323. Minä en yksinkertaisesti hoksannut - kysykää vaikka Jordanilta!

Kysykää vaikka Jordanilta!

Matti Vanhanen, Vuoksenrannan Säde, kertoi viime keskiviikkoiltana TV 1:n A-plus-ohjelmassa, että oli jo viime vuoden elokuussa, siis vielä pääministerinä ollessaan, tiedustellut työsaantimahdollisuuksia Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajalta Kari Jordanilta. Tällä yhteydenotollaan Jordaniin ja UMP:n pääjohtaja Jussi Pesoseen Vanhanen todisteli, että hän oli tehnyt päätöksensä luopua pääministerin paikalta jo hyvissä ajoin ennen oikeuskansleri Jaakko Jonkan aloittamaa jääviystutkintaa.

TV-studiossa Vanhanen esiintyi hieman hermostuneen tuntuisesti. Hän kehotti kahteen otteeseen kysymään Jordanilta, jos hänen omaa kertomaansa yritystä hakeutua töihin metsäteollisuuteen ei muuten uskottaisi. Pointti on siinä, ettei kukaan vain kuvittelisi hänen, pääministerin, eronneen tehtävistään vaalirahoitussotkun tutkimusten takia. Tämän epäilyn torjuminen tuntuu olevan Vanhaselle hirmuisen tärkeä asia, niin tärkeä, että hän saattoi paljastaa hieman nolosti päättyneen yrityksen siirtyä kesken kaiken metsäteollisuuden leipiin.

Metsäteollisuus on vahvistanut, että Vanhanen oli ottanut työnhaun merkeissä yhteydessä, mutta muuten asiaa ei ole haluttu kommentoida. On arveltu, että pääministeri ei kelvannut töihin Metsäteollisuuden toimitusjohtajaksi siksi, että metsäteollisuus ei halunnut palvelukseensa korkean tason poliittista toimijaa. Metsien miehet luultavasti pelkäsivät myös sitä, mitä kaikkea Nuorisosäätiön tutkinta voisi tuoda tullessaan Matti Vanhasen osalta. Vanhasen julkisuuskuva ei siis ollut pelkästään myönteinen.

Vanhanen yritti pestautua metsäteollisuuden leipiin luultavasti siksi, että hän uskoi olevansa metsäpatruunoiden suosiossa. Olihan Vanhasen II-hallitus puolittanut vuonna 2008 puunmyyntitulojen verotuksen kahdeksi vuodeksi, kun metsäjohtajat olivat kilvan kauhistelleet puun loppumista Venäjän määräämien puutullien ja heikon kotimaisen raakapuutarjonnan vuoksi kokonaan.

Pääministeri Vanhasen paineensietokykyä on pidetty erinomaisena. Mutta oliko se sittenkään niin hyvä, mitä ulospäin näytti? Jossakin on vika, jos enemmistöhallituksen pääministeri, joka oli toiminut pääministerinä jo 5-6 vuotta ja ilmoittanut tavoittelevansa vielä kolmatta pääministerikautta, haluaakin yht´äkkiä eroon koko politiikasta ja yrittää ikään kuin paniikissa hakeutua yhden teollisuusalan edunvalvontajärjestön johtajaksi. Mistä Vanhanen pelästyi ja meni paniikkiin?

Vanhanen kertoi tv-ohjelmassa eronsa syyksi perhesyyt, joiden vuoksi hän päätti jo elokuussa 2009 luopua sopivan hetken tullen politiikasta kokonaan. Mistään vakavasta asiasta, kuten esimerkiksi sairaudesta, ei kuitenkaan ollut kysymys, vaan siitä, että hänen kaksi lastaan olivat muuttaneet äitinsä ja Matin ex-vaimo Merjan luokse Lappiin. Matilla oli kuulemma ollut pääministerin tehtävien takia vaikea saada viikonloppuja vapaaksi lasten tapaamista varten.

