Keihäsfinalistit Berliinin MM-kisojen 2009 esittelyssä, Ruuskasen akan poeka kolmas oikealta
1. Urheilun oikeusturvalautakunta on antanut tänään päätöksensä keihäänheittäjä Antti Ruuskasen valitukseen, joka koskee keihäänheittäjien valintaa Daegun MM-kisoihin. Ratkaisun sisältö ilmenee tiivistettynä lautakunnan ratkaisun johdosta laatimasta tiedotteesta.
Lautakunnan päätös kokonaisuudessaan löytyy tästä.
2. Oikeusturvalautakunta siis totesi, että Urheiluliiton valintapäätös miesten keihäänheiton osalta oli ilmoitettujen valintakriteerien vastainen siltä osin kuin MM-kilpailuihin oli valittu Sampo Lehtola eikä Antti Ruuskanen. Oikeusturvalautakunta kumosi Urheiluliiton hallituksen valintapäätöksen tältä osin.
3. Oikeusturvalautakunta katsoi, että siltä osin kuin Urheiluliitto oli valinnut keihäänheiton edustajiksi Ari Mannion ja Tero Pitkämäen eikä Antti Ruuskasta, valintapäätös ei ollut valintakriteereiden vastainen. Sen sijaan Ruuskasen ja Lehtolan välisen arvioinnin osalta lautakunta totesi, että Ruuskanen oli ollut Lehtolaa parempi kaikkien niiden kriteerien perusteella arvioituna, jotka Urheiluliiton ilmoittamissa valintakriteereissä oli mainittu. Tässä tilanteessa Urheiluliitolla ei ollut sellaista harkintavaltaa, että se olisi voinut ilmoitetuista valintakriteereistä huolimatta valita MM-kilpailuihin Ruuskasen sijasta Lehtolan. Näin ollen lautakunta katsoi, että Urheiluliitto ei ollut noudattanut ilmoittamiaan valintakriteereitä.
4. Asia on ratkaistu oikeusturvalautakunnassa kokoonpanossa Pertti Välimäki (pj.), Heikki Halila, Kristiina Rintala, Jukka Sippo ja Pekka Timonen. Lautakunnan sihteerinä toimi Timo Ojala. Lautakunnan ratkaisu syntyi äänestyksen (4-1) jälkeen siten, että yksi jäsen eli Pekka Timonen olisi jättänyt valituksen tutkimatta.
5. Pekka Timonen perusteli valituksen tutkimatta jättämistä koskevaa kannanottoaan näin:
"Lautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaan arvokisavalintaa koskeva valitus voidaan käsitellä, jos ”lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu”. Tässä toimivallan määrittelyssä on kysymys siitä, milloin urheilullinen ja luonteeltaan tarkoituksenmukaisuusharkinnaksi lukeutuva päätös voidaan ottaa oikeudellisesti arvioitavaksi.
Katson, että lautakunnan toimivaltaa on tulkittava suppeasti, sillä lähtökohtana on lajiliiton ja olympiakomitean urheilullisin perustein tekemä harkinta, joka lisäksi kuuluu niiden toiminnan ydinalueeseen. Valintapäätöksen oikeudellinen arviointi edellyttää siten, että lajiliitto tai Olympiakomitea on itse valintakriteerit asettamalla rajoittanut omaa harkintavaltaansa tavalla, joka muuttaa valintapäätöksen luonnetta ja perustaa oikeusturvalautakunnan säännöissä tarkoitetun toimivallan. Lisäedellytyksenä on, että valintakriteerit on asetettu lautakunnan sääntöjen 3 §:n edellyttämällä tavalla selkeästi.
Suomen Urheiluliitto on kiistatta rajoittanut omaa harkintavaltaansa asettamalla Daegun MM-kisojen valintakriteerit kokouksessaan 9.3.2011. Valintakriteerit ovat muilta osin oikeusturvalautakunnan sääntöjen tarkoittamalla tavalla selkeästi asetetut, mutta tilanteissa, joissa tulosrajan tehneitä urheilijoita on enemmän kuin MM-kisoissa kilpailukelpoisia urheilijoita sekä erikseen määritellyissä miesten keihään valintakriteereissä Urheiluliitolle on jätetty niin suuri harkintavalta, että lautakunnan sääntöjen 3 §:n mukainen kriteeri ei täyty. Näin ollen jätän valituksen tutkimatta".
