1. Vihdoinkin joku - allekirjoittaneen lisäksi - puhuu järkeä parkkimaksuasiassa! Voidaan puhua myös parkkimaksusotkusta, joka on perustuslakivaliokunnan ja sen kuulemien asiantuntijoiden ja valiokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasi "juosten" (eduskunnan käytävillä) antamien sekavien lausuntojen ynnä erinäisten "oikeusoppineiden" kokoon keittämä.
2. Järkeä puhui tänään TV1:n kello 20.30 uutisissa haastateltu KKO:n presidentti Pauliine Koskelo. Hän toivoi Suomeen lainsäädäntöä, joka sallisi yksityisten parkkifirmojen periä valvontamaksuja. Koskelo ihmetteli eduskunnan perustuslakivaliokunnan toimintaa asiassa. - Sitä olen itsekin ihmetellyt.
3. Korkein oikeus päätti vuosi sitten (KKO 2010:23), vastoin alempien oikeuksien ratkaisuja, että yksityiset parkkifirmat saavat määrätä sopimukseen perustuvia valvontamaksuja. Kyse on niin sanotusta reaalisopimuksesta, jota olen monissa blogijutuissa selvittänyt lukijoille. Asiasta piti säätää laki, mitä varten hallitus antoi jo viime vuoden loppupuolella lakiesityksen eduskunnalle (HE 223/2010 vp). Lakiesitys oli perusidealtaan täysin KKO:n ennakkopäätöksen mukainen.
3a. Kaksi viikkoa sitten eduskunnan perustuslakivaliokunta - kaikkien suureksi yllätykseksi ja vieläpä ilman tarkempia perusteluja - kuitenkin "tyrmäsi" lakiesityksen eli esitti sen hylkäämistä (PeVL 57/2010 vp). Valiokunnan mukaan "sakotusoikeuden" - termi on YLE-uutisten; todellisuudessa kyse ei ole tietenkään mistään sakosta - antaminen muille kuin viranomaisille saattaisi olla perustuslain vastainen. Valiokunnan mukaan laki voitaisiin hyväksyä vain perustuslainsäätämisjärjestyksessä, mitä valiokunta ei kuitenkaan suositellut. Lakivaliokunnalla ei ollut eilen muuta mahdollisuutta kuin hylätä lakiesitys perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti.
4. Soppaa ovat hämmentäneet erilaiset "oikeusoppineet", joiden kannanottoja olen selostanut edellä blogissa 402/2.3.2011. Nämä juristit esittivät toissa päivänä YLE Uutisissa - ilmeisesti aivan tosissaan - että korkeimman oikeuden olisi syytä pohtia riita-asiassa antamansa tuomionsa purkamista - vieläpä omasta aloitteestaan (professori Kaarlo Tuori ja prof. Matti Tolvanen).
5. Nyt korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo puolestaan "tyrmää" kyseisen purkuehdotuksen.
- Se ei voi tulla kysymykseen sillä tavoin, että KKO jotenkin omasta aloitteestaan purkaisi aikaisemmassa riita-asiassa tehdyn lainvoimaisen tuomion.
6. No, näinhän minäkin totesin omassa blogissani toissa päivänä. En usko myöskään mahdollisuuteen, että KKO joutuisi purkamaan tuomionsa edes maksuvelvolliseksi tuomitun asianosaisen tekemästä purkuhakemuksesta. KKO:n tuomio ei perustu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Perustuslakivaliokunta ei ottanut, kuten Kimmo Sasi on jo moneen kertaan lausunut, lainkaan kantaa KKO:n ratkaisuun - sitä se ei voisi tehdäkään - vaan ainoastaan kyseiseen hallituksen lakiesitykseen. Tuomioistuinta sitoo ehdottomasti vain laki, ei eduskunnan valiokunnan perustelulausuma.
7. Sitä paitsi lakiesitys, johon valiokunnan lausuma kohdistui, on nyt peruutettu ja hylätty. Kun perustuslakivaliokunnan kanta sitä paitsi on, kuten edellä totesin, asiallisesti jokseenkin perustelematon, ei sillä voi olla kovinkaan painavaa tulkintavaikutusta myöskään mahdollisissa tulevissa parkkimaksujen laillisuutta koskevissa oikeusjutuissa. Eduskunnan lakivaliokunnan jäsen Sampsa Kataja (kok) on jo ehtinyt pitää valiokunnan kantaa "poskettomana" (HS 4.3.). Olen samoilla linjoilla. Mielestäni yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuvassa maksussa ei voi olla kyse mistään "hallinnollisesta maksusta" tai "merkittävästä julkisen vallan käytöstä." Tuollainen kanta tuntuu absurdilta.
8. On ymmärrettävää, että tavallinen autoilija on tilanteesta ihmeissään. Kyseessä on sotku, joka on kovasti kiireellisen ja Vanhas-prosessissa rasittuneen perustuslakivaliokunnan aikaansaama. Vaalit painavat päälle ja eduskunnassa on suuri määrä vaikeita asioita vielä kesken käsittelyn.
9. Eräät persujen ja muidenkin puolueiden ehdokkaat ovat ottanet parkkimaksukiistan riemumielin vaaliaseekseen. Tässä paineessa myös perustuslakivaliokunnassa istuvien hallituspuolueiden edustajien usko ja rohkeus on loppunut ja he ovat, edes yrittämättä täydentää lakiesitystä hyväksyttävään kuntoon, antaneet periksi ja tyytyneet hätäiseen ja perustelemattomaan toteamukseen siitä, että lakiesitys olisi perustuslain vastainen. Kyse on enemmän poliittisesta kuin juridisesta päätöksestä ja kannanotosta. Persuille ja muille radikaaleille ei ole haluttu antaa vaaliaseeksi kiisteltyä yksityistä parkkimaksulakia. Tästä on pohjimmaltaan kysymys.
10. Presidentti Koskelo ei halunnut ottaa kantaa siihen, onko yksityisen firman antama valvontamaksu maksettava. Kanta on Koskelon asemaa ajatellen ymmärrettävä. Mutta asiallisesti ottaen mikään muu vaihtoehto kuin parkkimaksujen maksaminen ei ole mahdollinen, sillä KKO:n tuomio on pysyvä ja sen mukaan "mennään" myös tämän jälkeen. Kun tähänkin asti on ollut oikein toimia ilman lakia, niin toki voidaan tehdä myös tämän episodin jälkeen.
11. Koskelon mukaan tilanne on sekava. Hänen mielestään Suomeen tulisi säätää selkeä laki, joka olisi samanlainen kuin Ruotsissa. Siellä valvontamaksuja voivat antaa myös yksityiset parkkifirmat, eikä tämän ole tulkittu olevan ristiriidassa perustuslain kanssa.
- Kyllä minä näkisin, että olisi paras ratkaisu, että meilläkin lainsäädännöllä pystyttäisiin tätä jatkossa selventämään ja järjestämään. Ja toivon mukaan perustuslakia pystyttäisiin tulkitsemaan sillä tavalla, että se olisi meillä mahdollista, niin kuin se on esimerkiksi Ruotsissa ollut täysin ongelmitta mahdollista, sanoi Koskelo.
12. Koskelo kummeksuu sitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmäsi parkkimaksu-lakihankkeen.
- Voi tietysti olla niin, että perustuslakivaliokunnalla on ollut vähän liikaa vaikeita asioita viime aikoina ja ehkä siellä ei ollut aikaa miettiä tätä ihan niin perusteellisesti kun olisi ollut toivottavaa.
13. Tässäkin asiassa olen Koskelon kanssa samaa mieltä. Tämän kannan olen tuonut esille edellä ja jo aiemmissa blogijutuissa. Meillä on ollut eräänlainen "maan tapa", että kaikki merkittävimmät lakiesitykset työnnetään eduskuntaan viime tipassa eli juuri vähän ennen vaaleja, jolloin eduskunnan valiokunnat ruuhkautuvat, edustajien työtahti on kova ja pinnat kiristyvät, kun kaiken keskellä pitäisi vielä ehtiä tehdä sitä vaalityötäkin.
14. Kuten Koskelo sanoi, Ruotsissa vastaava lainsäädäntö ei herättänyt lainkaan sellaisia poliittisia intohimoja kuin meillä nyt on tapahtunut. Mistä tämä johtuu? Yksinkertaisesti siitä, että Ruotsissa ollaan fiksumpia eikä siellä ole sellaista radikaaleista juristeista ja "oikeusoppineista" koostuvien valtiosääntöjuristien ja oikeusteoreetikkojen laumaa, joka yrittää tehdä asiasta kuin asiasta perustuslakikysymyksen. Suomessa perustuslakivaliokunnan asiantuntijat ovat nähtävästi onnistuneet säikyttämään valiokunnan jäsenet - myös eräissä muissakin asioissa - puolikuolleiksi pelosta järkevien asioiden ja hankkeiden perustuslainvastaisuudesta.
15. Ajatella nyt! Yksityisessä parkkimaksussakin olisi kysymys "merkittävästä puuttumisesta yksilön perusoikeuksiin" ja "merkittävästä julkisen vallan käyttämisestä!" Kyllä huomaa, että asialla ovat olleet todelliset huipputeoreetikot.
16. Selvää on, että uusi eduskunta saa eteensä hieman tarkistetun ja täydennetyn parkkimaksu-asian uudelleen. Toivottavasti saamme uuteen perustuslakivaliokuntaan järkeviä ja itsenäiseen ajatteluun kykeneviä jäseniä.
PS.
Helsingin Sanomien verkkojulkaisussa esitettiin tänään yleisölle kysymys:
Maksaisitko yksityisen määräämän pysäköintisakon?
Kysymys on virheellinen, sillä eihän yksityinen valvontamaksu ole mikään sakko! Eikö tiedotusvälineiden toimittajille, edes oikeussellaisille, järjestetä tosiaankaan minkäänlaista koulutusta oikeusasioissa? Näköjään ei!
PS 2:
Kimmo Sasi (kok) muuttaa lausuntojaan koko ajan!
HS:n mukaan (5.3.) hän sanoo nyt, että "lakiesityksen ongelmista huolimatta yksityinen pysäköinninvalvonta nykymuodossaan on perustuslain mukaista" ja että "Korkeimman oikeuden ennakkopäätös toiminnan laillisuudesta on edelleen voimassa. Autoilijan täytyy yhä maksaa valvontamaksut."
Noin sitä pitää, hyvä Kimmo!
Kohta tulet sille kannalle, että perustuslakivaliokunnan kannanotto olikin itse asiassa hätiköity ja väärä!
Me emme siis itse asiassa tarvitse mitään uutta lakia, koska nykyinen tilanne, joka perustuu sopimuksiin, on perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan arvovaltaisen lausunnon mukaan perustuslain mukainen.
Olen itse todennut aiemmissa blogijuutissa jo 2-3 kertaa, että tilanne on todella paradoksaalinen:
Nykyinen käytäntö, jolloin lakia ei siis ole, on perustuslain mukainen. Mutta heti kun ollaan säätämässä samasta asiasta lakia tai edes yrittämässä sitä, joudutaankin perustuslaillisiin ongelmiin!
Eikö tämä olekin "hassua"?
Älkäämme siis säätäkö mitään lakia!
Kimmo Sasin lausunto - siinä näkijä missä tekijä - lyö samalla täydellisesti korville Kaarlon Tuorin ja Matti Tolvasen laukomia käsityksiä nykykäytännön (muka) perustuslain vastaisuudesta.
97 kommenttia:
Nim. SH:
Koskelon kommentti PeVL:n linjauksesta oli - sanoisinko - melko rumasti sanottu:
"Voi tietysti olla niin, että perustuslakivaliokunnalla on ollut vähän liikaa vaikeita asioita viime aikoina ja ehkä siellä ei ollut aikaa miettiä tätä ihan niin perusteellisesti kun olisi ollut toivottavaa"
Jos PeVL varoi professori Virolaisen mukaan ottamasta kantaa KKO:n asiaa koskevaan tuomioon, KKO:n presidentti ei varonut puolestaan lainkaan ottamasta kantaa PeVL:n linjauksiin.
Koskelon lausunnosta päätellen jotain konfliktia KKO:n tuomion ja PeVL:n lausunnon välillä lienee olemassa. Miksi Koskelo muuten arvostelisi PeVL:n linjauksia, jos siinä ei kerran millään tavalla astuta KKO:n varpaille?
Olisiko se konflikti siinä, että PeVL katsoi valvontamaksun antamisen olevan julkisen vallan käyttöä, kun taas KKO katsoi ettei julkisen vallan käytöstä ole miltään osin kyse. Toinen on väärässä, mutta kumpi?
