tiistai 15. maaliskuuta 2011

411. Eduskunta kiisteli: ESM vai ERVV? Äänestäjät: EVVK!

Mikä sitten lienee äänestäjien luottamus ensi kuun vaaleissa...

1. Eduskunnassa oli tänään esillä vasemmistoliiton aloitteesta nostettu välikysymys Mari Kiviniemen (kesk) hallitusta vastaan. Vasemmistoliiton välikysymyksessä - välikysymykseen yhtyivät myös perussuomalaiset ja kristilliset - sanotaan näin:

- Suomi on tukenut Euroopan vaikeuksiin joutuneita maita antamalla lainaa ja sen lisäksi ollut takaamassa väliaikaista Euroopan rahoitusvakausvälinettä.

Viime viikonloppuna järjestetyssä kokouksessa oli esillä sekä Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV, englanniksi EFSF) että pysyvä vakautusmekanismi (EVM, englanniksi ESM).

Pääministerin tiedotteen mukaan euromaat sopivat, että EU:n nykyinen rahoitusvakausväline (EFSF) muodostaa pohjan pysyvälle järjestelmälle (ESM). ESM:n on määrä tulla voimaan vuonna 2013. "Olemme yhteisesti sitoutuneet 440 miljardiin, mutta nyt voimme todeta, että tarvetta takuiden kasvattamiseen ei tällä hetkellä ole. Väline pystyy suoriutumaan tehtävästään nykyiseltä pohjalta. Tämä on meille keskeinen linjaus."

Pääministerin tiedote antaa tietoisesti sen kuvan, että hallitus ei euromaiden kokouksessa sitoutunut tuen lisäämiseen.

Kuva muuttuu varsin toiseksi, mikäli on uskomista esimerkiksi Saksan liittokansleri Merkelin lausuntoihin ja kansainvälisten tietotoimistojen selostuksiin. Niissä nimittäin todetaan euromaiden sitoutuneen tilapäisen tuen (väliaikaisen rahoitusvakausvälineen) kasvattamiseen nykyisestä 250 miljardista eurosta niin, että se olisi myös reaalisesti 440 miljardia euroa.

Kokousasiakirjassa tästä seikasta todetaankin: "Ennen EVM:n voimaantuloa Euroopan rahoitusvakausvälineen sovittu 440 miljardin euron suuruinen lainanantokyky asetetaan täysimääräisesti käyttövalmiuteen." Sen sijaan tämän toteuttamisen tekniset yksityiskohdat jätettiin myöhemmäksi.

Edelleen kokousasiakirjasta käy ilmi, että pysyvän tukimekanismin kooksi sovittiin reaalisesti 500 miljardia euroa. Siten tässäkin nykyinen reaalisesti 250 miljardin väliaikainen tuki kaksinkertaistuu.

Kun pääministerin tiedote pyrkii korostamaan torjuntavoittoa tuen kasvattamisessa, niin ulkomaisista lähteistä syntyy varsin toisenlainen kuva eli sellainen kuva, että hallitus on sitoutunut kaksinkertaistamaan Suomen vastuut nykyisestä 8 miljardista.

Kyse on suuresta uudesta tukisitoumuksesta samaan aikaan, kun toisaalta vaaditaan julkisen talouden säästöjä, jotka varmasti vaikuttavat niin kansalaisten palveluihin kuin etuuksiinkin.

Hallituksen olisi tullut antaa eduskunnalle tiedonanto asiasta niin, että siitä olisi käynyt selkeästi ilmi, mihin hallitus haluaa Suomen sitoutuvan. Näin koko eduskunta olisi voinut ottaa kantaa uusiin miljarditukiin. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että euromaiden kokouksessa oli esillä myös muita merkittäviä EU:n luonteeseen vaikuttavia kysymyksiä, mm. perussopimuksen muuttaminen.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Euromaiden kokouksessa maamme sidottiin uusiin miljarditukiin toisten jäsenmaiden hyväksi, mistä seikasta hallituksen välittämä tieto kaiken lisäksi poikkeaa muualta saadusta tiedosta oleellisesti. Miten hallitus menetteli tukien suhteen euromaiden kokouksessa, ja miten hallitus aikoo menetellä Eurooppa-neuvostossa?

2. Noin siis välikysymyksessä, joka tehtiin aivan viime tipassa, sillä eduskunta piti tänään viimeisen istuntonsa. Eduskuntakeskustelu pääsi vauhtiin kello 15 maissa. Seurasin keskustelua aika ajoin netistä. Olihan se taas aikamoista teatteria ja sellaista showta, josta luullakseni tavallinen äänestäjä ei juuri paljoakaan ymmärtänyt.

3. Hallitus eli käytännössä Mari Kiviniemi ja oppositio sanailivat monta tuntia siitä, mitä Mari Kiviniemi oli viime perjantaina Brysselissä itse asiassa a) sanonut, b) mistä sopinut, jos jostakin oli sovittu, tai c) antanut ymmärtää jne. Pohdiskeltiin, oliko Kiviniemi ollut ollenkaan kärryillä siitä, mistä Brysselissä oli puhuttu tai sovittu taikka annettu suosituksia. Oliko Kivinimi johtanut meitä siis suomalaisia harhaan jne. Monta kertaa vedottiin Saksan liittokansleriin Angela Merkeliin ja hänen versionsa sitä, mitä Brysselissä oli puhuttu ja mistä sovittu. Välikysyjien ja opposition mielestä - tähän näkemykseen yhtyivät (asiallisesti ottaen) myös vihreät (siis tuleva oppositiopuolue) Kiviniemi ei ollut kertonut totuutta siitä, mistä Brysselissä oli sovittu.

4. Valehtelijaksi kukaan ei tohtinut pääministeriä moittia, sillä niin ei saa eduskunnassa yksinkertaisesti tehdä. Ainoa poikkeus tästä etikettisäännöstä koettiin vuonna 2003, jolloin pääministeri Anneli Jäätteenmäki vakuutteli eduskunnan edessä, että hän puhuu niin totta kuin osaa. Tällöin eduskunnasta kuului vihaista sonnilaumaa muistuttava mölinä, jossa falsettiin nousi Ben Zyskowiczin (kok) raakunta: Valehtelee, valehtelee! Se ei ollut hepreaa ja tarkoitti: Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse! - No niin, tämä episodi on aina näin Pitkäperjantain lähestyessä syytä palauttaa mieliin.

5. Tämä eli siis kielto leimata kollegoja valehtelijoiksi, on varmaan ainoita asioita, mistä eduskunnassa ollaan yksimielisiä. Minulle on kuitenkin vuosien ja vuosikymmenien aikana jäänyt sellainen vahva käsitys, että Suomen virallisissa instituuteissa tuskin missään muualla valehdellaan niin paljon kuin juuri eduskunnassa ja tuomioistumissa, aina korkeinta oikeutta myöten. Kolmannella sijalla on sitten poliisi. Vaikka näissä instituuteissa siis (muka) pitäisi puhua aina ehdottomasti vain totta.

6. Mutta palatkaamme tämänpäiväiseen ja -iltaiseen välikysymyskeskusteluun, joka siis päätti neljä vuotta istuneen eduskunnan kauden; ensi huhtikuussa Arkadianmäelle sitten kokoontuu "Uusi valehtelijoiden klubi", jos näin leikkisästi asia sallitaan ilmaista. No, useissa tärkeissä asioissa Eduskunnassa toki puhutaan myös faktaa, eivätkä kaikki täysistuntosalin puheetkaan välttämättä ole pelkkää retoriikkaa.

7. Demarit eivät (tietenkään) halunneet allekirjoittaa vasureiden välikysymystä, mutta oli täysin arvattavissa, että kun Eero Heinäluoma pääsee vauhtiin ja puhujapönttöön, saadaan kuulla demarien oma epäluottamislause-ehdotus hallitukselle. Se oli härskimpi kuin vasureiden, sillä siinä demarit syyttivät Mari Kiviniemeä siitä, että tämä olisi sopinut jotakin sellaista Brysselissä, johon hän ei ollut saanut eduskunnalta eli sen Suurelta valiokunnalta mandaattia viime viikon kokouksessa.

8. Eero Heinäluoma syytti Kiviniemeä kansainvälisen sopimuksen solmimisesta eduskunnan selän takana. Heinäluoman mukaan demarit ei hyväksy Kiviniemen sopimaa EU:n kilpailukykysopimusta. Sen sijaan takuiden osalta ollaan Heinäluoman mukaan "ees taas" -tilanteessa eli hallitus ei vastannut, miten niiden osalta menetellään. Sdp esitti hallitukselle omaa epäluottamuslausettaan, sillä se ei hyväksynyt myöskään vasemmistoliiton perusteita.

9. Pääministeri Kiviniemi väitti puolestaan pontevasti, että eurotakuiden kasvattaminen on Suomen aloitteesta torjuttu "toistaiseksi." Kun oppositio väitti, että Suomen takuut olisivat nousseet viime perjantaina Brysselissä 8 miljardista eurosta 16 miljardiin euroon, Kiviniemi selitteli tyynesti, että juuri Suomi sai perjantain EU-huippukokouksessa torjuttua yksittäisten euromaiden takuiden kasvattamisen. Kiviniemi kuitenkin sanoi, että "paineet eivät ole poistuneet". Kiviniemen mukaan Euroopan rahoitusvakausvälineen todellista lainanantokykyä voidaan kasvattaa myös muulla tavalla, joten "on tärkeää selvittää, mitä keinoja on tosiasiallisesti mahdollista käyttää".

10. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Paavo Arhinmäki sanoi, ettei edes valtiovarainministeri Jyrki Katainen tunnu ymmärtävän Kiviniemen perjantaisia puheita. Arhinmäki viittasi Kataisen tämänpäiväiseen lausuntoon, jonka mukaan Kiviniemen on itse selvennettävä sanomisiaan. Katainen ei ollut tänään eduskunnassa, koska hän oli Brysselissä.
–Ei ole helppoa mennä selittämään äänestäjille, että ongelmamaiden tukipaketti nousee kahdeksasta miljardista kaksinkertaiseksi ja samaan aikaan puhua uskottavasti tarpeesta poistaa kestävyysvaje, Arhinmäki heitteli.

11. Huh, mikä soppa! Minulle kyllä selvisi jossakin vaiheessa keskustelua, että Kiviniemi ja oppositio, siis Arhinmäen ja Heinäluoman johdolla, puhuivat itse asiassa kahdesta eri asiasta lainatakuiden osalta. On nimittäin yhtäältä ESM ja toisaalta ERVV, katso ylhäällä (jos viitsit). Kiviniemi puhui ESM:stä, mutta oppositio sen sijaan ERVV:stä - vai oliko se nyt toisinpäin. Kyllähän nämä ihmiset, siis Kiviniemi ja hänen tukijansa toisaalta ja Arhinmäki ja Heinäluoma sekä koko oppositio (toivottavasti) toisaalta, ymmärsivät, että nyt puhutaan eri asiasta varsinkin näiden lainatakuiden osalta, mutta he "antoivat vaan mennä samaa tahtia" loppuun asti edes yrittämättä ymmärtää toisiaan; tai ainakaan tunnustamatta sitä.

12. Ai minkä takia tällainen näytelmä? No, totta kai kuukauden kuluttua pidettävien eduskuntavaalien ja sitä edeltävän vaalikampanjan takia. Mari Kiviniemen ja koko hallituksen ja hallituspuolueiden pitää yrittää uskotella, että Suomi on nyt todella tiukkana näiden Kreikan ja Irlannin sekä tulossa olevien Portugalin, Espanjan ym. maiden avustamisessa ja lainoittamisessa ja että mistään Suomen antamien lainatakuiden määrän tuplaamisesta ei olisi EU-huippukokouksissa sovittu. Kiviniemi luottaa tai antaa ainakin uskoa, että lainatakuiden nousu voitaisiin korvata joillakin "muilla toimilla." Opposition pitää sitä vastoin antaa aivan toisenlainen kuva asioista ja väittää, että Kiviniemi ja Katainen eivät joko ymmärrä asioita tai antavat vaaleja silmällä pitäen harhaanjohtavaa kuvaa Suomen sitoumuksista.

12a. Todella outoa tuollainen jankkaaminen ja toistensa ohitse puhuminen, suorastaan lapsellista ja äänestäjien harhauttamista, jos minulta kysytään. Mutta tämä nyt varmaan on sitä paljon puhuttua "politiikkaa" ja sen tekemistä, pahimmoillaan. Ei mikään ihme, että eduskuntavaaleissa äänestysvilkaus laskee vaali vaaleilta. Kuka hitto tuollaista jankkaamista ja sumuttamista viitsii katsella ja yrittää ymmärtää! Eikö pääministeri Kivireki voinut sanoa selkokielellä, mistä on kysymys ja missä mennään! Ei, ei se edes yrittänyt, vaan intti inttämistä päästyään, että "nyt ei ole sovittu lainatakuiden korottamisesta". Kiviniemi ei suostunut "paljastamaan", vaikka kaikki sen kyllä tietävät, että hän oli ollut Brysselissä Angela Merkelien ja muiden johtajien mukana vakuuttelemassa pääomasijoittajille ja näille hemmetin markkinavoimille, että jos on tarvis ja muu ei auta, niin ne lainatakuutkin voidaan kyllä, saakeli soikoon, tuplata. - Siis on tämäkin yhden sortin "demokratiaa": markkinoille ja kansalaisille pitää kertoa asioista eri tavalla: markkinavoimille kerrotaan totuus, mutta ihmisille uskotellaan toista!

13. Sitten meillä on tämä Suuri valiokunta, jota johtaa Erkki Tuomioja (sdp). Siellä käsitellään nämä EU-asiat ja siis myös tämä takuusoppa ja siihen liittyvät ESM:t ja ERVV:t sun muut "välineet." Kukaan ulkopuolinen ei tiedä, hänen ei ainakaan pitäisi tietää, mitä siellä ihmeellisessä "Suuressa" on oikein puhuttu ja sovittu. Valiokuntien kokoukset ovat nimittäin salaisia. Ihmeellistä: eduskunnan tärkein valiokunta, mutta ihmiset eivät saa tietää, mitä siellä puhutaan! Viime viikolla oppositio ja hallitus kiivailivat kovasti siitä, oliko tämän "Suuren" kokouksista vuodettu opposition edustajien toimesta salaista tietoa ulkopuolisille. Tästäkään ei saatu minkäänlaista tolkkua saatikka selvyyttä. Oppositio väitti, että ainoa joka oli vuotanut, oli Paavo Väyrynen (kesk) uudessa, tammikuussa ilmestyneessä kirjassaan. - Pääseeköhän Paavo muuten edes enää eduskuntaan Uudeltamaalta, epäilen.

14. Erkki Tuomioja näyttää olevan"Suuren ja Salaisen" puheenjohtajana jollakin tavalla puun ja kuoren välissä. Yhtäältä hän kyllä tietää, miten asiat ovat, eli hallitus on myös po. riidassa loppujen lopuksi oikeassa, mutta toisaalta hän yrittää tehdä politiikkaa demarien hyväksi ja onnistuukin sotkemaan älyllään, asiaosaamisellaan ja puhujan taidoillaan kuvioita oivallisesti. Jos Tuomioja olisi valittu Heinäluoman jälkeen demareiden puheenjohtajaksi, olisi todennäköisestä, että demarit voittaisivat huhtikuun vaalit ja Tuomiojasta tulisi uusi pääministeri; niin heikosti Kiviniemellä ja Kataisella ja johtavilla hallituspuolueilla on mennyt. Mutta kun onnettomat demarit menivät valitsemaan Jutta Urpilaisen puheenjohtajakseen, niin jopa persut uhkaavat ohittaa demarit eduskunnan paikkaluvussa!

15. Päätän katsaukseni toteamalla, että juuri äsken eduskunta äänesti välikysymyksestä. Luultavasti lopullisessa äänestyksessä olivat vastakkain hallitusta tukeva esitys "päiväjärjestykseen siirtymisestä" ja demareiden epäluottamusesitys "perusteltuun päiväjärjestykseen siirtymisestä" (hemmetinmoista kapulakieltä tämäkin). Välikysymys kaatui äänin 104-62. Tämä oli täysin odotettua.

16. Luultavasti huhtikuun vaalien äänestysprosentti ylittää hädin tuskin 60 prosenttia. Äänestäjät eivät ymmärrä eikä heitä edes kiinnosta, onko se nyt ESM vai ERVV, joka niin sanotusti jyllaa ja jonka pillin mukaan meidän pitää tässä takuuasiassa tanssia. Monet sanovat vain EVVK: ei voisi vähemmän kiinnostaa. Ihmisille ja etenkin äänestäjille asiat pitäisi kertoa selkokielellä eikä tulevia vaikeita päätöksiä saisi ryhtyä salailemaan. Ainoa porukka joka vasureiden ja demareiden välikysymyksestä korjasi pisteet kotiin oli luultavasti persut.

PS.

Eduskunta piti tänään täysistunnossaan hiljaisen hetken Japanin maanjäristyksen ja tsunamin uhrien muiston kunnioittamiseksi. Tämä oli oikea tapa. Japanissa kuolleiden lopullista määrää ei vielä tiedetä, mutta arviot liikkuvat 10 - 30 000 kuolleen välillä. - Haitin maanjäristyksessä viime vuoden syksyllä kuoli 220 000 ihmistä ja maan pääkaupunki Port-au-Prince tuhoutui käytännössä maan tasalle ja 300 000 ihmistä joutui kodittomaksi. Eduskunta ei tainnut tuolloin pitää hiljaista hetkeä.


46 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä teksti, tarpeeksi kiihkoton ja asiallinen. Lppun huomio Haitin katastrofin ja Japanin osalta oikeaan osuva. Talous(=raha) määrää kansakuntien rankingin aivan kaikessa. Ja tämä ei ole arvoarvostelma, vaan fakta.

Siru Pola kirjoitti...

En ymmärrä noiden nollien päälle, mutta tarkoittaakohan tuo sitä, että jos jaetaan 8 miljardia Suomen sadalla tuhannella köyhällä, niin jokaiselle heistä tulisi 80 000 euroa käteen...Vastaavasti 16 miljardin kohdalla rahaa tulisi heille sitten hieman enemmän.

