päivän selvää.
10. Kysymys on nyt vain siitä, kuka saa määrätä sanktiomaksuja.
Professori Kaarlo Tuori puolestaan povaa parkkisakkoyhtiöille mielenkiintoista tulevaisuutta.
- Kyllä tässä tenkkapoon paikka on.
YLE Uutiset / Ari Mölsä."
----
11. Voi, voi tätä toimittaja Mälsää! Voi, voi, tätä perustuslakihötön ja -mössön määrää! Voi, voi, näitä teoriaherroja ja "oikeusoppineita!
12. Eihän tässä muuta oikein voi sanotunlaisen "kohujutun" johdosta todeta, sillä niin täydellistä puppua meille mainitussa uutispätkässä kyllä tarjoiltiin. YLE tarjosi kanavan sanomalle, jossa oikein professorimiehen toimesta kansaa kiihotettiin rivien välissä sopimuksen rikkomisiin!
13. Kuten olen blogissani 393/19.2.2011 jo todennut, perustuslakivaliokunnan kanta ei ole minkäänlaisessa ristiriidassa korkeimman oikeuden vuonna 2010 antaman ennakkopäätöksen KKO 2010:23 kanssa. Joka tällaista väittää, ei ole kyllä lukenut perustuslakivaliokunnan lausuntoa PeVL 57/2010 vp kunnolla.
13. Kuten blogissani 393 selostin, perustuslakivaliokunta ei ottanut lainkaan kantaa sanottuun korkeimman oikeuden tuomioon. Valiokunta ei ottanut kantaa yksityisen pysäköinninvalvonnan laillisuuteen. Valiokunta ei kieltänyt yksityistä pysäköinninvalvontaa.
14. Mitä valiokunta sitten teki ja totesi? Valiokunta katsoi, että hallituksen lakiesitys (HE 223/2010 vp) ei ole kaikilta osin riittävän selkeä ja täsmällinen, vaan se edellyttää pienehköjä, luonteeltaan lähinnä vain kosmeettisia muutoksia. Ilman näitä muutoksia lakiesitystä ei voitaisi hyväksyä muuten kuin perustuslain säätämisjärjestyksessä. Kun nuo valiokunnan edellyttämät muutokset tehdään, seuraava hallitus tuo uuden eduskunnan käsiteltäväksi tarkistetun lakiesityksen, joka voidaan hyväksyä normaalissa järjestyksessä.
15. Tästä ja vain tästä oli perustuslakivaliokunnan lausunnossa kyse. Tämän on vahvistanut perustuslakivalokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi muun muassa Aamulehdelle antamassaan lausunnossa, ks. blogi 393 kappale 5. Kyse ei siis ole mistään sellaisesta, jota herrat Mälsä, Tuori ja Tolvanen yrittivät ensin mainitun kokoon kyhäämässä uutispätkässä meille uskotella.
16. Kuten blogissani 393 uumoilin, valiokunta sortui näin vaalien alla, ilmeisen väsähtäneenä Vanhas-prosessin ja moniin laajoihin, viime hetkellä päälle pakkaaviin uudistushankkeisiin, tietynlaiseen populismiin, nosti kätensä pystyyn ja lykkäsi kyseisen lakiesityksen käsittelyn vaalien ylitse.
17. Perustuslakivaliokunta ei "kävellyt KKO:n ylitse", kuten uutispätkässä KKO:n talon edessä patsastellut Mölsä väitti. Valvontamaksu ei ole mikään "parkkisakko", kuten Mölsä yritti tolkuttaa - huonolla menestyksellä. Valvontamaksu perustuu lailliseen sopimukseen ja tätä vapaassa markkinatalousvaltiossa mikään viranomainen - vaikka radikaalit oikeusoppineet niin haluaisivatkin - ei voi kieltää eikä eduskunta kävellä sopimusoikeuden ylitse. KKO:n tuomiota 2010:23 ei tarvitse eikä voida purkaa, koska laillisia perusteita siihen ei ole.
18. Pidän aika outona, että jopa akatemiaprofessori Kaarlo Tuorikin on mennyt näin halpaan "parkkiaktivismiin." Mutta mitäpä nämä perusoikeusintoilijat, jotka työkseen juoksevat perustuslakivaliokunnan kuultavina, eivät tekisi omaa tärkeyttään korostaakseen. En jaksa oikein ottaa Tuorin kantaa kovinkaan vakavasti, ehkäpä hänelläkin on tiettyjä paineita ja stressiä monen monituisten asiantuntijalausuntojensa parissa.
59 kommenttia:
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on kyse vain siitä, että on hallituksen esitykseen on haluttu tehdä vain teknisluonteisia muutoksia? Eikä periaatteellisella tasolla nähdä ongelmallisena julkisen vallan luovuttamista yksityisille yrityksille?
Jos näin on, eikö ole aika selvää, että arvon professoreilla on perustuslakivaliokunnan lausunto jäänyt lukematta.
Se on ainakin selvää, että perustuslakivaliokunta ei millään tavoin lausunnossaan puuttunut KKO:n tuomioon eikä arvostellut sitä. Valiokunnan puheenjohtajansa lausunnosta käy selvästi ilmi, että valiokunta ei pitänyt yksityistä pysäköinninvalvontaa nykymuodossaan laittomana.
Paradoksaalista onkin se, että kun parkkivalvontaa yritettiin pukea lainsäädännön muotteihin, asiasta tulkin, siis OM:n ehdotuksen ja hallituksen esityksen sisältämisen säännösten johdosta, "merkittävää julkisen vallan käyttöä!" Hupaisaa!
Asiallisesti kyse ei tietenkään ole, sanokoot nämä tuorit ja muut teoreetikot mitä tahansa, toki mistään julkisen vallan käytöstä, saatikka sitten "merkittävästä" sellaisesta.
Perustuslakivaliokunta kompastui siis omaan näppäryyteensä.
On härskiä, että YLE tarjoaa kanavansa kiihotukseen, joka tähtää laillisten sopimusten rikkomiseen!
Sinänsä perustuslakivaliokunta osaa kyllä yleensä muotoilla kantansa varsin niukasti ja ns. neutraalisti, ja siitäkään syystä ei varmaan tietoisestikaan halunnut ryhtyä vuoropuheluun KKO:n kanssa. Sääli sinänsä, juuri ylinten tuomioistuinten ja PeV:n vuoropuhelu, dialogi, jossa tarvittaessa perustellen otettaisiin kantaa kumpaisenkin toiminta-alaa yhdessä liippaaviin kysymyksiin, voisi kehittää hyvin oikeutta eteenpäin.
JV:nkin ansiokkaasti on ottanut keskusteluun osaa, ja hyvä niin. Toistaiseksi vain perinteinen marssijärjestys, pitkälti auktoriteettiasemaan perustuen, on kyllä vain de facto niin, että PeV vie ja muut vikisevät.
Eli pitää vaan jatkaa vikinää!
Oli todella huvittavaa katsella YLE Areenassa Ari Mölsän tekemää haastattelua professori Tuorin kanssa.E kesti toistakymmentä minuuttia.
Koko ajan tämä Mölsä oli kärttämässä Tuorilta lausuntoa, jossa tämä olisi tuominnut KKO:n maan rakoon. Hän toisit useaan kertaa yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevia omia kaunaisia käsityksiään: "kaaos", "ainutkertainen", parkkisotku", "joutuvatko parkkiyhtiöt nyt liriin" , "konkurssi uhkaa", "kriisi", katastrofi" jne. , jne.
Ei todellakaan jäänyt epäselväksi, kenen asialla Mölsä jutussa oli!
Kaiken huippu oli se, että Ari Mölsä ehdotti, että "mitäpä jos hän hankkisi itselleen "laittoman parkkisakon", niin saisiko hän sitten perusten hakea KKO:n tuomion purkamista!!!
Oliko tämä Mölsä vielä koulutukseltaan lakimies? Huh!
Mölsä tiukkasi Tuorilta kannanottoa ainakin 4-5 siihen, joutuuko KKO nyt purkamaan oman tuomionsa! Turilta ei kuitenkaan herunut mitään selvää kantaa, ei Mölsälle, ei KKO:lle, ei yksityisille autoilijoille, ei kenellekään.