Äänestyksen tuloksen jälkeen velvollisena osallistumaan valituksen käsittelyyn, Pekka Timonen ilmoitti olevansa lopputuloksesta samaa mieltä kuin lautakunnan enemmistö.
6. Minusta Pekka Timosen kanta valintapäätöksen valituskelpoisuuden osalta vaikuttaa järkevältä, vaikka toki myös vastakkaisen kannan puolesta voidaan esittää perusteita. Keihäänheittäjien valinta kisoihin on ollut tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuvan punninnan tulos ja päätös on tehty urheilullisin perustein eli sen mukaan, keillä kolmella A-rajan ylittäneellä heittäjällä on katsottu olevan parhaat mahdollisuudet menestyä MM-kisoissa.
7. Lautakunnan päätös, joka ei ole muodollisesti Urheiluliittoa sitova, mutta jota liitto on ilmoittanut siitä huolimatta noudattavansa, merkitsee siis sitä, että MM-kisoissa Suomessa edustavat miesten keihäänheitossa Ari Mannio, Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen. Kisoihin valittu Sampo Lehtola jää siis varamieheksi. Mannio, Pitkämäki ja Lehtola ovat matkustaneet kisapaikalle Etelä.Koreaan jo viime viikolla ja Antti Ruuskanen lähtee sinne huomenna.
8. Minusta Suomea kisoissa edustavan keihästrion oikea kokoonpano olisi puhtaasti urheilullisesti eli heittäjien nykykunnon perusteella tullut olla: Mannio. Ruuskanen ja Lehtola. Tero Pitkämäki ei olisi halunnut alun perin Lappeenrannan kisan jälkeen lähteä Daeguun, mutta Urheiluliiton valmennusjohto sai puhutuksi Pitkämäen pikapalaverin jälkeen ympäri ja pyörtämään päätöksensä. Tero Pitkämäen kausi on auttamattomasti ohitse, kun taas Sampo Lehtola on selvästi nousukunnossa. Valintahässäkkä ei ole voinut olla vaikuttamatta myöskään Antti Ruuskasen kuntoon, vaikka mies totta kai uhoaa nyt aivan muuta.
9. Veikkaan, että MM-kisoissa Pitkämäellä ja Ruuskasella tulee olemaan suuria vaikeuksia päästä karsinnoista loppukilpaluun. Jos pääsevät, niin he sijoittunevat sijoille 9-12. Ari Mannio tulee sen sijaan olemaan kahdeksan parhaan joukossa ja voi todella hyvän päivän sattuessa ottaa vaikkapa hopea- tai pronssimitalin. Keihään ylivoimainen ykkönen on jälleen kerran Norjan Andreas Thorkildsen.
10. Vielä hieman urheilun oikeusturvalautakunnan kokoonpanosta. Mielenkiintoista ja jotenkin jopa huvittavaa on se, että lautakunnan kokoonpanoon kuului kaksi KKO:n jäsentä, eli oikeusneuvos Pertti Välimäki puheenjohtajana ja oikeusneuvos Jukka Sippo jäsenenä. Tämä on vain yksi esimerkki sitä, millaisia sivutoimia Suomen ylimmän tuomioistuimen jäsenellä on erilaisia lautakunnissa ja muissa vastaavissa elimissä - välimiesoikeuksista nyt puhumattakaan. Myös lautakunnan sihteerinä toiminut oikeussihteeri Timo Ojala on "KKO:n miehiä."
11. Luulisin, että muista maista tuskin missään vastaavanlaisiin lautakuntiin olisivat tuppautumassa maan ylimmän tuomioistuimen tuomarit eikä heitä oltaisi sinne erilaisten järjestöjen toimesta myöskään tuputtamassa. Sen verran ylimmän tuomioistuimen ja tuomareiden arvostusta samoin kuin asianosaisten tuomareiden omantunnon arvoa eri maiden ylimpien oikeuksien jäseniltä löytyy - siis muualla kuin Suomessa.
