HS on kirjoittanut aiemmin myös oikeusneuvosten salaisista sivutoimista1. "Valtionyhtiöiden ylin virkamies on hoitanut salaisia sivutoimia." Näin otsikoi Helsingin Sanomat näyttävästi tämänpäiväisessä numerossaan. Ko. virkamiehellä tarkoitetaan valtion omistajaohjausyksikön päällikköä Pekka Timosta, joka on koulutukseltaan kauppaoikeudesta väitellyt oikeustieteen tohtori (OTT). Pekka Timosen nimi on putkahdellut viime päivinä taajaan lehtien sivuilla, sillä hän on lukuisten muiden toimiensa ohella myös Finnairin hallituksen jäsen.
2. Helsingin Sanomien juttu löytyy kokonaisuudessaan tästä.
3. Mitä laki sanoo virkamiehen sivutoimista? Valtion virkamieslain (750/1994) 18 §:n 1 momentin mukaan mukaan virkamies ei saa ottaa vastaan eikä pitää sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta myönnä hänelle siihen lupaa. Tuomari tai tuomioistuimen esittelijä ei saa ottaa vastaan tai pitää mitään sivutointa, ellei tuomioistuin hakemuksesta myönnä siihen lupaa. Sivutoimilupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoitettuna. Sivutoimilupa voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. (11.5.2001/387)
4. Virkamieslain 18 §:n 2 momentin mukaan sivutoimiluvan myöntämistä harkittaessa on otettava huomioon, että virkamies ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista taikka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa.
5. Virkamieslain 18 §:n 4 momentti sisältää "huippusalaisen" säännöksen. Sen mukaan nimittäin "sivutoimen harjoittamista koskevan ilmoituksen tai lupahakemuksen yhteydessä esitetyt tiedot välimiesoikeusriidan asianosaisista ovat salassa pidettäviä. (11.5.2001/387)." Kyseinen säännös perustuu siihen, että välimiesriidat, toisin kuin tuomioistuimissa käsiteltävät asiat, halutaan käydä julkisuudelta piilossa, sillä riidan osapuolina olevat liikeyritykset yms. eivät halua saada sellaista yleensä aina enemmän tai vähemmän negatiivista julkisuutta, mitä oikeusriidoista puhuminen julkisuudessa useimmiten aiheuttaa.
6. Kuten HS:n jutusta ilmenee, Pekka Timonen on saanut välimiestehtäviin hakemuksen perusteella asianmukaisen sivutoimiluvan. Luvan on myöntänyt ministeriön eli tässä Timosen tapauksessa siis valtioneuvoston kanslian virkamiesjohto; tuskinpa lupaa on tarvinnut kysyä ministeriltä asti. Edellä mainittu virkamieslain 18 §:n 4 momentin säännös huomioon ottaen Pekka Timonen ja VVM ovat saaneet kertoa Timosen välimiestehtävistä julkisuuteen vain sen, moneenko sivutoimeen Timonen on saanut luvan ja milloin nuo luvat on myönnetty.
7. Kaikki muu onkin sitten salaista. Timonen tai hänen esimiehensä eivät saa kertoa julkisuuteen sivutoimien yksityiskohtia eli esimerkiksi tarkemmin sitä, minkälaisia nuo riita-asiat ovat olleet tai mitkä yhtiöt tai yritykset ovat olleet ko. välimiesriitojen osapuolina, onko Timonen toiminut kenties välimiesoikeuksien puheenjohtajana vai jommankumman osapuolen nimeämänä välimiehenä tahi kumpi osapuoli on jälkimmäisessä tapauksessa nimennyt Timosen "omaksi" välimiehekseen. Se tiedetään jo lain perusteella, että koska Timonen on saanut välimiestehtäviin asianomaisen luvan, hän on myös saanut käyttää sivutoimien hoitamiseen virka-aikaa.