Tuori vääntelehti ja kääntelehti tuolissaan, levitteli käsiään ja mumisi jotakin, että kyllä hän valtiosääntöoikeudellisesti ainakin katsoo, että perustuslakivaliokunta on maassa ylin ja arvovaltaisin toimielin.. ja kyllä minusta ainakin..aikamoistahan tämä toki on...en minä nyt tässä kuitenkaan lähtisi KKO:ta neuvomaan...en lähtisi neuvomaan myöskään yksityistä autoilijakaan..minä kun en ole koskaan ajanut itse autoakaan..olen aina ottanut taksin, jos olen tarvinnut autoa..minä...en minä... joten... jne. jne.
Vikiskää toki vaan, niin penteleesti!
Hupaisaahan tämä "sotku" vain on seurata.
Toisin kuin akatemiaprofessori Tuori, minä ajan kyllä autoa lähes joka päivä. Vain teoreetikoilla, jotka ovat maan arvovaltaisimpana pitämänsä perustuslakitulkitsijan eli perustuslakivaliokunnan arvovaltaisimpia asiantuntijoita, on varaa aina taksiin, jos sattuu autoa tarvitsemaan.
En kuitenkaan Helsingissä tai yleensä pääkaupunkiseudulla, jotenhan eihän tämä "sotku" myöskään minua "sillä tavalla" toki koske!
+++Tekstiksi riittää: "Yksityisalue. Pysäköinti sallittu merkityille paikoille pysäköintiluvan saaneille. Ehtojen vastaisesta pysäköinnistä veloitetaan valvontamaksua 40 €. Pysäköimällä hyväksyt ehdot." Korkeimman oikeuden mukaan maanomistajan ja pysäköitsijän välille oli syntynyt niin sanottu reaalisopimus.+++
Virolainen ja KKO ovat sotkun synnyttäneet teoretisoimalla sopimuksen synnyn kestämättömin perustein.
Noita tauluja näkee sellaisillakin paikoin, missä pysäköinti on kokonaan (esim. aluepysäköintikielto) kielletty. Jos tällaiselle paikalle kiellon vastaisesti pysäköin, niin tällä teollako muka solmin sopimuksen, jota sen solmiessani samalla rikon, ja josta minulle voidaan määrätä "sopimuksen" toisen osapuolen määräämä sopimussakko?!
Sopimuksen voisi jotenkuten läpi sormien katsoen ymmärtää syntyneen siinä tapauksessa, että pysäköin paikalle, missä on kahden tunnin pysäköintirajoitus. Jos sitten ajan ylitän, rikon tuon sopimuksen. Mutta jos pysäköin paikalle, mihin en saa lainkaan pysäköidä, niin selitäpä Virolainen, miten konstituoit sopimuksen tässä tapauksessa syntyneen! Näinkö: "Kiellon vastaisella pysäköimisellä hyväksyt sopimuksen ja syyllistyt sopimusrikkomukseen, mistä sinulta veloitetaan valvontamaksua 40 euroa."
Kummallinen tilanne. Varmaan joku sosiaalipsykologi kohta löytää tälle asialle ymmärryksen.
Mistähän muuten tuo tapa mennä antamaan lausuntoa jonkun rakennuksen eteen oikein johtuu ? Matti Tolvanen seisoi jo eduskuntatalon edessä pari viikkoa sitten. Mikähän talo on seuraava.
Jos kyseessä on hiljainen sopimus, voiko sen jättää solmimatta? Esimerkiksi kyltti auton ikkunassa: "Tämä auto on pysäköity tietoisen laittomasti. Kieltäydyn solmimasta sopimusta pysäköinnistä minkään tahon kanssa", tuo aika selvästi esille, ettei konkludenttisen sopimisen edellyttämää tahtotilaa ole vallinnut.
Jos kyse olisi kaupasta, ko. kyltin analogiana olisi ryöstö tai varkaus. Laki ei kuitenkaan kriminalisoi väärinpysäköintiä. Sen sijaan pysäköinninvalvonta voi määrätä pysäköintivirhemaksun.
Jos yksityinen pysäköinninvalvoja haluaa osille, joutuu se siis todistamaan, että sille on syntynyt vahinko, kun auto on pysäköity väärin solmimatta sopimusta. Onko vahinkoa syntynyt? Toisaalta voi todeta, ettei väärinpysäköivällä henkilöllä ole velvollisuutta solmia sopimussakkomääräyksen sisältävää sopimusta. Pysäköinnivalvoja ei ole siis menettänyt sopimussakkoaan.
Onko pysäköinninvalvojalle syntynyt tahallisen väärinpysäköinnin seurauksena välillinen vahinko? Ehkä. Jos auto on pysäköity laittomasti, se estää muita, sopimussakkosopimuksen solmimiseen halukkaita autoilijoita ajamasta sakkopaikalle. Toisaalta voidaan todeta, ettei tämä vahinko ole todellinen.
Kaupunkialueella yksityisen pysäköintilaitoksen pitäminen edellyttää kaavamerkintää. Tällaista ei yleensä ole yksityisellä sakkopaikalla. Jotta tahallaan väärinpysäköity auto voisi viedä paikan maksetulta autolta, olisi pysäköinninvalvojalla oltava oikeus sallia pysäköinti ko. paikalle. Tätä oikeutta ei yleensä pysäköinninvalvojalla ole. (Erikoistapauksissa, esimerkiksi pysäköintihalleissa, tällainen oikeus on ja vahingon syntyminen on mahdollista osoittaa.)
Niin, seisominen eduskuntatalon tai KKO:n edessä? Mielenkiintoinen havainto. Uumoilisiko se halua kyseisen "talon" valtauksesta?
Eikö parkkiasiassa pitäisi seistä auton edessä tai yksityisellä parkkipaikalla?
Ad Erasmustootteles - Huh, millaista juristeriaa!
Jorma Ollila on huolissaan siitä, pääseekö Alex Stubb eduskuntaan.
HS:n mukaan hän nimittäin haluaa avustaa Stubbin vaalirahoituksen varainkeruuta.
YLE-uutisissa (TV1) jälleen virheellistä tietoa, jonka mukaan perustuslakivaliokunta olisi katsonut, että yksityiset parkkimaksut olisivat perustuslain vastaisia.
Parkkiaktivisteilla tuntuu olevan päällimmäisenä haluna pysäköidä muiden omistamile kiinteistöille ilmaiseksi. Tämä on tietysti ymmärrettää, jos ainoa omassa hallinnassa oleva maaomaisuus löytyy kynsien alta.
Sopimuskonstruktion lisäksi asialla on myös rikosoikeudellinen ulottuvuus. Kakkoskohta soveltuu, enkä usko, että haitta pääsääntöisesti olisi edes vähäinen. Paateron pikkuapulaiset vain hommiin... Vai mitä Siru sanoo vähäisyyskynnyksestä?
11 § (24.8.1990/769)
Hallinnan loukkaus
Joka luvattomasti
1) ottaa haltuunsa, siirtää tai piilottaa toisen hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta,
2) käyttää toisen pihamaata kulkutienään taikka toisen hallinnassa olevaa maata rakentamalla, kaivamalla tai muulla sen kaltaisella tavalla tai
3) ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevaa maata taikka rakennuksen tai sen osan,
on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, «hallinnan» loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.
Hauskinta koko tapauksessa on se että kirjoituksessa 393 Jyrki Virolainen vaatii maalaisjärjen käyttöä. Silti Jyrki Virolaisen maalaisjärki on paennut tämän asian osalta avaruuteen jo ajat sitten. Maalaisjärjen mukaan sopimukset synytvät kun kaksi henkilöä lyö reilusti kättä päälle tai maajussi xyz lyö oman puumerkkinsä paperiin. Maalaisjärjen mukaan yksikään sopimus ei synny ajelmalla pienella fontilla kirjoitetun liikennemerkkitaulun ohi.
Tästä Kaarlo Tuorista on kehittynyt, paitsi "johtava" oikeusteoreetikko" ja "johtava" valtiosääntöasiantuntija", myös "johtava asiantuntijalausuntojen antaja" kunnille, valtiolle, kirkolle, saamelaisvaltuuskunnalle, yhtiöille, yrityksille jne .jne.