Minä olen edelleen sitä mieltä, että läiskäisee vain pysäköinnin sallituksi, mutta maksulliseksi. Pelastusväylille pysäköinti on tietenkin kielletty. Jokaisella lienee oikeus muuttaa pihansa maksulliseksi pysäköintialueeksi ja hinnan voi määritellä vapaasti. Vaikka nyt 500 euroa kerta. Maksullisesta pysäköinnistä liiketoimintana meillä on pitkät perinteet ja siinä ei liene perustuslaillisia ulottuvuuksia.
Mitäpä "rumaa" tuossa nyt muka oli? Asiallista arvontia vain.
Kuten minullakin.
Esimerkiksi Vaasan vaalipiirissä persujen ehdokkaana oleva Erkki Valtamäki on ottanut parkkimaksulain yhdeksi vaaliaseekseen. Hän pitää puheenvuoro-blogiaan Uudessa Suomessa.
Tampereella asian puolesta kiihkoaa Pertti Veltto Virtanen.
Kenties Kimmo Sasi (kotipaikka Tampere) pelkäsi, että jos parkkimaksulaki olisi hyväksytty, Veltto olisi saattanut saalistaa meuhkaamisellaan kohtuuttomasti hänelle "kuuluvia" ääniä Tampereelta!
Sasilta olisi toivonut selkeää kannanottoa perustuslakivaliokunnan päätöksen jälkeen. Nyt hänen lausuntonsa ovat herättäneet lähinnä vain kummastusta.
Sasi sanoi tänään, että parkkimaksut "kannattaa" maksaa! Ota siitä sitten selvää! Kun hän ja hänen valiokuntansa toisaalta nimittäin sanoi, että maksut ovat perustuslain vastaisia - tai sellaisen käsityksen suuri yleisö ainakin sai päätöksestä.
"14. Kuten Koskelo sanoi, Ruotsissa vastaava lainsäädäntö ei herättänyt lainkaan sellaisia poliittisia intohimoja kuin meillä nyt on tapahtunut. Mistä tämä johtuu? Yksinkertaisesti siitä, että Ruotsissa ollaan fiksumpia eikä siellä ole sellaista radikaaleista juristeista ja "oikeusoppineista" koostuvien valtiosääntöjuristien ja oikeusteoreetikkojen laumaa, joka yrittää tehdä asiasta kuin asiasta perustuslakikysymyksen."
Olisiko nyt blogistin metodiikassa toivomisen varaa. Eli tässä vertailussa voisi peilata Ruotsin regeringsformenin sisältöä meikäläisen PL 124 §:n sisältöön. Suomessa säännöksen viittaama ns. virkamieshallintoperiaate on varsin omaleimainen juridinen konstruktio. Ja kun se nyt on todellakin ihan oikeasti PERUSTUSLAIN säännös, se todella ohittaa aika monen muun normin.
PL 124 §:n säännös on toki sinänsä ok, siitä ei ole kysymys.
Mutta kokonaan eri asia on, miten tuota pykälää ja siinä olevaa säännöstä "merkittävää julkisen vallan käyttöä" sovelletaan ja tulkitaan.
Perustuslakivaliokunta on viitannut lausunnossaan yhteen ainoaan alan teokseen (Keravuori), jonka mukaan "hallinnollisessa maksussa on kyse aina julkisen vallan käytöstä."
Voi hyvinkin pitää paikkansa.
Mutta pointti onkin siinä, ettei yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuva valvontamaksu ole mikään "hallinnollinen maksu."
Tässä perustuslakivaliokunta on selvästi erehtynyt tai halunnut tulkita asiaa niin kuin se on lystännyt, jotta poliittisesti "kuuma" lakiesitys saataisiin kuopatuksi ennen vaaleja.
Blogistin kommentit osuvat maaliin. Toisaalta on kovin omituista, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja antaa oikeusohjeita yli sen, mitä valiokunnan virallisissa kannanotoissa tehdään. Kannattaisi panostaa vireillä olevien asioiden käsittelyyn, joita on näköjään pakkokeinolaki ja jopa kansanedustajien lahjusrikokset!
Ei taitaisi olla mikään suuri yllätys, jos kansanedustajien lahjusrikoksia koskeva lakiesitys raukeaisi - jälleen kerran - "ajan puutteessa"!
Parkkihuligaanienkin äänetkin ovat toki vaaleissa tärkeitä, funtsii varmaan Kimmo Sasi.
Oma juridinen asiantuntemukseni ei ole professoritasoa, mutta kun kyse on PL 124 §:n tulkinnasta, jotenkin Mäenpään ja Tuorin kannanotot ovat vakuuttavampia kuin jonkun Koskelon tai edes arvoisan blogistin, joka vaikuttaa suhtautuvan melko tunneperäisesti omaan tulkintaansa ainoana oikeana.
YLE teksti-tv:n mukaan Sasi sanoi, että "sakotusoikeus kuuluu edelleen vain viranomaisille."
Onkohan tämä Sasi oikein kärryillä koko asiassa?
Hän puhuu "sakotuksesta" ja "viranomaiselle kuuluvasta sakotusoikeudesta", vaikka valvontamaksussa ei ole kyse sakosta, vaan puhtaasti yksityisoikeudellisesta sopimussakosta!
Toisaalta Sasi korostaa, että KKO:n päätös on voimassa ja sitä tulee noudattaa.
Ota tästä nyt selvää!
Sasi pelaa kaksilla korteilla, tyypillistä poliitikoille.
Vai että "tuntuu jotenkin, että..."
No, onhan tuossakin toki perustelua kerrassaan!
Musta tuntuu, että toi on oikeessa ja toi toinen taas ei!
Asia on ihan selkeä siltä osin, että maan omistaja voi tehdä sopimuksen ja vaatia sopimussakon maksua sopimuksen osapuolelta jos esim auto on jätetty parkkiin liian pitkäksi aikaan.
Ongelma vai on siinä että kuka on se toinen sopijapuoli. Auto? Minä auton omistaja, vai yksi niistä neljästä kaveristani (kuka?) joille autoni lainasin kun menivät Tampereelle katsomaan lätkämatsia ja parkasivat auton yksityisen kaupan pihaan? Kyllä sopijapuoli on pystyttävä näyttämään toteen ennen sakon maksun vaatimista.
Hanski, älä nyt viitsi jankuttaa taas tuosta ikuisesta ja jo moneen kertaan läpikäydystä "ongelmastasi"!
Luepa, kuule, nyt kerrankin huolella blogi 316/15.9.2010 "Todistustaakkaoppia parkkimaksuasioissa".
Sieltä löytyy vastaus ongelmiisi.
Sinä saatana, joka olet "vallan kolmijaosta" veivannut, nyt olet niin n"jeesiä".. haista paska!!!
Luin tuon 316-blogin ja täytyy sanoa, että perustelusi ovat hyvät. Eivät vettäpitäviä, mutta hyviä.
Hyväksyn näkökantasi, että yleensä autoa ajaa sen haltija ja että on kohtuullista vaatia haltijaa osoittamaan, että kuljettaja (lue: sopimusosapuoli) on ollut joku muu kuin haltija. Mutta sitten nostaa likaista päätään se peikko, että osoittaakseen todellisen kuljettajan, haltijan täytyy paljastaa sopimusrikkomukseen syyllistynyt kaverinsa (kukapa autoaan tuntemattomalle lainaisi). Ehdottaisin sen tyylistä kompromissia, että kuljettaja tulee ja todistaa, että haltija ei ole autoa pysäköinyt (eli sopimusosapuoli). Sen jälkeen jääkin kiinteistön omistajalle/parkkifirmalle taakaksi näyttää, kuka auton pysäköi. Mitä se ei pysty tietenkään tekemään. Joten miksi luoda prosessi, jossa poltetaan aikaa ja rahaa?
Tässä on vaara, että toinen mielivalta korvataan pahemmalla mielivallalla. Kun ja jos kansalaiset oppivat parkkeeraamaan pykälien mukaan, niin provisiopalkkaisilla parkkipateilla tulee houkutus antaa "yksityisoikeudellisia sopimusmaksuja" varsin satunnaisesti myös muille kuin väärin pysäköidyille autoille. Okei, onhan sitä olemassa valitustiet, mutta johan se on kunnallisten "parkkipirkkojenkin" kanssa huomattu, että on vaikeaa osoittaa ettei olisi autoa väärin pysäköinyt. Todellisuudessa sakkoja nuo on ainakin muiden kuin juristien kielenkäytössä. Todellisuudessa Suomessa pysäköinti ei ole minkäänlainen ongelma muille kuin liikennekyttäysterroristeille. Autoilu ja sen turvallisuus nostattaa ihmeellisiä tunnekuohuja.
Kumitontun kompromissi ei ole hyvä, pysyn omassa kannassani.
Jos et halua ilmiantaa kaveriasi, niin sillin maksat itse valvontamaksun. Lähtökohta on se, että jos omistaja/haltija ei pysty tai halua kertoa, kuka autoa ajoi, hänen katsotaan itse toimineen kuljettajana ja pysäköijänä. Jos hän ei tiedä, kuka autoa ajoi, niin silloin auto on otettu luvattomasti käyttöön, ja hänen pitää tehdä rikosilmoitus poliisille.
MIksi Kumitonttu et ole rehellinen, vaan haluat tehdä jäynää? Ole toki ihminen, jolle ovat tärkeitä koti, isänmaa, auto ja rehellisyys. Älä venkoile ja yritä tehdä jäynää, vaan tunne vastuusi!
Kyllä Suomessa pysäköinti yksityisten alueille on todellinen ja paha riesa asunto-osakeyhtiöille, jonka pihoille kaiken maailman häiriköt, kiusantekijät, parkkihuligaanit ja parkkiterroristit tulevat röyhkeästi, jollei olisi minkäänlaista valvontaa.
Koska kunnallinen pysäköintivalvonta ei toimi yksityisillä alueilla, tarvitaan kipeästi yksityistä pysäköinninvalvontaa.
On kummallista, ettei perustuslakivaliokunta ja sen puheenjohtaja Sasi ajatelleet ja ajattele yhtään tätä puolta asiasta, vaan tuntuvat ajavan vain parkkiaktivistien ja -huligaanien asiaa ja huolehtivan heidän "perustuslaillisista oikeuksistaan"; oikeammin sanoen kiusanteko-oikeudestaan.
Yksityinen valvontamaksu perustuu kuitenkin yksinomaan sopimukseen eikä siinä ole kyse julkisen vallan käytöstä, saati sitten merkittävästä sellaisesta.
Jukka Kemppinen kirjoittaa samasta asiasta melko tulenkatkuisesti: hänen mukaansa Koskelon tulisi lausuntonsa jälkeen erota.
http://kemppinen.blogspot.com/2011/03/sananen.html
Osaako joku arvioida mistä tämä Kemppisen, Tuorin, Mäenpään, Tolvasen yms käsittämätön ja heikosti perusteltu viha sopimussakkoja kohtaan kumpuaa? Olisiko valiokunnissa ollut tarpeen kuulla jotakuta sivilistiä?
Koskelo lainsäätäjänä ja Hallberg toimeenpanijana. Vai annetaanko Paaterolle koko roska hoidettavaksi?
Suomessa on kyllä kumma autovihamielinen asenne.
Harvaan asutussa maassa auto on kumminkin välttämätön.
Paha paha autoilija ihan vaan kiusatakseen jättää autonsa mihin sattuu vai olisiko sittenkin tarkoituksella liian vähän parkkipaikkoja tarjolla.
Aah mikä ihana kyttääjien luvattu maa tämä onkaan, toivottavasti systeemiä kehitetään edelleen ja laajennetaan koskemaan myös muita elämänaloja.
"Koska kunnallinen pysäköintivalvonta ei toimi yksityisillä alueilla"
Ällistyttävän yksinkertainen ratkaisu: Palkataan lisää kunnallisia pysäköinninvalvojia! Onpahan touhu ainakin 100% laillista ja rahat menevät yhteiseksi hyväksi, sen sijaan että lihotettaisiin jonkun hämärähemmon pankkitiliä.
Kiinteistön omistajilla on todella muitakin keinoja parkkiongelmiinsa kuin yksityisoikeudellisten sopimusrikkomusmaksujen kerääminen. Näitä esimerkiksi on portit.
Yksi kysymys mihin mielelläni tahtoisin vastauksen on todistustaakkaan liittyvä. Mikäli todella on niin että olet ns syyllinen kunnes toisin todistat (eli auton omistajalla vastuu osoittaa ettei hän itse ole sopimusosapuoli) - niin eikö tällöin aivan maalaisjärjelläkin ajatellen ole kyseessä julkisen vallan käyttö?