8. Kuten HS:n jutussa todetaan, kyseisessä tapauksessa kenenkään ulkopuolisen on mahdotonta arvioida, miten mainitut sivutoimet ovat tosiasiallisesti vaikuttaneet Timosen virkatyön hoitamiseen. Timonen itse sanoo ymmärtävänsä, että salattavat toimet voivat näyttää ongelmallisilta julkisuudessa. Tätä hän ei ajatellut silloin, kun otti vastaan sivutoimet. "Tässä on lähdetty siitä, että ministeriön johto tietää, ja se riittää", Timonen sanoo.
9. Niinpä niin, kun sivutoimilupa on saatu, vastuu siirtyy siis kokonaan virkamiehen esimiehelle ja ministeriön johdolle! Hitot, vastatkoot he, kun ovat kerran menneet (mulle) sivutoimiluvan myöntämäänkin! Eihän virkamiesparalta nyt sentään voi mitä tahansa vaatia! Kun hyväpalkkainen sivutoimi on kerta kiikarissa, niin se rynnätään tietenkin ottamaan vastaan suin päin ilomielin ajattelematta lainkaan virkamieslain 18 §:n 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä. Sivutoimilupa, pyh, se nyt vain on pelkkä muodollisuus, sehän tulee kuin Manulle illallinen. Jos kerran jäbä vastaa komeasti koko hemmetin valtion omistajanohjauksesta eli finnaireista sun muista firmoista, niin kyllä kai hän nyt, saamari vieköön, osaa ja saa yhden sivutoimenkin hoitaa, virka-ajalla tietty!
10. No mutta jätetäänpä nyt tämä Timosen Pekka selvittelemään omia sivutoimiaan ja siinä sivussa muitakin toimiaan, kyllä hänellä niissä selvittämässä näyttää riittää yllin kyllin. Palataan otsikkoon. Näin sen takia, että, että kuten varmaan jo hyvin tiedämme, erilaisia sivutoimia ja etenkin välimiestoimeksiantoja on siunaantunut runsaasti myös maamme ylimmän tuomioistuimen eli korkeimman oikeuden (KKO) jäsenille.
11. Onko tämä ookoo, vai pitäisikö sivutoimista ainakin välimiestehtävät kieltää korkeimman oikeuden jäseniltä kokonaan? Olen vastannut tähän kysymykseen monasti aiemminkin samalla tavalla ja vastaan yhä edelleen: Kyllä, totta helkkarissa ne pitäisi kieltää! Pitäisihän tässä valtakunnassa ja korkeimman oikeuden jäsenten ahneudellakin nyt sentään joku raja ja roti olla!
12. Korkeimman oikeuden jäsenellä, kuten muillakaan tuomareilla, ei ole kiinteää virka-aikaa, joten siinä mielessä välimiestehtävät eivät vaikuta ongelmallisilta. Toki tuntuisi siltä, ettei esimerkiksi KKO:n jäsen voisi millään hoitaa omaa virkaansa, jos hän ansaitsee, kuten on tapahtunut lähes harva se vuosi, välimiestoimeksiannoistaan jopa 2-3 taikka neljäkin kertaa enemmän kuin tuomarinviran hoitamisesta. Mutta mehän emme tiedä, ovatko nuo välimiestehtävät loppujen lopuksi niin kovin työläitä ja aikaa vieviä, vaikka palkkioiden suuruudesta voisi niin päätellä. Ehkä välimiestehtävät ovatkin jokseenkin simppeleitä ja siistejä hoitaa, eli juju onkin siinä, että on vain tullut ikään kuin tavaksi laskuttaa niistä huimia palkkioita. Välimiesjuttujen osapuolet ovat usein niin suuria firmoja, ettei niiden menoissa tunnu missään maksaa "hyville tuomareille" (ja hyville veljille) kunnon palkkioita jutun laatuun tai laajuuteen tiukkapipoisesti tuijottamatta. Voidaan ajatella, että kun maksaa välimiehinä esiintyville valtion "palkkakuopassa" oleville tuomareille kunnolla, niin se saattaa hyvinkin kannattaa sitten tulevaisuudessa, kun nämä samat välimiestuomarit ratkovat omissa oikeudessaan kyseisten firmojen muita juttuja.