Vanhasen lapset eivät ole enää pieniä. Tytär Annastiina on syntynyt vuonna 1991 ja poika Juhana vuonna 1994. Tytär tuli siis jo viime vuonna täysi-ikäiseksi ja poikakin täyttää tänä vuonna jo 16 vuotta. Lapset muuttivat asumaan äitinsä luokse Lappiin luultavasti osin sen vuoksi, että Matin naisystävät ja uusperheet vaihtuivat aika tiuhaa tahtia; milloin Matti seurusteli Susanin tai Merikukan, milloin taas Sirkan kanssa. Levotonta elämäähän tuollainen tietysti on.

Vanhasen tytär Annastiina valittiin muuten kuluneen kesän pääsykokeissa opiskelemaan oikeustiedettä Lapin yliopistoon. Onnittelut tästä koko perheelle! Lapissa tehdään kyvykkäitä ja hyvin työllistyviä juristeja!

----

Vaikuttaa siltä, että perhesyyt eivät olleet pääasiallisin syy Vanhasen haluun päästä eroon politiikasta. Keskustan muu johto eli esimerkiksi Mari Kiviniemi, Timo Kalli tai Timo Laaninen, eivät tienneet mitään Vanhasen eroaikeista. Päin vastoin Matti oli paiskinut pääministerin töitä kuulemma "niska limassa." Marraskuussa 2009 hän vielä ilmoitti keskustan puoluevaltuuskunnan kokouksessa pyrkivänsä kolmannelle pääministerikaudelle vuoden 2011 vaaleissa ja kaikki ottivat Matin vakuuttelun todesta.

Näyttää siltä, että Vanhanen sai juuri elokuussa 2009 tietää KRP:n Nuorisosäätiön juttua koskevan esitutkinnan tiivistymisestä ja siitä, että tutkinnan lonkerot uhkasivat ulottua myös häneen. Näitä tietoja näkyi myös julkisuudessa.

Esimerkiksi elokuun 17. päivänä 2009 tiedotusvälineissä puhuttiin isoin otsikoin poliisin vaalirahoitussotkua koskevan tutkinnan etenemisestä, jopa jonkinlaisesta läpimurrosta, samoin kuin odotettavissa olevasta "uutispommista." Tähän tapaan:

Näin siis elokuussa 2009. Juuri samaan aikaan eli samassa kuussa Matti Vanhanen kertoo soittaneensa Metsäteollisuus ry:n pääjohtaja Kari Jordanille ja UPM:n pääjohtaja Jussi Pesoselle ja tarjoutuneensa pestautumaan avoinna olleeseen toimitusjohtajan tehtävään.

Onko pelkkä sattuma, että Vanhasen teki äkkiä mieli hakea muita hommia juuri samaan aikaan kuin silmukka keskustalaisten RAY:n ja Nuorisosäätiön pomojen (Vihriälä, Kaikkonen) ympärillä kiristyi kiristymistään? Mistään sattumasta tuskin oli kysymys, vaan on luultavaa, että pääministerin paniikki johtui juuri poliisitutkinnan kiristymisestä. Pääministeri, joka on tullut tunnetuksi muutoinkin hieman impulsiivista ratkaisustaan, katsoi luultavasti omalta ja johtamansa puolueensa kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi yrittää päästä mahdollisimman pian eroon pääministerin tehtävistä. Poliisitutkinta uhkasi ulottua myös hänen tekemisiinsä RAY:n rahanjaossa Nuorisosäätiölle ja ehkä myös niihin toimiin, joita hän oli tehnyt aiemmin Nuorisosäätiön puheenjohtajana ollessaan.

Syksyyn mennessä vaalirahasotkun selvittely eteni ja lehdistössä alettiin vaatia yhtä yleisemmin Vanhasen ja koko hallituksen eroa ja uusien vaalien järjestämistä. Paljastui, että Vanhanen ei ollut jäävännyt hallituksessa itseään RAY:n varojen jaossa Nuorisosäätiölle, vaikka Nuorisosäätiö oli avustanut hänen presidentinvaalikampanjaansa 23 000 eurolla. Vanhasen väitetystä jääviydestä tehtiin oikeuskanslerille syyskuun lopussa ja lokakuun alussa 2009 kaksi kantelua.