Tuo lakiesitys pitkälle määritteli tätä käytäntöä - joka toi viranomaistoiminnasta tuttua menettelyä ns siviilipuolelle.
Yksi kysymys olisi myös se, että miten nuo yksityiset parkkifirmat voivat saada auton omistajan/haltijan tiedon jos hänellä/heillä on tietojenluovutuskielto. Tällöin tietoja voidaan luovuttaa vain viranomaiskäyttöön. Voiko laki yksityisestä parkkivalvonnasta luoda poikkeuksen tietosuoja-asiaan välittämättä perustuslaista?
Olen lukenut krijoituksiasi pitkään ja hyvin usein ollut samaa mieltä. Nyt täytyy todeta, että oma näkemykseni asiasta on 180 astetta toiseen suuntaan.
Kun kuulin tämän "kiintiöpresidentin" kannanoton asiaan, karvani nousivat pystyyn. Hän ei mielestäni missään määrin edusta lainsäädäntöä Suomessa, ainoastaan tuomioistuinta.
Toinen huomioni tässä kirjoituksessa kiinnittyi persujen mollaamiseen. Asoista saa toki vapaassa (?) maassa olla mitä mieltä tahansa, mutta asiayhteyttä en tässä kirjoituksessa oikein keksinyt.
Ja sitten itse tähän "sakotusasiaan" oma mielipiteeni. On täysin väärin antaa "verotusoikeus" jollekin yksityistaholle, joka tekee sitä bisnestarkoituksessa, puhtaasti. Voisinko minä pistää oman kiinteistöni rajoille roskaamisesta kieltäviä kylttejä ja sen nojalla lähettää naapureille syksyisin laskuja puiden lehtien "parkkeeramisesta" tontilleni?
Perustuslakivaliokunnassa kuultiin seuraavia asiantuntijoita:
- lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, oikeusministeriö; professori Heikki Halila; oikeustieteen lisensiaatti Mikael Koillinen; yliopistonlehtori Sakari Melander; professori Olli Mäenpää; professori Matti Niemivuo; professori Veli-Pekka Viljanen.
Professori Heikki Halila on sivilisti, Sakari Melander rikosoikeuden edustaja, Mäenpää, Niemivuo ja Viljanen ovat hallinto- ja valtiosääntöoikeuden edustajia.
MIkael Koillisesta en ole kuullut mitään, mutta luulen, että hän on nuori valtiosääntötieteilijä.
Yhtään prosessualistia ei, tietenkään, tämänkään asian yhteydessä kuultu. (Ilmankos se pieleen sitten taas menikin).
OM:n Jaakko Rautio on toki prosessioikeudesta väitellyt, mutta häntä kuultiinkin ns. altavastaajana eli lakiesityksen "isänä." Hyvän lakiesityksen Rautio olikin kirjoittanut.
Pitääpä tilata valiokunnasta asiantuntijalausunnot nähtäväksi.
Ihmettelen kyllä kovasti, jos Heikki Halilakin on ollut sillä kannalla, että yksityisoikeudellisessa parkkimaksussa olisi kyse "merkittävästä julkisen vallan käytöstä" tai "hallinnollisesta maksusta."
Höpsistä vaan, tälle viimeksi kirjoittaneelle 180 asteen anonyymille!
Koskelo ei tietenkään puhunut lainsäätäjänä vaan tuomarina. Hän torjui parin oikeusoppineen suorastaan naiivin ehdotuksen siitä, että KKO:n tulisi nyt purkaa riita-asiassa antamansa tuomio ja vieläpä omasta aloitteestaan. Minusta Koskelo ei ottanut itselleen lainsäätäjän roolia.
Ihmettelen kovasti kollega Kemppisen kovasanaista "herne nenään" -blogia!
Persuja en mollannut, vaan totesin vain tilanteen ja sen, että totta kai persujen ehdokkaat käyttävät Sasin ja perustuslakivaliokunnan luomaa sekavaa tilannetta hyväkseen, siihen heillä on täysi oikeus.
Vielä yksi asia: älkää nyt, hyvät ihmiset, enää lähettäkö tänne kaiken maailman höpinöitä mitä ihmeellisimmistä "kylteistä", joita voitaisiin ripustella maksujen toivossa sinne tänne, puihin, ikkunoihin, oviin, autojen tuulilaseihin jne. jne.
Olen tänäänkin aamupäivällä joutunut hylkäämään jo kymmenkunta vastaavanlaista viestiä, koska pidän tuollaisia viestejä suoraan sanoen typerinä.
Tämän yhden sanotunlaisen viestin nyt otin tähän ikään kuin "varoituksena" muille.
Kuten sanottu, perustuslakivaliokunnan lausunnon perustelut ovat hyvin nukat.
Lausunnossa viitataan vain lakonisesti valiokunnan eräisiin aikaisempiin kannanottoihin. Näistä mainitaan yksilöidysti "itsenäiseen harkintaan perustuva oikeus käyttää voimakeinoja" ja "oikeus puuttua muuten merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin."
Toisena esimerkkinä ja rinnastuksena mainitaan kannanotto, jonka mukaan merkittävää julkista vallankäyttöä on "kurinpitorangaistuksen ja uhkasakon määrääminen."
Mutta voidaanko yksityisoikeudellisen valvontamaksun määrääminen rinnastaa edellä mainittuihin toimenpiteisiin, siis esimerkiksi voimakeinojen käyttöön, kurinpitorangaistukseen tai uhkasakon määräämiseen?
Eipä tietenkään. Jokainen ymmärtänee, että valvontamaksussa ei voi olla kysymys mainitunlaisista "merkittävästä puuttumisesta yksilön peruoikeuteen".
Valvontamaksu perustuu kahden tasavertaisen osapuolen keskinäiseen reaalisopimukseen ja siinä sovitun ehtojen rikkomisesta seuraamuksena sovittuun sopimussakkoon.
Sopimussakko ei ole sama asia kuin "rangaistussako" tai pysäköintivirhemaksu.
Valvontamaksu ei ole hallinnollinen maksu.
Pannaanpa käsitteet järjestykseen: jos sopimus syntyy kyltin ohittamalla ja auton kiellon vastaisesti pysäköimällä, ei kai "valvontamaksu" ole sopimussakko, vaan nimen omaan sopimusperusteinen maksu.
Ainakaan minusta autoilija ei tässä riko sopimusta, vaan noudattaa sitä. (Ainakin jos suorittaa maksun.) Tosin sopimus on hänen kannaltaan huono, koska se ei sisällä hänelle mitään vastinetta.
En ymmärrä prof. Kemppisen vaatimusta, että KKO:n Koskelon pitäisi erota.
Kyllä kai KKO:sta päin saa ottaa kantaa lainsäädäntötyöhön.
Sanoohan korkeimmasta oikeudesta annetun lain 4 §, että korkein oikeus voi tehdä valtioneuvostolle esityksiä lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä. Kai tämä on tulkittavissa myös siten, KKO:n presidentti saa ottaa julkisessa keskustelussa jollakin tavalla kantaa, mitä lakeja kannattaisi säätää.
Sopimus syntyy auton pysäköinnillä. Ettei mitään vastiketta, no johan nyt on kumma?
Tilanteita on toki erilaisia, mutta jos saa esimerkiksi pysäköidä ilmaiseksi tunnin ajaksi, niin eikö se ole jo kunnon vastike?
Tästä parkkimaksuasiasta on noussut aivan järjetön kohu.
Kyllä kiinteistön omistajalla täytyy olla oikeus hallinnoida omaisuuttaan.
Kun minulla on pihalla oma parkkiruutu niin eikö sen pidä olla tavalla toisella vain minun käytössä, aina kun sitä tarvitsen?
Kun tulen illalla kotiin ja huomaan että parkkapaikkani on varattu niin pitäisikö minun parkkeerata auto kadun varteen ja nousta aamulla ennen parkkimaksu-ajan alkamista tsekkaamaan oisko oma paikka vapautunut vai siirtää auto pois vai ottaa "kunnalliselta" Pirkolta pysäköintivirhemaksu?
Mielestäni itsestään selvää pitäisi olla se että autoa ei parkkeerata mihin sattuu. Kyllä jokainen autoilija joutuu ottamaan itse selvää mihin autonsa voi pysäköidä.
Täälläkin on heitelty että joku ei näe kylttejä pimeässä ym. Jos ei näe niin kannattaa miettiä onko yleensäkään kelvollinen liikkumaan autolla pimeässä.
Kyse on pohjimmiltaan siitä että pitäisi saada ilmainen parkki läheltä ja säästää mahdollisimman paljon jalkoja kun ei viitsitä kävellä!
Näyttää olevan tärkeää, että väärinpysäköineen autoilijan saamaa maksua ei saa kutsua "sakoksi", vaan "sopimusoikeudelliseksi valvontamaksuksi".
Mutta "valvontamaksu" tässä yhteydessä on varsinaista uuskieltä, eihän tässä valvonnasta makseta, vaan sopimuksen rikkomisesta, joka ilmenee siitä että auto on pysäkoity väärin.
Bloginpitäjä on yleensä johdonmukainen ja perustelee kantansa perusteellisesti, sekä esittää asiat eksaktisti. Miksi siis uuskielinen ilmaus "valvontamaksu"?
Kimmo Sasi (kok) muuttaa lausuntojaan koko ajan!
HS:n mukaan (5.3.) hän sanoo nyt, että "lakiesityksen ongelmista huolimatta yksityinen pysäköinninvalvonta nykymuodossaan on perustuslain mukaista" ja että "Korkeimman oikeuden ennakkopäätös toiminnan laillisuudesta on edelleen voimassa. Autoilijan täytyy yhä maksaa valvontamaksut."
Noin sitä pitää, hyvä Kimmo!
Kohta tulet sille kannalle, että perustuslakivaliokunnan kannanotto olikin itse asiassa hätiköity ja väärä!
Me emme siis itse asiassa tarvitse mitään uutta lakia, koska nykyinen tilanne, joka perustuu sopimuksiin, on perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan arvovaltaisen lausunnon mukaan perustuslain mukainen.
Olen itse todennut aiemmissa blogijuutissa jo 2-3 kertaa, että tilanne on todella paradoksaalinen:
Nykyinen käytäntö, jolloin lakia ei siis ole, on perustuslain mukainen. Mutta heti kun ollaan säätämässä samasta asiasta lakia tai edes yrittämässä sitä, joudutaankin perustuslaillisiin ongelmiin!
Eikö tämä olekin "hassua"?
Älkäämme siis säätäkö mitään lakia!
Kimmo Sasin lausunto - siinä näkijä missä tekijä - lyö samalla täydellisesti korville Kaarlon Tuorin ja Matti Tolvasen laukomia käsityksiä nykykäytännön (muka) perustuslain vastaisuudesta.
Kyllä nyt ja erityisesti Kimmo Sasin lausunnon perustella alkaa vahvasti näyttää siltä, että nämä punavihreät valtiosääntöoppineet ja muut radikaalit oikeusoppineet täydennettynä Matti Tolvasella (sdp) yrittävät vain "jekuttaa" meitä väittämällä pokkana, että nykyinen käytäntö olisi perustuslain vastainen ja että KKO:n ennakkopäätös olisi ristiriidassa perustuslakivaliokunnan kannanoton kanssa.
Termi "valvontamaksu" ei minustakaan ole kovin hyvä, sillä se viittaa (kielellisesti) tietynlaiseen hallinnolliseen maksuun, mitä se ei itse asiassa ole. Tähän (pelkkään) muotoseikkaan perustuslakivaliokunta näyttää myös asiallisesti lausunnossaan takertuneen.
Olen itse käyttänyt mainittua termiä, koska myös hallituksen lakiesityksessä käytetään samaa nimikettä. Sitä ovat myös parkkifirmat käyttäneet. Mahdollisesti nimike "valvontamaksu" on käännös Ruotsin lainsäädännöstä?
Mikä voisi olla kuvaavampi nimike ko. suoritukselle?
"Sopimusmaksu", "parkkisuorite", "sopimukseen perustuva pysäköintimaksu"?
Ehkä joku lukijoista keksii sopivan nimikkeen.
Otsikko us.fi:ssä
"Yöllinen käänne oudossa sakkoriidassa – älykkö raivostui".
Viittaa täälläkin jo mainittuun Jukka Kemppisen blogijuttuun.
Raflaavaa tuo puhe "yöllisestä käänteestä." Luulin ensin, että joku älykkö olisi raivostunut asiasta (Koskelon pikku "heitosta") aamuyöstä nakkikioskilla!