12. Mutta ehkäpä KKO:n jäseniä "ajaa" tällaisten poppoiden jäseniksi se, että niiden jäsenet voivat tietyissä tapauksissa toimia myös välimiehinä. Tämä koskee myös urheilun oikeusturvalautakuntaa. Sääntöjensä mukaan lautakunta voi nimittäin osapuolten niin sopiessa toimia välimiesoikeutena urheilujärjestötoimintaan liittyvissä taloudellisissa kysymyksissä kuten sopimusriidoissa. Tällöin lautakunnan menettelyssä noudatetaan välimiesmenettelystä annettua lakia. - Tietenkin myös lautakunnan jäsenten palkkiotaksat noudattavat tuolloin välimiehille yleensä maksettavia (huimia) palkkioita. Valitusinstanssina toimiessaan lautakunnan jäsenten palkkiot lienevät sen sijaan kohtuullisia.
13. Erilaiset urheilujärjestöt ovat valinneet lautakuntaan kaikkiaan 20 jäsentä, joista lautakunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan kokoonpano määräytyy seuraavasti:
Valittaja ja vastapuoli voivat kumpikin halutessaan nimetä kokoonpanon yhden jäsenen lautakunnan jäsenistä. Puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kutsuu kuhunkin kokoukseen lisäkseen tarvittavan määrän jäseniä noudattaen mahdollisuuksien mukaan vuorotteluperiaatetta ja ottaen huomioon tiedossaan olevat esteellisyysnäkökohdat.
Lautakunnan jäsen ei saa toimia lautakunnassa asiamiehenä tai avustajana
Puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja voi määrätä asian käsiteltäväksi täysistunnossa, mikäli hän katsoo yhdenmukaisen ratkaisukäytännön tai asian laadun sitä vaativan.
Kun lautakunta toimii välimiesoikeutena se on kolmijäseninen, elleivät osapuolet sovi yhdestä välimiehestä. Kolmijäseniseen välimiesoikeuteen molemmat osapuolet nimeävät yhden jäsenen. Puheenjohtajana on lautakunnan puheenjohtaja tai hänen nimeämänsä jäsen. Jos asianosainen ei käytä nimeämisoikeuttaan, lautakunnan puheenjohtaja nimeää myös välimiehenä toimivan jäsenen.
14. Olin jostakin lukevinani lautakunnan sihteerin maininneen, että viisijäsenisen kokoonpanon jäsenet valittaisiin arpomalla. Lautakunnan säännöissä ei kuitenkaan puhutaan mitään arpomisesta. Niin tai näin, niin vaikuttaa aika "metkalta", että lautakuntaan on sattunut tässä tapauksessa kuulumaan kaksi KKO:n jäsentä; toki puheenjohtajalla on itse oikeutettu paikka kokoonpanossa. Lautakunnan varapuheenjohtaja on hovioikeudenneuvos Risto Jalanko Helsingin hovioikeudesta.
15. Lautakunnan muista jäsenistä ko. "keihäsjutussa" voidaan todeta, että OTT Heikki Halila on urheiluoikeuden professori, vai olisiko nykyisin siviilioikeuden professori, Helsingin yliopistosta. OTT Pekka Timonen on valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön johtaja ja Kristiina Rintala puolestaan entinen asianajaja ja nykyisin Suomen Kulttuurirahaston asiamies. Kristiina Rintala on Vaasan hovioikeuden eläkkeellä olevan presidentin Erkki Rintalan tytär.