Tässä on Persujen paikka

Anonyymi kirjoitti...

Blogisti taisi ehtiä katsoa vain Maikkarin seitsemän uutiset. Siinähän toimittaja sotki asiat. Sävel oli toinen jo kymmenen uutisissa. Selväksi tuli, että Kiviniemen ainoa tarkoitus on lykätä ongelmat vaalien yli. Kivinimi sanoo, että tarvetta takuiden kasvattamiseen ei tällä hetkellä ole.

Mutta voi olla jo ensi maanantaina. Katainen olikin rehellisempi, kun arveli, että lisätakuut saattavat olla ainoa keino lainauskyvyn kasvattamiseen.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan takausten kasvattaminen euromaiden kriisirahastossa eli rahoitusvakausväline ERVV:ssä on yksi vaihtoehto, vaikka muitakin keinoja on yhä pöydällä.

"Suomi ei ole ollut takauksia vastaan, mutta skeptinen sen suhteen, onko tämä ainoa keino", Katainen sanoi tiistaina EU-maiden valtiovarainministerien kokouksen jälkeen.

Pääministeri Mari Kiviniemi ilmoitti lauantaina euromaiden huippukokouksen jälkeen, että Suomi tyrmäsi takausvastuiden kasvattamisen ERVV:ssä.
Samaan aikaan Suomi muiden euromaiden mukana kuitenkin sitoutui siihen, että kriisirahaston tosiasiallista lainanantokykyä nostetaan 440 miljardiin euroon.

Euroryhmän johtaja Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker ilmoitti maanantai-iltana, että takausten lisääminen on käytännössä ainoa keino vahvistaa ERVV:tä. Samaa mieltä on euromaiden suuri enemmistö.

Takausten lisääminen näyttää todellakin olevan vaikea paikka Kepulle ja Kivinimelle. Tosiasioita ei haluta millään tunnustaa, vaan uskotaan, että "tyhmä kansa" uskoo kiltin näköistä ja kunnollista "kympin-tyttöä" Pohjanmaalta.

Anonyymi kirjoitti...

Voisiko joku mitä nämä takuut nyt tarkoittavat? Rahaa lainataan sen verran vai lainataan tarpeen tullen? Paljonko on nyt lainattu annettu? Ei näistä ota erkkikään selvää..

Anonyymi kirjoitti...

Nyt totuudesta on unohtunut jotakin kertoa suomalaisille.

Menemättä yksityiskohtiin niin kysyn, että mistä tämä 8 miljardia tulee, joka väitetään laajennetun nyt 16 miljardiksi, koska Suomen sitoumukset EU:n väliaikaisessa vakautusjärjestelmässä ovat VM:n sivun titojen mukaan vain 2124 miljoonaa euroa tähän mennessä, enkä tiedä sitä missään vaiheessa sovitun nostettavaksi 8 miljardiin. Tästä ei ainakaan hallitus tai eduskunta ole mitään tiedottanut. Linkki VM:n sivuille, josta reaalitilanne on nähtävissä.

http://www.vm.fi/vm/fi/01_etusivu/kreikantilanne.jsp

Tämän pysyvän vakausjärjestelmän luominenhan edellyttää myös Lissabonin sopimuksen muuttamista, joka sopimus on nyt tällaisenaan hyväksytty useissa maissa kansanäänestyksissä. Miten tämä Lissabonin sopimuksen muuttaminen on nyt ollut keskustelun alla?

Anonyymi kirjoitti...

Lehtien pastoilla hämmennetään edellä olevasta syystä keskustelua juuri siksi, ettei tavallinen Erkki ymmärtäisi asiaa, kyseessä on vain taktikointi.

Summalla ei tässä vaiheessa ole mitään merkitystä, jos tuo väliaikainen järjestelmä Lissabonin sopimusmuutoksineen ym. talouskasvu-uudistuksineen (lue: vertaisrangaistusjärjestelmineen - kuten asia on ilmaistu suoraan EPP Kansanpuolueen sivutolla, jossa nämä päätökset on tehty Jyrki Kataisen johdolla, niitä ei ole tehty EU:ssa) saadaan kansalaisten selkien takana luotua pysyväksi järjestelmäksi hämäämällä nyt näillä luvuilla.

Summa voi olla hetken kuluttua Suomenkin osalta vaikka 150 miljardia euroa, ja sen lisäksi moni muukin asia muuttunut hyvin ratkaisevasti koskien koko meidän elämää.

Vielä kerran: luvut ovat vain hämäystä, perusidea on pysyvän mekanismin luomisessa. Jos hyväksytte 8 miljardia mukisematta ja huomaamatta asiaa, ettei sitäkään ole koskaan vahvistettu, olette jo hyväksyneet tuon perusmekanismin ja Lissabonin sopimuksen muuttamisen tietämättä, että mitä ne pitävät sisällään.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Enpä osaa tuohon sanoa, kun en ole seurannut asiaa yksityiskohtaisesti. Mutta eiköhän asian "oikea laatu" pakosta selviä meille kaikille viimeistään silloin, kun uusi eduskunta joutuu ottamaan kantaa näihin kysymyksiin.

Kiviniemen ja koko hallituksen tavoitteena on vain lykätä ikävä asia jotenkuten ja joillakin selityksillä yli vaalien. Vaalikampanjassa asiaa saataneen lisäselvitystä. Nyt pitäisi opposition eli Heinäluoman ja Soini olla kovana ja tarkkoina ja kerto kansalaisille ymmärrettäväsi, mistä on kysymys.

Mutta ei Heinäluoma eilen tuossa tehtävässään välikysymyskeskustelussa ainakaan onnistunut. Soini puolestaan tyytyy TV-väittelyissä lähinnä vain heittelemään joitakin herjoja á la "missä EU, siellä ongelma". Hän ei tunnu olevan oikein itsekään perillä, missä mennään.

Luulen, että Soini haluaisi mieluummin vaieta koko takausasiasta, sillä sehän voi nousta ja nousseekin kynnyskysymykseksi, kun vaalien jälkeen kysytään, ovatko persut vastuullinen puolue ja ovatko he mukana, jos ja kun Suomi joutuu laajentamaan näitä miljardiluokan vastuitaan.

Jos Soini panee kovasti hanttiin, niin persut jätetään hallituksen ulkopuolelle puolueena, joka ei halunnut kantaa vaikeassa tilanteessa vastuutaan. Siksi Soini mieluummin mukautuu "vanhojen puolueiden" vaatimuksiin.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Mietiskelin eilistä välikysymyskeskustelua aika ajoin seuratessani, että jos olisi oltu oikeussalissa ja asianosaisten, joina ovat "kansalaiset", advokaatit eli tässä tapauksessa pääadvokaatteina Kiviniemi ja Heinäluoma sekä Arhinmäki, ristiriitaiset ja sekavat "vaatimukset ja niiden perusteet" samoin kuin epäselviksi jääneet "oikeusväitteet" ja niiden perusteet olisi kyetty selvittämään oikeuden puheenjohtajan toimesta melko helposti kysely- ja informointioikeuden käyttämisen avulla.

Tämä tietysti olisi edellyttänyt, että oikeuden puheenjohtaja olisi halunnut ja myös kyennyt aktiiviseen prosessinjohtoon asian selvittämiseksi.

Pääadvokaattien sekavat toistensa ohipuhumisyritykset olisi voitu aktiivisella prosessinjohdolla aika helposti torjua. Samalla olisi päästy yksimielisyyteen siitä, a) mistä nyt oikeastaan oli riitaa, ja b) mitä osapuolet erilaisilla kannanotoillaan ja väitteillään itse asiassa tarkoittivat ajaa takaa ja sanoa.

Mutta kun oltiin parlamentissa, niin eihän tämä ollut mahdollista, vaan keskustelun päätarkoituksena olikin puhua "politiikkaa" retorisin keinoin. Eduskunnan puhemiehellä ei ole virassaan minkäänlaisia valtuuksia "aineelliseen eli materiaaliseen prosessinjohtoon."

Ministerien ja kansanedustajien tarkoituksena olikin nimenomaan sekoittaa toistensa pasmoja vain entisestään ja puhua omaa liturgiaansa ja sanomaansa toistensa ohi puhuen.

Kun näin on ja oli, niin kyllä keskustelun seuraamisessa vastuu todella siirtyi kuulijalle! Hänen olisi pitänyt pystyä päättelemään, mistä oikeastaan oli kysymys, kun yhtäältä vedottiin ESM:ään ja EFSF:ään ja toisaalta taas ERVV:hen ja niin edelleen.

Puheenjohtajan eli puhemiehen tehtäväksi jäi pelkästään "muodollinen prosessinjohto" eli a) puheenvuorojen jakaminen ja b) yritys huolehtia siitä, ettei 5 minuutin aikaa puheiden pidossa ylitetty. Sangen teknisluonteista puuhaa siis.

Helppoakos tuo nyt on, mutta tätä tämä toiseksi tärkeimmän valtiovallan edustajan homma käytännössä kuitenkin näyttää olevan. Se palkitaan muhkealla palkalla, virka-autolla ja kaikilla muilla lisukkeilla.