Tunteet kuumenevat "parkkisodassa"!
Virolainen, voisit oikeustieteilijänä kommentoida asioiden marssijärjestystä ottamatta kantaa itse asiaan. Kysynkin sinulta, millä instanssilla on viimeinen sana siihen, miten perustuslakia tulkitaan? Voisitko myös perustella kantasi?
KKO on ottanut lainsäätäjän vallan.
Eihän se nyt niin voi olla, että tuomarit sanovat lainsäätäjille että muuttakaa laki sellaiseksi, että meidän antamamme tuomio on lain mukainen. Kyllä nyt koskelo ja Virolainen ovat asiassa aivan väärässä. KKO:n on ilman muuta noudatettava lakia, vaikka se olisi kuinka huono. Marssijärjestys on aivan selvä. Eikös tämä samainen koskelo ole sama tyyppi joka rikkoi lakia niissä mökkikaupoissakin. Hyi että hävettää, eikö Suomesta löydy parempia tuomareita niihin hommiin?
Eihän kyse ole sakosta eikä valvontamaksusta eikä edes sopimusmaksusta. Pelkkä pysäköintimaksu riittää. Hintojen on tietysti oltava esillä.
Kun ostan lentolipun, hinta muodostuu monista erilaisista kustannuksista, joista kaikki lipunmyyntiin liittyvät muodostavat jonkinlaisen käsittelyhinnan. Halvempiin lippuihin liittyy vielä sellainen ominaisuus, että tilattuna edestakainen matka on maksettava, vaikka sitä ei toiseen suuntaan käytettäisikään. Tätä voitaisiin sanoa varaushinnaksi.
Eikö parkkimaksukysymyksessä olisi mahdollista toimia niin, että havaittuaan parkissa auton, joka ilmeisesti ei ole suorittanut maksuaan, parkkikauppiaan pirkko laittaa hintalapun tuulilasiin. Hinta on vaikkapa 30 euroa mutta muodostuu kahdesta osasta, käsittelyhinnasta ja varaushinnasta. Käsittelyhinnoista muodostuvat pirkkojen palkat ja varaushinnan parkkipaikan omistajat mitoittavat heille riittäväksi korvaukseksi.
Käsittääkseni tällainen hintalappu vastaa sitä hintalappua, jonka lihakaupan myyjä lätkäisee käärimänsä jauhelihapaketin päälle ja jonka sitten kaikki ongelmitta maksavat kassalla – tai ongelmien kanssa myöhemmin.
Yksityiset pysäköinninvalvojat mainostavat mm. pitävänsä pelastustiet avoimina. Mikäli kysymys on sopimuksesta onko kiinteistön omistajalla juridista oikeutetta pelastustien vuokraamiseen pysäköintikäyttöön?
Minulla ei ole mitään pysäköinninvalvontaa vastaan, mutta näkisin mieluummin tulojen menevän kunnille kuin "pikavippiyrittäjille".
Kimmo Sasi (kok) muuttaa lausuntojaan koko ajan!
HS:n mukaan (5.3.) hän sanoo nyt, että "lakiesityksen ongelmista huolimatta yksityinen pysäköinninvalvonta nykymuodossaan on perustuslain mukaista" ja että "Korkeimman oikeuden ennakkopäätös toiminnan laillisuudesta on edelleen voimassa. Autoilijan täytyy yhä maksaa valvontamaksut."
Noin sitä pitää, hyvä Kimmo!
Kohta tulet sille kannalle, että perustuslakivaliokunnan kannanotto olikin itse asiassa hätiköity ja väärä!
Me emme siis itse asiassa tarvitse mitään uutta lakia, koska nykyinen tilanne, joka perustuu sopimuksiin, on perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan arvovaltaisen lausunnon mukaan perustuslain mukainen.
Olen itse todennut aiemmissa blogijuutissa jo 2-3 kertaa, että tilanne on todella paradoksaalinen:
Nykyinen käytäntö, jolloin lakia ei siis ole, on perustuslain mukainen. Mutta heti kun ollaan säätämässä samasta asiasta lakia tai edes yrittämässä sitä, joudutaankin perustuslaillisiin ongelmiin!
Eikö tämä olekin "hassua"?
Älkäämme siis säätäkö mitään lakia!
Kimmo Sasin lausunto - siinä näkijä missä tekijä - lyö samalla täydellisesti korville Kaarlon Tuorin ja Matti Tolvasen laukomia käsityksiä nykykäytännön (muka) perustuslain vastaisuudesta.
Virolainen ei ole huolissaan vallan kolmijaosta silloin, kun joku rikkoo sitä mielipiteellä, jota Virolainen kannattaa.
Blogin pitäjän kanta pysäköinnistä perittävään maksuun sinänsä on looginen ja järkevä, jos pysäköintimaksuhinnastot ovat asianmukaisesti vaan yksityisalueilla nähtävissä. Toinen asia sitten on, että Koskelon on ehdottomasti erottava, koska tuomiovallan käyttäjän ei pidä puuttua lainsäädäntövaltaan. Kemppisen vaatimus on mielestäni ehdottomasti oikea ja perusteltu.
"Minulla ei ole mitään pysäköinninvalvontaa vastaan, mutta näkisin mieluummin tulojen menevän kunnille kuin "pikavippiyrittäjille".
No voi voi, jos halutaan niin kunnalliset Pirkot tai yksityiset Patet eivät rikastu pätkääkään jos kukaan ei pysäköi määräysten vastaisesti. Ei kai ongelma ole se, kenenkä taskuun tulos menee.
KKO:n presidentti vastaa tietenkin itse omista puheistaan.
Jos minulta kysytään, niin Koskelo ei ole kyllä millään tavalla puuttunut lainsäädäntövallan käyttöön eikä rikkonut vallan kolmijako-oppia vastaan.
Minusta näyttäisi siltä, että kollega Kemppinen on jostakin syystä "yöllisellä käänteellään" (sanonta on Uuden Suomen otsikko) vahvasti ylireagoinut Koskelon lausuntoon. Mutta tämähän on bloginpitäjän ("palsturin") oikeus.
Niin, hyvät parkkiaktivistit (ja -huligaanit kanssa):
tehkääpä nyt kerrankin kunnon "jäynä" parkkifirmoille noudattamalla tunnontarkasti pysäköintisopimusehtoja.
Tällöin pääsette tavoitteeseenne: "epäilyttävät" parkkifirmat eivät "saalista" teidän eurojanne senttiäkään!
Kysymys arvon blogistille: oletteko mahdollisesti antanut KKO 2010:23 ratkaisuun liittyen asiantuntijalausuntoa jollekin jutun asiaosaistahoon kuuluville jossain prosessin vaiheessa?
Jos ette, tiedättekö, onko joku muu oikeusoppinut antanut asiassa oikeustieteellistä asiantuntijalausuntoa?
En ole antanut asiantuntijalausuntoa tuossa jutussa. En tiedä, onko joku muu sellaisen lausunnon antanut.
Minun "lausuntoni" ja kantani asiassa on ollut julkisesti kaikkien luettavissa blogissa jo heti hovioikeuden tuomion jälkeen.
Aiemmin kovin tarkkana vallan kolmijaosta ollut Virolainen ei, yllätys yllätys, näe mitään ongelmaa Koskelon kohdalla. Ettei vaan olisi merkitystä sillä, että tämä on "samalla puolella" parkkiasiassa. Pelkäänpä että on analyyttinen ote jäänyt nyt tunteen ja ideologian jalkoihin, sitä kun tuntuu olevan ilmassa. Olisin toivonut Virolaisen kykenevän erottamaan tämän parkkisakkoasian siitä, voiko Koskelo asemassaan puhua tuollaisia. Seuraavaksi ehkä Paatero lausuu muutaman sanan yksityisen pysköinninvalvonnan ja KKO:n päätöksen puolesta ja perustuslakivaliokunnan kantaa vastaan ja Virolainen siihen, että "On se vaan asiallinen ja työnsä osaava tuo Paatero, mies paikallaan".
Blogin pitäjä on useasti korostanut, että kyse on yksityisoikeudellisesta sopimukseen perustuvasta maksusta. Tarkemmin tätä maksua on pidettävä sopimussakkona.
Blogin pitäjältä on kuitenkin jäänyt huomaamatta (vaikka häntä on siitä useasti huomautettu), että myös reealisopimuksen syntyminen vaatii todellista sopimustahtoa molemmilta osapuolilta.
Mikäli kyseessä on alue, jolle pysäköinti on kokonaan kielletty, sekä sopimuksen syntyminen että sen rikkominen tapahtuvat yhdellä ja samalla teolla (pysäköinnillä). Tällöin olisi täysin absurdia väittää, että pysäköijällä olisi ollut todellinen tahto sitoutua sopimukseen. Tätä voidaan vielä tehostaa liittämällä autoon ilmoitus siitä, että pysäköijä niemnomaisesti ei halua kyseiseen sopimukseen sitoutua. Kun sopimusta ei siten puuttuvan sopimustahdon vuoksi synny, ei voi syntyä myöskään sopimusoikeudellista seuraustakaan.
Samankaltaisen kommentin bloginpitäjä ohitti viimeksi lähinnä olankohautuksella, miten tällä kertaa?
Kovasti huvittavia nuo kahden viimeisimmän kommentoijan "tuomiot" allekirjoittaneesta!
Olen tänään perustellut kantaani Koskelon lausumasta jo 2-3 kertaan, joten ei siitä sen enempää enää.
Kollega Kemppisen "raivoisa yöllinen purkaus" ja hänen Koskeloon kohdistamansa erovaatimus oli minusta täysin käsittämätön "näytös."
Kemppinenhän voi kannella asiasta oikeuskansleri Jonkalle tai oikeusasiamies Jääskeläiselle. Jos Kemppinen olisi nyt persujen eduskuntaehdokkaana, hänet valittaisiin Arkadianmäelle niin, että heilahtaa; Jörkka Donnerkin jäisi suu auki katsomaan JK:n menestystä.
Ihme, ettei Erkki Havansi, myöskin emeritus, ja persujen ehdokas, hoksaa käyttää otollista tilaisuutta edukseen!
Toisen anonyymin vuodatuksen osalta taas viitaan vain KKO:n ennakkopäätökseen 2010:23 ja sen perusteluihin. Ei siitäkään kommentista sen enempää. Luepa nuo perustelut, niin sieltä se vastaus löytyy!
Jyrki,
Et ole millään tavalla varsinaisesti perustellut, miten Koskelo ei olisi rikkonut vallan kolmijakoa. Koskelo nimittäin esitti näkemyksenään, että Suomeen pitäisi saada samanlainen laki kuin Ruotsissakin. Tämä on puuttumista lainsäädäntövaltaan, ihan samalla tavalla kuin mitä Hallbergin toiminta oli puuttumista toimeenpanovaltaan.
Jos Koskelo olisikin tyytynyt lausumaan, että lainsäädäntö olisi tarpeen tilanteen selkeyttämiseksi (esimerkiksi siltä kannalta, että nyt tehty KKO:n ratkaisu koski kuitenkin vain tiettyä tapausta ja tietyillä edellytyksillä), olisi tilanne toinen. Mutta kun lausuu näkemyksiään lain sisällöstä, menee jaon väärälle puollelle.
Jos nyt ystävällisesti perustelisit pelkkien mielipiteiden esittämisen asemesta.
Olen perustellut jo aivan riittävästi.
Voit kysyä asiaa Koskelolta itseltään, minä en lähde hänen sanomisiaan enemmälti tulkitsemaan.
Eiköhän tässä ollut kaikki, mitä tästä kysymyksestä on nyt lausuttu myös kommenteissa.
YLE:n ja prof. Matti Tolvasen julkinen kiihotus näyttää nyt tuottavan "kaunista" satoa.
Oikeus ja kohtuus kaikessa -sivustolla julkaistussa artikkelissa kysytään
"Pitääkö yksityinen pysäköintivalvontamaksu maksaa?
Vastaus on heti otsikon alla:
Vastaus on selkeä. Yksityistä pysäköintivalvontamaksua ei pidä maksaa.
Lopussa vielä kehotetaan kaikkia autoilijoita "rivien kokoamiseen" ja yllytetään, että "älkää maksako ainuttakaan yksityistä pysäköintivalvontamaksua."
YLE ja Tolvanen samoin kuin perustuslakivaliokunta, Kimmo Sasi ja muut "oikeusoppineet" ovat varmasti nyt hyvin tyytyväisiä aikaansaannokseensa.
