Perustuslakivaliokunnan satraapit Sasi ja Söderman halusivat torpata parkkimaksulain lisäksi myös kansanedustajien lahjuslain hyväksymisen näillä valtiopäivillä1. Eduskunnassa tunteet kuohuivat perjantai-iltana, kun salissa käsiteltiin kansanedustajien lahjontalakia. Asiasta kerrottiin tänään Ilta-Sanomien verkkojulkaisussa.
2. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) ja varapuheenjohtaja Jacob Söderman (sd.) syyttivät vihreitä lakiuudistuksen valjastamisesta omiin poliittisiin tarkoitusperiinsä.
3. Eduskunta päätti hyväksyä viime tipassa lakiesityksen, jolla lakia kansanedustajan lahjonnasta tiukennetaan täyttämään Euroopan neuvoston korruptionvastaisen elimen Grecon vaatimukset. Uutta ovat muun muassa säännökset törkeästä kansanedustajan lahjonnasta ja lahjuksen otosta sekä niiden rinnastus virkamiesten törkeään lahjontaan.
4. Laista olisi Sasin ja Södermanin selittelyjen mukaan tullut kuitenkin parempi, jos siinä olisi kriminalisoitu myös vaikutusvallan väärinkäyttö eli Kehittyvien Maakuntien Suomi -yhdistyksen tapainen toiminta. Siihen ei oikeusministeri Tuija Braxilla (vihr.) ollut heidän mukaansa haluja, koska lain käsittely olisi ehkä siirtynyt seuraavalle eduskunnalle.
5. Sasin mukaan oikeusministerin toiminta asiassa on ollut hyvin poliittista. Houkutusta asian siirtämisestä vaalien yli yhteistyöhaluisemmalle ministerille oli.
–Oikeusministeri ei tunnustanut ongelmia, joita hallituksen esityksessä oli, mikä vaikeutti asian käsittelyä, sanoi Sasi.
Sasi piti kuitenkin lopputulosta kuitenkin hyvänä ja korosti sen täyttävän Grecon vaatimukset.
6. Jacob Söderman sydämistyi perin pohjin vihreiden Ville Niinistöön. Hän katsoi Niinistön toimineen halpamaisesti antamalla ymmärtää medialle, että Söderman olisi jarruttanut uudistusta tahallaan. Tällä Söderman viittasi tänään Helsingin sanomissa olevaan Ville Niinistön haastatteluun.
–Vihreät haluavat osoittaa, että he tässä toimivat ja muut vastustavat. Siis erittäin rumaa poliittista toimintaa ja minusta syvästi tuomittavaa, Söderman vuodatti.
7. Ville Niinistö puolestaan kertoi vain ajaneensa sitä, että asia saataisiin käsiteltyä nykyisessä eduskunnassa. Hän vetosi HS:n toimittajan hänen haastattelusta tekemiin tulkintoihin ja sanoi arvostavansa suuresti Södermanin työtä kansanedustajana.
8. Söderman tulkitsi kuitenkin edelleen, että Niinistö on saanut aikaan "häpäisevän kirjoituksen Helsingin Sanomissa".
–Jos ei ole miestä seistä tekojensa takana, niin minä en voi sille mitään.
9. Söderman ihmetteli myös, millaisia viestejä Niinistö oikein käy viemässä Braxille valiokunnan työstä.
– Aina kun tapaan Braxin, hän on raivon partaalla. Minkä tyyppisiä viestejä te viette hänelle, Ville Niinistö, mitä te oikein puhutte hänelle?
10. Tämän päivän Helsingin Sanomat uutisoi näkyvästi tunteet eduskunnassa kuumentaneesta asiasta näin (sivu A5):
"Kansanedustajat saivat vaivoin tehtyä oman lahjuslakinsa. Alaotsikko: Perustuslakivalokunta kirjoitti laista lausunnon vasta pakotettuna".
11. Jutussa kerrotaan, että kansanedustajia koskeva lahjontalaki oli hiuskarvan varassa kaatua perustuslakivaliokuntaan. Asiasta lausuntoa lähes vuoden (!) sorvannut valiokunta jäi HS:n mukaan torstaina ylimääräisessä kokouksessaan päätösvallattomaksi, kun osa jäsenistä jäi pois kokouksesta poliittisista syistä. Juuri tuossa kokouksessa oli määrä hyväksyä asiasta neuvoteltu lausunto.
12. Vihreiden edustaja Ville Niinistö oli HS:n mukaan puuttunut tuolloin asiaan ja kertonut olevansa äärimmäisen huolestunut valiokunnan arvovallasta ja kansalaisten käsityksestä eduskunnasta, kun ja jos se ei onnistu tekemään itseään koskevaa lahjuslakia.
13. HS:n uutisen mukaan valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi ja varapuheenjohtaja Jacob Söderman ovat suhtautuneet lakiin nihkeästi. Söderman oli tehnyt asiasta oman lakialoitteen, mutta torstaina hän ei saapunut lainkaan valiokunnan kokoukseen.
14. HS:n mukaan peruuntuneen kokouksen jälkeen käynnistyi "Sasin pään kääntänyt prosessi, jossa Sasi puolittain pakotettiin pitämään valiokunnan kokous." Lehti antaa ymmärtää, että Sasin pää kääntyi puolueenpuheenjohtaja Jyrki Kataisen asiaan puuttumisen johdosta.
15. Otetaanpa tähän vielä kyseisestä lakiesityksestä eduskunnan täysistunnossa tänään käyty kiivassnainen keskustelu kokonaisuudessaan, se löytyy tästä.