----

Mennäänpä siten viime joulukuun tapahtumiin. On selvinnyt, että oikeuskansleri kutsui joulukuun puolivälissä kokoon ryhmän, joka koostui oikeuskanslerinviraston, valtakunnansyyttäjäviraston ja Nuorisosäätiön asiaa esitutkintaa suorittavan KRP:n tutkijoista. Oikeuskanslerin mukaan palaverissa, joka pidettiin 14.12. oikeuskanslerin virastossa, koordinoitiin eri tahoilla meneillään olleita tutkinta- ja selvitystoimia. Oikeuskansleri halusi kytkeä hänelle tehtyjen kanteluiden tutkinnan Nuorisosäätiötä vaaliavustuksia koskevan esitutkinnan yhteyteen, koska asiat liittyivät "ainakin rakenteellisesti" toisiinsa.

Samana päivänä eli 14.12. eduskunnassa alkoi tärkeäksi luonnehdittu budjettia koskeva täysistuntokeskustelu, jossa pääministerin odotettiin automaattisesti olevan paikalla vastaamassa kansanedustajien kysymyksiin. Pääministeri Matti Vanhan olikin eduskuntatalossa vielä ennen täysistunnon alkua, mutta hän poistui paikalta vähään ennen täysistunnon alkamista. Vanhasen ilmettä on kuvailtu vakavaksi ja hänen on sanottu olleen ikään kuin "muissa maailmoissa."

Jälkeenpäin ei ole saatu minkäänlaista selvitystä siitä, minkä vuoksi pääministeri poistui kiireesti eduskunnasta ja mihin. Kun oikeuskansleri Jonkalta kysyttiin tämän viikon tiistaina 21.9. TV2:n Ajankohtaisen kakkosen lähetyksessä, oliko pääministeri osallistunut oikeuskanslerinvirastossa pidettyyn neuvonpitoon, Jonkka vastasi kysymykseen kieltävästi. On kuitenkin mahdollista ja jopa todennäköistä, että Vanhanen oli saanut vihiä sanotusta kanslerin kokoon kutsumasta neuvottelusta ja sen asialistasta. Vanhanen saattoi kenties hermostua ja katsoa parhaaksi poistua eduskunnasta, jottei hän olisi joutunut vastaamaan täysistunnossa ikäviin kysymyksiin; tiedä vaikka myös joku kansanedustaja olisi saanut vihiä mainitusta oikeuskanslerin virastossa pidettävästä neuvonpidosta. Vanhanen on itse selittänyt eduskunnasta poistumistaan näin.

Oikeuskanslerin edellä mainitussa Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa 21.9. tuli ilmi tärkeä tieto, joka selittää minusta aika paljon sitä, mitä jatkossa tapahtui. Oikeuskansleri nimittäin totesi, ettei hän ollut keskustellut 14.12. pidetyn neuvottelun jälkeen Vanhasen tai keskustan johtohenkilöiden kanssa. Kansleri kuitenkin lisäsi, omasta aloitteestaan muuten, että "tosin" hän oli ennen joulua tavannut valtiosihteeri Risto Volasen, jonka kanssa oli puhunut vireillä olevista tutkinnasta ja laillisuusvalvontaselvityksestä. Risto Volanen toimi pitkään pääministeri Vanhasen ykkösneuvonantajana avustaen ja edustaen Vanhasta kaikissa tärkeissä asioissa.