Sekava ja huliganismiin verrattava tilanne yksityisillä parkkipaikoilla jatkuu ja pahenee luultavasti entisestään, kun perustuslakivaliokunnalla ei olut rohkeutta säätää hallituksen lakiesityksen mukaista lakia.
Missä on vastuusi, Kimmo Sasi?
Ali Pukka kysyi:
- Jos laitan autoni ikkunaan lapun, jossa kieltäydyn solmimasta po. sopimusta siitä huolimatta, että näen pysäköinnin valvontaa osoittavat kyltit. Kiistän ehdottomasti solmineeni mitään sopimusta. Mitä sitten tapahtuu?
Vastaus: Ei tuolla sinun lapullasi ole mitään merkitystä, koska sopimus on jo syntynyt, kun olet parkkeerannut autosi paikalle.
"Esimerkiksi Vaasan vaalipiirissä persujen ehdokkaana oleva Erkki Valtamäki on ottanut parkkimaksulain yhdeksi vaaliaseekseen. Hän pitää puheenvuoro-blogiaan Uudessa Suomessa."
Tuo ei pidä paikkaansa. Olen taistellut tätä järjetöntä parkkisakkobisnestä vastaan jo paljon ennen kuin lupauduin ehdokkaaksi.
Sain kesällä yksityisen parkkifirman kirjoittaman 80 euron sakon oman seurani maksetusta parkkiruudusta. Perntäkuluineen sakon summa nousi 102,23 euroon, jolloin pahempien seurausten välttämiseksi maksoin koko summan.
Kirjoitin kaupunkilehteen kolumnin, missä arvostelin nimenomaan sakon suuruutta ja sitä, että toimintaa ei valvota mitenkään. Perustelin asiaa sillä, että viranomaisvalvonta kuuluu viranomaisille ei yksityiselle bisnekselle. Samaan päätelmään näyttää tulleen myös perustuslakivaliokunta. Kuusi vuotta jatkunut kolumnikirjoittelu loppui tähän tapaukseen. Sain potkut.
Mielestäni korkein oikeus saatikka sen peresidentti ei voi nousta perustuslain yläpuolelle. Arvostellessaan perustuslakivaliokunnan päätöstä Koskelo otti laintulkitsijana lainsäätäjän roolin.
Yhdyn Jukka Kemppisen näkemykseen, että Koskelon tulisi tehdä omat johtopäätökset ja erota.
Erkki Valtamäki
kansalainen, toimittaja
Seinäjoki
... miten Koskelo ei olisi rikkonut vallan kolmijakoa. Koskelo nimittäin esitti näkemyksenään, että Suomeen pitäisi saada samanlainen laki kuin Ruotsissakin. Tämä on puuttumista lainsäädäntövaltaan ...
On mielestäni aikamoista ylireagointia väittää, että Koskelon puhelinhaastattelu oli puuttumista lainsäädäntövaltaan. Eiköhän Koskelo vain kertonut mielipiteensä.
No johan on Kemppinenkin osallistunut keskusteluun. Veikkaampa että kyseinen herra ei ole tutustunut sen paremmin perustuslakivaliokunnan lausuntoon kuin korkeimman oikeuden päätökseensä. Fiilispohjalta tuntuvat syntyvän kyseisen "tieteilijän" lausunnot (omakohtaisia havaintoja on).
Mutta se ihmetyttää, miten Sasi voi sanoa, että perustuslakivaliokunta pohti asiaa erittäin tarkkaan. Ainakaan se ei käy millään tavalla ilmi perustuslakivaliokunnan lausunnosta. Ne muutamat rivit, joissa varsinainen kannanotto oli, koskivat lähinnä sitä, voivatko yksityiset käyttää hallintovaltaa.
Itse ymmärtäisin perusteellisuudella sitä, että lausunnossa olisi pohdittu laajasti sakotusta, omistusoikeutta, sopimusvapautta yms. Ja tehty näiden perusteella perustuslaillinen arvio.
Nyt lausunnossa oli käsitelty asiaa vain sakotusnäkökulmasta ja viranomaisvallan antamisesta yksityisille. Eihän tuo ole kuin pieni osa koko juridista kokonaisuutta.
Vertailun vuoksi voisi ehkä todeta, että perustuslakivaliokunnassa on tällä hetkellä käsiteltävänä myös kysymys siitä, voiko yksityinen lääkäri määrätä henkilön pakkohoitoon. Tässä kysymyksessä näen jo huomattavasti enemmän viranomaisvallan käyttöä kuin pysäköintimaksujen perinnässä. Lakiesitys kuitenkin rauennee vaalien vuoksi.
Mitäpä mahtaa tapahtua, jos joku ei maksa saamaansa yksityistä "pysäköintisakkoa".
Asia etenisi täällä stadissa Helsingin käräjäoikeuteen. Tuomitsisiko alioikeus maksun maksettavaksi kuten korkein oikeus on tuominnut, vai toteaisiko ettei tarvitse maksaa, koska Kemppinen ja Tolvanen ovat niin sanoneet?
Olen pomminvarma, että maksuun menisi. Alioikeudet ja hovioikeudet eivät lähtisi nokittelemaan korkeimman oikeuden kanssa.
Sääliksi kävisisi sitä, joka uskoo Tolvasen ja Kemppisen juttuihin ja jolle maksun lisäksi jäisi vielä mahdolliset avustajapalkkiot maksettavaksi.
Mutta helppoahan se on norsunluutornista huudella kun itse ei ole vastuussa mistään.
Anonyymi: "Olen pomminvarma, että maksuun menisi. Alioikeudet ja hovioikeudet eivät lähtisi nokittelemaan korkeimman oikeuden kanssa."
Vaikka tuosta olenkin melko samaa mieltä, niin täytyy muistaa se, ettei KKO:n ennakkopäätöksiä katsota vallitsevassa doktriinissa sitoviksi oikeuslähteiksi. KKO:n näkökantojen sivuuttaminen ei siten olisi virkavirhe.
Toisaalta tämän kaltaisessa sääntelemättömässä tilanteessa KKO:n päätösten arvovalta varmasti korostuu alioikeuksissakin.
Valvontamaksussa on yksinkertaisesti kysymys oikeustoimilain mukaisesta tarjous-vastaus -konstruktiosta.
Pysäköintitilaa tarjoava esittää kylteissään tarjouksen siitä, millä ehdoilla alueelle saa pysäköidä ja mitä ehtojen vastaisesta pysäköinnistä seuraa sekä tarjouksensa siitä milloin kyseinen pysäköintisopimus syntyy (eli "pysäköimällä hyväksyt ehdot).
Nyt kuljettajalla on kolme vaihtoehtoa:
1. Hyväksyy tarjouksen ja pysäköimällä vahvistaa sopimuksen syntyneeksi.
2. Hylkää tarjouksen eikä pysäköi alueelle, jolloin sopimusta ei synny.
3. Esittää vastatarjouksen, jossa täsmentää sitä minkälaisilla ehdoilla hän voi hyväksyä sopimuksen. Tällöin sopimusta ei synny ennen kuin kuljettaja saa vastauksen vastataarjoukseensa.
Kohdassa 3 mainittu vastatarjous on käytännöllisintä esittää vastaavalla tavalla kuin millä alkuperäinen tarjous tehtiin, eli tässä tapauksessa selvästi näkyvissä olevalla kirjallisella ilmoituksella tai "kyltillä".
Vastatarjouksessa kuljettaja voi esimerkiksi esittää, että hän ei hyväksy tarjotun sopimuksen tiettyjä ehtoja. Esimerkiksi alkuperäisessä tarjouksessa on esitetty valvontamaksun suuruudeksi 100 euroa, voi kuljettaja tehdä vastatarjouksen, jossa hän ehdottaa valvontamaksuksi 25 euroa.
Oikeustoimilain mukaan sopimus syntyy jos vastatarjous hyväksytään. Ennen tätä ei sopimusta ole syntynyt, sillä osapuolet eivät ole saavuttaneet yhteisymmärrystä.
Jos kuljettaja esittää vastatarjouksen ja pysäköi ennen kuin on saanut siihen vastauksen, ei hänelle ole syntynyt sopimukseen perustuvaa oikeutta pysäköimiseen (ellein vastatarjousta hyväksytä). Kuljettaja on toisin sanoen pysäköinyt oikeudettomasti toisen alueelle (koska "pysäköintisopimusta" ei ole vielä syntynyt).
Oikeudettomasta pysäköimisestä voi aiheutua erilaisia seurauksia; tavallisin on pysäköintivirhemaksu. Vaihtoehtoisesti rikossyyte hallinnanloukkauksesta tai vahingonkorvausvaatimus (siviiliprosessi) voivat tulla kysymykseen.
Tilanteessa ei kuitenkaan ole syntynyt sopimusta, sillä oikeustoimilain mukaiset sopimuksensyntyedellytykset eivät ole täyttyneet.
KKO:n tuomiossa oli kysymys tilanteesta numero 1 eli tilanteesta jossa pysäköijä oli hyväksynyt kylteissä esitetyt ehdot, sillä hän ei ollut tehnyt vastatarjousta. Tilanne on kuitenkin toinen mikäli vastatarjous on tehty. Tällöin sopimuksen syntyminen edellyttää vastausta vastatarjoukseen. Tätä ennen ei sopimusta voi syntyä.
Sinänsä harmillista, että blogisti ei "käytännön prosessimiehenä" ole kovinkaan selvillä sopimusjuridiikasta eikä hän kykene ymmärtämään asiaan liittyviä mielenkiintoisia vivahteita.
Esimerkiksi blogisti on useaan otteeseen maininnut tieliikennelain 28.3§:n valvontamaksun kannalta relevanttina säännöksenä, mutta toisaalta perustanut valvontamaksun kyseisen säännöksen ohella sopimusvapaudelle.
Tieliikennelain säännöksellä ei kuitenkaan ole sopimuksen syntymisen suhteen mitään itsenäistä merkitystä. Tieliikennelakia on ylipäätään turha "sotkea" puhtaasti sopimusvapauden pohjalle perustuvaan konstruktioon. Tätä(kään) ei blogisti ole käsittänyt.
Tuon "sopimusjuridiikan asiantuntijaksi" itseään kutsuvan anonyymiin vuodatuksen riittäisi vastaukseksi yksi ainoa sana: höpsistä!
Niin typerä on anonyymimme ajatuksenkulku.
Mutta otetaanpa tähän kuitenkin joitakin kohtia KKO:n ennakkopäätöksen (KKO 2010:23) perusteluista. Niistä ilmenee, miten väärässä anonyymimme on väitteissään.
----
1. ParkCom on 26.6.2006 tehnyt Jakomäen Kiinteistöt Oy:n kanssa sopimuksen pysäköinnin valvonnasta muun muassa Jakomäentie 6:n alueella. Kyseisen piha-alueen sisäänmenoreitit on varustettu seuraavansisältöisillä opastetauluilla:
"Yksityisalue
Pysäköinti sallittu merkityille paikoille pysäköintiluvan saaneilla
Ehtojen vastaisesta pysäköinnistä veloitetaan valvontamaksu 40 €
Pysäköimällä hyväksyt ehdot
(09)7269 0078, Oy ParkCom Ab"
Lisäksi yhdessä opastetaulussa on ollut lisäkilpi "Vieraspaikat 64 - 68", toisessa lisäkilpi "Vieraspaikat 85 - 89" sekä kolmannessa taulussa lisäkilpi "Vieraspaikat 85 - 89" ja lisäkilpi, jossa on pysäköintikiekon kuva ja teksti "8 h".
2. Henkilöauto, jonka ajoneuvoliikennerekisteriin merkitty haltija on ollut Mika S, on ollut kanteessa mainittuina aikoina pysäköitynä Jakomäentie 6 f:n rakennuksen D portaan eteen. Valvontamaksulomakkeiden mukaan mainittu auto on pysäköity muualle kuin sallitulle alueelle. ParkCom on perinyt valvontamaksuja Mika S:ltä.
4. Kysymys on siitä, onko auton pysäköimisellä kiinteistöyhtiön piha-alueelle syntynyt ParkComin ja Mika S:n välille opastetaulun ehtojen mukainen pysäköimistä koskeva sopimus, joka on siten sisältänyt velvoitteen suorittaa valvontamaksu siinä tapauksessa, että pysäköinti on tapahtunut ehtojen vastaisesti.
Julkisen vallan käyttöä koskevat rajoitukset sopimuksen esteenä
5. Mika S:n mukaan valvontamaksun määrääminen yksityiselle alueelle kiinteistön omistajan tai haltijan määräysten vastaisesti tapahtuneesta pysäköinnistä sisältää julkisen vallan käyttöä, ja se voi perustua vain lakiin.
