torstai 25. syyskuuta 2008

23. Koulusurmat ja poliisin vastuu

1. Käsittelin eilen Kauhajoen koulusurmia. Jotkut ovat moitiskelleet minua jälkiviisastelusta ja todenneet, ettei poliisia saa "syyllistää" eikä poliisiministerillä ole mitään syytä erota virastaan.


2. En halua syyllistää ketään, mutta kyllä tällainen tragedia on syytä selvittää tarkasti myös siltä osin, olisiko surmatyöt voitu estää ja mikä on poliisin virkavastuu ja ministerin poliittinen vastuu tapahtumista. Varmaankin asianomainen poliisi, joka ei ottanut asetta pois surmaaja Matti Saarelta, on nyt järkyttynyt, mutta ihmisten pitäisi ajatella myös surmattujen nuorten omaisia ja läheisiä sekä sitä, miltä heistä nyt tuntuu. He varmaan haluaisivat tietää, miksi poliisi toimi niin kuin toimi ja olisiko murhenäytelmä voitu välttää.


3. Poliisi on halunnut tiukasti vaieta niistä perusteista, joilla Kauhajoen asianomainen rikoskomisario ei katsonut olevan aihetta ottaa asetta pois Saarelta puhuteltuaan tätä saamansa yleisövihjeen perusteella päivää ennen surmatöitä. Poliisi on vakuuttanut, että asia eli Matti Saarta puhutelleen komisarion menettely tullaan selvittämään perusteellisesti.


4. Vielä surmapäivänä eli tiistai-iltana 23.9. näytti siltä, että sisäministeriön poliisijohdolla oli tarkoitus selvittää komisarion menettely omin voimin ja omalla tutkinnallaan. Sisäministeri Anne Holmlund mm. kertoi tiistai-iltana tomeraan tapaansa TV:lle, että ministeriön poliisiosaston tutkijat tulisivat lähtemään heti seuraavan päivän aamuna Kauhajoelle selvittämään poliisin menettelyä.


5. Tämä olisi ollut täysin epätavallista: poliisi olisi selvittänyt toisen poliisin epäilyttävää toimintaa, joka kenties täyttäisi virkavelvollisuuden rikkomisen ja virkarikoksen tunnusmerkistön!


6. Lain mukaan poliisimiehen tekemiksi epäillyissä rikostapauksissa esitutkinnan johtajaksi on määrättävä aina poliisiorganisaatiosta erillinen tutkinnanjohtaja eli virallinen syyttäjä. Näin menettelemällä pyritään takaamaan esitutkinnan puolueettomuutta. Kun Kauhajoen tapauksessa oli ainakin tietynasteisia epäilyjä siitä, oliko aseluvan myöntänyt rikoskomisario kenties syyllistynyt virkavelvollisuuden vastaiseen menettelyyn, oli selvää, ettei sanottua selvitystä voinut suorittaa ministeriön poliisiosasto, vaan tutkinnanjohtajaksi oli määrättävä syyttäjä.


7. Sisäministeriön poliisiosastolle tämä ei kuitenkaan näyttänyt olleen jostakin syystä selvää. Vielä eilen aamupäivällä nimittäin kerrottiin Radio Suomen uutislähetyksissä, että poliisin menettelyn tutkisi nimenomaan sisäministeriön poliisiosasto, koska sille "voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu sanotunlaisen tutkinnan suorittaminen". Mutta klo 14.30 sisäministeri Holmlundin ja poliisiylijohtaja Paateron pitämässä ja TV 1:ssä näytetyssä tiedotustilaisuudessa oli jo toinen ääni kellossa, kun Holmlund ilmoitti, että tutkinnan suorittaakin puolueeton syyttäjä.


8. Miksi poliisiylijohdolla mahtoi olla niin kova halu hoitaa sanottu tutkinta itse ja sulkea muut viranomaiset tutkinnan ulkopuolelle? Jokainen voi tykönään arvella, mistä tämä mahtoi johtua. Ilmeisesti valtakunnansyyttäjänvirasto sai sisäministeriön vakuuttuneeksi siitä, ettei tutkintaa voi suorittaa poliisi vaan sen tekee syyttäjä tai se tehdään syyttäjän johdolla.


9. Valtakunnansyytäjä määräsi eilen kihlakunnansyyttäjä Timo Luosman selvittämään, onko poliisin menettelyä koskevassa asiassa syytä suorittaa rikosesitutkinta ja toimimaan myös mahdollisesti aloitettavan esitutkinnan tutkinnanjohtajana. Jutun tutkijat tulevat KRP:stä.

10. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on puolustanut alaistaan rikoskomisariota julkisuudessa sanomalla, että tällä ei ollut Matti Saarta maanantaina 22.9. puhutellessaan käytössään läheskään kaikkea sitä materiaalia, jonka media oli heti tiistaina surmatöiden jälkeen saanut tietoonsa. "Turha kuitenkin spekuloida, olisiko lopputulos ollut eri, jos poliisilla olisi ollut enemmän materiaalia käytössään", Paatero kuittasi lakoisesti asiaa koskevan kysymyksen (Iltalehti 25.9.).


11. Mutta kysymys onkin siitä, olisiko poliisimies voinut jo maanantaina käytössään olleen materiaalin perusteella ottaa aseen Matti Saaren hallusta ja olisiko hänen myös pitänyt tehdä niin? Toinen ja ehkä vielä tärkeämpi kysymys on, olisiko komisario voinut ja olisiko hänen pitänyt hankkia lisäselvitystä ratkaisunsa perustaksi eikä tyytyä vain hänelle ilmoitettuihin tietoihin ja hänelle esitettyyn materiaaliin?