16. Aikamoista hulabaloota! - Miksi ihmeessä tärkeä lakiesitys, joka tuli eduskuntaan jo lähes vuosi sitten, eteni vasta nyt perustuslakivaliokunnan käsittelyyn? Kyllä näyttää selvältä, että Sasin ja Södermanin ja valiokunnan "pukareiden" (Ukkola ym.) tarkoituksena oli todella torpata koko lakiesitys ja siirtää se uuden eduskunnan käsiteltäväksi.
17. Tarkoitus oli varmaankin samanlainen kuin yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lakiesityksenkin torppaamisen kohdalla. Myös tämä lakiesitys makasi perustuslakivaliokunnassa monta kuukautta. Ilmeisesti Sasi ja Söderman ovat suutahtaneet muutenkin oikeusministeri Tuija Braxiin ja Brax puolestaan näihin vanhoihin herroihin.
18. Oli paikallaan, että Ville Niinistö vaati pontevasti perustuslakivaliokuntaa pitämään ylimääräisen kokouksena. Jos se olisi jäänyt pitämättä, olisi lakiesitys rauennut.
19. Kun lukee eduskunnan tämän viikon ja edellisen viikon pöytäkiroja ja valiokuntien mietintöjä, niin sieltä paljastuu se hirmuinen kiire ja hoppu, joka eduskunnalla on ollut, kun lähes kaikkien tärkeiden lakiesitysten käsittely on jätetty viime tippaan. Useat lakiesitykset ovat rauenneet kokonaan aikapulan takia, osa on hylätty suman mutikassa (esimerkkinä juuri kiistelty parkkimaksulaki) ja osa on käsitelty hirvittävän kiireellisessä aikataulussa.
20. Viimeksi mainituista ovat hyvinä esimerkkeinä todella tärkeät lakiesitykset, jotka koskevat uutta esitutkintalakia, uutta pakokeinolakia ja poliisilain muutosta. Ne saatiin käsitellyksi, mutta aivan viime tipassa ja niin kiireessä, ettei valiokunnilla ole tietenkään voinut olla kunnon mahdollisuuksia perehtyä millään kaikkiin tärkeisiin yksityiskohtiin.
21. Nyt vain pelolla odotellaan, mitä kaikkia sammakoita näihin viimeksi mainittuihin tärkeisiin lakeihin sitten jäi. Voidaanko nämä uudet lait edes vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä?
22. Tämä on järkyttävä osoitus eduskunnan kelvottomista toimintatavoista ja huonosta lainsäädäntötyöstä!
23. Lakivaliokunnan puheenjohtajan Janina Anderssonin (vihr) oheisesta puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 11.3. on sangen kuvaava. millaisesta menettelyssä lahjuslakia säädettäessä oli kysymys:
Janina Andersson /vihr: Arvoisa puhemies! Ärade talman! Kun aluksi pyysin anteeksi, että olen painostanut, niin voin ehkä vähän täsmentää. Siis minä myönnän, että roikuin sekä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sasin että varapuheenjohtaja Södermanin hihassa erittäin paljon ja aika usein ja pyysin tätä asiaa ja sanoin, että lakivaliokunta on valmis ja haluamme tämän hoitaa ja tämä on meille erittäin tärkeää. Ja kun olin vähän epäileväinen siitä, onnistuuko tämä kuitenkaan, niin sitten myös puhemiesneuvostossa meillä oli aikamoinen keskustelu aiheesta ja puhemiesneuvosto linjasi, että tämä pitää hoitaa tällä vaalikaudella. Siksi minä olin niin kauhean inhottava, että pidin kiinni siitä, että tämä pyritään hoitamaan, kun me sen porukalla päätimme puhemiesneuvostossa.
Sitten siitä, että perustuslakivaliokunta teki kaikki muutokset siihen sisältöön. Me vain kopioimme ne nopeasti lakivaliokunnassa. Mehän emme ehtineet oikeastaan ollenkaan itse tehdä pohdintaa. Me olisimme toivoneet, että te olisitte vaan linjanneet sen, että tämä ei ole perustuslain vastainen millään lailla, ja me olisimme voineet tehdä sen loppupohdinnan. Meilläkin on paljon älykkäitä ihmisiä, jotka osaavat ottaa vastaan kritiikkiä ja pohtia, miten pykälät voisi sitten tehdä paremmin. OM:hän antoi teille nopeasti vastineen vaan perustuslakinäkökulmasta, ja sen vastine meille taas liittyi enemmänkin sisältöön ja yksityiskohtiin. Elikkä olisi voinut paljon nopeammin toimia niin, että teillä olisi ollut ehkä vähän lyhyempi lausunto meille ja me olisimme oikeasti lakivaliokunnassa, missä on myös hyviä ihmisiä, menneet sinne pykäliin ja tehneet tämän saman työn siellä.
24. Tämä tuntuu täysi uskomattomalta! lakivaliokunta, jonka tehtävänä oli paneutua lakiesityksenyksityiskohtiin ja antaa mietintö eduskunnalle, ei itse asiassa voinut tehdä työtään, kun Sasi ja Södermanin johtama perustuslakivaliokunta panttasi lakiesitystä itsellään loppuun eli viime torstaihin saakka. Andersson joutuikin tunnustamaan, että "me vain kopioimme (mietintöön) perustuslakivaliokunnan lakiesitykseen tekemät muutokset sellaisenaan". "Mehän emme ehtineet oikeastaan ollenkaan itse tehdä pohdintaa", sanoi Andersson.
