Puijo1. Norjan mäkijoukkueen valmentajana toiminut Mika Kojonkoski (kok) on vapautettu sakkovilppisyytteistään tänään annetulla Pohjois-Savon (Kuopion) käräjäoikeuden tuomiolla.
2. Lehtitietojen mukaan syyttäjä vaati Kojonkoskelle rangaistusta kahdesta sakkovilpistä. Syyttäjä vaati lisäksi, että Kojonkoski velvoitetaan korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.
3. Syyttäjän mukaan Kojonkoski oli ilmoittanut tulonsa reilusti alakanttiin kahdessa liikennesakotustilanteessa. Kojonkoski oli sakotustilanteissa syksyllä 2008 ja 2009 kertonut senhetkisiksi nettokuukausituloikseen 3 000-3 500 euroa. Nuo tulot vastasivat senhetkisiä tuloja.
4. Oikeudessa oli kuitenkin riitaa siitä, olisiko valmentajan pitänyt ilmoittaa toteutuneet vuosiansiot, joiden mukaan nettokuukausipalkka oli noina vuosina 10 000 euroa, siis kolminkertaiset ilmoitettuihin tuloihin verrattuna. Kojonkoski sanoi, ettei hän sakotushetkellä voinut tietää mahdollisista bonuksista, jotka riippuivat Norjan mäkimiesten menestyksestä ja Norjan hiihtoliiton päätöksestä.
5. Kojonkoski kiisti molemmat syytteet ja vaati niiden hylkäämistä. Ensimmäisen sakkovilppiepäilyn kohdalla Kojonkoski oli ensijaisesti vaatinut, että syyte jätetään tutkimatta
6. Pohjois-Savon käräjäoikeus oli Kojonkosken kannalla. Ensimmäinen syyte sakkovilpistä jätettiin tutkimatta ja jälkimmäistä tekoa koskeva syyte hylättiin. Käräjäoikeuden mukaan Mika Kojonkoski ei antanut tahallaan harhaanjohtavaa sakotusta varten tarvittavia tietoja
7. Päätöksen mukaan "sakkovilppiin syyllistyminen edellyttää lisäksi tahallisuutta eli tässä tapauksessa sitä, että Kojonkoski on tiennyt tai hänen on ainakin täytynyt ymmärtää antavansa tuloistaa tuloistaan poliisimiehelle olennaisesti totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon."
8. Valtio velvoitettiin suorittamaan Kojonkoskelle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 2 460 euroa.
-----
9. Käräjäoikeuden päätöksessä on yksi kohta, joka tulee varmaankin herättämään keskustelua. Perusteluissa nimittäin todetaan toisen sakkovilpiepäilyn osalta, että "henkilöltä, jonka tulot vaihtelevat suuresti, ei voida edellyttää samaa tarkkuutta kuin säännöllistä kuukausituloa saavalta". Onko mainittu peruste kestävä ja yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen? Suosiiko perustelu suurituloisia ja sorsii pienituloisia?
10. Ratkaisevaa lienee se, oliko Kojonkoski sakotustilanteissa ilmoittanut, että hän tulee samaan ammatistaan bonuksia, joiden suuruutta hän ei vielä tiedä. Jos bonuksista ei puhuttu mitään, voidaan käräjäoikeuden ratkaisua arvostella. Jos taas puhuttiin, niin olisiko sakotuspäätöstä tullut kenties lykätä, kunnes tiedettiin, mikä oli bonusten suuruus?
11. Prosessuaalisesti on mielenkiintoinen käräjäoikeuden ratkaisu, jolla syytäjän ensimmäistä tekoa koskeva syyte jätettiin tutkimatta sillä perusteella, että toinen syyttäjä eli Keski-Suomen kihlakunnansyyttäjä oli tehnyt samassa asiassa aiemmin syyttämättäjättämispäätöksen. Käräjäoikeus katsoi, että asia oli tämän vuoksi oikeusvoimaisesti ratkaistu eikä siitä voitu siis ottaa uudelleen tutkittavaksi.
12. Lain mukaan syyttäjän syyttämättäjättämiseen liittyykin eräänlainen oikeusvoimavaikutus. ROL 11:11:n mukaan syyttäjä saa nimittäin peruuttaa päätöksen jättää syyte nostamatta vain, jos asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisin tietoihin. Voitiinko syytepäätös tässä tapauksessa peruuttaa?
13. Kun en ole nähnyt tuomiota, en tiedä, mikä oli tilanne Kojonkosken tapauksessa. Olisi kuitenkin outoa, jos syyttäjä on toisen syyttäjän tekemän syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen nostanut syytteen ilman minkäänlaisia uusia selvityksiä ja todisteita. Pidän tuota vaihtoehtoa epätodennäköisenä. Jotakin uutta selvitystä on siis esitetty, mutta ilmeisesti käräjäoikeus on katsonut, että niiden valossa aiempi päätös ei kuitenkaan ollut perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.