Jopa KKO/Pauliine Koskelo on pyytänyt Tuorilta lausuntoja erinäisistä kysymyksistä.
Tuori tuli tunnetuksi mm. Sipoon kunnan asiantuntijana Helsingin ja Sipoon välisessä rajakiistassa 2-3 vuotta sitten.
Sipoo pyysi Tuorilta lausunnon asian perustuslaillisuudesta ja lausunto oli tietenkin tilaajan ja toimeksiantajan näkemysten mukainen.
Lausunto kiikutettiin muun aineiston mukana KHO:hon, mutta eipä tuolla lausunnolla ollut toivottua vaikutusta. Kukaan KHO:n jäsenistä, ei edes PH, kallistanut korviaan Tuorin näkemyksille. KHO hylkäsi Sipoon valituksen.
Tästä kimmastuneena Tuori julkaisi HS:n Sunnuntaidebatissa helmikuussa 2008 laajan kirjoituksen - sen pohjana oli tietenkin professorin Sipoolle antama lausunto - jossa väitettiin suuren otsikon kera, että "Sipoo-päätös talloi kuntalaisten perustuslaillisia oikeuksia".
Tästä nähdään, ettei se "johtavakaan asiantuntija" ole aina oikeassa.
Maalaisjärjestä kirjoittaneelle anonyymille. Toisin kuitenkin sopimuksen syntymisestä KKO 2010:23.
Ei pitäisi tietenkään ajaa pienellä tai isommallakaan fontilla kirjoitetun opastetaulun ohitse a) lukematta tekstiä ja b) funtsimatta tekstin sisältöä.
Tyhmyydestä sakotetaan!
Jos ei hyväksy idea, niin silloin on tietenkin parasta olla pysäköimättä ko. alueelle.
Se on niin yksinkertaista, tämä maalaisjärjen käyttö!
Miksi helskutissa pitää ängetä luvatta toisen maalle?
Voisi tehdä myös kalletuorit: myy auton pois ja ryhtyy ajelemaan taksilla!
Parkkiaktivistien mukaan yksityisen maille parkkeeraaminen on, vastoin nimenomaista ohjeita ja kieltoja, jonkinlainen jokamiehen oikeus.
Miksi autolla ajamisen pitäisi perustua pelkästään maalaisjärkeen? Eikö Anonyymi ole käynyt autokoulua, jossa opetetaan että parkkeerata ei sitten saa miten huvittaa?
Itse odotan vieläkin selitystä parkkiaktivisteilta siihen, miksi kuntosalin pukuhuoneen omistaja saa periä minulta sakkomaksun kamojen jättämisestä pukukaappiin yön yli, vaikka tuo sääntö on ilmaistu pelkästään seinällä olevalla lapulla jonka ohi olen ehkä kävellyt (enkä ole allekirjoittanut mitään), mutta maa-alueen omistaja ei saisi periä sakkomaksua ehtojen vastaisesta pysäköinnistä.
Onkohan Erastotenes Aleksandrialainen ajatellut kirjoitteluaan aivan loppuun asti.
Reaalisopimusta ei liene synny, jos autoilija nienomaisesti kieltäytyy sopimusta solmimasta (auton ikkunaan laittamallaan kyltillä). Mutta minkä reaktion voi arvella olevan seurauksena maanomistjan taholta tällaiseen tietoisesti julistettuun laittomuuteen.
Voisiko käydä niin, että pihalta ei löydykään autoilijan palatessa noutamaan autoaan kuin hiiltynyt ulkokuori? Kenties katolla kyltti: "Auton omistaja on viipymättä poistettava jätteensä alueelta rangaistuksen uhalla."
Virheellinen pysäköinti voi olla rangaistavaakin hallinnan loukkauksena, jolloin ei enää selviä pysäköintivirhemaksulla vaan rangaistus on jopa vankeutta max 3 kk.
Jyrki Virolainen:
Eikö asia joka tapauksessa ole niin, että parkkifirman on todistettava kuka ajoneuvoa on kuljettanut?
Ykstyinen yrityshän ei voi julkisen pysäköinninvalvonnan tavoin periä "sakkoa" ajoneuvon rekisteriin merkityltä omistajalta tai haltijalta.
Esa Mattila - Katso blogiani 316/15.9.2010: Todistustaakkaoppia parkkimaksuasioissa.
Blogisti kirjoitti:
"Parkkiaktivistien mukaan yksityisen maille parkkeeraaminen on, vastoin nimenomaista ohjeita ja kieltoja, jonkinlainen jokamiehen oikeus."
Itseasiassa näin onkin maastoliikennelain mukaan taajama-alueen ulkopuolella. Kts. maastoliikennelain 4 § 2 momentti 8-kohta.
Parkkiaktivistien käyttäytymisestä päätellen tuo maastoliikennelain pykälä olisi voimassa myös kaikkien asunto-osakeyhtiön pihoilla. Sinne nämä kaiken maailman sällit ja hunsvotit parkkeeraavat pokkana kaarojaan.
Tolvaset ja tuurit vain taputtavat käsiään ja sanovat, että a vot, niin sitä pitää! En minäkään maksa valvontamaksua, sanoo professori.
Perustuslakivaliokunnan perustelulausumilla tai kannanotoilla ei lain mukaan ole välttämättä minkäänlaista vaikutusta tuomioistuimessa annettuun lainvoimaiseen tuomioon.
Jos valiokunta olisi halunnut kieltää yksityisen pysäköinninvalvonnan, sen olisi tullut ehdottaa samaan lakiesitykseen kuulunutta kunnallista pysäköinninvalvontaa koskevassa lausunnossaan, että kunnallinen pysäköintivalvonta koskee myös yksityisiä alueita eivätkä yksityiset valvontamaksut ole lakiin perustuvia. Tätä valiokunta ei tehnyt.
Se totesi vain, ettei hallituksen esitys yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ole riittävän täsmällinen ja sisällä kaikkia tarvittavia yksityiskohtia.
Yksityistä pysäköinninvalvontaa tai KKO:n ennakkopäätöstä ei siis "tyrmätty", kuten YLE:n jutussa virheellisesti väitettiin.
Kuten blogista 393 ilmenee, perustuslakivaliokunta asetti yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevalle laille seuraavat reunaehdot:
"Pysäköinninvalvonnan antaminen muulle kuin viranomaiselle edellyttäisi toiminnan rajaamista siten, ettei kyse ole 124 §:n mukaisesta merkittävän julkisen vallan käytöstä, turvaamalla voimakkaampi julkisyhteisön kontrolli ja säätämällä muun muassa oikeusturvakeinoista.
Lisäksi sääntelyn on täytettävä perustuslain 124 §:stä johdetut vaatimukset toimivaltuuksien täsmällisestä sääntelystä, sääntelyn yleisestä tarkkuudesta ja muusta asianmukaisuudesta sekä asianomaisten henkilöiden sopivuudesta ja pätevyydestä. Olennaista on myös toimivaltuuksien sellainen rajaus, että viranomaiskoneiston ulkopuolisen osuus jää viranomaisten toiminnan suhteen avustavaksi ja täydentäväksi (esim. PeVL 20/2002 vp , s. 2-3)."
Koko lakiesitystä ei siis todellakaan "tyrmätty" eikä katsottu, että yksityinen valvontamaksu olisi laiton.
Itse en kyllä ymmärrä, että valvontamaksussa olisi kyse "hallinnollisesta maksusta" ja toiminnassa kyse "merkittävästä julkisen vallan käytöstä."
Todettakoon, että KKO katsoi ratkaisussaan 2010:23 yksimielisesti, että yksityisessä pysäköinninvalvonnassa ei ole kyse julkisen vallan käytöstä.
Mutta, kuten sanottu, perustuslakivaliokunta oli ja on edelleen näin vaalien alla massiivisessa lakiruuhkassa kovin kiireinen ja sitten oli vielä tuo kummallinen ja paljon aikaa vienyt Vanhas-prosessi.