25. Tällaista se on sitten, tämä eduskunnan paljon mainostettu ja kehuttu "näkymätön valiokuntien työ!" Perustuslakivaliokunta panttaa lakiesitykset itselleen ja tekee sitten viime tipassa muutoksia lakiesitykseen, minkä jälkeen lakivaliokunnalle (tai vastaavasti jollekin muulle valiokunnalle) ei jää yhtään aikaa paneutua esitykseen ja tehdä siihen tarvittavia "omia" muutoksia ja tarkistuksia! "Me vain kopsasimme omaan mietintöömme perustuslakivaliokunnan esitykseen ehdottomat muutokset"! Nämä sanat muistamme aina eduskuntatyön nyt jättävän rva Janinan kaudelta. Eipä ollut kovin hohdokas päätös pitkälle kansanedustajakaudelle! Andersson sai kuitenkin painostetuksi Sasia ja Södermania, että lakiesitys saatiin kuin saatiinkin käsitellyksi ja laki siis voimaan.
26. Muta samanalainen hoppu ja kiire lakivaliokunnalle tuli myös erittäin laajan lakipakettien eli a) esitutkintalain, b) pakkokeinolain ja c) poliisilain säätämisen kohdalla. Myös niitä koskevia lakiesityksiä perustuslakivaliokunta panttasi viime viikolle asti, jolloin vasta antoi lausuntonsa ja teki lakiesitykseen joitakin muutoksia, jotta ne voitaisiin valiokunnan mukaan hyväksyä normaalisissa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Lakivaliokunnalle ei jäänyt näidenkään erittäin laajojen uudistusten osalta juuri lainkaan aikaa tehdä omia pohdintojaan, vaan se joutui nytkin kopioimaan mietintöönsä lähinnä vain perustuslakivaliokunnan esittämät muutokset.
27. Esitutkinta- ja pakkokeinolakien osalta syyn hoppuilusta saavat ottaa niskoilleen oikeusministeri Tuija Brax ja sisäministeri Anne Holmlund, jotka toivat lakiesityksen eduskuntaan vasta viime syksynä täysin tietoisina siitä, ettei eduskunta ehdi käsitellä laajoja lakiesityksiä millään noin lyhyessä ajassa kunnollisella tavalla. Braxin ja Holmlundin pii saada vaaleja ajatellen jotakin näyttöä, koska vaalikausi on muutoin mennyt heidän osalta niin kovin surkeasti monine raskaine töppäyksineen.
28. Onko tuollaisessa lainsäädäntötyössä mitään järkeä?
31 kommenttia:
Tästä blogistin artikkelista me tavalliset pulliaiset voimme lukea, miten meidän asioitamme todellisuudessa käsitellään.
Eli tavallisille pulliaisille tulisi aivan ehdottomasti olla kanava luettavissaan, miten eduskunnassamme yhteisiä asioita käsitellään. Kuten blogisti esimerkillään on osoittanut.
Kyllä piru vieköön on jo aika sille, että tavallisillekin kansalaisille suotaisiin mediaan kanava, kuten blogisti arvokkaalla tavallaan on tavallisille kansalaisille tietoa jakanut. Ei riitä enää sanomalehtien otsikot ja 10 sekunnin uutisointi YLE:n uutisissa - eikä niissä ajankohtaisohjelmissakaan.
Ja jämpti on näin.
No eipä huolta vaikka lainsäädäntötyötä tehdäänkin eduskunnassa vasemmalla kädellä. Siis mikäli muut kiireet antavat sille tilaa.
Suomessa kun on tunnetusti jämpti vankeudenhoito järjestelmä. Kolmoismurhaaja avohoitoon Suomenlinnaan, josta herra palautti itsensä esimerkillisen oma-aloitteisesti takaisin siviiliin.
Jakkehan on selvästi jo jonkinlaisessa maanisessa tilassa ja "epäilee kaikkea"?
Asiaa taas kerran Jyrki Virolaiselta. Onneksi on muutamia yhteiskunnan älyköitä ja todellisia mielipidejohtajia.Jotka kyseenalaistavat poliittisen,taloudellisen ja oikeudellisen eliitin poliittisesti korruptoituneeet toimintavat. Moraalin ja etiikan puolustajia tarvitaan. Lisäksi oikeuden ja lainkäytön asiantuntijoita. Suomen perustuslaki ja vallan kolmijako oppi, tuntuu olevan Suomessa "kuolleita kirjaimia".
"Söderman ihmetteli myös, millaisia viestejä Niinistö oikein käy viemässä Braxille valiokunnan työstä.
– Aina kun tapaan Braxin, hän on raivon partaalla. Minkä tyyppisiä viestejä te viette hänelle, Ville Niinistö, mitä te oikein puhutte hänelle"
Saman ajatus on käynyt mielessäni harmaan talouden eli veroposrikol-lisuuden osalta. Minkä sisältöisiä veropetosviestetä Kataiselle on oikein välitetty? Jos hänelle on välitetty oikeaa tietoa, niin sitten pitää ihmetellä, miksi veropetosrikollisuus on vain lisääntynyt vuosi vuoden jälkeen?
Kansanedustajien ja kaikkien jotka saavat palkkansa verorahoilla tulisi saada rikkeiden/rikoksien tuomiot ns "kovennetulla" skaalalla.
Ja vielä kovemmat sanktiot niille jotka peittelevät alempien rikkeitä.
Hovien suojelu käräjäoikeuksia tai Korkeimman suojelut edellä mainittuja.
Silloin kun käytetään riippumatonta valtaa niin sen väärinkäytöstä kovat tuomiot.
Tässä askel kohti oikeusvaltiota, rouva Brax.