6. ParkCom on puolestaan katsonut, ettei sopimukseen perustuvan valvontamaksun veloittaminen auton kuljettajalta ollut julkisen vallan käyttöä.
7. Tieliikennelain 28 §:n 2 momentissa säädetään, että pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty ja että pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla tavalla. Sanotun lain 105 §:n mukaan ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta tuomitaan rangaistus vain, jos pysäköintivirheestä on aiheutunut tai voinut aiheutua vakavaa vaaraa tai haittaa. Muutoin virheestä määrätään suoritettavaksi pysäköintivirhemaksu sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.
(jatkuu)
Tässä lisää KKO:n ennakkopäätöksen 2010:23 perusteluja:
Onko Mika S pysäköimällä sitoutunut taulujen tarkoittamaan sopimukseen
11. Mika S on katsonut, ettei kiinteistön omistajalla ollut oikeutta määrätä virheellisestä pysäköinnistä valvontamaksua eikä kiinteistön omistaja voinut siirtää pysäköinnin valvojalle parempaa oikeutta kuin sillä itsellään oli. Valvontamaksu oli rangaistuksenluonteinen ja sen määrääminen voi perustua vain lakiin. Pysäköinti itsessään ei voinut merkitä edes hiljaista maksuvelvolliseksi sitoutumista. Sopimusta valvontamaksun määräämisestä ei siten voinut syntyä.
12. Laissa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (oikeustoimilaki) säännellään muun muassa lain soveltamisalaan kuuluvien oikeustoimien tekemistä. Yhteiskunnallisen kehityksen sekä tavaroiden ja palveluiden vaihdannassa käyttöön otettujen uusien menettelytapojen myötä on jo melko pitkään jouduttu havaitsemaan, ettei kaikkia esiin tulevia sopimuksen syntymiseen liittyviä tilanteita kyetä selittämään oikeustoimilain perinteisellä, tarjoukseen ja siihen annettuun vastaukseen perustuvalla mallilla. Tällöin on voitu turvautua joko päättelyyn, joka lähtee tahdonilmaisuja koskevista oikeustoimilain periaatteista, mutta soveltaa niitä uusien tilanteiden vaatimalla tavalla, tai sitten päättelyyn, jossa sopimuksen syntyminen liitetään ulkonaisiin tunnusmerkkeihin, jotka ilmenevät osapuolten toiminnassa tai sen yhteydessä. Tällöin osapuolten toimintaa tarkastellaan siltä kannalta, millainen toiminta voi määrätyissä olosuhteissa olla objektiivisesti tarkastellen tyypillisesti osoitus sopimussuhteen syntymisestä tai sitoutumisesta noudattamaan tiettyä järjestelyä. Tietty menettely tietynlaisessa toimintaympäristössä voi siis johtaa siihen, että sopimuksen ja siihen perustuvien velvoitteiden katsotaan olevan olemassa ilman, että turvaudutaan yksinomaan tahdonilmaisun käsitteeseen ja siihen nojautuvaan perusteluun.
13. Esimerkkeinä sopimuksista, joiden syntymisen edellytysten tarkasteluun oikeustoimilain periaatteet tuntuvat riittämättömiltä, on usein mainittu muun muassa erilaisia teknisiä välineitä, kuten automaatteja hyväksi käyttäen tehdyt sopimukset sekä sellaiset sopimukset, joita tehdään päivittäin ja toistuvasti suuria määriä ja jotka keskeiseltä sisällöltään ovat aina samanlaisia. Tällaisina sopimuksina on pidetty muun muassa ajoneuvon maksullista pysäköintiä koskevia sopimuksia."
Tässä vielä loput KKO:n ennakkopäätöksen perusteluista:
14. Maksulliselle pysäköintialueelle pääsy on usein järjestetty niin, että sinne ajaminen edellyttää ajamista erityisestä portista, ja portin kautta poistuminen vaatii maksun suorittamisen. Nyt esillä olevassa tapauksessa tilanne on toinen: pysäköinnistä ei peritä aikaan perustuvaa korvausta, vaan pysäköinti on eräin poikkeuksin kielletty, ja kiellon vastaisesta pysäköinnistä peritään kiinteämääräinen valvontamaksu. Tällaista tilannetta ei voida pitää ajoneuvon kuljettajan kannalta yllättävänä tai poikkeuksellisena. Varsinkin isoissa asutuskeskuksissa pysäköiminen vaatii jatkuvasti sitä koskevien merkkien seuraamista ja on usein maksullista. Kiellon vastainen pysäköinti yleisellä kadulla voi johtaa pysäköintivirhemaksuun. Ajoneuvon kuljettajan täytyy myös tietää, että pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Se, että yksityisen alueen omistaja asettaa tätä tarkoittavat omat kieltomerkit ja liittää kiellon vastaiseen pysäköintiin yksityisen valvontamaksun, voi saada aikaan sellaiset olosuhteet, että henkilön, joka kiellon vastaisesti on pysäköinyt ajoneuvonsa alueelle, katsotaan olevan sopimusperusteisesti velvollinen suorittamaan ilmoitetun valvontamaksun.
15. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Korkein oikeus katsoo, että kysymyksessä oleva alue on ollut kattavasti merkitty opastetauluilla, joista on selvinnyt alueella noudatettavat pysäköinnin ehdot, niiden rikkomisen seuraamus ja sitoutuminen ehtoihin pysäköimällä. Ajoneuvon kuljettajan on siten katsottava tulleen tietoiseksi siitä, että kysymyksessä on yksityinen alue, jolla pysäköinti on kielletty ja että kiellon vastaiseen pysäköintiin liittyy 40 euron suuruinen valvontamaksu. Kuljettajalle, joka on kiellon vastaisesti halunnut pysäköidä ajoneuvonsa alueelle, voidaan näissä olosuhteissa asettaa sopimukseen perustuva velvollisuus valvontamaksun suorittamiseen.
16. Korkein oikeus toteaa, että kun poliisilla ja kunnallisella pysäköinninvalvojalla on toimivalta määrätä pysäköintivirhemaksu virheellisestä pysäköinnistä yksityisellä alueella, sopimukseen perustuvan valvontamaksun sitovuus voi johtaa siihen, että samasta virheellisestä pysäköinnistä määrätään yhtäältä pysäköintivirhemaksusta annetun lain mukainen pysäköintivirhemaksu ja toisaalta sopimukseen perustuva valvontamaksu. Laissa ei kuitenkaan ole asetettu estettä sille, että yksityisoikeudellista sopimukseen perustuvaa seuraamusjärjestelmää käytetään rinnakkaisena täydentämään julkisoikeudellista seuraamusjärjestelmää, eikä valvontamaksua voida pitää lainvastaisena sillä perusteella, että samasta virheellisestä pysäköinnistä voidaan määrätä pysäköintivirhemaksusta annetun lain mukainen pysäköintivirhemaksu. Muuhun johtopäätökseen ei ole aihetta sen perusteella, että ehtojen mukainen seuraamus, tässä tapauksessa valvontamaksu, alempien oikeuksien toteamin tavoin muistuttaa joissakin suhteissa pysäköintivirhemaksua, kun valvontamaksua ei kuitenkaan peritä julkisyhteisölle eikä se myöskään ole pysäköintivirhemaksun tapaan täytäntöönpantavissa ulosottoteitse ilman tuomiota.
17. Kun Mika S on kanteessa tarkoitettuina ajankohtina toiminut kyseessä olevan henkilöauton kuljettajana, hän on velvollinen suorittamaan ParkComille vaaditut valvontamaksut.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan. Mika S velvoitetaan suorittamaan Oy ParkCom Ab:lle 360 euroa korkoineen.
Haluaisin varmistaa yhden asian. Ajattelin myydä maalla uutta perunaa ohikulkijoille hintaan 10 €/litra. Kova hinta, mutta perunoiden omistajana saan kai määrätä hinnan.
Homma toimisi itsepalveluperiaatteella. Perunapusseja olisi tarjolla maitolaiturilla, ja raha jätettäisiin laiturilla olevaan lippaaseen. Näkyvä kyltti kertoisi hinnan ja sen, miten homma toimii.
Nyt olen hieman huolissani siitä, että joku jättääkin perunoista vain 4 € ja katsoo ylimenevän 6 € hallinnolliseksi maksuksi tai peräti veroksi, jota minulla ei ole oikeutta kantaa.
Voinko siis saada oikeussuojaa, jos lähden peräämään tuota kuutta euroa tuomioistuimessa. Ainakaan Itä-Suomen yliopiston oppien mukaan en käsittääkseni voisi saada oikeussuojaa.
Nimim. "Tiedosta kiitollinen"
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeudellinen siipi katsonee, että ko. perunakaupassa on kyse "merkittävästä julkisen vallan käytöstä."
Onkohan moottoriajoneuvolla ajaminen toisen metsässä kielletty perustuslain säätämisjärjestyksessä ?? Saattaa olla.
Oikeusoppinut Tuomas Ojanen katsoo tämän päivän Hesarissa (A5), että KKO:n presidentin Pauliine Koskelon olisi "pitänyt pitää mölyt mahassaan". Olipa rumasti sanottu "oikeusoppineelta".
Vaikka en ole niin "oikeusoppinut" kuin Ojanen, en ymmärrä millä tavalla Koskelo ylipäätään oikein arvosteli perustuslakivaliokunnan ratkaisua niin, että vallan kolmijako-oppi meni sekaisin.
Koskelohan vain arvioi hieman sarkastiseen sävyyn, että valiokunnalla oli ollut ilmeisesti ollut siinä määrin kiireitä, ettei asiaan oltu perehtyä valiokunnassa tarpeeksi.
Tämähän lienee totuus, koska perustuslakivaliokunta turhaan teki itsestään selvästä Vanhas-jutusta elämää suuremman jutun ja pohti sitä täysin turhaan kuukausikaupalla.
Miksi perustuslakivaliokunta ylipäätään otti yksityisen pysäköintivalvontajutun käsittelyyn, koska siitä oli jo KKO:n oikea ratkaisu.
Minusta yksityisestä pysäköinninvalvonta ei ole edes niin merkittävä asia, että se olisi tullut viedä tai ottaa perustuslakivaliokuntaan.
Pja Sasin vakuuttelu siitä, että kyllä perustuslakivaliokunta käsitteli asiaa perusteellisesti, ei lainkaan vakuuta. Nyt Sasi aivan turhaan sähläsi ja taas saatiin yksi kuuma kysymys eduskuntavaaleihin.
On ilmeisesti nimittäin niin, että juuri huhtikuussa alkaa tulla ensimmäisiä juttuja oikeuksiin, kun Joensuun yliopiston professori Matti Tolvasen kehotuksesta ihmiset jättävät valvontamaksuja maksamatta ja pysäköintiasiassa vallitsee joka tapauksessa täydellinen sekasotku siitä maksaako vai ei.
Perintätoimistot kyllä pitävät siitä huolen, että maksut peritään, mikä tietysti on oikein.
Kun vielä oikein "oikeusoppinut" oikeusministeri Tuija Brax suuressa viisaudessaan ilmoitti, että tilanne hänen käsityksensä mukaan jatkuu hyvin kauan sekavana, on soppa selvästi valmis juuri vaalien kynnyksellä. Eikö Braxin olisi tullut ottaa asia hallintaan ja ilmoittaa, että oikeusministeriö selvityttää asian vaikka asettamalla toimikunnan selvittämään asiaa.
Minusta myös koko kunnallinen pysäköinninvalvonta tulisi yksityistää. Silloin asia tulisipysäköinninvalvontaan tulisi "jytyä". Nythän uneliaat "lappuliisat" kulkevat useimmiten kaksittain miltein käsi kädessä asettelemassa lappujaan. Kun on ollut paljon lunta ja kylmä, eivät lappuliisat varmaan pääse tutlostavoitteisiinsa.
Kun koko kunnallinen pysäköinninvalvonta yksityistettäisiin, ratkeaisi koko pysäköintiongelma. Ajatelkaa mitä säästöjä kunnille tulisi kun autoja ei jätettäisi seisomaan vikkokausisiksi lumihankeen niin kuin tänä talvena on tapahtunut, vaan tarmokkaat yksityiset pysäköinninvalvojat kaikkialla laputtaisivat väärin pysäköidyt autot heti satoi tai paistoi. Kyllä kunnallinen pysäköinninvalvonta on jäänne sosiaalidemokraattiselta valtakaudelta. Niin lienevät olleen myös perustuslakivaliokunnassa kuullut asiantuntijat.