13. Niin tai näin, olen joka tapauksessa sitä mieltä että erityisesti ylimpien oikeusasteiden jäseniltä edellytettävä riippumattomuus edellyttää, että he eivät hoida ainakaan täysin salaisia sivutoimia, joista ulkopuoliset eivät voi saada mitään tietoa. Tällöin kukaan ei siis voi arvioida, miten esimerkiksi välimiestehtävien jatkuva ja ylenmääräinen hoitaminen vaikuttaa tuomareiden asenteisiin ja heidän käytännön toimintaansa. Tärkeintä tässä on se, minkälaisen vaikutelman ihmiset saavat ylimmän oikeusasteen jäsenten salaisista välimiestehtävistä ja sen myötä koko tuomioistuinlaitoksen riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta. Minusta tuntuu, että ylimmän oikeuden tuomareiden salaiset välimiestehtävät eivät lisää ihmisten luottamusta korkeimpaan oikeuteen, vaan ovat päin vastoin omiaan nakertamaan koko tuomioistuinlaitoksen uskottavuutta.
14. Virkamieslain 18 §:n 4 momentin säännös, joka määrää pidettäväksi salassa sivutoimen harjoittamista koskevan lupahakemuksen yhteydessä esitettävät tiedot välimiesoikeusriidan osapuolista, on toki ymmärrettävä. Mutta kun näin kerran on, niin siitä pitäisi ehdottomasti seurata, etteivät tuomarit, eivät ainakaan KKO:n ja KHO:n tuomarit, saa hoitaa välimiestehtäviä, eivät edes välimiesoikeudenpuheenjohtajana, eikä heille siis tule myöntää niitä koskevia sivutoimilupia. Oikeusvaltiossa lainkäytölle asetettava avoimuus ja läpinäkyvyys ei kerta kaikkiaan salli, että ylimmät tuomarit hoitavat salaisia sivutoimia, joista ulkopuolisilla ei ole mahdollisuutta saada tietoja eikä siten kontrolloida välimiestuomareiden riippumattomuutta ja puolueettomuutta.
15. Olen kirjoittanut tässä blogissa aika usein tuomarietiikasta ja siitä, mitä eettisiä vaatimuksia tuomarin työlle voidaan kohtuudella asettaa; viimeksi edellisessä blogijutussa n:o 555. Tuomareiden välimiestehtävien ja mahdollisten muiden salaisten sivutoimien hoitaminen sotii selkeästi tuomarinetiikkaa vastaan. Suomen tuomariliiton laatimissa tuomarin eettisten periaatteiden luonnoksessa lausutaan muun muassa, että tuomarin riippumattomuus edellyttää riippumattomuutta paitsi lainsäätäjästä ja toimeenpanovallasta, "myös vapautta sidoksista muihin yhteiskunnallisiin vallankäyttäjiin, kuten talouselämän ja tiedotusvälineiden edustajiin."
16. Todella riippumaton tuomari ei voi, vaikka KHO:n ex-presidentti Pekka Hallberg muuta väittääkin, olla osallisena poliitikkojen ja talouselämän vaikuttajien muodostamissa hyvä veli -verkostoissa. Suurten yritysten välimiesriitojen ympärille on muodostunut ja muodostuu yritysjuristeista, asianajajista ym. lakimiehistä koostuvia välimiesverkostoja, joihin yritetään haalia mieluusti mukaan myös tuomareita. Tätä kehitystä ei voida pysäyttää muutoin kuin kieltämällä ylimpien oikeusasteiden jäsenten osallistuminen välimiestehtäviin.
22 kommenttia:
Samoin on myös riippumattomuuden kannalta ongelmallisia vakuutusoikeudessa olevat lääkärijäsenet, jotka ovat tuomioistuimen jäseniä ja siis tuomareita sivutoimisesti.
Tilanne olisi sama, jos suuren firman lakiosaston päällikkö olisi sivutoimenaan hoitamassa korkeimman oikeuden oikeusneuvoksen virkaa. Herättäisikö tämä luottamusta KKO:ta kohtaan, vaikka sivutoiminen tuomari jääväisikin itsensä luonnollisesti, jos oman firman riita-asiaa käsiteltäisiin korkeimmassa oikeudessa.