Lakivaliokunnan puheenjohtajan Janina Anderssonin (vihr) oheisesta puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 11.3. on sangen kuvaava. millaisesta ala-arvoisesta menettelyssä lahjuslakia säädettäessä oli kysymys:
"Janina Andersson /vihr: Arvoisa puhemies! Ärade talman! Kun aluksi pyysin anteeksi, että olen painostanut, niin voin ehkä vähän täsmentää. Siis minä myönnän, että roikuin sekä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sasin että varapuheenjohtaja Södermanin hihassa erittäin paljon ja aika usein ja pyysin tätä asiaa ja sanoin, että lakivaliokunta on valmis ja haluamme tämän hoitaa ja tämä on meille erittäin tärkeää. Ja kun olin vähän epäileväinen siitä, onnistuuko tämä kuitenkaan, niin sitten myös puhemiesneuvostossa meillä oli aikamoinen keskustelu aiheesta ja puhemiesneuvosto linjasi, että tämä pitää hoitaa tällä vaalikaudella. Siksi minä olin niin kauhean inhottava, että pidin kiinni siitä, että tämä pyritään hoitamaan, kun me sen porukalla päätimme puhemiesneuvostossa.
Sitten siitä, että perustuslakivaliokunta teki kaikki muutokset siihen sisältöön. Me vain kopioimme ne nopeasti lakivaliokunnassa. Mehän emme ehtineet oikeastaan ollenkaan itse tehdä pohdintaa. Me olisimme toivoneet, että te olisitte vaan linjanneet sen, että tämä ei ole perustuslain vastainen millään lailla, ja me olisimme voineet tehdä sen loppupohdinnan. Meilläkin on paljon älykkäitä ihmisiä, jotka osaavat ottaa vastaan kritiikkiä ja pohtia, miten pykälät voisi sitten tehdä paremmin. OM:hän antoi teille nopeasti vastineen vaan perustuslakinäkökulmasta, ja sen vastine meille taas liittyi enemmänkin sisältöön ja yksityiskohtiin. Elikkä olisi voinut paljon nopeammin toimia niin, että teillä olisi ollut ehkä vähän lyhyempi lausunto meille ja me olisimme oikeasti lakivaliokunnassa, missä on myös hyviä ihmisiä, menneet sinne pykäliin ja tehneet tämän saman työn siellä.
-----
Tämä tuntuu täysi uskomattomalta! lakivaliokunta, jonka tehtävänä oli paneutua lakiesityksenyksityiskohtiin ja antaa mietintö eduskunnalle, ei itse asiassa voinut tehdä työtään, kun Sasi ja Södermanin johtama perustuslakivaliokunta panttasi lakiesitystä itsellään loppuun eli viime torstaihin saakka. Andersson joutuikin tunnustamaan, että "me vain kopioimme (mietintöön) perustuslakivaliokunnan lakiesitykseen tekemät muutokset sellaisenaan". "Mehän emme ehtineet oikeastaan ollenkaan itse tehdä pohdintaa", sanoi Andersson.
Tällaista se on sitten, tämä eduskunnan paljon mainostettu ja kehuttu "näkymätön valiokuntien työ!" Perustuslakivaliokunta panttaa lakiesitykset itselleen ja tekee sitten viime tipassa muutoksia lakiesitykseen, minkä jälkeen lakivaliokunnalle (tai vastaavasti jollekin muulle valiokunnalle) ei jää yhtään aikaa paneutua esitykseen ja tehdä siihen tarvittavia "omia" muutoksia ja tarkistuksia! "Me vain kopsasimme omaan mietintöömme perustuslakivaliokunnan esitykseen ehdottomat muutokset"! Nämä sanat muistamme aina eduskuntatyön nyt jättävän rva Janinan kaudelta. Eipä ollut kovin hohdokas päätös pitkälle kansanedustajakaudelle!
Muta samanalainen hoppu ja kiire lakivaliokunnalle tuli myös erittäin laajan lakipakettien eli a) esitutkintalain, b) pakkokeinolain ja c) poliisilain säätämisen kohdalla. Myös niitä koskevia lakiesityksiä perustuslakivaliokunta panttasi viime viikolle asti, jolloin vasta antoi lausuntonsa ja teki lakiesitykseen joitakin muutoksia, jotta ne voitaisiin valiokunnan mukaan hyväksyä normaalisissa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Lakivaliokunnalle ei jäänyt näidenkään erittäin laajojen uudistusten osalta juuri lainkaan aikaa tehdä omia pohdintojaan, vaan se joutui nytkin kopioimaan mietintöönsä lähinnä vain perustuslakivaliokunnan esittämät muutokset.
Onko tuollaisessa lainsäädäntötyössä mitään järkeä?
Esitutkinta- ja pakkokeinolakien osalta syyn hoppuilusta saavat ottaa niskoilleen oikeusministeri Tuija Brax ja sisäministeri Anne Holmlund, jotka toivat lakiesityksen eduskuntaan vasta viime syksynä täysin tietoisina siitä, ettei eduskunta ehdi käsitellä laajoja lakiesityksiä millään noin lyhyessä ajassa kunnollisella tavalla. Braxin ja Holmlundin pii saada vaaleja ajatellen jotakin näyttöä, koska vaalikausi on muutoin mennyt heidän osalta niin kovin surkeasti monine raskaine töppäyksineen.
Kun etsin tänään perjantaina 11.3. I-S:n verkossa julkaisua uutista po. aiheesta, sitä ei enää löytynytkään mistään!
Sensuuri iski?
Sekä esitutkinta- pakkokeiko-, poliisi- että kansanedustajain lahjuslain kohdalla oli siis tilanne sellainen, ettei lakivaliokunnalle jäänyt aikaa kyseisten lakien kunnolliseen läpikäymiseen. Blogisti on ansiokkaasti selvittänyt syitä ajan puutteeseen.