14. Ensimmäinen syyte siis jätettiin tutkimatta syytepäätöksen (negatiivisen) oikeusvoimavaikutuksen vuoksi. Mutta oikeusvoimalla oli merkitystä myös jälkimmäisen syytteen eli vuoden 2009 tapauksen osalta. Käräjäoikeus nimittäin katsoi, että Keski-Suomen syyttäjän päätöksen vuoksi Kojonkoskella oli perusteltu syy olettaa, että hänen tapansa ilmoittaa tuloista oli oikea. Tässä siis oli kyse eräänlaisesta positiivisesta oikeusvoimavaikutuksesta.
15. Meniköhän tämän jälkimmäisenkään syytekohdan osalta ratkaisu täysin oikein? Vaikea sanoa, kun tarkemmat tiedot puuttuvat. Vaikuttaisi kuitenkin hieman siltä, että oikeus on ollut Kojonkosken kohdalla aika suurpiirteisellä "päällä." Sakkovilppi on toki rangaistava vain tahallisesti tehtynä (RL 16:6) ja rangaistavaa on vain "olennaisesti totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon (joka koskee tuloja, elatusvelvollisuutta tai muuta maksukykyyn vaikuttavaa seikkaa)" antaminen sakon määräämistä varten hyötymistarkoituksessa.
16. Kojonkoski on varmaankin tiennyt, että hänen sopimuksessaan oli bonuspykälä, jonka merkitys on tuntuva. Jos hän ei ole ilmoittanut sitä lainkaan poliisille, ei pitäisi olla epäilystäkään siitä, etteikö kyseessä ole ollut sakkovilppi. Jos taas ilmoitti, niin tilannetta on vaikeampi arvioida. Jokin käsitys bonuksen suuruudesta Kojonkoskella on varmastikin ollut, sillä hänhän on toiminut ammattimaisena mäkivalmentaja pitkään, ennen Norjaa Itävallan maajoukkueen valmentajana.
17. Kojonkoski oli käräjillä niin sanotusti kotikentällään, sillä hän edusti aktiiviaikoinaan Puijon Hiihtoseuraa (PHS). Hän on asunut Kuopiossa ja ollut Kuopion kaupunginvaltuustossa 1997-2004 edustaen kokoomusta. Kojonkoski oli aikonut olla ensi kuun eduskuntavaaleissa kokoomuksen ehdokkaana juuri Pohjois-Savon vaalipiirissä. Hän olisi kamppaillut luultavasti tiukasti Uudenmaan vaalipiiriin siirtyneen Jyrki Kataisen äänestäjien äänistä. Sittemmin Kojonkoski kuitenkin luopui ehdokassuunnitelmistaan. Vaalimenestystä ajatellen vapauttava rikostuomio olisi ollut langettavaa tuomiota suotuisampi ratkaisu.
18. Se, valittaako syyttäjä tuomiosta hovioikeuteen, ei ole vielä tiedossa. Jos valittaa, Kojonkoskea on kuitenkin pidettävä syyttömänä, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.
19. Ratkaisusta joka tapauksessa nähdään, että prosessioikeudella on (nyt oikeusvoiman muodossa) usein tärkeä merkitys oikeudenkäynneissä.
14 kommenttia:
Kojonkoski ei ole ehdolla eduskuntaaleissa. Lopetettuaan valmennustyön Norjassa hän on aloittamassa Suomessa kokopäiväisen työn Huippu-urheilun muutosryhmässä.
Ok, tietoni K:n ehdokkuudesta oli siis vanhentunut, oikaistaan!
Netissä on kyllä edelleen uutisi vain K:n ehdokkuudesta, ei sen peruuntumisesta.
En oikein ymmärrä, mitä tarkoitatte kirjoittaessanne positiivisesta oikeusvoimavaikutuksesta. Mitään positiivista oikeusvoimavaikutustahan syyttämättäjättämispäätöksellä ei voine olla. Mielestäni käräjäoikeuden perustelu viittaa pikemminkin oikeutettujen odotusten suojaamiseen, ts.luottamuksensuojaan, kuin positiiviseen oikeusvoimavaikutukseen.
Voihan tuon asian noinkin toki nähdä, joka tapauksessa oikeuden päätöksen mukaan aiemmalla syyttämättäjättämispäätöksellä oli vaikutusta myös toisen syytekohdan hylkäämiseen.
Olisiko Kojonkoski luopunut kansanedustajaehdokkuudestaan osaksi siksi, että sakkovilppiasia oli tutkinnassa tai tulossa tutkintaan ja edelleen oikeudenkäyntiin?
Huippu-urheilun muutosryhmä, hhmhm...onkohan tuollakaan porukalla minkäänlaista käytännön merkitystä?
Juuri tänään saimme lehdistä lukea, miten Kaisa Mäkäräisen Ampumahiihtoliitolta saama tuki loppui viime keväänä pieleen menneiden olympiakisojen jälkeen ja hän joutui valmentautumaan tähän kauteen ilman liiton tukea.