16. Tässä vielä urheilun oikeusturvalautakunnan jäsenistö kokonaisuudessaan; suluissa se se "taho" tai ne tahot, jotka ovat esittäneet jäsentä lautakuntaan:
puheenjohtaja Pertti Välimäki (SLU); varapuheenjohtaja Risto jalanko (Urheiluoikeuden yhdistys ja SLU) sekä rivijäsenet Antti Aine (Suomen Urheiluliitto, Pesäpalloliitto ja Jääkiekkoliitto); Erkki Aurejärvi (SLU); Pia Ek (Urheiluoikeuden yhdistys ja Taitoluisteluliitto); Heikki Halila (Urheiluoikeuden yhdistys); Matti Hiltunen (TUL); Jarmo Hirvonen (Miekkailuliitto); Helena Jaatinen (SLU); Elias Kajander (SLU); Tuomas Ojanen (SLU); Mika Palmgren (Urheiluoikeuden yhdistys ja Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni); Marja Ramm-Schmidt (Urheiluoikeuden yhdistys); Juha Rantasila (Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni); Olli Rauste (Urheiluoikeuden yhdistys); Hannu Rautiainen (Urheiluoikeuden yhdistys ja Palloliitto); Kristiina Rintala (Urheiluoikeuden yhdistys ja Svoli); Hilkka Salmenkylä (Urheiluoikeuden yhdistys); Jukka Sippo (SLU); Pekka Timonen (Urheiluoikeuden yhdistys) ja Jukka Virtanen (Suomen Palloliitto). - Jäsenistä Rauste, Rautiainen, Ek ja Salmenkylä ovat myös urheiluoikeuden yhdistyksen hallituksen jäseniä.
17. Niin, mikähän olisi mahtanut olla lautakunnan päätöksen lopputulos keihäsjutussa, jos lautakunnan kokoonpanoon olisivat "arvonnan" tuloksena valikoituneet vaikkapa jäsenet Matti Hiltunen, Jarmo Hirvonen, Juha Rantasila ja Jukka Virtanen. Kuten tiedämme, arpa on usein varsin oikullinen...
18. Jäämme nyt jännittyneinä seuraaman Daegun kisoja ja erityisesti miesten keihäänheittoa. Osuikohan oikeusturvalautakunnan päätös myös urheilullisesti nappiin?
19. Muuten, tapahtuiko oikeusturvalautakunnan menettelyssä menettelyvirhe ja vieläpä karkea sellainen? Nythän Sampo Lehtola joutuu jäämän MM-kisojen ulkopuolelle. Minusta häntä olisi pitänyt kuulla lautakunnan toimesta. Lautakunta ei kuitenkaan varannut Lehtolalle tilaisuutta tulla kuulluksi! Näin siis siitä huolimatta, että lautakunnan päätös koskee, ei vain Ruuskasen, vaan myös Lehtolan oikeusturvaa.
20. Tästä puutteesta ja yleensä lautakunnan päätöksestä kyllä kuullaan vielä myöhemmin. Näin varsinkin, jos Ruuskanen epäonnistuu kisoissa ja Lehtola paiskaa heti kisojen jälkeen, vaikkapa Ruotsi-ottelussa, keppiä 85 metriä!
9 kommenttia:
OIkeusturvalautakunta katsoi päätöksessään ettei suullinen käsittely ollut tarpeen. Mutta entä katselmus?
Minusta olisi voitu menetellä niin, että lautakunta - joko viisijäsenisenä tai vaikkapa kokonaisuudessaan - olisi matkustanut Antti Ruuskasen kanssa Daeguun ja siellä olisi suoritettu katselmus kaikkien neljän heittäjän nykykunnosta.
Siis jonkinlainen karsintakilpailu. Mittamiehenä olisi toiminut oikeussihteeri Timo Ojala, jotta puolueettomuus olisi ollut taattu eikä mittahävikkiä olisi tullut.
Vasta tämän katselmuksen jälkeen lautakunnalla olisi ollut riittävät kisaeväät tehdä päätös jutussa.
Myös videoyhteyttä olisi voitu yrittää malliin: Regeringens proposition 2007/08:139. En modernare rättegång – några ytterligare frågor
Ei, kyllä välittömyys olisi edellyttänyt, että kaikki neljä olisivat olleet lautakunnan katsastettavana.
Ruuskanen on ollut viime päivät "lintumetsällä", sillä sorsastus alkoi 20.8.
Mitä tämä on vaikuttanut Antin kuntoon?
Muuten, tapahtuiko oikeusturvalautakunnan menettelyssä menettelyvirhe ja vieläpä karkea sellainen?
Nythän Sampo Lehtola joutuu jäämän MM-kisojen ulkopuolelle. Minusta häntä olisi pitänyt kuulla lautakunnan toimesta.