Itse kiinnittäisin huomiota eduskunnan päätöksiin. Tiedettiin siis, ettei lakiehdotuksia voi käytettävissä olevan ajan puitteissa läpikäydä huolellisesti. Tällä ei ollut mitään vaikutusta asiaan eikä asian käsittelyn aikataulua muutettu. Katsottiin tärkeämmäksi säätää kyseiset lait juuri nyt, kuin siirtää ne uudelle eduskunnalle kunnolla valmisteltavaksi.
Lakivalikunta siirsi esitykset hyväksymismerkinnällä isoon saliin. Tämä tehtiin tietäen, että ehdotuksiin todennäköisesti jäi kohtia, jotka myöhemmin tullaan toteamaan virheellisiksi. Kuitenkin tuomioistuinten on tulevaisuudessa noudatettava näitä virheellisiä valmiita lakeja. Mikä lienee inhimillisen kärsimyksen määrä, jonka tälläinen lainsäätäminen kansalaisille tuottaa?
Kfechitierrotaan, että suomalaisen rakentamisen huonous on seurausta liiasta kiireestä rakentamisen aikana. Jos eduskunta on valmis ilman todellista syytä kiirehtimään lainsäädäntöä siinä määrin, että lakien teknillinen taso vaarantuu, en yhtään ihmettele rakentajain kiireen hyväksymistä rakennevirheiden luontaiseksi lähtökohdaksi.
Esitutkinta- ja pakkokeinolakiesitysten "runnomista" läpi eduskunnan loppumetreillä kuvaan hyvin kansanedustaja Krista Kiurun puheenvuoro viime perjantain täysistunnossa:
"Krista Kiuru /sd: Arvoisa puhemies! En ole ensimmäisen kauden kansanedustajana voinut olla seuraamassa pitkällä haavalla lainvalmistelua, mutta sen voin sanoa, että neljässä vuodessa sitä ihminen kyllä oppii kaikenlaista, jopa sellaisen käsittelyn, joka ei täytä lainvalmistelun kriteerejä. Minusta on erittäin ihmeellistä, että olemme tulleet siihen tilanteeseen, että syksyllä eduskuntaan tuotu laki sisälsi niin paljon virheellisyyksiä, joihin täällä on jo viitattu, siihen kahdeksaan perustuslain vastaiseen kohtaan, joita tämä esitys koski, ja siitä syystä johtuen lain käsittely venyi ja lopulta oltiin siinä tuloksessa, että kun esitykset olisi pitänyt jo jättää, niin vielä odotimme perustuslakivaliokunnan lausuntoa, joka tehtiin erittäin kiireessä pakon sanelemana, ja lopulta lakivaliokunta sitten runnoi tämän lain kahtena aamuna läpi.
Minusta tämä ei kyllä kestä minkäänlaista lainvalmistelun tarkastelua, ja olen hyvin pahoillani, että olen joutunut siihen osallistumaan lakivaliokunnan jäsenenä. Meille on kuitenkin annettu nämä eduskuntatehtävät, ja jouduimme sitten tämänkin edessä nöyrtymään ja istuimme siellä ja olemme nyt osaksi sitten runnomassa tätä läpi."
Vasta myöhään viime syksynä eduskuntaan hirveällä kiireellä ja hopulla Tuija Braxin ja Anne Holmlundin toimesta kiikutetun lakipakettien kiireellistä käsittelyä päivittelivät eduskunnassa viime perjantaina monet mutkin kansanedustajat laidasta laitaan.
Mutta niin vaan tämä paketti, josta Jacob Södermanin ja Ben Zyskowiczin mukaan löytyi perustuslakivaliokunnassa kaikkiaan 12 perustuslain vastaista säännöstä, piti runtata läpi kaikessa kiireessä. Satoja ja taas satoja pykäliä ja hallituksen esityksiä reilusti toista tuhatta sivua, joita tuskin kukaan kansanedustajista on lukenut edes osapuilleen läpi.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että paljon parjatusta parkkimaksuesityksestä ei löytynyt kuin se perustuslakivaliokunnan (muka) löytämä yksi perustuslain vastaisuus, mutta sitä lakiesitystä valiokunta ei ryhtynyt paikkailemaan, vaan esitti lakiesityksen hylkäämistä oitis!
Sitä vastoin ETL:n ja PKL:n osalta perustuslakivaliokunta ryhtyi aikaa vievään paikkaustyöhön. Miten se siinä onnistui, jää kuitenkin nähtäväksi vasta käytännössä myöhemmin.
Perustuslakivaliokunnan lausunto on PeVL 66/2010 vp ja lakivaliokunnan mietintö LaVM 44/2010 vp.
Lakivaliokunnan mietinnöstä ilmenee, että uudistus olisi asianmukaista saattaa voimaan vasta todennäköisesti vuoden 2014 alusta, siis kolmen vuoden kuluttua! Aikaisintaan vuonna 2013.
Mikä hemmetin hoppu olisi siis jo nyt runtata esitys laeiksi??? Älytöntä!
Jos lakipaketti tulee voimaan vasta vuonna 2014, niin jo pelkästään pakkokeinolakiin joudutaan tekemään ennen sitä lukuisia muutoksia tekniikan kehittymisen myötä.
Lääninsosiaalineuvos (emritus, kuten itseään tituleeraa) Pekka Paatero on ryhtynyt veljensä terviisipojaksi. Kolmen miehen STM:n työryhmän puheenjohtajan ominaisuudessa Paatero perjantaina julkaistussa raportissa suositteli juopojen valvonnan siirtämistä pois poliisilta. Kopituspykälänä on usein rikoksilta ja häiriöltä suojaamiseksi - sosiaalitoimelleko väkivaltaiset juopot kuuluvat?