Vakuutusoikeuden lääkärijäsenten asenteiden voi odottaa olevan päätoimisen työnantajan tahon taskussa. Niin kuin käytännössä sitten onkin vakuutusoikeuden ratkaisulinjassa nähtävissä.
Osakeyhtiölain lunastusvälimiesmenettelyjen kokoonpanot ovat muuten julkisia ja löytyvät tästä:
http://www.keskuskauppakamari.fi/Palvelut/Asiantuntijapalvelut/Lunastuslautakunta/Listaus-lunastusmenettelyista-2003-2011
Kommentista ei ilmennyt, kenen tai keiden palveluksessa nuo vakuutusoikeuden lääkärijäsenet ovat.
Nyt ei ole tarkoituksena käsitellä vakuutusoikeuden lääkärijäseniä tai heidän riippumattomuuttaan. Yritetään siis pysyä teemassa eli päivän epistolatekstissä!
Lunastusvälimieskokoonpanoissa esiintyvä presidentti Ingvar Krook on eläkkeellä olevan Vaasan HO:n presidentti.
Tästä tulikin mieleen, että välimiestehtävät sopisivat hyvin eläkkeellä oleville oikeusneuvoksille ja muille eläkeläistuomareille, joita maassa pilvin pimein.
MIksi siis firmojen ym. pitää saada välimieheksi vielä virassa olevia? Tätä voidaan hiukka ihmetellä. Lasketaanko todella, että virassa olevat voisivat vaikuttaa firmojen juttuihin tuomarina asioihin omassa tuomioistuimessaan?
Jos kerran jonkun kuitenkin suhteellisen pienen virkamiehen kuten Pekka Timosen välimiestehtävistä tehdään valtalehdessä noinkin iso juttu, niin kyllä silloin maan ylimmän oikeuden tuomareiden salaisista välimiestehtävistä ja rahakkaista välimiespalkkioista pitäisi otsikoida koko sivun laajuudelta.
OIkeusneuvokset ovat po. suhteessa verrattavissa oikeusministeriin tai vaikkapa pääministeriin.
Mitä sanottaisiin, jos paljastuisi, että esim. oikeusministeri tai pääministeri on "sivutöikseen" hoitanut pari salaista välimiesjuttua?
"Suurten yritysten välimiesriitojen ympärille on muodostunut ja muodostuu yritysjuristeista, asianajajista ym. lakimiehistä koostuvia välimiesverkostoja"
Eiköhän OTT Pekka Timonen kuulu tuohon verkostoon. Omistjaohjausyksikkö käyttää apunaan suurten asianajo- ja tilintarkastustoimistojen palveluja isoilla summilla. Eiköhän siinä aina Timosenkin nimi muistu mieleen, kun noita välimiehiä etsitään?
Luulenpa, ettei Timonen pidä itseään pikkuvirkamiehenä. Varmaan loukkaantuu moisestä vähättelystä.
Sorry, tarkoitus ei ollut paha!
Vuoden 2010 verotoetojen mukaan KKO:n presidentti tienasi noin 151000 euroa ja ylijohtaja Timonen noin 189000 euroa.
Joopa joo, mutta KKO:n presidentti ei istukaan välimiesjuttuja, joita varmaan olisi hänelle tarjolla. Tämä selittää eron.
Oikeusneuvos Mikko Tulokas tienasi vuonna 2010 yht. 500 000 euroa, joten vielä riittää Timosella kirittävää!
KKO:n presidentin osallistumista välimiestehtäviin ei ole kai missään kielletty. Mutta täytyyhän, Herra paratkoon, KKO:ssa olla sentään joku, joka myöntää Tulokkaalle ja kumppaneille lupia välimiestehtäviin! Se on juuri presidentti tai hänen johdollaan toimiva kokoonpano.
Ingvar Krook, jonka nimi tuli edellä esille, oli oikeusneuvoksena 90-luvulla. Hän kertoi kieltäytyneensä hänelle tuolloin tarjotuista välimiestehtävistä. Syynä oli Krookin mukaan se, että kun hän yritti hoitaa virkatyönsä KKO:ssa mahdollisimman hyvin ja kunnollisesti, hänelle ei jäänyt kerta kaikkiaan aikaa sivutointen hoitamiseen!