Ymmärtäähän sen, että valiokunnan takki oli tästä kaikesta jo tyhjä - tämä näkyy myös äärimmäisen niukoista, suorastaan olemattomista perusteluista - vaalit painoivat päälle ja että radikaalit valtiosääntöasiantuntijat pääsivät "vyöryttämään" näkemyksenä läpi.
Missä menee pieleen, vai meneekö:
1.Autoilija pysäköi yksityiselle alueelle, jossa kyltti "pysäköimällä hyväksyt ehdot".
2.Tontin haltija "sakottaa" ehtojen vastaisesti hyväksynyttä auton kuljettajaa asettamalla maksulapun tuulilasille.
3.Maksulappu "katoaa".
4.Tontin haltija lähettää maksumuistutuksen auton omistajalle, ts. täyttää näyttövelvollisuutensa auton kuljettajasta/sopimuspartista kokemusperusteisen todennäköisyyden perusteella.
5.Auton omistaja kiistää kuljettaneensa autoa.
6.Auton omistajalla näyttö/selitystaakka kuljettajasta, johtuen näyttömahdollisuudesta verrattuna tontin haltijaan.
Näin siis maalaisjärki.
Perustuslakivaliokunnan kanta koskee yksinomaan lakiesitykseen sisältynyttä lakiehdotusta. Valiokunta ei ole edes tarkoittanut ottaa kantaa vallitsevaan käytäntöön yksityisessä pysäköinninvalvonnassa.
Valiokunta ei ole mikään ylimääräinen perustuslakituomioistuin, joka voisi kannanotoillaan puuttua taannehtivasti lainvoimaisiin tuomioihin.
Olisi kovin outoa ajatella, että tuomioistuimen, kuten KKO:n tässä tapauksessa, tulisi Tuorien oppien mukaan kiirehtiä tarkistamaan omia lainvoimaisia tuomioitaan ja ennakkopäätöksiään aina sitä mukaa, mitä perustuslakivaliokunta mahtaa suuressa viisaudessaan lausua käsiteltävänä olevista lakiesityksistä, joissa on esillä lainvoimaisessa tuomiossa ratkaistua asiaa vastaava kysymys.
Se johtaisi valtiovallan kolmijako-opin täydelliseen hämärtymiseen, sillä silloin lainsäätäjällä olisi tosiasiallinen valta puuttua yksittäistapauksissa annettuihin tuomioistuinratkaisuihin.
Siis: perustuslakivaliokunnan kannanotolla po. asiassa ei ole taannehtivaa ja lainvoimaista tuomiota "purkavaa" vaikutusta.
Tämä ei enää ole vissiin hauskaa. On se kumma, että joidenkin kalloon ei mene esim. se, että jos menee esim metroon, niin kyllä silloin hyväksyy ehdot omalle toiminnalleen ja maksumääräys tulee jos lippua ei pyydettäessä löydy. Asiahan on aivan sama, vaikka sitä sitten kritisoisi Lepakkoluolan edessä.
Jyrkille maalaisjärjestä: Maalaisjärki on todella kaukana yhteiskunnassa, jossa pienipränttiset taulut velvoitetaan lukemaan ajatuksen kanssa joka kerta kun sellaisen näkee. Se on suorastaan mahdoton vaatimus. Näin yksinkertaista se on. Et onnistunut mitenkään perustelemaan maalaisjärkevästi miten tuollainen sopimus on mahdollinen. Onnistuit vain kikkailemaan.
Esimerkiksi pysäköintipaikan P-merkki on valtavasti isompi kuin kuin tuo sopimustaulussa oleva teksti. Sen näkee jo kauas ja ensimmäinen ajatus on että tuolla voi parkkeerata. Ja missään tapauksessa yleistyksesi "Miksi pitää parkkeerata luvatta toisen maalla" ei ole tässä tapauksessa pätevä tai edes maalaisjärkevä. (Jos et tiedä missä on pieniä sopimustekstikylttejä ja isoja P-paikan merkkejä sekaisin, niin autoile johonkin valitsemaasi Pääkaupunkiseudun kauppakeskukseen)
Ei kannattaisi alkaa vaatimaan maalaisjärkeä muilta, jos sitä itselläkään ei ole siunaantunut pennin vertaa.
"Et onnistunut mitenkään perustelemaan..."
Ai mää, vai?
Kokeilisitpa nyt vuorostansa sitä kaupunkilasjärkeä, jollei maalaisjärkeä löydy!
Äläkä tyydy heittelemään aina vaan ja jatkuvasti heittämäään tota sitä yhtä ja samaa ja typerää urbaanilegendaa karjuista, jotka ei kännaa ja snaijaa yhtään, mitä tauluissa lukoo!
Nyt ei ole tilaisuutta lukea kaikkea tarkemmin, mutta jos ja varmaan kun Virolaisen blogi pitää paikkansa, niin voi todella ihmetellä YLEn juttua.
On tietysti selvää, että käsillä olisi ollut megaluokan ongelma, jos perustuslakivaliokunta olisi todennut, että KKO:n hyväksymää käytäntöä ei voida lailla vahvistaa. Kaaos olisi tässä tapauksessa lievä ilmaisu.
Itsekin uutista katsellessani ihmettelin, että näinköhän mahtaa olla. Tiedossa on, että perustuslakivaliokuntaan jää vaalien vuoksi raukeamaan useita lakiesityksiä. Oma ajatukseni oli, että ehkäpä tämän asian kanssakaan ei nyt haluttu hötkyillä, mikä voi olla ihan viisasta.
Jutusta ei käynyt ilmi, oliko perustuslakivaliokunnan lopullinen lausunto Tuorin ja rikosproffan tiedossa vai oliko vai toisen (Mölsän) käden tietoa.
Aikamoinen kusetus joka tapauksessa, ainakin YLEltä ja Mölsätä. Hieman ihmetyttää tuo rikosproffakin. Firmathan harjoittavat KKOn tulkinnan mukaan täysin laillista liiketoimintaa. Rikosoppinut antoi selvän vinkin, että älkää maksako pysäköintimaksujanne.
Mutta eihän tämä toki ole ensimmäinen kerta kun absoluuttista työsuhdeturvaa nauttivat professorit höperehtävät mitä sattuu.
Tekisi kyllä hyvää, että yliopistomaailmassa olisi samanlaiset vaatimukset työn tekemiselle kuin privaattisektorilla. Suojatyöpaikkoja on aivan liikaa.
Se jäi mietityttämään, että jos kerran kyse oli, kuten blgisti totesi, vain pienistä, teknisluonteisistä muutostarpeista eikä koko yksityisen pysäköinninvalvonnan ajatusmallin tyrmäämisetä, niin miksi sitten perustuslakivaliokunta ehdotti koko lakiesityksne hylkäämistä (perusteluissa puhutaan hylkäämisestä ensisjaisena keinona suhteessa lain säätämiseen vaikeutetussa menettelyssä.)
Jos kyse on vain pienestä viilauksesta miksi valiokunta ei tehnyt esitystä, miten esitystä tulisi muuttaa jotta se olisi perustuslainmukainen. Olen ymmärtänyt että perustuslakivaliokunta tekee näin, jos kyse on pikkuviilauksesta.
Vastakohtaispäätelmänä voisi katsoa että kun koko lakiesityksen hylkäämistä ehdotettiin, niin kyse ei ole pikkuviilauksesta.
Toki on todettava että ei perustuslakivaliokunta varsinaisesti tyrmännyt ajatusta yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, mutta rinnasti sen niin lähelle julkisen vallan käyttöä että sen suorittamisen vaatimukset tulisi olla samaa tasoa kuin julkisessa pysäköinninvalvonnassa, jolloin tosiasiallinen ero julkiseen pysäköinninvalvontaan ei olisi suuri ja että muutenkin toiminta olisi enemmän marginaalista.
Lausunnossa on mm. mainittu yksityisen pysäköinninvalvonnan "ehtoina" seuraavat: voimakkaampi julkisyhteisön kontrolli, oikeusturvakeinot, toimivaltuuksien täsmällinen sääntely, asianomaisten henkilöiden sopivuudesta ja pätevyydestä säätäminen sekä toimivaltuuksien sellainen rajaus että viranomaiskoneiston ulkopuolisen osuus jää viranomaisten toiminnan suhteen avustavaksi ja täydentäväksi.