Valtiosihteeri Volanen sai mainitussa tapaamisessa varmaankin oikeuskanslerilta infoa vireillä olevista tutkinnoista ja selvityksistä, jotka hän totta kai välitti edelleen pääministerille. Minusta on luonnollista, että Volanen oli toisaalta tiedustellut oikeuskanslerilta, missä vaiheessa tehtyjen kanteluiden tutkinta oli ja kuinka kauan oikeuskansleri arvion mukaan tulisi kestämään kunnes kanteluista annettaisiin päätös. Kun Jonkka ei ollut tuolloin, siis vähän ennen joulua, pyytänyt Vanhaselta kantelujen johdosta vielä edes vastinetta tai selitystä, on selvää, että Jonkka kertoi Volaselle kanteluratkaisuihin kuluvan aikaa ainakin puoli vuotta. Myös tämän tiedon Volanen välitti Vanhaselle.

Pian Risto Volasen ja oikeuskansleri Jonkan tapaamisen jälkeen eli siis 23.12. Matti Vanhanen sitten yllätti yleisön ja ilmoitti, että hän aikoo luopua keskustan puheenjohtajan tehtävistä seuraavan kesäkuun puoluekokouksessa ja todennäköisesti myös pääministerin tehtävästä. Vähän myöhemmin Vanhanen selvensi ilmoitustaan kertomalla, että keskustan uusi puheenjohtaja tulee olemaan myös keskustan ehdokas uudeksi pääministeriksi. Eronsa syyksi Vanhanen ilmoitti tulevan jalkaleikkauksen; tuskin kukaan uskoi Vanhasen selitystä.

Siis: kun Vanhanen sai valtiosihteeri Volasen kautta oikeuskanslerin arvion siitä, kuinka kauan kantelujen tutkinta vaatisi aikaa, hän saattoi ajoittaa eronsa juuri kesäkuun puoluekokouksen yhteyteen. Vanhaselle oli tärkeää, ettei hänen tarvinnut erota aikaisemmin, koska silloin olisi alettu tietenkin spekuloida, että hänen eronsa johtuisi meneillään olevista poliisitutkinnasta ja pian tulossa olevasta oikeuskanslerin jääviyspäätöksestä. Tämä oli toki Vanhasen eron pääasiallinen syy, mutta sen pitäminen salassa oli Vanhaselle hänen toimintansa uskottavuuden kannalta erittäin tärkeä asia.

Loppujen lopuksi kävi niin "onnellisesti", että oikeuskansleri ei pitänyt minkäänlaista hoppua kantelujen tutkimisesta, vaan pyysi vasta maalis-huhtikuussa 2010, siis noin puoli vuotta kantelujen tekemisen jälkeen (!) Vanhaselta vastauksen kantelujen johdosta ja siirsi sittemmin päätöksen antamisen syksyyn, jolloin Vanhanen oli käytännössä luopunut myös kansanedustajan tehtävästä. Oikeuskansleri ei halunnut sekoittaa poliittista pakkaa, sillä hänen päätöksensä julkistaminen esimerkiksi talvella olisi johtanut poliittiseen kriisiin, jossa istuva pääministeri olisi joutunut ilmeisesti eroamaan välittömästi.

Olisiko Vanhanen valittu keskustan puoluekokouksessa jatkamaan puheenjohtajana ja käytännössä myös pääministerinä, jollei hän olisi ilmoittanut luopuvansa tehtävästä? Tätä on mahdotonta tietää, mutta jos oikeuskanslerin päätös olisi tullut ennen puoluekokousta, ei Vanhasella olisi ollut mahdollisuutta jatkaa puheenjohtajana. Muutenkin Vanhasen jatko ei olisi ollut mitenkään kirkossa kuulutettu, sillä keskustan gallupkannatus oli jatkuvassa laskussa ja Matti Vanhasen maine oli ryvettynyt mediassa ja ihmisten silmissä vaalirahoitussotkun takia pahemman kerran. Vanhanen itse sanoi A Talkin haastattelussa viime keskiviikkona, vieläpä kahteen otteeseen omasta aloitteestaan (!), että hän uskoo, että olisi voittanut puheenjohtajaäänestyksen. Tämä on tietenkin vain Vanhasen omaa jälkijättöistä "pullistelua", jonka tarkoitus on väittää, että vaalirahoitussotkujen tutkinnan eteneminen ei ollut hänen eroilmoituksensa syy.