Tuloksen tiedämme nyt: MM-kulta, MM-hopea ja todennäköinen Maailman Cupin voitto! Ja MM-kisoissa on jäljellä vielä kaksi matkaa.
"Kojonkoski oli käräjillä niin sanotusti kotikentällään, sillä hän edusti aktiiviaikoinaan Puijon Hiihtoseuraa (PHS). Hän on asunut Kuopiossa ja ollut Kuopion kaupunginvaltuustossa 1997-2004 edustaen kokoomusta. Kojonkoski oli aikonut olla ensi kuun eduskuntavaaleissa kokoomuksen ehdokkaana juuri Pohjois-Savon vaalipiirissä. "
Pohditko vastaavia PK-seudun julkimoiden sakkoasijoissa, kuten esim. tapaus Anssi Rauramossa? Monihan Helsingissä asuva on oikeudessa istuessaan paikallisesti ja jopa valtakunnallisesti tunnettu ja kaupunginvaltuustossa istunut?
Entäpä Oulun, Tampereen, Turun julkimoiden jutuissa, jotka istutaan kotikaupungissa?
Onko sinulla jotain relevanttia tietoa, miksi ilmeisen selkeästi epäilet "kotiinpäin vetämistä"?
Minusta vaikuttaa tuo kohta aika hutulta. Ko. 90 000 asukkaan kaupunki ei ole kylä, eivätkä noin ison käo-piirin tuomioistuin kyläkäräjät?
Jotain ketunhäntää kainalossa savolaisia kohtaan?
"Ketunhäntä kainalossa"? Miten niin?
Enhän minä mitään tuollaista vihjaillut. Kyllä kotikaupungissaankin voi toki saada oikeutta.
Kojonkoski on Kuopion veturi, idoli, kiinto- ja pyrstötähti. Lukekaapa Savon sanomia, niin huomaatte millainen asema hänellä kotiseudullaan on. Tuskinpa sillä mitään merkitystä tässä tuomiossa on kuitenkaan ollut, mutta kritiikittömästi kuopiolaiset sauhuavat Kojonkosken perässä ja kuuntelevat tämän kommentteja joka asiassa, aivan kuin Pieksämäkeläiset Toivio Sukarin.. Mutta Savon sanomien paras huumoripläjäys on usein Kojonkosken "kolumni".
Bonuksia on monenlaisia. Mutta useimmiten niiden ennustaminen on ainakin bonuskauden alussa ihan mahdotonta ja vasta bonuskauden loppupuolella voi ehkä ennakoida.
Mutta sehän on tulevaisuuden ansio!!. Eikös sakotus tapahdu nykyisten ansioiden pohjalta? Mitenkä vasta 3-5 vuoden kuluttua laukeavat optiot tms?
Ihan lottoarvonnan sattumanvaraisuutta ei bonuksiin sisälly mutta kuitenkin kaikenlaisia epävarmuustekijöitä. Minä muistelen että sakotustilanteessa poliisi hakee viimeiset verotuksessa todetut tulotiedot ja vain jos oman ilmoituksesi ja verotustietojen välillä on suurta eroa sitä aletaan tarkemmin selvitellä.
Pakko Kuopiolaisena kommentoida. Kojonkoski on puolijumala Kuopiossa ja sen mukaisesti häntä kohdellaan käräjilläkin, se on varmaa. Käräjäoikeudet ovat hyvin usein oman kylän poikien puolella, mikä näkyy usein riita-asioissa. Jos esim. rakennuttaja tappelee vierasta urakoitsijaa vastaa, on tappio usein saletti jo kotipaikan perusteella. Tämä on nähty usein. Sellaista elämä on.
Savon Sanomien mukaan syyttäjä ei valita. Kyllä harmittaa. Olisihan tästä pitänyt tarkempi analyysi suorittaa.
Hovioikeus, no, sekin olisi ollut Itä-Suomen hovioikeus, Kuopiossa.
Ilmeisesti kyse oli lähinnä ns. näytösoikeudenkäynnistä.
Jotenkin tuntuu vähän triviaalilta tämä sakkovilppiasia, ja koko poliisin esittämä kysymys tuloista menneisyyden jäänteeltä. Poliisi kysyy tulot sakotettavalta kuten ennenkin, vain lähettääkseen hetken päästä tekstiviestin järjestelmään, josta näkee verotuspäätöksen. Miksi sakotettavalta kysytään ylipäätään yhtään mitään? Ainoa järkevä kysymys olisi: Ovatko tulonne muuttuneet olennaisesti edellisestä verotuspäätöksestä, jonka saan pian tähän kännykkään?
Olen samaa mieltä Joel A:n kanssa.
Mutta sitä en tiedä kun en ole asiakirjoihin tutustunut yrittikö Kojonkoski mahdollisesti päästä pienemmillä sakoilla ja ehkä väitti tulojensa alentuneen.
Lähetä kommentti