Varsinkin viimeksimainitusta ehdosta tulee mieleen se että yksityinen pysäköinninvalvonta halutaan olevan marginaalista.
Onkin mielenkiintoista nähdä että onko parkkivalvontayhtiöillä taloudellisia toimintaedellytyksiä toimia pelkillä valvontamaksuilla sellaisissa säännöksissä jotka perustuslakivaliokunta voi hyväksyä, vai onko taloudellisen toiminnan edellytyksenä rahan ottaminen myös maanomistajalta (eli valvontapalvelun tilaajalta)
Tolvasen kommentit kuulostavat mielestäni jo asian tahalliselta väärin ymmärtämistä. Edellyttäisin alan tohtoritason ymmärtävän käsitteiden "määräys" ja "sopimus" oikeudellisen eron. Kuitenkin koko haastattelun ajan Tolvanen puhuu sumeilematta "sanktiomaksun määräämisestä". Tietämykseni mukaan KKO ei missään vaiheessa ole väittänyt, että maksujen "määrääminen" kuuluisi muulle kuin viranomaiselle eikä KKO:n ratkaisu tällaiseen johda.
Kalle sentään on haastattelussaan hillytympi ja keskittyy lähinnä pyörittelemään ja problematisoimaan asiaan omassa haastattelussaan.
Toimittajalle ei tästä jutusta tipu pisteitä. Oikeustoimittajien tyypillinen ongelma näyttää olevan kykenemättömyys (haluttomuus?) ymmärtää, mistä asiassa on kysymys.
Pysäköidessä maksulliseen pysäköintihalliin, tekee sopimuksen palvelunjärjestäjän kanssa. Joskus sopimuksessa on lisäehtoja, käy kaupassa X ja saat alennusta jne. Jos tositteen sopimusehtojen noudattamisesta hukkaa, joutuu maksamaan ennaltasäädetyn rahamäärän, joka yleensä on n. 10 €. Tämä onnistuu kaikilta, kukaan ei yritä väittää, että "mikä kyltti" tai liimaile autoon lappuja: "Tuulilasin läpi katsominen 50 €".
Minun on hyvin vaikea ymmärtää perusteluja, että tällainen sopimuksen muodostamistyyli olisi jotenkin arkielämälle vieras riippumatta nyt asioiden takana olevista pykälistä. Ruokakaupassa irtokarkkien lappaminen pussiin muodostaa sopimuksen karkkien ostamisesta ja se hoituu kyltillä. Huoltoasemalla bensiinin ostamisen sopiminen tapahtuu siirtämällä bensaa tankkiin jne. Kenelläkään ei ole oikeutta parkkeerata toisen maalla ilman lupaa tietyin poikkeuksin. Oletuksena on siis tietenkin, että ympäristöä havannoiden varmistuu pysäköinnin oikeutuksesta, oli syy sitten tien välitön läheisyys tai kyltti "On okei parkkeerata merkityille paikoille."
On aika vaikea suhtautua vakavasti argumenttiin, että jollain on perustuslaillinen oikeus pysäköidä pihalleni ja rikkoa minun oikeuttani sopia omaisuuteni käytöstä ainoastaan siksi, että hänellä on auto ja kauppa olisi tuossa vieressä ja olisi aika kiire ja eihän tästä sulle haittaa ole. Jos vuokraan maaltani parkkipaikan jollekin, ei se ole mikään julkisoikeudellinen sopimus, joten en minä nyt mitään julkista valtaakaan sopimussakkojen muodostamisssa käytä.
Ad Virolainen,
juristeriaahan tuo on. Mutta selvää on, ettei tahallinen väärinpysäköinti synnytä konkludenttista sopimusta tai synnytä kenellekään automaattista oikeutta vahingonkorvaukseen. Vahinko ja sen suuruus on osoitettava.
Yksityisen "pysäköinninvalvonnan" tarve on kyllä selvä. Hallituksen lakiesityksen suurin puute oli nähdäkseni huono valitustie. Käräjäoikeus, jossa kuluriski on valtaisa, on aivan väärä instanssi. Ei tavallinen ihminen uskalla lähteä käräjille, vaikka maksulappu olisi kirjoitettu täysin aiheetta. Jos jutun häviää, on tiedossa kymmenen tuhannen euron lasku.
Jos tällainen pysäköinninvalvonta halutaan sallia, on joko luotava tarkoitukseen oma valituselimensä tai annettava jutut hallintotuomioistuimille, joissa kuluriskiä ei ole.
Ersamustos jatkaa juristeriaansa.
Kukaan ei ole tietenkään puhunut vahingonkorvauksesta tai vahingosta mitään.
Käräjäoikeuden kuluriski ei ole "valtava".
Jos maksulappu on aiheeton, sen voi riitauttaa suoraan valvontafirmalle.
Oma valvontaelin ... hallintotuomioistuin...kas kun E. ei sentään ehdota oma"pysäköintihallintotuomioistuinta"!
Valtava byrokratia on E:n mielessä!
Mistä ihmeestä näitä elävälle elämälle vieraita juristibyrokraatteja oikein tulee?
Taitavat olla niitä Tuurien ja Tolvasten oppilaita...
Yksityisen pysäköinninvalvontamaksun ratkaisun hinnan pitäisi olla samaa luokkaa kuin kunnallisen pysäköintivirhemaksun. Jos hallinto-oikeudessa joutuu maksamaan maksimissaan 90 euroa, käräjäoikeudessa joutuu hävitessään pulittamaan helposti pari sataa euroa oikeudenkäyntimaksua ja sitten vielä 500 euroa vastapuolen asianajokuluja.
Tämän takia menettelyn pitäisi olla sama kummassakin tapauksessa. Sitä paitsi hallinto-oikeuksissa on opittu sangen hyvin tulkitsemaan tieliikennelainsäädäntöä. Käräjäoikeuksissa osaaminen olisi varmaankin aika kirjavaa.
MIksi siis lähteä käräjäoikeuteen, jos tietää, että häviää?
Kuluriski karsi turhat valitukset ja riitautukkset pois.
Myönnän, että Virolainen saattaa olla teoriassa oikeassa. Suoritin omatoimisen katselmuksen tapauksessa KKO 2010:23. Jos en olisi tiennyt, mitä pitää etsiä, en olisi huomannut KKO:ssa käsitellyn tapauksen "sopimuskylttejä".
Tarkkasilmäinen huomaa, että "sopimus" kirjoitettu sinisillä kirjaimilla vaaleansiniselle [ei edes valkoiselle] pohjalle. Kun tämä sopimus kiinnitetään harmaaseen betonipintaan, niin eikö sopimuksen laatijan menettely ole kunnianvastaista ja arvotonta?
Kannattaa myös muistaa, että Suomessa autoilija parkkeeraa vuodenajoista johtuen aika hämärissä olosuhteissa. Tällöin autoilijalla ei ole mitään de facto mahdollisuutta huomata "sopimusta".
Mika Lako
P.S. Auton rekisteritiedot ovat pääsääntöisesti julkisia, mutta muistaakseni ne voidaan salata, jos omistaja niin haluaa. Tässä pikku vinkki, joka kai tosiasiassa vesittää tämä parkkibisneksen.
Perustuslakivaliokunta on linjannut yksiselitteisesti, että hallituksen esityksessä tarkoitetun parkkimaksun määrääminen on merkittävää julkisen vallan käyttöä. Kantansa tueksi valiokunta on viitannut seikkaperäisesti aikaisempaan käytäntöönsä hallinnollisten seuraamusten määräämisestä.
Kuten blogisti on viitannut, KKO on päätöksensä perusteluissa katsonut, ettei kyse ole julkisen vallan käytöstä. Erimielisyys on siis perustavaa laatua.
Perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Tällaista lakia ei nyt ole. Yksityiset parkkimaksut ovat siten lakiin perustumattomia. Jos lähdetään perustuslakivaliokunnan kannasta(lakivaliokunta yhtyi), miten niiden maksamiseen olisi laillinen velvollisuus?