Ei pysäköinninvalvonnalla missään olosuhteissa ole mitään tekemistä merkittävästä julkisen vallan käytöstä.
Yksi asia vielä ihmetyttää, missä on meidän lausuntoautomaatti poliisiylijohtaja Mikko Paatero, kun mies on täysin vaiennut. Onko Paaterolla puhekielto ja kuka sen on antanut? Tule esiin Paatero ja lausu virkittäviä kommenttejasi edelleen joka asiaan. Kaipaamme sinua!
Skorpioni on oikeassa.
Pitää muista, että myös KKO:n presidentille kuuluu sananvapaus, jota hän nyt käytti. Koskelo ei suinkaan "vaatinut" tietyn sisältöistä lakia, vaan esitti vain toivomuksen, että meilläkin asia voitaisiin ratkaista maltillisesti samalla tavalla kuin Ruotsissa, jossa ei vastaavaa lakia säädettäessä nähty minkäänlaista perustuslaillista ongelmaa.
Meillä tästä asiasta, joka ei siis itse asiassa ole mikään ongelma, on syntynyt hirveä mekastus ja huuto, jossa huhtovat sinne tänne niin punavihreät oikeusoppineet, parkkiaktivistit ja - huligaanit kuin perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja jaman oikeusministerikin.
Kaikilta näiltä tuntuu olevan pallo täysin hukassa! Tämä sekoilun seurauksena emme sitten saneetkaan lakia, vaikka lakiesitys oli aivan kelpo kamaa. Sekava tilanne sen kun vain jatkuu yksityisillä parkkipaikoilla.
Pieni sarkastinen heitto Koskelolla toki oli koskien perustuslakivalokunnan "jutturuuhkaa" ja ilmeistä ajanpuutetta perehtyä kunnolla po. lakiesitykseen.
Mutta tällainenhan vain piristää keskustelua!
Mutta tästäkös joku kauan sitten eläköitynyt yhden sortin oikeusoppinut, joka Paavo Lipposen kategoriassa lasketaan kuuluvaksi suomalaisiin "älykköihin", repäisi pelihousunsa ja lähti raivopäissään vaatimaan Koskelon eroa!
Emeritus on kyllä menettänyt loputkin suhteellisuudentajustaan, sen vähän, mitä sitä kenties vielä oli jäljellä.
Nyt on "Skorpioni" kyllä pahan kerran eksyksissä. Yksityiset maanomistajat voivat hyvin tehdä sopimuksen yksityisen pysäköinninvalvontayrityksen kanssa. Jos autoilija pysäköi tällaiselle yksityiselle alueelle, hän tekee sopimuksen maanomistajan ja tämän valtuuttaman valvojan kanssa.
Niin kauan kuin yksityiset toimijat tekevät keskenään sopimuksia, kaikki on kunnossa. Samaa käytäntöä ei kuitenkaan voida soveltaa julkiseen tilaan. Jos pysäköin autoni Stadissa kadun varteen väärin, vain kaupungin pysäköinninvalvoja voi kirjoittaa virhemaksun. Selvää ja yksinkertaista?
Bassolta jäi huomaamatta ilmeisesti se, että Skorpioni puhui siitä toivottavasta tulevasta tilanteesta, että nykyinen kunnallinen pysäköinninvalvonta yksityistettäisiin.
Ruotsissa näin ollaan tekemässä.
Virolaisella on kaikesta päätellen enemmän aikaa blogiinsa kuin koskaan, kun kirjoitusten pituus on kasvanut hillittömiin mittoihin. Mutta valitettavasti asiaa ei tunnu oikein riittävän, kun samoja asioita vatvotaan päivästä toiseen, samoista näkökulmista ja valtavan pitkien ja toistoa täynnä olevien kirjoitusten voimin. Bloginpitäjän omanarvontunto on ennallaan, mutta blogi käynyt valitettavan tylsäksi. :(
Ytimekkyyttä, kiitos.
Ytimekkäästi: sydämen kyllyydestä suu puhuu (ja tekstiä syntyy)!
Halutaanko todella vielä lisää "räväkkyyttä" tekstiin? Vai kenties enemmän kuvia niille, jotka eivät tykkää lukea tekstiä?
Tuli tässä jäätyä viikko sitten eläkkeelle, joten kyllä nyt aikaa piisaisi entistä enemmän kirjoittamiseen!
Mutta kaikki hauska loppuu aikana; miljoonan kävijän raja lähestyy tätä vauhtia huimaa vauhtia, ja silloin olisi kyllä tarkoitus lopetella.
"Parhaat palat" tullaan kokoamaan kirjaksi, "lokikirjaksi", joka ilmestynee keväällä.
"Skorpioni" selittäköön halutessaan itse, mitä hän tarkoitti. Minusta hän puhui enemmän omista toiveistaan.
Minulle ei oikein auennut "Skorpionin" logiikka siitä, miten kadun varressa viikkokausia seisovien autojen laputtaminen toisi säästöjä. Kenelle?
Vaikka porvari olenkin, niin kaiken yksityistämistä en kannata, en kunnallisen pysäköinninvalvonnankaan. Jos julkinen valta haluaa, se pystyy hoitamaan asiat tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti, esimerkkinä vaikkapa verottaja. Mutta toisaalta, jos yksityistäminen on ideologinen valinta, niin sitä ei tarvitse sen enempää perustella.
Turpiin tulee jos lopetat.
Uusi näkökulma (Jukka Kemppisen blogista):
"Pieneltä ja kodikkaalta vaikuttavan pysäköintiriidan takana häämöttää suuri ja mahtava palveludirektiivi 2006/123/EY. Sen ulkopuolelle on jätetty 12 alaa, joista yksi on julkisen vallan käyttöön liittyvä toiminta."
Voiko KKO 2010:23 seurata, että parkkitoimintaan sovelettaisiin tuota EU:n palveludirektiiviä ja jos, niin mitä seuraisi?
Tiedoksi, että Hgin yliopiston siviilioikeuden professori Heikki Halila ei ole ollut perustuslakivaliokunnalle antamassaan, 14.1.2011 päivätyssä asiantuntijalausunnossaan valiokunnan omaksuman kannan takana.
Lausunnossaan Halila sanoo hyväksyvänsä KKO:n sopimusperäisen perusargumentoinnin ja katsoo, etteivät perustuslakiseikat edellytä, että yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan sääntelyn tulisi seurata samoja periaatteita kuin säänneltäessä julkisen tehtävän antamista viranomaiselle.
Toinen siviilioikeuden "guru" eli professori Mika Hemmo on KKO:n ratkaisua 2010:23 koskevassa kommentissaan asettunut myös puoltamaan ratkaisua samoin kuin sitä KKO:n näkemystä, jonka mukaan valvontamaksussa ei ole kyse julkisen vallan käyttämisestä (ks. Suomen laki-com 23.3.2010).
Nimimerkki "Tavallinen varatuomari" kirjoitti kommentissaan mm. näin:
"Villakoiran ydin on siinä, että hyväksymällä tällaisen mekanismin konkludenttisten sopimuksen syntymiseksi ollaan kaltevalla pinnalla.
Pysäköintivirhemaksu, olipa se julkisen viranomaisen tai yksityisen yhtiön asettama ja nimeltään "valvontamaksu", "sopimussakko" tai mikä hyvänsä, on kuitenkin rangaistuksen luonteinen, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Vai eikö sen tarkoitus olekaan hillitä maksuvelvolliseksi joutuvaa pysäköimästä jatkossa luvattomalle paikalle?
Julkisen rankaisuvallan uskominen sopimusperusteisesti yksityisille bisnesmiehille on kyseenalaista, eikä siitäkään pääse yli enempää kuin ympärikään.
Kun autoilijoilta kuitenkin kerätään veroina moninkertainen rahamäärä autoilun aiheuttamiin kustannuksiin verrattuna, niin on se nyt kumma, jos siitä rahasta ei ole varaa kustantaa julkiselle vallalle riittäviä resursseja valvoa pysäköintiä, varsinkin jos homma on niin kannattavaa, että se mahdollistaa yksityisen bisneksen?
En ymmärrä, mihin yksityistä pysäköinninvalvontaa ylipäänsä tarvitaan? "
---
Ymmärrys hoi, äly älä jätä! Mitäpä tuohon muuta voisi todeta.
Kirjoitus osoittaa, että tavallistenkin varatuomareiden olisi syytä aika ajoin kerrata pahoin unohtumaan päässeitä siviilioikeuden perusasioita.
Ei tässä ole kysymys siviilioikeuden perusasioista, vaan siitä, onko pysäköinnin valvonta ylipäänsä tarkoituksenmukaista olla yksityisten yhtiöiden liiketoiminnan välineenä.
Puutteellinen ymmärrykseni on notorinen seikka, sen sijasta olisin mieluusti kuullut perustelun myönteiselle vastaukselle yllä olevaan kysymykseeni.
Varatuomarin mainitsemaa kysymystä on käsitelty mm näissä meikäläisen blogijutuissa kymmenissä, ellei sadoissa puheenvuoroissa alkaen jo vuoden 2009 puolelta.
Kun minua on arvosteltu liian pitkistä kirjoituksista, niin enpä ryhdy omia käsityksiäni mainitusta kysymyksestä tässä enää toistamaan, vaan tyydyn ainoastaan viittaamaan noihin aiempiin kannanottoihin.
Mielestäni aiemmat puheenvuorot eivät anna vastausta siihen, mikä on kyltin ohittamalla ja pysäköimällä syntyvän sopimuksen sisältö.
Jos pysäköinti on kielletty, kuten siinä tapauksessa, jota KKO:n päätös koskee, tontin omistaja ei tarjoa pysäköintimahdollisuutta lainkaan. Tosin alueella oli vieraspaikkoja, mutta niiden merkitystä ei minusta KKO:n päätöksessä ole käsitelty.
Sopimus siis ainoastaan synnyttää maksuvelvollisuuden, muta siitä ei saa mitään vastikkeeksi. "Yleisen elämänkokemuksen" mukaan harva meistä on kiinnostunut solmimaan tällaisia sopimuksia. Voisi jopa väittää, että se ei vastaa sitä, mitä sopimuksella tarkoitetaan.
Basson kaltainen ajattelu johtaa tuhoon pysäköintimaksuasiassa. Miksi et voi hyväksyä yksityistä valtontaa julkisilla pysäköintipaikoilla?
Kysymyshän on samasta asiasta, kun ajat parkkihalliin, niin joudut maksamaan "bisnesmiehille" näiden pitämään parkkiautomaattiin koko pysäköintiajasta poislähtiessäsi. Ei kai kukaan bisnesmies halua rakentaa parkkihallia, jos ei halua rikastua sillä.
Miksi ihmeessä tämä yksityinen tai julkinen kadulla tai pihalla tapahtuva pysäköinti on niin vaikea asia käsittää. Kysymyshän on samasta asiasta vaikka viet autosi viikoksi parkkihalliin, niin tiedät, että maksat koko pysäköintiajasta, kuin jos pysäköit autosi kadulle tai pihalle sellaiselle alueelle, josta omistaja haluaa periä tietyn maksun.Ei se sen kummenpaa ole.
Ehkä asia olisi helpompi käsittää, jos yksityisille pihoille hankittaisiin pysäköintimittarit, joista pysäköintiaika olisi helpompi todeta. Tämä on tietysti olisi kammioissaan elävien ja ilman ajokorttia olevien "oikeusopineiden" mielestä tietysti satavarmasti niin julkista valtaa käyttävien henkilöiden tehtävä, että se ilman muuta on perustuslaillinen kysymys. Pitäisiköhän perustuslakia selventää pysäköinninvalvonnan osalta samaan aikaan kun sitä "avataan" presidentin valtaoikeuksien vuoksi.
Ymmärrän kyllä ruotsalaisia, että he haluavat kehittää myös edelleen pysäköintijärjestelmäänsä yksityistämällä myös kunnallisen pysäköinnin valvonnan.
Esim. Tukholmassa on saatu hyviä kokemuksia tietulleista ja meilläkin niistä aika-ajoin keskustellaan.Suomalaisille auto on kuitenkin niin pyhä ja vakavasti otettava esine muun muassa parhaillaan MTV 3:ssa pyörivän erään automerkin mainoksen mukaan, että mies ei yksinkertaisesti syntymästään asti ja siihen asti kun ruumisauto tulee hänet kotoa hakemaan, voi elää ilman, ettei puristaisi auton rattia.
Prof. Virolaisen pitkat vastaukset;
Minusta nama prof. Virolaisen pitkat vastaukst ovat hyvia, kun ne on jaettu numeroituihin kappaleisiin. Kun asia etenee vaihe vaiheelta asiata toiseen, jopa mina pystyn seuraamaan perustelua.