Lautakunta ei kuitenkaan varannut Lehtolalle tilaisuutta tulla kuulluksi! Näin siis siitä huolimatta, että lautakunnan päätös koskee, ei vain Ruuskasen, vaan myös Lehtolan oikeusturvaa.
Tästä kyllä kuullaan vielä myöhemmin. Näin varsinkin, jos Ruuskanen epäonnistuu kisoissa ja Lehtola paiskaa heti kisojen jälkeen, vaikkapa Ruotsi-ottelussa, keppiä 85 metriä!
Oikeusturvalautakunta on kuullut Ruuskasen valituksesta vain Urheiluliittoa, jota se on pitänyt Ruuskasen vastapuolena.
Muodollisesti lautakunnan päätös ei tosin ole Urheiluliittoa sitova. Toisaalta liitto on ilmoittanut, että se sitoutuu noudattamaan lautakunnan päätöstä. Tämä on varmasti ollut lautakunnan tiedossa.
Minusta Lehtolan oikeusturva on edellyttänyt, että hänelle olisi varattu tilaisuus tulla kuulluksi Ruuskasen valituksen johdosta. Lautakunnan päätös vaikuttaa selvästi Lehtolan asemaan ja koskee hänen oikeusturvaansa.
Joo, näinhän se on tuon kuulemisen suhteen.
Kyllä taas olisi tarvittu lautakunnassa myös prosessioikeudellista osaamista!
Antti Ruuskasen valitus on suunnattu muodollisesti van Urheiluliittoa ja sen tekemää päätöstä vastaan. Oikeusturvalautakunnan ratkaisussa Ruuskasen valitus esitetään lyhennetyssä ja referoidussa muodossa, ei siis sellaisenaan.
Ehkä näin on tehty tarkoituksellisesti lautakunnan ja sen sihteerin toimesta eli juuri sen takia, ettei päätöksestä näkyisi, että valituksessa on kritisoitu nimenomaan kuulematta jätetyn Sampo Lehtolan valintaa.
Muistan lukeneeni lehdistä, että Ruuskanen ja hänen asiamiehensä Hirvonen - samoin kuin Ruuskasen valmentaja Aki Parviainen - ovat nimenomaan todenneet, ettei Ruuskasella ole mitään Ari Mannion ja Tero Pitkämäen valintaa vastaan.
Toisin sanoen Ruuskanen on halunnut valituksellaan pudottaa joukkueesta ainoastaan Sampo Lehtolan, jota vastaan hänen valituksensa on tähdätty.
Tämän vuosi Lehtolaa olisi pitänyt minusta ilman muuta kuulla valituksen johdosta.
Antti Ruuskasen asiamies Iltalehdessä 16.8.:
- Me haluamme (MM-valintaan) korjauksen. Valintakriteerit eivät toteutuneet yhdessäkään asiassa, Ruuskasen asioita hoitava Jarmo Hirvonen kertoi.
Hirvosen mukaan koko kesän näytöillä piti olla suuri painoarvo. Lisäksi valinnoissa piti huomioida erityisesti Kalevan kisat, Pihtiputaan keihäskarnevaalit ja keskinäiset voitot.
- Antti voitti esimerkiksi Sampo Lehtolan molemmissa tärkeissä kilpailuissa ja keskinäiset voitot ovat 5-1, Hirvonen sanoi.
Valitus on tähdätty siis ensi sijassa Sampo Lehtolan valintaa vastaan.
Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 19 §:ssä sanotaan näin:
Asianosaisten kuuleminen
Valittajalle ja muulle asianosaiselle on ennen päätöksentekoa varattava tilaisuus lausua toisen asianosaisen vaatimuksista ja sellaisista asian käsittelyn aikana hankituista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun.
--
"Muulle asianosaiselle". Minusta muista asianosaisia ovat asiassa olleet Urheiluliitto ja Sampo Lehtola, joka tosiasiallisesti lautakunnan päätöksellä tipautettiin joukkueesta varamiehesi.
Ainoastaan Urheiluliitoa kuultiin. Lehtolaa ei kuultu.
Paha virhe.
Lähetä kommentti