KKO:n yksittäistapauksessa tekemää ratkaisua on tietenkin noudatettava. Mielenkiintoinen kysymys on, täyttyisivätkö päätöksen purkamisen edellytykset eli perustuuko KKO:n päätös ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.
Kokonaistilanne on siten mahdollisimman epäselvä. Perustuslakivaliokunta on viisaasti jättänyt ottamatta suoraan kantaa KKO:n päätökseen.
"Parkkiaktivistien mukaan yksityisen maille parkkeeraaminen on, vastoin nimenomaista ohjeita ja kieltoja, jonkinlainen jokamiehen oikeus."
"Tämä ei enää ole vissiin hauskaa. On se kumma, että joidenkin kalloon ei mene esim. se, että jos menee esim metroon, niin kyllä silloin hyväksyy ehdot omalle toiminnalleen ja maksumääräys tulee jos lippua ei pyydettäessä löydy."
Mielestäni että ole sisäistäneet asiaa, jota me "parkkiaktivistit" ajamme takaa.
Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevassa keskustelussa ei ole missään tapauksessa kyse siitä, että autoilijoiden pitäisi saada pysäköidä miten haluavat ja väärinpysäköimisen pitäisi voida tapahtua seuraamuksitta, vaikka yksityisen sakotuksen puolustajat asiallisten argumenttien loppuessa pyrkivätkin toistuvasti tällaisilla täysin ala-arvoisilla heitoilla omaa näkökantaansa korostamaan.
Ei, minä olen ehdottomasti sitä vastaan! Väärin pysäköineitä tulisi rangaista aivan kuten se on laissa määrätty.
Asiassa (nyt tulee se asia joka teidän sakkoaktivistien tulee huomata) on kyse vain ja ainoastaan siitä, kuka saa lain mukaan valvoa pysäköintiä koskevien sääntöjen noudattamista ja asettaa pysäköintivirheistä seuraamuksia.
Yksityisen alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus asettaa haluamiaan ehtoja pysäköinnille. Näiden ehtojen rikkominen on väärin, ja siitä pitää koitua ehtojen rikkojalle seuraamus. Tämän seuraamuksen asettaa kuitenkin vain julkisyhteisön palveluksessa oleva virkamies, virkavastuulla ja laissa nimenomaisesti säädetyn toimivaltaperusteen nojalla. Vain tällä tavalla voidaan varmistaa valvonnan oikeudenmukaisuus ja valvonnan kohteen oikeusturva.
Näin toimitaan myös mm. joukkoliikenteen matkalippujen valvonnassa, vaikka matkustus perustuukin yksityisoikeudellisiin sopimuksiin. Miksi juuri pysäköinti olisi sellainen asia, jonka valvonnassa pitäisi poiketa laillisuusperiaatteesta, kun tällaista poikkeusta ei tunneta millään muullakaan alalla?
teksti lainattu oikeus ja kohtuus blogista
Tieliikennelain 28 §:n 2 momentin mukaan Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Omistaja tai haltija saa antaa pysäköintiä koskevia määräyksiä.
Jos omistajalla/haltijalla on on oikeus kieltää pysäköinti kokonaan, niin selvää on, että hän voi antaa kokonaiskieltoa rajoitetumpia määräyksiä eli rajoittaa pysäköintiä ja periä pysäköinnistä omistusoikeutensa nojalla myös maksun.
Missään laissa tai perustuslaissa ei ole nimenomaan säädetty, että yksityinen pysäköinninvalvonta olisi julkisen vallan käyttöä; jo koko ajatus tuntuu lähinnä naiivilta.
Laissa ei ole myöskään säädetty, toisin kuin oikeusjakohtuus -aktivisti väittää, että "vain julkisyhteisön palveluksessa oleva virkamies voi virka-vastuulla asettaa ehtojen rikkojalle seurauksen."
En usko, että tuollaista säännöstä tullaan myöskään tulevassa laissa hyväksymään. Ei kai tuleva porvarihallitus, persuilla mahdollisesti täydennettynä, halua lähteä sosialisoimaan yksityisiä parkkialueita?
Perustuslakivaliokunta ei todellakaan halunnut "tyrmätä" KKO:ta tai antaa "KKO:ta korville", kuten toimittaja Mälsä uhosi oudossa tv:n uutisjutussaan.
P-valiokunta tai lainsäätäjä yleensäkään ei voi puuttua tuomioistuinten yksittäisissä tapauksissa antamiin tuomioihin. P-valiokunta otti kantaa ainoastaan hallituksen lakiesitykseen, ei taannehtivasti siihen, mitä ilman lakia toimittaessa on tehty, ei liioin lainkaan sopimusvapauteen, mihin valvontamaksut perustuvat.
Tulkitsen niin, että myös p-valiokunnan mukaan yksityiset valvontamaksut ovat sinänsä ok. Kyse on valiokunnan mukaan lähinnä vain jonkinlaisesta "ylivalvonnasta", mikä perustuu siihen - minusta kyllä harhaiseen käsitykseen - että valvontamaksuissa olisi kyse "hallinnollisesta maksusta."
On naiivia akatemiaprofessorimme tavoin ajatella, että KKO ryhtyisi p-valiokunnan tulevaa lakia koskevan perustelulausuman perusteella purkamaan riita-asiassa antamaansa omaa lainvoimaista tuomiotaan, siis ilman, että kukaan edes hakisi purkua!
Olisi kyllä kannattanut professorin käydä se autokoulu aikoinaan, pahitteeksi ei olisi myöskään ollut nuoruudessa tuomioistuinharjoittelun suorittaminen.
Jos KKO:n ratkaisussa 2010:23 maksuvelvolliseksi tuomittu hakee tuomion purkua, niin silloin KKO joutuu ottamaan kantaa siihen, onko tuomio perustunut ilmeisesti virheelliseen lain soveltamiseen.
Minusta edellytyksiä tuomionpurulle, jota muuten tulee hakea yhden vuoden kukuttua KKO:n ratkaisun antamisesta, ei ole.
Joo, tota noin, näiltä juristeria-akatemiaproffilta, siis siltä isö-äiti -sellaiselta ja tältä parkkimies- tollaselta tuntuu olevan hiukka kateissa sekä ratio että voluntas.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi on tänään ihmetellyt YLE:n uutisellaan nostattamaa parkkimaksukohua. Sasia kertoi haluavansa rauhoitella tilannetta.
Sasi, siis tämän esim. akateemikko Kaarlo Tuorin ylimmäksi auktoriteetiksi perustuslakiasioissa mainostaman elimen puheenjohtaja, sanoi YLE.n uutisen mukaan, että
- "perustuslakivaliokunta ei ole koskaan vaatinut KKO:n parkkisakkopäätöksen välitöntä kumoamista, joten yksityisetkin sakot on edelleen syytä maksaa."
No, niin. Siinäs sen nyt (jälleen kerran) kuulitte!
Maanmittarille lakiesityksen hylkäämisestä. Perustuslakivaliokunnan johtopäätös perustuu niin sanottuun poikkeuslakien välttämisen periaatteeseen. Poikkeuslaki voitaisiin teoriassa säätää, mutta pelkästään ns kotoperäisistä syistä ei poikkeuslakia saa tehdä. Lait pitää siis tehdä perustuslain mukaisiksi ja vain pakottavasta syystä voidaan käyttää poikkeuslakia. Nykyäänhän ne ovat hyvin harvinaisia. Sen vuoksi valiokunta mieluummin esittää hylkäämistä kuin poikkeuslain säätämistä.
Minusta valiokunta ei ole ollut ihan pelkkien "viilausten" tasolla. Valiokunta on todennut, että kyseessä on merkittävän julkisen vallan käyttö, jota ei voida antaa muulle kuin viranomaiselle. Parkkeerausfirmojen näkökulmasta valiokunnan ydinkannanotto lienee se, että kyse ei saisi olla merkittävästä julkisen vallan käytöstä. Merkitystä lienee lausunnossa sillä, että yksityisellä voisi olla vain viranomaiskoneistoa avustavia ja täydentäviä tehtäviä valvonnassa. Tarkoittaisiko tämä sitä, että viranomainen olisi vastuussa valvonnasta, mutta voisi valtuuttaa, esim ostopalvelusopimuksella, parkkifirman hoitamaan valvonnan käytännössä? Määrätty maksu olisi kuitenkin hallinnollinen maksu ja siitä olisi muutoksenhakuoikeus hallinto-oikeuteen.