Blogistin niin useasti siteeraama Matti Tolvanen julkaisee syksyllä Talentumilla esitutkintaa käsittelevän teoksen. Veikkailen, että lain voimaan tullessa ilmestyy 2. uudistettu painos samasta teoksesta.
Viitekehyksestä, missä lahjusrikoksia tehdään, säädetään monissa eri hallinnonalojen säädöksissä. Yksittäisiin lahjusrikoksiin liittyviä oikeustoimia valvovat useat eri hallinnonaloja valvovat viranomaiset. Esim. verotarkastuksissa selvitellään yritysten kirjanpitoihin kirjattuja "lahjusrikosasioista" pelkkinä veroasioina. Tämä taas johtaa siihen, että viromaisvalvonnassa ilmi tulleita lahjusasioita ei käsitellä lahjusrikosasioina, vaan ns. verojuttuina. Uuden lahjuslain vastaiset teot tulisi kaikissa tapauksissa siirtää lahjusrikoslain mukaiseen esitutkintaan, niitä ei saisi jatkossa enää käsitellä pelkkinä "hallintojuttuina". Näin saataisiin nopeutettua uuden oikeuskäytännön syntyä.
Tuosta esitutkinta- ja pakkokeinolakipaketista vielä sen verran, että lakivaliokunta, kuten myös perustuslakivaliokunta ja hallintovaliokunta, kuuli kyllä hirmuisen määrän asiantuntijoita; valiokunnissa lappoi polliisia, syyttäjää, professoria ja monta muuta virkamiestä laumoittain. Kirjallisia lausuntoja rustattiin ja annettiin valiokunnille vielä toinen mokoma.
Mutta esim.. lakivaliokunta sai asiantuntijat kuulluksi jo tammikuun puolivälissä ja sitten valiokunta ryhtyi odottelemaan hallintovalokunnan (pakokeinolain ja poliisilain osalta) ja perustuslakivaliokunnan lausuntoja.
Perustuslakivaliokunnan lausunto valmistui kuitenkin vasta 9.3., jolloin se kiikutettiin lakivalokuntaan mietinnön kirjoittamista varten. Hallintovaliokunnan lausunto ei tainnut valmistua juurikaan aikaisemmin. Lakivaliokunnan piti rustata mietintönsä todella lyhyessä ajassa, sillä se piti saada valmiiksi torstaina 10.3. kelo 8 alkaneessa istunnossa.
Muistivatko lakivaliokunnan jäsenet enää kunnolla, mitä valiokunnassa 2-3 kuukautta aiemmin kuullut asiantuntijat olivat lakiesityksestä esittäneet? Epäilen. Kyllä lakivaliokunnan tehtäväksi jäi lähinnä vain poimia perustuslakivaliokunnan lausunnosta ne kohdat, joita perustuslakivaliokunta ehdotti asiassa, jotta perustuslain kirjan tulisi huomioiduksi.
Jo samana päivänä eli torstaina kello 10.15 istunnossa lakivaliokunnan mietintö, joka oli siis saatu valmiiksi tuntia aikaisemmin, oli eduskunnan suuressa salissa, jossa se pantiin pöydälle. Ja sitten heti seuraavana päivä lakiesityksen toisessa käsittelyssä eduskunta löi lukkoon näiden laajojen lakiuudistusten sisällön!
Perjantain istunnossa käytettiin muutamia puheenvuoroja, joissa useimmissa ihmeteltiin asian täysin käsittämätöntä kiirehtimistä, ja toimitettiin 2-3 äänestystä muutamasta pikku yksityiskohdasta. Siinä se sitten olikin!
Ja sitten vaalikentille rehvastelemaan ministeri Brax etunenässä, että nyt eduskunta oli säätänyt täysin modernit ja oikeusturvan joka suhteessa aukottomasti täyttävät lait esitutkintaa ja pakkokeinoja varten! Äänestäkään siis meitä!
Ilmankos eduskunnalla olikin tulenpalava kiire saada lakipaketit valmiiksi jo nyt. Jotta asiantuntija Tolvanen voisi julkaista kirjansa heti syksyllä.
Asiantuntija, jolla on näin kiire kirjansa kanssa, tuskin esittää lausunnossaan kovin merkittäviä muutoksia lakiesitykseen. Sellaiset muutoksethan voisivat vaarantaa lakiesityksen läpimenon, jolloin myös kirjan valmistumien viivästyisi.
Kaikilla oli mahdollisuus lähetekeskustelussa lausua asiasta mielipiteensä. Sekin mahdollisuus vain hukattiin päivittelemällä muutosesitystä, joka olisi vaikeuttanut roskalehdistön edellytyksiä hankkia virkasalaisuuden rikkomisen kautta "huippu paljastuksia" yhteiskunnallisista asioista (sosiaali pronosta).
Luulen, että Kimmo Sasi saatiin ottamaan kansanedustajien lahjuslain käsittelyssä lusikka kauniiseen käteen Jyrki Kataisen puhuttelulla, jossa väläytettiin sitä, että jos Sasin valiokunta ei saa puserrettua mietintöään valmiiksi, ei Kimmolla olisi enää edes toivoa hallituspaikasta seuraavassa Kataisen johtamassa hallituksessa.
Ehkä myös perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan vaihtamista vaalien jälkeen väläytettiin...
Joku anonyymi sanoi, että lähetekeskustelussa - siis joskus viime syksynä - olisi kansanedustajilla ollut tilaisuus puuttua asiaa.