Tuon 5 minuutin ajan vahtimisessa ei eilenkään onnistuttu kovin hyvin. katsoin aivan istunnon loppupuolella keskustelua, kun äänessä olivat keskustan Juha Korkeaoja ja demareiden Eero heinäluoma. Kumpikin heistä ylitti 5 minuutin ajan reippaasti. Kun aikaa oli täysi, kuultiin puhujan vierestä varapuhemies Seppo Kääriäisen matalaäänin tokaisu "viisi." Tätä puhujat eivät kuitenkaan olleet kuulevinaan, vaan jatkoivat kaikessa rauhassa puheensa pitämistä papereitaan käännellen.

Sitten kun Kääriäisen ääni oli ilmoittanut, että "seitsemän," puhujat vihdoin alkoivat oirehtia sen suuntaisesti, että nyt tässä kai pitäisi alkaa kohta lopetella. Näin sitten tapahtui, kun aikaa oli kulunut kummankin osalta reilut 8 minuuttia. En muista yhtään, mitä Korkeaoja tai Heinäluoma sanoivat puheensa loppuosassa, vaan seurasin vain ajan kulumista ja kiroilin mielessäni, että eikö se Kiäriäinen nyt voi jo huutaa, että, perskutarallaa, aika loppui jo aikoja sitten!

Mitään kovin tärkeää sanottavaa Korkeaojalla tai Heinäluomalla ei varman ollut, sillä heidän puheitaan nuokkui salissa kuulemassa enää noin 15-20 kansanedustajaa. Muut 150 olivat eduskunnan kuppilassa odottelemassa, että koska ne nyt, hemmetti soikoon, ymmärtävät lopettaa, jotta päästäisiin vihdoin äänestämään ja sitten himaan tai Manalaan ryyppäämään!

Anonyymi kirjoitti...

Tämä asia ratkaistaan noin kahden viikon kuluttua EU:ssa, ajankohtakin on jo tiedotettu. Ei siihen ehdi mikään uusi eduskunta, hallitus tai Soini ottamaan kantaa ja nykyinen eduskunta hallituksineen loikki karkuun ennen kuin kukaan ehti kertoa tätä totuutta. Vaihtoehdot olivat ja menivät jo.

Se oli tältä hallitukselta viimeinen oikein raskaansarjan huijaus, minkä täydellisyyttä ja taidokkuutta sekä ajoitusta on pakko sivusta ihailla, vaikka seurausten katastrofaalisuus tulee olemaan kuin konsanaan Japanissa, mutta ehkä kansa vain saa sitä mitä on ansainnut ja mitä on tilannut.

Kuinka kukaan voi kuvitella edes, että tämä hallitus olisi jättänyt jotakin vaalien varaan?! Miksi ihmeessä olisi?!

Anonyymi kirjoitti...

Tämän surkuhupaisan 69-Vanhasen kohdalla kepulaiset ilmoittivat että tyyppi "on parasta mitä puolue voi tarjota ja ettei rehellisempää kepussa voi ollakaan" Niinpä niin.
Ja nyt tämä kokoNAISEN vartalon omaava NAINEN, "kympin tyttö"...?????
Laitaakohan vai paneekohan vielä paremmaksi...kun on nainen??? Muuten, mikäs se olikaan Bo Derekin erään elokuvan nimi...huh huh.
No niinpä,ei ollutkaan asiallista mainita Kiviniemi ja Bo samassa yhteydessä, ovatten sen verran erimuotoisia.

Anonyymi kirjoitti...

Täällä SPR kerää varoja Japaniin. Hyvä niin. Tuli vaan mieleen, että kuinkahan paljon nämä yksityissuihkukoneillaan pakoon lähteneet miljardöörit / miljonäärit ovat pulittaneet hätää kärsiville. Veikkaan, että aika vähän ja taitaa olla yhtä salaista kuin nämä kepulaisten nussimat varat Nuorisosäätiöltä. Miljonääreillä lienee ollut pääasiana tämä pakeneminen.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Otin blogissani 409/11.3.2011 esille seuravan Jukka Kemppisen blogissa julkaistun kommentin:

"Hieman aiheen sivusta, mutta esitän kysymyksen onko Jyrki Virolainen "tullut hulluksi", kun ei julkaise kommentteja asiallisia(kaan), vaan kirjoittelee itse blogiinsa ja kysyy vastauksilla ja vastaa niihin kysymyksillä! Hänhän on blagioinut Tuomari Nurmiolta tekniikkansa..?"

Sittemmin tämä minua tölväissyt anonyymi ilmoittautui itse JK:n blogissa ja rehvasteli, että sehän olin minä, Erkki K. Laakso, joka kirjoitin anonyyminä tuolla tavoin.

Olen julkaissut blogissani joitakin Laakson ahkeraan lähettämiä kommentteja. Olen kuitenkin joutunut epäämään monia Laakson kirjoitelmia asiattomina. Usein syynä on ollut se, että Laakso on pyrkinyt mollaamaan kansaedustaja Jacob Södermania, jonka kanssa hänellä lienee joskus ollut jokin oikeusjuttu vireillä.

Ilmoitin Laaksolle, ettei hänellä ole enää mitään asiaa blogiini. Laakso ymmärsi viestini ja lupasi JK:n blogissa, ettei enää kirjoita minulle koskaan mitään.

Onnittelin Erkkiä tästä sekä siitä, että hän tuntui nyt löytäneen itselleen ja omaksumalleen tyylilleen sopivan henkisen kodin Kemppisen blogissa.

Pidin Kemppisen menettelyä julkaista anonyymin/Laakson törkykommentti blogissaan osoituksena arvostelukyvyn pettämisestä. Kemppinen lupasi minulle sähköpostitse yrittävänsä olla jatkossa tarkempi kommenttien suhteen.

Kemppisen kavereita tai hengenheimolaisia episodi näyttää kuitenkin jääneen jurppimaan. He eivät rohkene esiintyä blogeissa omalla nimellään.

Tänään sanotulla asialla Kemppisen blogissa on nimimerkki "ei se niin vaikeaa ole." Jättäisin nimimerkin itseään kehua retostelevan kirjoituksen sinänsä omaan arvoonsa. Oikaisen kuitenkin tässä pari anonyymin minuun kohdistamaa vääristelyä.

Tyyppi väittää, että minä sensuroisin kommenttipuheenvuoroja siksi, että etsisin vain "harmonisia sävyä," eli julkaisin vain kanssani samaa mieltä olevien kirjoittajien kommentteja.

Väite on täysin perätön, kuten jokainen blogissani julkaistuja kommentteja lukenut on voinut havaita. Jätän julkaisematta vain a) haistattelut ja minua henkilökohtaisesti mollaamaan pyrkivät kommentit, sekä b) käsiteltävänä olevan asian ohi selkeästi menevät kommentit.

Toisen perättömän väitteen edellä mainittu nimimerkki esittää väittäessään, että minä olisin pyrkinyt sanelemaan Kemppisen blogin laatutasoa. Tämäkin väite on täysin perätön.

Laatutaso koskee toki vain omaa blogiani, ei kenenkään toisen blogia! Jokainen palsturi määrittelee itse oman bloginsa laatutason ja julkaistavien kommenttien laadun.

En ole pyrkinyt millään tavalla "sanelemaan" millaista laatutasoa JK:n tulisi noudattaa. Toki toivoin, ettei JK enää julkaisisi palstallaan minua herjaavia kommentteja, mutta tähän minulla on toki täysi oikeus, vaikka tuon nimimerkin näyttää olevan kovin vaikea tätäkään käsittää.

Edellä olevasta ilmennee, millaisesta kritiikistä tuon kaveriapua JK:lle antamaan rynnänneen äkämystyneen kirjoittajan vuodatuksessa on kyse.

Kyseinen nimimerkki voi toki olla harrastanut verkkokeskustelua vaikka viidellä vuosikymmenellä; hän itse puhuu neljästä vuosikymmenestä. Mutta tuona aikana hän ei näytä oppineen yhtä perusasiaa eli sitä, ettei ole korrektia mennä vääristelemään toisen kirjoittajan tekstiä sillä tavalla kuin hän vuodatuksessaan tekee.

Liisu kirjoitti...

Pikkuliisu sanoo (vähän joka puolella hän on sanomassa, vaikka ei ymmärrä yhtään mitään mistään asiasta, osaa vain ihmetellä):

- Luin tunnollisesti (kuin kotiläksyn) J. Virolaisen selonteon asiasta, joka käsittääkseni koski eduskunnassa ollutta välikysymystä.

Aah, mikä näytelmä, mitkä vuorosanat! Innostuin. Onko eduskunta noin keskusteleva paikka, pitäisikö pyrkiä sinne sanomaan jotain tärisyttävää, vai seuratako virkeämmin kuin tähän asti sivusta (TV-ruudusta) mitä kaikkea mielenkiintoista ja hauskaa siellä puhutaan. Sehän on selvää elävää teatteria, inspiroivaa ja herätteitä antavaa! En ole koskaan ennen innostunut eduskunnan touhuista. Että se tapahtui nyt, on laskettava tämän blogin ansioksi.