Matti Vanhaselle järjestyi sitten yllättävän nopeasti työpaikka toisen edunvalvontajärjestön eli Perheyritysten liiton palveluksessa. Pääministeri Vanhanen ei kelvannut metsäteollisuuden edunvalvojaksi, mutta pienen liiton lobbaajaksi ex-pääministeri Vanhanen pääsi vaivattomasti.

Vanhasen päätehtävänä on lobata perintöveron poistaminen yritysten sukupolvenvaihdostilanteissa. Perheyrittäjien liitto (PYL) onnistui lobbaamaan jo Vanhasen II-hallituksen hallitusneuvottelujen yhteydessä sanotun perintöveron poistamisidean hallitusohjelmaan, mutta hallitus sai toteutetuksi vain veron huojennuksen. Se, altistuvatko poliitikot ex-pääministerin jatkolobbaukselle yhtä helposti, nähdään seuraavien hallitusneuvottelujen aikana.

Matti Vanhanen selitykset jääviysasian tutkinnan yhteydessä ovat vaihdelleet. Tammikuussa 2010 Vanhenen vakuutti tiukkasävyisesti, ettei hän ollut jäävi Nuorisosäätiön asiassa ja että hänellä oli tästä ex-oikeuskansleri Paavo Nikulan ilmoittama kanta. Oikeuskanslerinvirastosta ei ole kuitenkaan löytynyt dokumenttia Nikulan sanotusta mielipiteestä. Oikeuskanslerin viikontakaisen päätöksen jälkeen Vanhanen muutti selitystään ja sanoi, että hän ei vain yksinkertaisesti hoksannut asiaa, siis esteellisyyttään hallituksen istunnoissa.

Keskustan puoluesihteeri ja pääministeri Vanhasen erityisavustaja Timo Laaninen riensi Vanhasen apuun "kolmen sekunnin päätöksentekoa" koskevalla selityksellään. Pääministerillä laajoine esikuntineen (valtiosihteeri, erityisavustajat, avustajat jne.) oli kuitenkin erinomaisen hyvät edellytykset perehtyä esityslistoihin hyvissä ajoin ennen valtioneuvoston yleisistuntojen pitämistä, joten tuo selitys ei kelpaa alkuunkaan. Lisäksi Vanhanen toimi esteellisenä, ei vain yhdessä, vaan kaikkiaan kuudessa istunnossa. Kun vielä useat muut ministerit hoksasivat vetäytyä RAY:ä koskevasta päätöksenteosta esteellisinä, jäävät Vanhasen hoksaamisselitykset omaan arvoonsa.

Oikeuskanslerin päätöksen julkistamisen jälkeen Vanhanen valitteli sitä, ettei hän ole voinut kertoa julkisuuteen omaa käsitystään esteellisyysasiassa; Jonkan päätöksessä Vanhasen vastinetta ja selitystä ei ole referoitu. Perustuslakivaliokunnan viime tiistain istunnon jälkeen valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi ilmoitti, että Vanhasella ei ole estettä kertoa julkisuuteen omaa käsitystään asiasta. Tämän jälkeen Vanhanen kuitenkin vetäytyi kuoreensa ja ilmoitti, että oman oikeusturvansa takia hän ei tule antamaan asiassa lausuntoa ennen kuin häntä on kuultu henkilökohtaisesti ensi viikon torstaina pidettävässä perustuslakivaliokunnan kokouksessa. Mutta jo seuraavana päivänä eli viime keskiviikkona Vanhanen oli TV 1:n A-Plus-ohjelman haastateltavana. - Aika poukkoilevia tuntuvat Vanhasen selitykset olevan.