Olispa aika juttu, jos tallainen soppa olisi saatua aikaan jostain tarkeasta asista!
Kuten edellä yhden anonyymin puheenvuorosta näkyy, näitä typerän inttäviä puheenvuoroja sen kun vaan piisaa! Tällaisia on liuta muitakin, jotka olen hylännyt, otan tämän nyt vain yhdeksi varoittavaksi esimerkiksi.
Anonyymi ei ole selvästikään tutustunut lainkaan KKO;n ennakkopäätöksen perusteluihin eikä tässä blogissa esitettyihin satoihin puheenvuoroihin asiasta. Hän vain inttää omaa inttämistään.
Po. tapauksessa tontin omistaja tarjosi varmaan pysäköintioikeuden luvan siihen etukäteen hankkineille talon asukkaille. Eikö tämä ole vastike? Anonyymin mielestä ei.
Parkkiyhtiö kontrolloi alueella luvatonta pysäköintiä opastauluissa mainittujen ehtojen mukaisesti. Yhtiö valvoo, ettei luvatonta pysäköintiä tapahdu, jotta parkkipaikan asianmukaisesti varanneet saavat pysäköidä alueelle.
Joku, luultavasti parkkihuliganismiin taipuvainen jäbä, katsoi silti asiakseen pysäköidä kaaransa useiden päivien aikana piha-alueelle ilman lupaa ja vastoin parkeerausmerkintöjä. Hänen saamansa valvontamkasut eivät painaneet mitään, vaan hän jatkoi hommaansa ko. foorumilla. Ja vieläpä pelastustielle! Jos tästä olisi aiheutunut vahinkoa tai vaaraa, olisi taloyhtiö joutunut vastuuseen.
Tänään YLE, joka aiemmin on syyllistynyt laittoman parkkikapinan yllyttämiseen (katso blogi 402), on kysynyt parkkikiistaan neuvoa itse Tasavallan presidentiltä!
Presidentti Tarja Halonen ei halunnut YLE-uutisille antamassaan lyhyessä lausunnossa arvostella KKO:n presidenttiä Pauliine Koskeloa, joka totesi viime lauantaina perustuslakivaliokunnan hätäilleen asiassa.
Halosen mielestä se, ettei Suomessa ole perustuslakituomioistuinta, oikeuttaa terävään keskusteluun. Hän arveli, että parkkisakkokiistaan palataan eduskuntavaalien jälkeen.
- Tietysti vältän arvostelemasta tai arvioimasta niin korkeinta oikeutta kuin perustuslakivaliokuntaakin. Toisin kuin monessa muussa maassa, meillä ei kuitenkaan ole perustuslakituomioistuinta. Tässä mielessä yhteistyö lainsäätäjän, täytäntöönpanijan ja myös tuomioistuimen välillä vaatii jatkuvaa tasapainottelua.
- Luulen, että vaalien jälkeinen eduskunta palaa sitten tähän tilanteeseen ja uskon, että pitkäaikainen hyvä yhteistyö mahdollistaa terävänkin keskustelun, sanoo Halonen.
Halosen mielestä avoimessa demokratiassa keskustelua käydään puolin ja toisin.
- Mielestäni sekä presidentin, lainsäätäjän ja eduskunnan, täytäntöönpanijan ja tuomiovallan pitää elää nykypäivää.
KKO:n presidentti Pauliine Koskelo vastasi tänään Yle-uutisille häneen kohdistuneeseen viime päivien kritiikkiin. Jotkut "vimmaiset" oikeusoppineet, no niitä taisi olla vain yksi, ovat arvostelleet Koskelon sotkeutumisesta lainsäädäntöön.
Koskelo peräsi tuomareiden oikeutta ottaa osaa keskusteluun.
- On tietysti selvää, että eduskunta säätää lait, mutta kyllä niistä saavat muutkin keskustella. On tärkeää, että muutkin keskustelevat ja jopa tuomarit saavat keskustella yleisistä oikeuspoliittisista kysymyksistä. Itse asiassa semmoista keskustelua saisi olla enemmänkin, hän sanoi.
Emeritusprofessori, filosofian tohtori Jukka Kemppinen arvosteli viikonloppuna blogissaan ankarasti Koskelon lausuntoa.
Kemppisen mukaan perustuslakivaliokunnan lausunnon ja siitä seuranneen eduskunnan päätöksen arvosteleminen KKO:n itse ratkaisemaan juttuun liittyen oli Koskelolta ennenkuulumatonta.
Kemppinen toteaa, että Koskeloa ei voi erottaa, mutta hän toivoisi tämän itse eroavan.
Koskelo sanoi, ettei hän aio erota "ainakaan tämän takia.
En ymmärrä mitenkään muuten sotkeutumista lainsäädäntövaltaan tässä tapauksessa kuin siten, että KKO on tehnyt parkkisakkoasiassa perustuslain vastaisen päätöksen. Ja kysyn, että voiko tällaista tehdä ilman, että siitä seuraa mitään?!
Vai onko niin, että lakia säätävä elin on sivuseikka sekä Suomen perustuslaki, ja KKO voi tehdä päätöksiään pelkkien mieltymystensä mukaan? Se kait tässä nyt on tuo ydinkysymys. Eli KKO päätöksellään on kävellyt ylitse Suomen perustulain, koska asiaa koskevaa lainsäädäntöäkään ei pystytä tekemään kyseistä lakia rikkomatta. Näin ollen en itsekään näe ratkaisuksi mitään muuta kuin KKO:n presidentin eron.
Mitä Koskelon kommenttiin tuli, minusta tuomarilla on oikeus ja on
toivottavaa, että tuomari puuttuu
tilanteeseen, jossa lainsäädäntö kaipaa selkeyttämistä. Sen sijaan
Koskelon toivomus siitä, että tälläisen yksityisen bisneksen
suojeleminen on suotavaa oli asiaton.
Vaikka Koskelo kuinka puollusti
oikeuttaan esittää mielipiteitään,
mielestäni aito keskustelu kaksi-suuntaista. Silloin palataan aikaan, jolloin meillä on oikeusministeri, joka arvioi
KKO:n ratkaisujen oikeellisuutta.
Nyt kun usko poliitikkoihin on romutettu niin tarviiko sitä vielä
viedä kansalaisten usko oikeuslaitokseen. Seuraavaksi kai kenraalit politikoi.
Mikäli yksityisen parkki- sakotusoikeuden käyttäminen olisi
mielestäsi ja riittävän suuren enemmistön mielestä perusteltua,
kaippa sen voi tehdä vaikeutetussa
järjestyksessä.
Tämähän menee mielenkiintoiseksi. Nyt presidenttikin puuttuu asiaan... Millä lihaksilla, voisi joku kysyä...
Kyse ei taida enää olla parkkikiistasta, vaan KKO:n roolin jonkinlaisesta uudelleenmäärittelystä? Eli korkein tuomioistuin voisi muutenkin kuin ennakkopäätösten kautta vaikuttaa lainsäädäntöön?
No, ehkä ylidramatisoin. Mutta suoraan sanottuna erittäin mielenkiintoiselta vaikuttaa.
Überdramatisoiden, ollaanko vallan kolmijaosta tätä myötä luopumassa ja tuomassa jotain uutta tilalle?
Vai onko kyse niinkin pienestä asiasta kuin loukatusta arvovallasta...?
Asiaan sen enempää kantaa ottamatta, mielestäni toimittajien kirjoituksiin on aina syytä suhtautua erittäin suurella varauksella. Heillä kun tuntuu olevan tapana jättää teksitistään asioita pois ja erittäin usein heillä ei tunnu olevan juurikaan mitään ymmärrystä asioista joista kirjoittavat. Myös uutisissa näytettävät haastattelun pätkät on helppo editoida "sopiviksi".
Minusta professori Hemmo piti ratkaisua siltä osin perusteltuna,
että se monipuolistaa sopimusksen
syntymistä koskevaa harkintaa.
Reaalielämä on jo oikeustoimilain
säätämistä sitä monipuolistanut, selitykset lähinnä ovat vaihdelleet. Mutta että Hemmo sinänsä ottaisi voimakkallisesti kantaa asian perustuslailliseen
puoleen ei mielestäni ole uskottavaa. Eikä näin
ulkomuistin mukaan sanonutkaan.
Minusta nyt tuntuu, että kiperässä
tapauksessa korkeasti oppineet oikeusoppineet ovat nyt kovasti
tukkanuottaisilla.
Erityisesti sopimusoikeudellisesti KKO:n ratkaisu oli nähdäkseni huolellisesti perusteltu, mutta asian valtiosääntöikeudellinen
harkinta ilmenee puutteellisesti
päätöksen perusteluista. Eli varsin
tyypillinen tuomioistuimen ennakkopäätös, jossa ei ole huomioitu mm. Virolaisen kannattaamaa pro et contra perustelutapaa.
Arvon professoreihin verrattuna olen tietysti diletantti juristi, mutta Korkein oikeus otti riskin ja ratkaisi asian toisin kuin perustuslakivaliokunta
Hemmon kanta on minustakin sopimusoikeudellisesti perusteltu.
Mutta mutta kun meillä on kuitenkin säädetty laki, joka
oikeuttaa kunnallisen pysäköinnin valvonnan. Sitä on ilmeisesti
pidetty merkittävänä julkisen vallan käyttönä.
Käytännölliseltä kannalta merkittävä tuo tuntuu muiden kuin juristienkin mielestä olevan.
Jos kunnallinen pysäköinnin- valvonta ei toimi, ei kai se
ole julkisella sektorilla mitään uutta. Ei toimi tuomioistuin- laitoskaan siten kun sen pitäisi, koska ei ole asianmukaisia resursseja.
Ismo - Sen verran vain, että silloin kun KKO viime vuonna ratkaisi ko. asian (KKO 2010:23), perustuslakivaliokunta ei ollut tietenkään vielä ottanut mitään kantaa asiaan. Valiokunta antoi lausuntonsa vasta 2-3 viikkoa sitten.
Valiokunta ei ole ikään ennakkopäätöstuomioistuin eikä se voi muutoinkaan ottaa kantaa yksittäisiin oikeusjuttuihin.
KKO perusteli myös kantaansa siitä, ettei parkkivalvonnassa ole kyse julkisen vallan käytöstä. Tässä kohdin KKO oli vieläpä yksimielinen.
Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä siltäosin, että asiaan tulisi saada jonkinlainen selvyys.
Puolesta ja vastaan on selvästi niin paljon kansalaismielipidettä,
että asia nyt vaan olisi ratkaistava johonkin suuntaan.
Demokraattisessa yhteiskunnassa
ratkaisun tekee Eduskunta ja jos se ei asiaa johonkin suuntaan ratkaise sen voi mielestäni sanoa
laiminlyöneen tehtävänsä. Asia kuitenkin jakaa ihmisiä aika tavalla. Kun kirjoittaja, joka kannattaa yksityisiä parkkimaksuja
ja minä joka vastustan niitä muualla kuin aidatulla alueella
ovat eri mieltä asiasta, joka kuitenkin on aivan selvästi myös poliittinen kysymys on selvää, että molemmat pyrkii näkemään KKO:n ratkaisussa vain hyvää tai
vain pahaa. Ehkäpä KKO näki tapauksessa ennakonpäätösluontoista
merkitystä nimenomaan sopimus-oikeuden uudenpien virtausten valossa (eihän ne nyt niin uusia ole)halusi antaa niiden mukaisen
ennakkopäätöksen. Joka minustakin
oli tältä osin korkeatasoinen.
Arvelen sitäpaitsi päätyväni äänestämään saman suuntaisesti kuin
kirjoittaja, joten ei vastustus ole vain vasemmistoradikaalien
puuhaa.
Minä en kyllä persuja taida äänestää!
Jatkampa tätä että täälläkin olisi jotain luettavaa kun näköjään monilla tuo lietun ymmärtäminen on niin vaikeaa. Eli siis, pysäköintivirhe on tieliikennelaissa määritelty liikennerikokseksi, lisäksi laissa määritellään keillä on lainmukainen ja ainoastaan oikeus valvoa pysäköintiä ja se on ensisijaisesti poliisi ja lisäksi aluehallintoviraston luvalla kunnallinen/kaupungin pysäköinninvalvonta poliisin ohella ja ylimpänä pysäköinnivalvojana kuitenkin toimii poliisi. Noista asioista ei päästä mihinkään vaikkakin Jyrki "herra" Virolainen muuta väittää.
Lähetä kommentti