Ja kommentointi yhtä vireää. Ei. Nyt tuli tunne, ettei tarvitse olla huolissaan Suomen tulevaisuudesta, Saa kaikessa rauhassa katsella omia painajaisiaan. Maa on hyvissä käsissä. Ei minun tarvitse ymmärtää eikä ajatella yhteisiä asioita. Mikä helpotus, kun omat asiat ovat aivan rempallaan.

Mutta miksi sos.demokraatit eivät valinneet Erkki Tuomiojaa puheenjohtajakseen? Se onkin ainoa asia, jota tässä mahtavassa asiaryöpyssä olen huomannut itsekin aivan oma-aloitteisesti kummastella. Jotain sentään minäkin.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Eduskunnan täysistunnot ovat varsinkin istuntokauden lopulla tositeatteria! Kaikki täysistunnot näkyvät nykyään netissä suorina lähetyksinä.

Valitettavasti vain puheenvuorot ovat usein liian pitkiä ja istunnot venyvät. Kun kaikki ryhmäpuheenvuorot on pidetty ja tärkeimmät vastapuheenvuorotkin ovat ohitse, reilut 100 kansanedustajaa poistuu kuppilaan tai mikä minnekin ja saliin jäävät moneksi tunniksi höpöjämään 20-30 edustajaa, jotka edustavat lähinnä ns. rivikansanedustajia.

He puhuvat lähinnä pöytäkirjalle, josta voi sitten lukea, mitä kukin edustaja on täysistunnossa sanonut.

Jotkut merkittävät oikeusjututkin voisi lähettää netissä suorina lähetyksinä; esimerkiksi jotkut KKO:n suulliset käsittelyt. Nekin ovat usein hyvää teatteria!

Anonyymi kirjoitti...

Keskustelun kohteena oleva 16 miljardin vastuu, miltä osin se sitten toteutuisikin, ei paljon tuntuisi suomalaisten kukkarossa, koska euron heikkeneminen auttaa vientiä ja kohtuullinen inflaatiokin palkankorotuksineen pääsee hoitamaan hommaa. Olemme vastuinemme vieläpä hyvässä ja rikkaassa, erityisesti Saksan, seurassa. Kyllä sen kanssa kannattaa nykytilanteessa olla kaveria. Ei olisi saatu hyviä EU:hun liittymisen ehtojakaan ilman sitä. Olisi luullut Pohjanmaan tyttären kannattaneen olla hieman selväkielisempi ja suorapuheihenen kansaa kohtaan, vähän Pohjan akan malliin.Sillä vasta pärjäisi Soinille.

Puolueeton tarkkailja kirjoitti...

Blogisti kirjoitti:" Kaikki täysistunnot näkyvät nykyään netissä suorina lähetyksinä."

Yritin koko tiistainlöytää kyseessä olevasta välikysymyskeskustelusta lähetettävää suoraa lähetystä. En löytänyt. Koska JV väittää ylläolevaa, olen ilmeisesti munannut etsiessäni.

Etsiessäni suoraa välikysymyskeskustelun televisiokuvaa kirolin Ylen alimpaan manalaan. Pidin välikysymyskeskudtelun poisjättämistä ohjelmistosta Ylen tapana nöyristellä hallituspuolueille asiassa, josta oli todella aiheellista tehdä välikysymys. Koska siis olin väärässä, pyydän tuhannesti anteeksi aiheettomia manauksiani.

En ole vielä onnistunut löytämään tämän välikysymyskeskustelun toistoa Yle Areenasta. Voisiko joku ystävällinen sielu antaa ohjelman nimen.

antti kirjoitti...

Vaihtoehtoja on - tai ainakin takauksen voisi jakaa oikeudenmukaisemmin, kuten Erkki Tuomioja esittää nettisivuillaan. Ei Angela ole kiltti tyttö, kuten Tarja esittää. Angela:" Hei Mari viitsisitkö taata tämän poikien myöntämän lainan, he unohtivat pyytää siihen takauksen, no pojat ovat poikia. Onhan tää ikävää, mä ymmärrän sua". Mari:" Ok, mutta sopiiko, että vasta vaalien jälkeen." Näin se menee nyt esitetyllä jaolla.

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoinen kysymys, miten on luottamuksen kanssa tulevissa vaaleissa?

Olen nähnyt jo kahdeksat eduskuntavaalit ja yhdeksännet nyt menossa. Aina sama juttu, vaalien alla ollaan parantamassa kaikki. Työttömyys loppuu, sosiaaliturva ja hyvinvointi laitetaan kuntoon joten äänestä minua niin onnen auvola odottaa sinua tulevien vaalien jälkeen.
Tavallisessa elämässä katteettomat lupaukset ovat petos josta seuraa rangaistus, vrt vaikka "Auervaarat". Politiikassa kaikki on sallittua.
Sanotaan että se ei ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa.
Olen suorastaan kurkkua myöten täynnä tuota kaikkien ehdokkaiden ja puolueuden löpinää hyvinvointivaltion säilyttämisestä ja talouskasvun tuottamasta hyvästä. Tosiasia on se että meillä ei ole hyvinvointivaltiota kuin kulissina, sen voi havaita vaikka oikeuskanselerin tai oikeusasiamiehen ratkaisuista. Virastojen nettisivustot antavat ymmärtää että asioita valvotaan vaan onko se oikeata valvontaa kun annetaan tietoon käsityksiä jotka jokaisen virkamiehen tulisi tuntea jo virkavelvollisuuksien lainmukaiseen hoitoon liittyen. Miettikääpä mikä määrä lainmukaisia subjektiivisia sosiaalietuuksia pitää hakea hallinto-oikeuksista, esimerkkejä piisaa myös monilta muilta aloilta.
Hyvää päivän jatkoa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Pitäisikö kunkin euromaan sitoutua omavelkaiseen takaukseen toistensa veloista?

Anonyymi kirjoitti...

JV kirjoitti:

Pitäisikö kunkin euromaan sitoutua omavelkaiseen takaukseen toistensa veloista?

Jotenkin tuntuu siltä, että tilanne jo on tuollainen. Eikös nyt nähty, jossa aina ollaan tukemassa lisää "kun on pakko, muuten taivas putoaa niskaan", käytännössä vastaa tuota?

Ai niin, mutta eikös osa noista tuista ole hoidettu niin että tuet ovatkin menneet holtittomasti lainanneille pankeille eikä suinkaan nille valtioille tai ihmisille jotka ovat pulassa...

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Jollei näitä "holtittomasti lainottaneita pankkeja" olisi tuettu, olisi syntynyt uusi finanssikriisi, samanlainen, joka alkoi USA:ssa v. 2007-2008 ja joka johti myös Suomessa bruttokansantuotteen nopeaan laskuun ja työttömyyden lisääntymiseen, mistä vasta nyt ollaan pääsemässä taas jaloilleen.

Tätäkö anonyymi olisi niin kovasti halunnut?

Anonyymi kirjoitti...

Amerikan tilanteesta tekee hullun se, että maa on olevinaan vapaa markkinatalous. Mutta kun isot pankin meinaavat mennä nurin, riennetään kilvan auttamaan juuri niitä, joiden holtittomuuden ja jopa rikollisuuden syytä koko hullutus oli.

Tuntemattoman pelolla on tehty uskomattomia varallisuuden siirtoja.

Väitän, että jos Euroopassa olisi annettu ja annettaisiin pankkien mennä vapaasti nurin, seuraukset eivät olisi katastrofaaliset, paitsi tietenkin noille pankeille ja niiden omistajille. Talletustakuut takaisivat oman osansa. Pankkien saamisethan jäisivät pesän hoidettavaksi, niiden irtisanomisista voitaisiin sitten neuvotella tapaus- tai luokkakohtaisesti (asuntolainat, kulutusluotot jne. eri kriteereillä). Tämä olisi markkinatalouden mekanismien mukainen menettely.

Riskin ottajien pitää kantaa sen riskin toteutuminen, ei muiden. Jos muille uhkaa tulla liian raskaita seurauksia, autettakoon ja tuettakoon heitä yhteisistä varoista.

Onko tämä liian naiivi näkemys? En ole nähnyt mitään analyyttistä perustelua sille, miksi tällainen mekanismis ei toimisi paremmin kuin nyt tehty käänteinen sosialisointi.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Anonyymin kommenttia lukiessa tuli mieleen letkautus:
-Niin, noinhan se on varmaankin käytännössä - mutta entäs teoriassa?

Vakavasti puhuen: Noinhan se luulisi "toimivan", kuten anonyymi sanoo, mutta käytäntö on osoittanut aivan muuta, aina.

Edes sitä varainsiirtoveroa, tai mikä sen nimi nyt olikaan, pankkivero tms., ei ole saatu aikaiseksi. Sitä vasta "suunnitellaan", on muuten suunniteltu jo kohta monta vuotta, Suomessakin. Mutta mitään ei ole saatu aikaiseksi!

Anonyymi kirjoitti...