Mitä mieltä Virolainen? Olisiko tässä ne kompromissin ainekset, joilla turvataan bisneksen jatkuminen ja julkisen vallan säilyminen viranomaisilla?
Olen kurkkua myöten täynnä tätä parkkimaksusoppaa enkä viitsi ryhtyä edes ajattelemaan anonyymin moisia, byrokraattisuudellaan täysin käsittämättömiä kaavailuja!
Ne samoin kuin monet muut vastaavat ehdotelmat osoittavat selvästi, mikä hemmetin byrokratia tämän täysin yksinkertaisen asian ympärille halutaan järjestää ja säätää a) yksityistä omistusoikeutta ja yritystoimintaa kiihkeästi vastustavien radikaalien juristi-aasintuntijoiden ja b) pikkusieluisten ja äärimmäisten pelokkaiden (etenkin juuri näin vaalien alla) ja asiantuntijoiden pelottelemien kansanedustajien kyvyttömyyden takia rakentaa!
Päätän tämän keskustelun nyt tähän!!!
Bloginpitäjä kirjoitti, että ei enää kommentteja, mutta siitä huolimatta yritän.
Tämän päivän juttu hesarissa osoittaa järkyttävällä tavalla kuinka oikeassa blogin pitäjä on. Itäsuomen rikosoikeuden proffa kehottaa olemaan maksamatta maksuja!
Siis: kukahan tässä nyt yrittää käyttää ylintä tuomiovaltaa: hän itse. Yliopistomies julistautuu sekä perustuslakivaliokunnan että korkeimman oikeuden yläpuolelle ylimmäksi riidan ratkaisijaksi. Millä helvetin valtuuksilla ja osaamisella?
Tämä asia on niin merkittävä, että keskustelua on mielestäni ehdottomasti jatkettava.
Keskustelua jatkettava?
Ok, jatketaan nyt sitten yleisön pyynnöstä vielä vähän. Törkyviestejä ja asian kuulumattomia viestejä ei kuitenkaan kannata lähettää, koska ne joutuvat heti roskikseen.
Jollakulla poliitikolla tuntuu kuitenkin vielä olevan järki päässään. Viittaan kansanedustaja Sampsa Katajan (kok) lausuntoon tänään HS:n jutussa:
- Eduskunnan lakivaliokunnan jäsen Sampsa Kataja (kok) kuitenkin pitää perustuslakivaliokunnan kantaa "poskettomana". Hänen mielestään pysäköinti tai sen valvonta eivät voi olla julkisen vallan ydintoimintaa, jota yksityinen ei voisi harjoittaa.
---
Posketonhan tuo kanta on - selkeästi poliittinen ja populistinen päätös - mutta sellaisen, ja vieläpä täysin perustelemattoman, kannan valiokunta kuitenkin otti mennessään asiantuntijoiden "retkuun" väsähtäneenä ja kiireisenä vaalienaluslakiruuhkassa.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) sanoi torstaina Ylen uutisille, että hänen mielestään valvontamaksut on syytä maksaa.
Sasi pelaa selvästi kaksilla eri korteilla.
Valiokunnan puheenjohtajana hän yhtäältä hyväksyy asiantuntijoiden "poskettoman" kannan, mutta jälkeenpäin, ilmeisesti valiokunnan tekemän mokan huomatessaan, hän toisaalta selitteleekin, että ei tässä mitään, maksut täytyy edelleen maksaa!
Sasi on ehdolla vaaleissa Tampereella, jossa Pertti Veltto Virtasen (pers) vaalikortti on juuri tämä yksityinen "sakotus." Sasi pelkäsi, että asiassa suureen ääneen meuhkaava Virtanen vie ääniä rutosti myös häneltä, jos hän hyväksyisi yksityisen pysäköinninvalvonnan. Sen vuoksi hän katsoi viisaaksi mennä asiantuntijoiden kelkkaan, jottei Veltto saisi aihetta mollata häntä Tampereella.
Toisaalta Sasi on kokoomuksen (entisiä) keulahahmoja, jonka pitäisi puolustaa yrittäjiä ja asunto-osaketalojen asukkaiden turvaa täysin holtitonta ja röyhkeätä "vieraspysäköintiä" vastaan.
Olisikohan vaalien jälkeen edessä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan vaihdos? Kimmo Sasin tilalle Sampsa Kataja.
Nimimerkille "Matkauimari" - Poistin kommenttinne asiattomana.
Tiedoksi muillekin kommentoijille:
En julkaise asiattomia ja yksityistä pysäköinninvalvontaa ja nimeltä mainittuja yrityksiä mollaavia kommentteja enkä myöskään sellaisia, joissa ei osata tai haluta puhua asioista edes oikeilla nimillä, vaan sössötetään koko ajan jotakin omituista "rangaistuksesta" "rankaisumaksusta" tms. täysin virheellisistä käsitteistä.
Netissä on varmaan sellaisia sivuja, jotka ottavat mielihyvin vastaan tällaisia asiattomia ja täysin "poskettomia" kommentteja. Tänne niitä on turha lähetellä.
"Jos omistajalla/haltijalla on on oikeus kieltää pysäköinti kokonaan, niin selvää on, että hän voi antaa kokonaiskieltoa rajoitetumpia määräyksiä eli rajoittaa pysäköintiä ja periä pysäköinnistä omistusoikeutensa nojalla myös maksun."
Ei omistusoikeudesta seuraa oikeus periä sen rikkomisesta maksua tai määrätä muuta seuraamusta, sen tekee julkista valtaa käyttävä viranomainen, useimmiten tuomioistuin.
"Missään laissa tai perustuslaissa ei ole nimenomaan säädetty, että yksityinen pysäköinninvalvonta olisi julkisen vallan käyttöä; jo koko ajatus tuntuu lähinnä naiivilta." Näin kuitenkin - blogistin mielestä väärin - perustuslakivaliokunta, joka Suomessa on perustuslain ylin tulkitsija, on mietinnössään katsonut.
Kyse ei olekaan siitä, mitä anonyymi yrittää esittää.
Ei kiinteistönomistaja tai parkkifirma lähde perimään maksua omankäden oikeudella, vaan se vie tarvittaessa asian normaalilla velkomuskanteella tuomioistuimen tutkittavaksi ja perittäväksi.
Kiinteistönomistaja ei suinkaan "määrää" maksua yksipuolisesti, vaan maksu perustuu lailliseen sopimukseen, jonka korkein oikeus on ennakkopäätöksellään (2010:23) hyväksynyt sitovaksi ja maksuvelvollisuuden perustuvaksi.
Perustuslakivaliokunta ei voi puuttua mihinkään yksittäiseen oikeusjuttuun eikä sillä ole edes oikeutta antaa yleisluontoisia määräyksiä tai tulkintoja tietyntyyppisissä asioissa.
Suomen perustuslakivaliokunta ei ole mikään ylin tuomioistuin tai edes mikään perustuslakituomioistuin niin kuin esim. U.S. Supreme Court Yhdysvalloissa.
Valiokunta voi ottaa kantaa ainoastaan käsiteltävänä oleviin yksittäisiin lakiesityksiin. Jos sillä on tässä kohdin jokin kanta, niin sillä ei kuitenkaan ole taannehtivaa vaikutusta jo lainvoimaisella tuomiolla jo ratkaistuun oikeusjuttuun.
Perustuslakivaliokunta edustaa ylintä lainsäätäjää, se ei ole tuomiovallan käyttäjä. Tuomioistuimia sitoo ja velvoittaa ehdottomasti vain eduskunnan säätämä laki, ei jonkin valiokunnan lain säätämisen yhteydessä esittämä mielipide lain "oikeasta" tulkinnasta.
Jos lakia ei edes synny eli saada aikaiseksi, niin selvää on, että tällöin tuomioistuimet ovat vielä vähemmän sidottuja jonkin valiokunnan rauenneen lakiesityksen käsittelyn yhteydessä antamiin toteamuksiin.