Kuten tiedetään, lähetekeskusteluissa ei kuitenkaan juurikaan pohdita yksityiskohtia, vaan puhutaan yleensä "niitä näitä" eli hyvin yleisellä tasolla.
Muistan, että esitutkintapaketin lähetekeskustelussa ehkä eniten huomiota herätti kysymys esitutkinnan johtamisesta. Suomessahan esitutkintaa johtaa poliisi, ei syyttäjä, eikä lakiesityksessä esitetty tähän muutosta. Jotkut kansanedustajat puuttuivat po. kysymykseen.
Mutta kun nyt lukee perustuslakivaliokunnan tai lakivaliokunnan kannanottoja, niin havaitsee, ettei niissä ole puututtu lainkaan po. kysymykseen!
Lähetekeskustelun evästykset kaikuivat siis tässäkin periaatteellisesti tärkeässä kysymyksessä kuuroille korville, niin sanoakseni.
Suomi on siis poikkeuksellinen valtio, tarkemmin sanottuna poliisivaltio, po. suhteessa. Ainoastaan Suomessa ja Liettuassa esitutkintaa johtaa poliisi. Muissa EU-maissa sen sijaan syyttäjä.
Esitutkinta- ja pakkokeinolakiesitykset ja niihin liittynyt esitys poliisilain muuttamisesta annettiin eduskunnalle todella myöhään viime syksynä eli 29.10.2010. Lähetekeskustelu oli täysistunnossa vasta 16..11.2010. Väliin tuli vielä monen viikon joulutauko.
Asian käsittelylle varattiin siis todella vähän aikaa, kun otetaan huomioon paketin laajuus.
Tiedettiin myös, että eduskunnalla on edessään totuttuun tapaan todella tiivis loppukausi monen monituisine asioineen. Päälle tuli vielä perustuslakivalokuntaa suuresti työllistäneen Vanhas-prosessin käsittely.
Lakipakettia ei olisi tullut antaa eduskunnalle, vaan se olisi tullut tehdä vasta sen jälkeen, kun uusi eduskunta kokoontuu huhtikuun vaalien jälkeen,
Näin myös siksi, että lakipaketin voimaantuloaika mennee kuitenkin 2-3- vuoden päähän lakien hyväksymisestä.
Mutta kun ministerien eli Tuija Braxin ja Anne Holmlundin piti saada vaalikampanjaansa jotakin "näyttöä" toiminnastaan ja "osaamisestaan", niin paketti työnnettiin ruuhkautuvan eduskunnan käsiteltäväksi.
Lainsäädännön laatua ei ajateltu eikä vastuuta tunnettu.
Ministeri Tuija Brax hoputti lakivaliokunnan puheenjohtajana olevaa puoluetoveriaan Janina Anderssonia (vihr), että paketti pitää saada hyväksytyksi valiokunnassa vaikka mikä tulisi. Ja Janinahan teki työtä käskettyä. Hänhän lopettaa eduskunnassa ja lähtee mammalomalle, kuten lehtitiedot kertovat.
Jättisuuren lakipaketin tyrkkäämisellä eduskunnan loppukauden työruuhkaan oli tietenkin se sama tarkoitus, joka tällaisilla operaatioilla yleensäkin on: Saada lakiesitykset läpi ja hyväksytyiksi mahdollisimman vähäisin muutoksin.
Kun näiden lakiesitysten käsittelyssä tuli eteen aikapula, ei esityksiä ehditty kunnolla valiokunnissa ja täysistunnossa käsitellä, joten muutokset lakiesityksiin jäivät vähäisiksi.
Selvää on, että tällä tavoin junailtu lainsäädäntöprosessi kasvattaa asiantuntijoiden valtaa suhteessa kansanedustajiin.
Kollega Jukka Kemppinen, tämä filosofi ja kulttuuriaktivisti, julkaisi eilen blogissaan seuraavanlaisen kommentin:
"Hieman aiheen sivusta, mutta esitän kysymyksen onko Jyrki Virolainen "tullut hulluksi", kun ei julkaise kommentteja asiallisia(kaan), vaan kirjoittelee itse blogiinsa ja kysyy vastauksilla ja vastaa niihin kysymyksillä! Hänhän on blagioinut Tuomari Nurmiolta tekniikkansa..?"
Kirjoitin kommentin Kemppisen blogiin, jossa toivoin, että hän ei enää julkaisi vastaavanlaisia, täysin pöhköjen anonyymien minuun kohdistamia kommentteja, joilla ei ole mitään tekemistä Kemppisen omien kirjoitusten kanssa. Totesin, että Kemppinen oli julkaissut vastaavanlaisia kommentteja pari kertaa aiemminkin, aivan äskettäin.
Tulkoon nyt vielä tässäkin yhteydessä selväksi, että minä en julkaise blogissani täysin asiattomia kommentteja, en myöskään kakka- ja pieruosaston kommentteja. En tule tekemään sitä, vaikka nämä pöhköt anonyymit miten valittaisivat asiaa Kemppisen palstalla.
Pitäähän blogissa nyt yrittää sentään jokin taso säilyttää!
Saapa nähdä, meneekö edellä mainittu sanoma filosofille perille.
Ne on noi kulttuurihemmot niin hempeäluontoisia, että ne ei raaski karsia edes kakkakommentteja blogeistaan. Pelkää vissiin kommenttien määrän tuntuvaa laskua.
Niiden sivu -ja käyntimittaritkin näyttä laukkaavaan ihan omaa "viritettyä" tahtiaan.
Eräs asiattoman viestin äsken lähettänyt kommentaattori väitti, että minun kommentteja koskeva "sensurointini" on aiheuttanut "ylivuodon Kemppisen puolelle." - Heh, heh!