Kaksipiippuinen juttu.
Suomelle olisi käynyt kurjasti jos Kreikalle ei olisi annettu tukea koska myös Suomen velat korot olisi lähteneet nousuun. Suomella on niin valtavasti velkaa että yhdenkin prosentin koron nousu olisi tehnyt suuren heilahduksen maan talouteen. Riskibisnestähän se on sikäli että jos uusienkaan takausten jälkeen Kreikka ei selviä mutta riskillä bisnestä pyöritetään.
Lyhytnäköisesti ja populistisesti ajatellen on ollut helppo syötää kansalle että rahalle on täällä kotimaassakin käyttöä joten kreikkalaiset hoitakoon soppansa itse. Asiassa on vaan sellainen mutta että ne rahat voisivat mennä myös korkojen maksuun joten ei se hyvä olisi välttämättä tullut suomalaisten hyvinvointiin.
Jokainen jolla on ollut vaikkapa asuntolainaa nyt viime vuosina ovat saaneet nauttia alhaisesta korkotasosta, entä kun korot nousee?
Jossain kohdassa tulee kipupiste vastaan ja se tulee joko siinä vaiheessa kun lainaa ei voi hoitaa enää uudella lainalla ja/tai kun korkomenot menevät maksuvaran yli. Sitten voi joko tehdä konkurssin tai alkaa säästämään ja säätö merkitsee aina leikkauksia.
Niin ikävää kun se onkin ne jokaisen on syytä varautua siihen että ajat tulevat tiukkenemaan. Jaettavaa on yhä vähemmän ja se tarkoittaa asioiden priorisointia joka paikassa.
Entäpä jos aloittaisimme siitä että hoitaisimme itse nyt vanhempamme sen sijaan että ruikutetaan vanhainkotien huonoa tasoa. Se rahan säästö ja ennenkaikkea vanhusten inhimillinen elämän laatu ei korvaudu vaikka vanhainkoteihin syydettäisiin miljoonatolkulla euroja. Jotenkin täällä on vääristynyt ajatus että yhteiskunta hoitaa kaiken ja siihen kyllä kukkahattutädeillä- ja sedillä on myös osuutensa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tarkoitin edellä pankkiverosta puhuessani valuutansiirtoveroa, joka tunnetaan myös Tobinin verona. Se on vero, joka kohdistuu valuutasta toiseen tehtyihin kauppoihin.

Anonyymi kirjoitti...

Erkki Tuomiojaa SDP:n puheenjohtajaksi kaipaavien tulisi muistaa, että monille äänestäjille hän on punainen vaate. Hän on puolueen vasenta laitaa, ylimielinen ja täysin helsinkikeskeinen. Tämä ei tietenkään muuta sitä tosiseikkaa, että nykyisestä puheenjohtajasta pitäisi päästä nopeasti eroon.
SDP:n ongelma on menetetty uskottavuus ja sitä myöten kadonnut arvovalta. Puolue on ollut Suomen ulkopolitiikan pääarkkitehti vuosikymmeniä. On suorastaan käsittämätöntä viedä Suomi EU/Emu:n, muttei kyetä uskottavasti perustelemaan sen etuja huonoina aikoina - kunnia hyvistä jaetaan kaikkien kesken tasan.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Paatero viittaa ilmeisesti tähän Aamulehdessä olleeseen kirjoitukseen, jonka otsikko kuului: "Poliisi jarruttaa oikeuden toteutumista":

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194662477199/artikkeli/poliisi+jarruttaa+oikeuden+toteutumista+suomessa.html

Paateron selitykset eivät vakuuta. Täytyy lisäksi muista, ettei esitutkinnan joutuisuus toki ole ainoa asia, minkä vuoksi esitutkinnan johto pitäisi siirtää poliisilta syyttäjälle. Kysymys on myös esitutkinnan oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden turvaamisesta.

Paatero kehua retostelee tavanmukaiseen tapaansa estottomasti suomalaista rikosten selvittämisastetta, muta sehän on mennyt vuosi vuodelta aina vain alaspäin.

Viittaan myös tänään HS:ssa olleeseen laajaan juttuun, jonka otsikkona on

" Raiskausten selvittämisessä isoja eroja poliisilaitosten välillä."

Poliisi onnistui jutun mukaan selvittämään ainoastaan 58 prosenttia raiskausrikosepäilyistä.

Nämä tiedot tulivat HS:n jutussa haastatellulle Paaterolle selvästi yllätyksenä, hän ei ole ollut asiasta lainkaan tietoinen!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Niin, ja pitää muistaa, että EU-maista Suomi on Liettuan kanssa ainoa maa, jossa esitutkintaa johtaa poliisi. Kaikissa muissa maissa esitutkinnan johtaminen kuuluu syyttäjän tehtäviin.

Jos maiden välillä olisi virkamiesvaihtoa näin korkealla tasolla. Paatero voitaisiin lähettää vaihtoon Liettuaan.

Anonyymi kirjoitti...

Näkyy Paatero pitävän myös iltalehdessä blogia. Saman kirjoituksen on heittänyt sinne ja kahdeksan kommentoijaa jutulle. Kaikilla on enemmän ja vähemmän kritisoitavaa poliisista.
Toki otos on pieni mutta jos 96% ihmisistä luottaa poliisiin niin olisi pitänyt olla 7 kirjoitusta ylistävää kommenttia :)
Minun puolesta Paateron voisi lähettää Liettuaan tai Valkovenäjälle.

Anonyymi kirjoitti...

Esko Seppäsen sivuilla (http://www.eskoseppanen.net/) on oiva kirjoitus po. asiasta. Antaa aikataulunkin koska Suomi maksaa. Suosittelen lukemaan muitakin EU- juttuja, tosin ei suositella heikkohermoisille. Kyllä me suomalaiset ollaan vietävissä.

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymille:
On juuri niin, että matalissa, itse asiassa negatiivisissa, koroissa on piippuja moneen suuntaan.
Näistä matalista koroista joutuvat kärsimään vastuulliset ihmiset jotka säästävät ja tallettavat rahojaan näillä koroilla. Asuntovelalliset, monet vastuuttomat, taas saavat reaaliomaisuutta jopa negatiivisilla koroilla mitkä nostavat vielä asuntojen hintoja. Tervettä olisi, että olisi reaaliset korot eli 12 kk euriborin pitäisi olla vähän yli 3 %. Pitäisikö taas rangaista niitä jotka ovat erehtyneet lainaamaan rahaa valtioille? Mihin ihmeeseen perustuu se luulo, että noilla valtioille lainanneet ovat tehneet hyviä sijoituksia? Korkosijoitukset tuottavat silloin yli kupongin jos korot laskevat, nousussa niiden arvo laskee. Jos velallinen maksaa lainan pois ja velanantaja pitää paperin koko laina-ajan hän saa täsmälleen kupongit+pääoman.

Pankkien konkursseissa on se ikävä piirre, että ainakin teoriassa, sieltä otettavat lainat erääntyvät maksuun. Joillekin voisi tulla ongelmia maksaa lainansa pois kahdessa viikossa. Ei kai siinä tarvitse olla taloustieteen einstein, että jos maalla on velkaa enemmän kuin kansantalouden verran, niin reaalikorkojen aikana tulee helposti ongelmia. Jotenkin nämä velat pitää saada hyväuskoisten säästäjien maksettavaksi, siinä onkin yrittämistä kun eläkesäätiöilläkin on tuottotavoitteet ja vielä niin kovat ettei ne tule pääsemään niihin.

Puolueeton tarkkailija kirjoitti...

Ihmettelen Virolaisen toteamista siitä, että Kreikan "pelastaminen Suomenkin veronmaksajain tuella oli ainoa mahdollisuus. Väitteeseenhän Virolainen, kuten Vanhanenm Kiviniemi ja Katainenkin suhtautuvat kuin JUMALAN lakiin. Uskon, että Suomen johtavat poliitikot esiintyvät siten kuin askoisivat väitteen sisätävän ainoan mahdollisuuden. Ihmettelen kuitenkin yleensä järkevästi ajattelevan Virolaisen luottamusta tähän AINOAAN oikeaan totuuteen.

Haluaisin edes kerran kuulla ajatellun mielipiteen seuraavasta vaihtoehtoisesta toiminnasta.

Annetaan Kreikan (Irlannin, Portugalin, Italian) mennä velkasaneeraukseen. Maata
luotottaneet pankit saavat tappioita siinä suhteessa kuin ovat lainoittaneet kyseistä maata.
Riskin ottaajat maksavat riskin lauetessa myös tappiot, lienee oikea periaate.

Mikäli pankkien tappiot uhkaavat kaataa liian suuren pankin autetaan pankkia pääomittamalla. Ei suinkaan lahjaksi vaan pankin omistusosuutta vastaan. Pienet maailman taloudelle merkityksettömät pankit saavat vapaasti kaatua. Rahat suurten pankkien tukemiseen annetaan samoista varoista kuin nyt Kreikan etc tuki.

Etuja: oikeudenmukaisuus, riskin ottajat maksavat. Suurin maakohtainen riski on niillä mailla, jotka ovat huonoiten valvoneet pankkiensa luotonantoa. Maailman talous ei sorru. Keikka etc voi aloittaa puhtaalta pöydältä. Toteutuisi EU:n Lissabonin direktiivi, jonka mukaan huonosti toimineita maita muut maat eivät saa auttaa.