Olen lukenut ainakin päällisin puolin kaikki KKO:n 1980-luvulta lähtien antamat ennakkopäätökset. Voin sanoa, että Krookin kynänjälki näkyy selkeästi niiden siviili- ja kauppaoikeutta koskevien juttujen tuomioista, joita hän on ollut KKO:n kokoonpanoissa mukana ratkaisemassa ja perustelemassa. Ratkaisut on kauttaaltaan hyvin perusteltuja.
Hyviä havaintoja! Pieni täsmennys vain: Pekka Timonen ei ole VVM:n vaan valtioneuvoston kanslian virkamies.
Valtio ei muuten kovin hyvin tienaa Finnairilla toisin kuin esimerkiksi Ilmarinen (IS tänään).
Mitäpä tapahtuu, jos asianosainen tekee KKO:ssa jääviysväitteen ( saamansa sisäpiiriitiedon perusteella) asiaa käsittelevästä tuomarista sillä perusteella, että väittää tämämn olleen vastapuolen hyväksi päätyneessä jutussa välimiehenä.Onko väitten esittäjällä näyttövelvollisuus ?? Tulleeko hässäkkä ??
Kenpä tietäis' sen, mitä tapahtuu, jos joku esittää KKO:ssa ko. jääviysväitteen?
Jotenkin vain tuntuu siltä, että itse pääasian osalta väitteen esittävälle osapuolelle ei kävisi KKO:ssa kovinkaan hyvin!
No niin, Kunigundehan sen kekkasi! Taivas varjele, miksei tuo ole tullut itselle mieleen:
Eläkeläiset ovat epämiellyttäviä, joten eihän heitä, Herra paratkoon, voi sen vuoksi valita mihinkään hommiin, ei edes välimiehiksi!
Ei hätää. Kuudessa vuodessa tämäkin ongelma on ratkaistu. Meillähän on arvojohtaja.
On aivan selvää, että Niinistö tarttuu tähän asiaan. Onhan hän juristi ja muutenkin oikeuden puolella. Pientä ohjeistusta ja huomiointia ja lainsäädäntötyö lähtee liukkaasti käyntiin.
Muuten, voisiko tasavallan presidentti toimia välimiehenä? Eihän sitä ole kai missään kiellettykään.
Mäntynimessä olisi erinomaiset tilatkin välimiesten kokoontua.
Nyt Timonen on saanut professorikaverinsa Helsingin yliopiston kauppaoikeuden professori Seppo Villan ja Turun yliopiston siviilioikeuden professori Jukka Mähösen toteamaan, että hän on toiminut juridisesti aivan oikein. Ovatkohan herrat istuneet samoissa välimiesoikeuksissa?
Proffien mukaan oli ihan oikein maksaa bonuksia ja olla kertomatta niistä ministereille. Jopa valtion omistajaohjauksen säännöt eivät koske Finnairia, kun yksi omistaja ei voi sanella ohjeita. Eikä palkkioitakaan voi palauttaa, kun ohjeet eivät koskeneet juuri näitä bonuksia vaan niitä toisia.
Että sillä lailla. Kun toisella käsellä laatii ohjeita ja toisella kädellä niitä viskaa silppuriin, niin siinä on OTT Timosella päivän hommat pulkassa.
Laillisesti oikein, moraalista viis.
Vihdoin Hautala heräsi. En ymmärrä miksi antoi OTT Timoselle mahdollisuuden erota Finnairin hallituksen jäsenyydestä, kun muille tarjottiin hieman häpeällisempi erotuspäätös. Nimenomaan OTT Timosen touhuilu on ollut ala-arvoista.
Ehdottomasti samaa mieltä JV kanssa. Kaikilta istuvilta tuomareilta pitää kieltää sivutoimet siis myös välimiestehtävät. Kuten JV on useasti todennut ei riitä että he ovat riippumattomia ja puolueettomia vaan heidän on myös näytettävä siltä. JV voisi hiukan valottaa kuinka asia on hoidettu muissa länsimaissa?
Lähetä kommentti