Tiedoksi, että en pyri kilpailemaan Kemppisen enkä kenenkään muunkaan kanssa käyntien, kävijöiden tai kommentoijien määrässä. Kuten sanoin, keskityn laatuun. Pöhköjen kommentaattorien kirjoitukset eivät nosta laatua.
Jos linjani tai tyylini ei joitakuita (2-3 ihmistä) miellytä, niin miksi ihmeessä heidän pitää sitten yrittää väkisin tuppautua tänne? Ruikuttakoot Kemppiselle!
Tiedoksi myös se, että kävijöiden ja käyntien määrä on koko ajan tasaisesti lisääntynyt blogissani. Sama koskee kommentoijien määrää.
Minulle tämän blogin lueskelu on avannut kummasti silmät näkemään todellisuuden missä me elämme, kiitos blogistille.
Olen käynyt läpi prosessin (poliisista-hoviin) jossa otin järjestelmältä ns 6-0 turpaan ja lisäksi muutamankymmenentuhannen oikeudenkäyntikulut.
Asia on kuitenkin oma vika koska ennen prosessia luotamukseni tämän maan oikeusjärjestelmää kohtaan oli hyvin korkealla, oi jos olisin vaan tiennyt silloin niin olisin antanut asiani olla, mutta tyhmyydestä sakotetaan.
Oppirahat maksetaan mutta en kuuna päivänä ikinä enää mene poliisi-sedän luokse apuja hakemaan.
Kosketti syvästi kun joku blogi taaksepäin käsitteli valituksen käsittelyä KKO:hon jossa pääsi vanhenemaan tuomarin virkavirhe-case.
Onko blogistin tiedossa onko kukaan Meikäläisen Matti koskaan saanut KKO:lta valituslupaa ilman juristin mukanaoloa?
En tiedä, olisiko joku saanut KKO:lta valitusluvan itse laatimallaan valituslupakirjelmällä. En pitäisi sitä kuitenkaan täysin mahdottomana.
Olen nimittäin nähnyt pari kolme juristin ja oikein advokaatin laatimaa valituslupakirjelmää, jotka eivät ole kyllä täyttäneet alkuunkaan niitä vaatimuksia joita KKO on omalla kotisivullaan asettanut valituslupavaatimukselle ja sen perusteluille. Mutta niin vain valituslupa tuli po. tapauksissa että heilahti!
KKO näyttää siis myöntävän valitusluvan, jos se vain "sille päälle sattuu."
Mielivallan vaara on melkoinen, sillä KKO ei millään tavalla perustele valituslupapäätöksiään.
Meidän pitää nyt vain luottaa siihen, että KKO:n jäsenet ovat todella, siis myös käytännössä, oikeamielisiä ja puolueettomia valitusluparatkaisuissaan.
Kyse on siitä, "kuka saa valituksensa KKO:n tutkittavaksi."
Muistan tämän sanonnan siitä, että se oli oikeusneuvos Olavi Heinosen erään Lakimiesuutisissa joskus 1970-luvun alkupuolella kirjoittaman jutun otsikko.
Kysymys on yhä edelleen ajankohtainen ja asia on edelleen yhtä mystinen.
JYRKI VIROLAINEN on hyva juridiikan alaan kuuluvissa erittelyissaaan-- tosi hyva ja
selkea numerointeineen! Myos poliittisten juttujen ruotiminen 'on aika ajoin vallan ok. -- Yksittaiosten kommentoijien
ruotiminen ei oikein kuulu asiaan.
Meita on joka lahtoonb, se bloginpitajan on syyta hyvaksya.
Niinpä niin, olen liian vähän kouluttautunut, että kirjoitukseni ei yllä bloginpitäjän tasovaatimukseen, vaikka joitain kirjoituksiani hän on julkaissutkin.
No, ymmärtää alatason Elli vähemmästäkin.
En tämän kirjoituksen jälkeen kansoita Virolaisen blogia.
Kiitos näistäkin mahdollisuuksista:).
Harmittelen vaan, kun omasta mielestäni ja tasooni sopivat kirjoitukset menevät harakakoille, kun niitä ei lähetetä takaisin :(.
Blogisti on sanonut, että ei kirjoita omakohtaisia asioita. Kuitenkin anonyymi viittaa omiin juttuihin. En ole nimimerkin takana lymyilijä, niin kaikki kirjoitan nimelläni.
Niiden omakohtaisten asioiden pitäisi liittyä jollakin tavalla käsiteltävään teemaan.
JK:n blogissa näyttää olevan kaksi vakiavustajaa, eräänlaista tukihenkilöitä, Hönö ja alo, jotka kiirehtivät apuun, kun blogisti-setä on pikku pulassa.
Pojilla on oma blogi, mutta eivät he sinne kirjoittele, ovat varmaan sen verran hönössä, etteivät oikein pysty.
Jännittävää.
Joku ajattelee, että minä jotenkin rientäisin Kemppisen avuksi. Pois se minusta. Päin vastoin, Kemppinen auttoi julkaisemalla lainauksena tekstin, jota Virolainen piti asiattomana.
Omaan blogiin en ole jaksanut juurikaan kirjoittaa. Ei ole viime aikoina tapahtunut niin paljon kirjoittamiskelpoisia kiinnostavia asioita. Jos nyt nuokaan nyt kiinnostavia ovat.
Sitä paitsi olen ollut ja edelleen olen Kemppisen kanssa eri mieltä monista asioista.
Saas nähdä, jääkö tämäkin Virolaisen laatutason alle :-)
Lähetä kommentti