Voisiko joku palstan lukija kertoa miksi ei tätä menetelmää voi ottaa keskustelun pohjaksi vaikka heti? Onko ongelmana se, että autettavaksi joutuvat pankit ovat Saksan, Ranskan ja Englannin pankkeja. Toisin sanoen EU:n isojen valtioiden pankkeja.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Otetaan vaan tuo ehdotus, jonka Puolueeton tarkkailija teki, kaikin mokomin keskustelun pohjaksi!

Minä en halua toki rajoittaa tai estää keskustelua järkevistä asioista ja kysymyksistä. Tarkoitan tietysti asiallista keskustelua, joten "eräät tietyt tahot" älkööt nyt aivan täysin riehaantuko.

Hieman kyynisesti kuitenkin toteaisin, että Tarkkailijan ehdotus siitä, että "annetaan Kreikan yms. maiden mennä velkasaneeraukseen, on helpommin sanottu kuin tehty, kuten on varmaan jo havaittu.

Kuka antaa ja kuka tästä päättä Suomessa? Timo Soiniko, joka persut ovat taas edenneet gallup-luvuissa.

Katsotaan nyt kuitenkin ensin, mitä puoluejohtajat sanovat tästä asiasta tämäniltaisessa tv-keskustelussa.

Muuten, minä en kai ole sanonut, että Kreikan pelastaminen Suomenkin veronmaksajien tuella oli ainoa mahdollisuus."

Eipä sillä toki ole paljon väliä, sanoinko minä jotakin tuosta kysymyksestä tai olinko sanomatta. Tehty, mikä on tehty.

Anonyymi kirjoitti...

Jos jäi havaitsematta, että missä vaiheessa EPP-puolue Kataisen johdolla ja ohitse EU-neuvoston ja Suomen eduskunnan päätti näistä pysyvistä rahakriisitakausmekanismeista, niin se johtui varmaankin siitä, että seurasitte väärää kulkuetta; sitä jossa Paatero hakkasi rumpua haluten kaikkiin autoihin alkolukot, ja Räsänen piti huolen television homoillalla, että suomalaisten mielenkiinto oli samaan aikaan jossakin muualla kuin Brysselissä.

Anonyymi kirjoitti...

Laitan tähän tämän hetkisen tilanteen:

Kello 15.00 uutisoitiin Iltalehdessä näin:

"Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ei usko, että päätöstä takausten kasvattamisesta euroalueen vakausrahaston vahvistamiseksi tehdään vielä tämän viikon EU-huippukokouksessa."

Kello 20.00 sama lehti uutisoi näin:

"EU:n valtiovarainministerit ovat päässeet sopuun vuonna 2013 toimintansa aloittavan pysyvän vakausmekanismin pääpiirteistä.

Järjestelmän lainakapasiteetti on 500 miljardia euroa, minkä turvaamiseksi mekanismiin tarvitaan kokonaisuudessaan 700 miljardia euroa."

Kyse on EU:n Ecofin ryhmästä, jota EPP:n varapuheenjohtaja Katainen johtaa, ja joka on ollut alunperin EPP-puolueen ryhmä, joka on junaillut Kataisen johdolla finanssikriisiasiaa vuodesta 2006, mutta saatiin osaksi EU:ta Lissabonin sopimuksella.

Katainen on sikäli oikeassa edellisessä uutisessa, että Barroso, Merkel, Sarkozy ja Berlusconi kokoontuvat EPP-johtajineen päättämään asiasta ensi torstaina EPP Kansanpuolueen kokouksessa, ja mikäli tilanne menee kuten viime syksynä saman asian suhteen, ei EU:lla ole asiaan puuttumsita, vaan he tekevät päätöksen.

http://www.epp.eu/press.asp?artid=1559&fullview=1

Anonyymi kirjoitti...

Uutisissa sanotaan nyt, että lopulliset päätökset tehdään EU:ssa torstain ja perjantain aikana, ja tässä Eurooppa neuvoston kokouksessa Suomea edustaa pääministeri Kiviniemi.

Tämän jälkeen Suomen osalta tilanne etenisi siten, että asiaa koskeva hallituksen esitys tultaisiin antamaan vasta vaalien jälkeen eduskunnalle.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja korostaa, että hallitus ei ole esittänyt suurelle valiokunnalle mitään esitystä hyväksyttäväksi, joka voisi olla tuossa EU:n kokouksessa Suomen kantana.

Tämän vakausmekanismin hyväksyminenhän edellyttäisi myös Lissabonin sopimuksen avaamista - koska siihen on nimenomaan kirjattuna, että maat vastaavat vain omista veloistaan - ja muuttamista, jonka näen ongelmaksi, koska se on sellaisenaan mm. kansanäänestyksin hyväksytetty joissakin jäsenmaissa.

Pääministeri Kiviniemeä syytetään sanojen vääristelystä.

Hallituksen sanotaan toimivan ilman valtuuksia, ja yrittävän viedä asiaa EU:ssa eteenpäin demokraattisen päätännän selän takana ennen vaaleja, voidakseen vaalien jälkeen syyttää edellistä hallitusta.

Vaikuttaa siis siltä, että tulevana torstaina-perjantaina pääministeri Kiviniemellä on mahdollista tehdä jopa pysyviä Suomea koskevia ratkaisuja Suomen edustajana, ja tuleva eduskuntakäsittely vaalien jälkeen onkin nähtävissä vain eräänlaisena kumileimasinkäsittelynä, jolloin todellista, demokraattista käsittelyä ei Suomen osalta asialle ole enää saatavissa.

Mikäli näin on, niin luultavasti olisi viisainta estää kokonaan Kiviniemen osallistuminen tuohon torstain-perjantain kokoukseen Suomen edustajana.

Tilanne on erittäin vakava, jos EU:n kautta EPP Kansanpuolue pystyy tekemään pysyviä ratkaisuja ohitse jäsenmaiden demokraattisen päätöksenteon, jolloin ajaudutaan hetki hetkeltä yhä lähemmäksi diktatuuria.

En usko jäsenmaiden poliitikkojen olevan innoissaan tällaisesta vallansiirrosta, joten EPP:n ja EU neuvoston pysyvän johtajan van Rompuyn viime syksyinen uhkaus siitä, että mikäli tämän asian suhteen tulee ilmenemään skpetismiä, se johtaa sotaan, tuntuu päivä päivältä yhä konkreettisemmalta uhkakuvalta.

Anonyymi kirjoitti...

Aamulehti:

Päivitetty 18.3.2011 13:02

SK: Ex-valtiosihteeri pelkää Suomen armeijan tekevän vallankaappauksen

"Suomen sotilas- ja poliisijohto eivät ole lojaaleja pääministerille, sanoo Suomen Kuvalehden haastattelema Risto Volanen.

Hänen mukaansa armeija ja poliisi eivät enää ole hallituksen valvonnassa, sillä päätöksiä tehdään ilman poliitikoiden hyväksyntää ja tietoja pimitetään."

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194671016104/artikkeli/sk+ex-valtiosihteeri+pelkaa+suomen+armeijan+tekevan+vallankaappauksen.html

Anonyymi kirjoitti...

On kerrottu, että Suomen osuus kriisirahastoksi kutsutusta sijoituspääomasta on 1,44 miljardia euroa. Aamulehden uutisessa kerrotaan lisäksi, että pääomasijoitusosuus lasketaan kunkin jäsenmaan Euroopan Keskuspankkiin sijoittamasta pääoman arvosta. Tietojeni mukaan tuo pääoma muodostuu jäsenmaiden keskuspankkien EKP:lle siirtämästä 80 % valuuttavarannostaan (kultavaranto) liityttäessä 1999 euroon. Kultaharkkoja on tietämäni mukaan on ryhdytty myymään EKP:stä vuonna 2005 tehdyllä sopimuksella.

Pääomarahastoon kerättäisiin rahaa "kriisin" nimellä, jota sijoitettaisiin tuottaviin kohteisiin, ja lainattaisiin tarvittaessa korkoa vastaan köyhille maille. Vastaavasti talouspakottein - ja kuten nyt Kreikan kohdalla, jossa kiristetään korkojen alentamiseksi maata yksityistämään omaisuuttaan 50 miljardilla eurolla - saadaan valtiot ottamaan lainaa, jotta sijoitustoiminta pyörisi toivotulla tavalla.

Oheisesta uutisesta on selvästi luettavissa rahaston tarkoitus ja päämäärä, ja siinä korostetaan juuri sitä, että kyse ei ole maiden avustamisesta, vaan sijoitustoiminnasta.

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194671629480/artikkeli/mista+1+44+miljardia+on+suomessa+pois+lue+tietopaketti+euroopan+kriisirahastosta.html

Anonyymi kirjoitti...

Olemme nyt varsin merkillisessä tilanteessa tämän asian suhteen.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Tuomioja on sanonut, että hallitus ei ole tuonut heille esitystä Suomen kannasta koskien tätä asiaa, joten he eivät voi antaa valtuuksia neuvotteluille.

Nyt Kiviniemi ilmoittaa, että kun hän lähtee neuvottelemaan huomenna, hän ei tarvitse UUSIA valtuuksia hallitukselle, vaan se pitää, jonka Katainen on maanantaina neuvotellut Ecofinissä, joka asia on edellä.