Kun lakiesitys on rauennut, ei esim. perustuslakivaliokunnan jollakin yksittäisellä lausumalla ole vastaisessa lainkäytössä merkitystä. Sehän tähtäsi ja oli kannanotto vain vireillä olevaan lakiesitykseen, mutta sillä ei ole sen enempää merkitystä; se ei missään tapauksessa sido tuomioistuimia vastaisessa lainkäytössä.
Termi "ylin tulkitsija" on siis tässä mielessä (tarkoituksellisesti) harhaanjohtava. Valiokunta ei ole mikään "tietotoimisto" ja "ennakkotietoinstanssi", jolta tuomioistuimet joutuisivat kyselemän neuvoja ja mielipiteitä, joihin ne sitten olisivat sidottuja.
Perustuslaissa hyväksyttyyn sopimusvapauteen tai sopimusten sitovuuteen perustuslakivaliokunta ei voi puutua, koska se rikkoisi silloin itse perustuslakia. Oikeusjärjestykseen sisältyy myös periaate, jonka mukaan sopimukset on pidettävä.
Sopimusrikkomukset voidaan viedä riippumattoman tuomioistuimen ratkaistavaksi ja tuomioistuin tutkii, onko sopimusta rikottu ja vahvistaa sopimuksessa sovitun velvoitteen maksettavaksi. Tuomiolla vahvistettu velvoite peritään maksuvelvolliselta normaalissa järjestyksessä.
Kuinkahan monta kertaa näitä perusasioita on tässäkin yhteydessä tullut jo tolkutetuksi?
Jollei lukijoilla ole enää muuta sydämellään, niin on turha jatkaa jankutusta ja lähettää tänne enää ko. väitteitä.
Ongelmana tässä on mielestäni se, että asiasta kuin asiasta tehdään helposti niin hienoja "perusoikeuskysymyksiä", että mikään tavallinen järki ei enää riitä asioiden ratkaisemiseen.
Tarvitaan yksi sattumanvarainen case, vaikkapa pysäköinti, sopiva lehtijuttu, sopivassa vireessä olevat perusoikeusasiantuntijat, ja soppa on valmis.
Ilman kaikkea tätä "perusoikeustiedettä" maallikko saattaisi erehtyä ajattelemaan, että onpas hyvä kun on tilavat ja hienot parkkihallit, ja hyväksyisi itsestäänselvyytenä parkkipaikkojen käyttöön liittyvät ehdot.
Mutta nyt perusoikeustieteilijät ovat median tukemana huutamassa autonkäyttäjälle, että etkö huomaa, että perusoikeuksiasi loukataan. Ketä tämä palvelee?
Ja miksi näiden perusoikeustieteilijöiden kannat ovat aina niin ennalta arvattavia? Menee offtopicin puolelle, mutta muistelen vaan, että kun kerjäämislakia vasta suunniteltiin, eräsi tieteilijä oli jo julistamassa lain perustuslain vastaiseksi.
Itse uskoisin perustuslakivaliokuntaa huolestuttaneen sen, että uudella lailla olisi annettu yksityiselle toimijalle oikeus määrätä syyttömälle osapuolelle rahallinen (hallinto)seuraamus. Uusi laki kun olisi nimenomaisesti asettanut ajoneuvon omistajan tai haltijan vastuuseen määrätystä maksusta. Tämä olisi selkeä muutos nykytilanteeseen, koska tällä hetkellä on maksusta selkeästi vastuussa yksin reaalisopimuksen tekijä eli ajoneuvon pysäköijä. Kyseinen muutos olisi minustakin merkittävää julkisen vallan käyttöä.
Mennään sitten nykykäytännön ja KKO.n tuomion mukaisesti, eihän siinä lakia tarvita.
Mutta nykyisinkään ei pelkkä perustelematon väite siitä, ettei omistaja tai haltija pysäköinyt autoa, riitä vapauttamaan häntä vastuusta. Ks. blogia "Todistustaakkaoppia parkkimaksuasioissa."
Tämä nyt tästä vielä puuttui;
KKO:n presitentin lausunto tv:n iltauutisissa 4.3.2011.
KKO:n presidentti Koskelo oli täysin oikeassa lausunnossaan!
Koskelon kommentti PeVL:n linjauksesta oli - sanoisinko - melko rumasti sanottu:
"Voi tietysti olla niin, että perustuslakivaliokunnalla on ollut vähän liikaa vaikeita asioita viime aikoina ja ehkä siellä ei ollut aikaa miettiä tätä ihan niin perusteellisesti kun olisi ollut toivottavaa"
Jos PeVL varoi professori Virolaisen mukaan ottamasta kantaa KKO:n asiaa koskevaan tuomioon, KKO:n presidentti ei varonut puolestaan lainkaan ottamasta kantaa PeVL:n linjauksiin.
Koskelon lausunnosta päätellen jotain konfliktia KKO:n tuomion ja PeVL:n lausunnon välillä lienee olemassa. Miksi Koskelo muuten arvostelisi PeVL:n linjauksia, jos siinä ei kerran millään tavalla astuta KKO:n varpaille?
Olisiko se konflikti siinä, että PeVL katsoi valvontamaksun antamisen olevan julkisen vallan käyttöä, kun taas KKO katsoi ettei julkisen vallan käytöstä ole miltään osin kyse. Toinen on väärässä, mutta kumpi?
Minä olen edelleen sitä mieltä, että läiskäisee vain pysäköinnin sallituksi, mutta maksulliseksi. Pelastusväylille pysäköinti on tietenkin kielletty. Jokaisella lienee oikeus muuttaa pihansa maksulliseksi pysäköintialueeksi ja hinnan voi määritellä vapaasti. Vaikka nyt 500 euroa kerta. Maksullisesta pysäköinnistä liiketoimintana meillä on pitkät perinteet ja siinä ei liene perustuslaillisia ulottuvuuksia.
"Parkkiaktivisteilla tuntuu olevan päällimmäisenä haluna pysäköidä muiden omistamile kiinteistöille ilmaiseksi. Tämä on tietysti ymmärrettää, jos ainoa omassa hallinnassa oleva maaomaisuus löytyy kynsien alta."
Tällaisen kommentin jättäjälle haluaisin sanoa, että vaikka joku olisi jopa mainitsemasilainen "parkkiaktivisti", tuo "titteli" tuskin on hänen ihmisyytensä koko kuva. Ja millä asenteella ja kenelle tuon tittelin olet mielessäsi luovuttanut? Parkkiaktivistikin on varmasti ihminen, jolla on myös muita rooleja yhteiskunnassa. Hän voi olla oikein hyvä työntekijä, isä tai äiti, lähimmäinen jne. Hänellä vain on eri kanta yksityisen pysäköintivalvonnan laillisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen kuin sinulla. Mikä sinulle määrää oikeudenkäytön? Ilmeisesti raha.
Millainen lähimmäinen sinä olet, kun mittaat toisen ihmisen arvoa omaisuuden määrällä - ja vieläpä halvoin sanankääntein?
Blogin valvoja ei tule hyväksymään tätä kommenttiani. Hän valvoo oikeutta, jonka mukaan minä olen väärässä ja hän oikeassa.
Tokihan noin naseva vastakommentti ansaitsee tulla ilman muuta julkaistuksi!
Tässä taistossa - ihme aihe muuten (väillä tuppaa oikein naurattamaan, kun miettii, miten sinänsä vähäpätöisestä aiheesta sitä voidaankin jankuttaa näin pitkään) - mielipiteet ovat sinkoilleet puolin ja toisin joskus jopa kiivassävyisesti.
Muuten, termi tai sanonta "parkkiaktivistit" on allekirjoittaneen palsturin (opin tuon sanan "palsturi" tänään) kielenkäyttöön lanseeraama. Kunnon väkeä suurimmaksi osaksi, varmaankin.
Sitten ovat parkkihuligaanit, jotka pyrkivät kiusallaan parkkeeraaman sellaisten talojen pihoille, joissa eivät itse asu. Niihin kuuluvat myös henkilöt, jotka häiritsevät parkkifirmojen henkilökunnan työtä tai yllyttävät netissä sellaiseen häirintään tai kiusantekoon.
Lähetä kommentti