Onko siis suuri valiokunta antanut Kataiselle luvan neuvotella Suomelle tämän asian?

Oliko vain hämäystä puhua, ettei lupaa ja mandaattia ole annettu, kun puhuttiin pääministeri Kiviniemestä?

Uutinen Iltalehdessä:

Hallitus ei kaipaa EU-huippukokoukseen uusia valtuuksia

Keskiviikko 23.3.2011 klo 15.15

Pääministeri Mari Kiviniemen (kesk) mukaan hallitus ei tarvitse uusia valtuuksia EU-huippukokoukseen.
Kiviniemen mukaan hallitus ei tarvitse uusia valtuuksia EU-huippukokoukseen.
Kiviniemen mukaan hallitus ei tarvitse uusia valtuuksia EU-huippukokoukseen. (MATTI MATIKAINEN)

Luvassa ei ole uusia päätöksiä väliaikaisten takuiden nostosta.

Kiviniemi sanoi eduskunnan suuren valiokunnan kokouksen jälkeen, että asiasta päätettäneen sen mukaisesti kuin euroryhmässä maanantaina sovittiin. Väliaikaisen rahoitusvakausvälineen kasvattamisesta sovittaisiin näin myöhemmin samassa yhteydessä kuin pysyvän mekanismin yksityiskohdista.

Kiviniemen mukaan Suomi haluaa katsoa kuitenkin ensin läpi kaikki muut vaihtoehdot. Pääministeri korosti, että Suomi on pitänyt takausten kaksinkertaistamista tehottomana keinona.

STT

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011032313421235_uu.shtml

Anonyymi kirjoitti...

Tämä on käsitettävä siis siten, että Jyrki Katainen neuvotteli ensin ilman valtuuksia ja mandaattia asian valmiiksi niin EPP johtajien kokouksessa kuin myös Ecofinissä sen jälkeen. Ja suuri valiokunta on hyväksynyt asian tänään, vaikka neuvotteluille ei oltu annettu mitään mandaattia, koska asiaa ei oltu tuotu hallituksen esityksenä käsiteltäväksi.

Toisin sanoen olemme nyt siinä diktatuurissa, josta edellä puhuin.

Uutinen Ylellä:

Suomi tukee euromaiden kriisirahaston perustamista
julkaistu tänään klo 15:49, päivitetty tänään klo 16:06

Suomi on valmis hyväksymään euromaiden uuden, pysyvän kriisirahaston perustamisen. Eduskunnan suuri valiokunta hyväksyi kriisirahaston perustamista tukevan kannanoton hallituspuolueiden äänin keskiviikkona.

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/03/suomi_tukee_euromaiden_kriisirahaston_perustamista_2458047.html

Jokainen varmasti sanomattakin ymmärtää, että mitä tämä merkitsee.

Anonyymi kirjoitti...

Aikaisemminkin on ollut uutisia, että avustustoiminnaksi kutsutulla kriisipelastuspaketilla maat ajetaan vain entistä suurempaan ahdinkoon. Kyse on bisneksestä, ja kaikki muut puheet ovat vain asian ympärille järjestettyjä lavasteita.

- On hyötyjiä, ja on heitä, jotka järjestävät tämän hyödyn, joko hyötymällä itse tai pakotettuna järjestämään. On naiivia kuvitella asiasta jotakin muuta.Tämä on pelkkää matematiikkaa.

Talsa: Suurpankit rahastavat talouskriisillä

Torstai 24.3.2011 klo 18.28

Euroopan suurpankit ovat vaurastuneet euromaiden talousahdingolla, kertoo Taloussanomat.

Suurimpien EU-maiden pankit ovat viiden vuoden aikana rahastaneet velkaantuneilta mailta miljardien eurojen korkotuotot. Vaikka monella pankilla on epävarmat lainasaatavat, kriisi ei ole säikäyttänyt pankkeja. Luotonanto kriisimaihin on entistä höllempää, kun EU julkisti mittavat tukipaketit.

Asiasta kirjoittaa Taloussanomat.

Pankkien uhkarohkeaan riskinottoon on kaksi syytä: kriisimaiden luotot ovat erittäin tuottoisia ja pankit luottavat siihen, että vauraat euromaat turvaavat selustan.

Lähde: Taloussanomat

IL

http://www.iltalehti.fi/talous/2011032413426344_ta.shtml

Se surettaa, että näillä toimenpiteillä ahneus ulotetaan yhä vain syvemmälle yhteiskuntaan talouspakottein ja vertaisrangaistusjärjestelmin, niin että yksityistämisen kautta pystytään kiristämään aina vain enemmän talouskasvun nimissä rahaa sijoittajille, ja lopulta priorisoidaan jo - ja tämä aika ei ole kaukana - hyödytöntä elämääkin, koska se ei tuota mitään, eikä kasvata kulutusta, kuten laitoshoidossa olevat vanhukset. Seuraavana ovat vuorossa kehitysvammaiset.

Anonyymi kirjoitti...

On kolme sopimusta: ERVV, ESM ja kilpailukykysopimus.

Jokainen on sekä erikseen että yhdessä työkalu, jolla liittovaltioitumista (mediakielellä ja politiikaksi se sanotaan "poliittinen ja taloudellinen integraatio") edistetään.

Tähän liittyy myös perustuslainmuutosesitys HE 60/2010 jolla "toimivalta siirretään Euroopan Unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle".
kts. erityisesti 1§, 23§, 56§, 63§, 94§, 95§ ja 118§.

(118§ esittää kansalaisen syyteoikeuden kaventamista lakia laatinutta virkamiestä vastaan)

Väistyvä eduskunta on lain hyväksynyt.

Kansainvälinen toimielin/järjestö voi määritelmän puitteissa olla vaikkapa YK, IMF, Maailmanpankki, NATO tai jopa WWF/Greenpeace.

Samaan aikaan YK esittää kassaransa IMF:n kautta siirtymistä maailmanvaluuttaan, jona toimisi IMF:n SDR-yksikkö.

Toisaalta ehdotetaan verotusoikeuden siirtämistä ensin EU:lle ja sitten YK:lle tai muodostettavalle maailmanhallitukselle. Tämän takia tuo perustuslainmuutos: esteet alta pois.

Mitä perustuslain muutos merkitsee noine pykälineen Suomelle kansainvälisoikeudellisesti?

Summilla, joista ESM-, ERVV- ja kilpailukykysopimuksissa puhutaan, ei ole merkitystä.
Tarkoitus on sitoa velkaannuttamisella.

Rahajärjestelmämme on Velka = Raha = Ostovoima/Työpaikka = "Talouskasvu"
mutta koska valtio on luovuttanut "rahanluontioikeuden" yksityisille liikepankeille, pankit luovat rahan joilta valtio "ostaa" sen valtiolle valtion rahaksi. Ja maksaa tästä korkoa.
Velkaantumista ei siis voi estää, varsinkaan kun koron maksuun tarvittavaa rahaa ei luoda talousjärjestelmässä.

Kaikki, mitä Katainen, Kiviniemi & co höpäjävät muista keinoista, talouskasvun nostamisesta tahi rakenneuudistuksista on pötyä.

Yst.terveisin
Riikka Söyring

pahasti v***uuntunut metsätilan emäntä Heinävedeltä

Anonyymi kirjoitti...

Riikka Söyring kirjoittaa:

"Väistyvä eduskunta on lain hyväksynyt."

Valitettavasti tai onneksi kansalaiset eivät ole vielä tajunneet tilannetta, mutta sitä minä ihmettelen, että eikö missään mene maanpetoksen raja, jos ja vaikka Suomen eduskunnan/hallituksen myötävaikutuksella tehdään vallankaappaus, jossa on aivan käytännössäkin ohitettu demokratia?

Ei kai demokratiaan kuitenkaan kuulu, että vaaleilla valituilla poliittisilla päättäjillä on myös oikeus päättää Suomen itsenäisyydestä ja sen menettämisestä?!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä anonyymi,

maanpetossyytteiden eliminoimiseksi rukattiin 1990-luvun alussa rikoslain valtiopetospykäliä (mm. 13.luku, 1§ sekä 12 luku, 5§ ja 14§)

Ei enää "rikos kansanvaltaa vastaan" vaan "rikoksia poliittisia oikeuksia vastaan" jne.

EU:n myötä on laeista "harmonisoitu" pois käsitteet kansanvalta ja kansalaisoikeudet.

Tästä syystä myös tuo perustuslain 118§ "uudistaminen".

Osittain tällaisen toiminnan on mahdollistanut puoluetukijärjestelmä,joka on tehnyt puolueista veromarkoilla instituutioita kansalaisjärjestöjen sijaan.

Osittain on syynä tietojen pimittäminen ja suoranainen valehtelu eli tämä "keskeneräisistä asioista ei keskustella"-mentaliteetti.
Milloin keskustellaan, jos ei ennen päätöksentekoa?
Vasta päätöksen jälkeen, kun on jo liian myöhäistä? Ja mieluummin ei silloinkaan.

YT. Riikka Söyring

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymi,

täällä, vilkaise tätä http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/37696-laittomat-lainat-ja-muut-hallituksen-puuhat

YT. Riikka Söyring