12. Syyttäjän johtamassa tutkinnassa varmaankin selviää, mitä materiaalia komisariolla oli ollut maanantaina käytettävissään. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan komisario olisi nähnyt ainakin yhden videon, jossa oli kuvattu Matti Saaren ammuntaa ampumaradalla. Lisäksi yksi opiskelija oli pelästyneenä ilmoittanut perjantai-iltana poliisille tulevan surmatalon eli Kauhajoen ammattikoulun edustalle samana iltana tuodusta hautakynttilästä. Tämä opiskelija ja hänen ystävänsä olivat yhdistäneet hautakynttilän heti Matti Saareen. Tästä oli kerrottu poliisille, joka olikin ryhtynyt etsimään Saarta, mutta tätä ei ollut tuolloin tavoitettu.


13. Poliisin näkemä video oli ollut Matti Saaren ampumista kuvaavista videoista ilmeisesti siistimmästä päästä; siinä ei ollut tiettävästi sanallisia uhkauksia ("you will die next"), kuten eräässä toisessa Saaren toimintaa esittelevässä videossa. Joidenkin tietojen mukaan myös viimeksi mainittu "raflaava" video olisi ollut komisarion käytössä.

14. Kyseisestä "siististä" videostakin on kuitenkin käynyt aika selvästi ilmi Saaren ammuntaharrastuksen epätavallinen laatu. Asiantuntijoiden mukaan tällaisia epätavallisia piirteitä oli ollut useita: Saari ampui rataan nähden poikkisuuntaisesti, vaikka radalla asetta ei saisi edes osoittaa muualle kuin tauluun; Saari ei ollut tähdännyt tauluihin vaan hän oli ainoastaan ikään kuin räiskinyt aseellaan summittaisesti; Saarella ei ollut ampumaharrastajien yleensä käyttämiä kuulosuojaimia; Saaren liikkeet olivat epätavallisia ja poseeraavia, eli niillä oli tarkoitus ilmaista uhoa tai jopa uhkailunhalua; Saari oli pukeutunut ampumaharrastajille epätyypillisellä tavalla ja hänellä oli yllään samanlaiset vaatteet kuin Jokelan koulusurmaajalla.


15. Epätavallista oli tietenkin myös se, että Saari oli kuvannut tai kuvauttanut uhoavantyylistä ammuntaansa videolle ja lähettänyt videon julkaistavaksi nettiin. Kun tähän yhdistetään edellä mainittu, nimenomaan Matti Saareen liitetty ja poliisille kerrottu havainto koululle tuodusta hautakynttilästä, olisi poliisin hälytyskellojen pitänyt alkaa soida ja ase olisi tullut ottaa ainakin väliaikaisesti Saaren hallusta; tällaisen haltuunoton poliisi voi tehdä harkintansa mukaan enintään kolmeksi kuukaudeksi. Tänä aikana poliisilla olisi ollut aikaa perehtyä tarkemmin asiaan ja hankkia tarkempaa selvitystä mm. Saaren käyttäytymisestä ja hänen henkisestä tilastaan.


16. Poliisiylijohtaja Paatero on puolustellut komisarionsa menettelyä sanomalla, että polisi oli joka tapauksessa etsinyt Saarta ja sitten Saaren tavattuaan suorittanut puhuttelun. Mutta poliisin käytettävissä olisi ollut laajempi keinovalikoima. Komisario olisi voinut käynnistää poliisitutkinnan, jossa asiaa olisi ryhdytty selvittämään tarkemmin ja hankkimaan lisäselvityksiä. Tähän poliisilla olisi ollut täysi oikeus. Kun Saari oli ilmeisesti kiistänyt vieneensä hautakynttilän koululle, olisi tämäkin asia pitänyt selvittää. Ennen tutkinnan aloittamista ase olisi siis voitu ja pitänytkin ottaa Saaren hallusta väliaikaisesti pois.


17. Vielä yksi merkillinen yksityiskohta. Julkisuudessa on jo selvitetty, että Saari oli ostanut käyttämänsä pistoolin Jokelasta ja samasta aseliikkeestä, josta myös Jokelan koulusurmaaja Pekka Auvinen oli hankkinut oman aseensa. Syyttäjän tutkinnassa selvinnee, tiesikö Kauhajoen poliisi tästä seikasta tai olisiko se voitu selvittää.


18. Asemyyntiliike (Jokelan Terä-asekeskus), josta Saari oli joko itse käynyt aseen ostamassa tai josta hän oli sen postitse tai internetin kautta tilannut, on palauttanut yhden kappaleen Saaren Kauhajoen poliisilta saamasta aseen ostoluvasta, jossa on ollut myös maininta aseen myyneestä liikkeestä, takaisin poliisille. Kauhajoen poliisi on siis tiennyt tai sille on ainakin lähetetty tieto siitä, että Saari oli hankkinut aseen nimenomaan Jokelasta, jossa viimevuotiset koulusurmat tehtiin. Aivan ilmeisesti Saari halusi hankkia aseen samasta liikkeestä, josta myös hänen suuresti ihailemansa Jokelan koulusurmaaja Pekka Auvinen oli oman aseensa hankkinut.


19. Jos poliisi olisi tiennyt tai saanut Saarta puhutellessaan tietää, mistä ase oli hankittu, olisi niiden kuuluisien hälytyskellojen tullut alkaa jälleen kerran soida ja nyt entistä vielä paljon voimakkaammin. Kauhajoen poliisi on varmaankin ollut tietoinen viime syksynä Jokelassa tehdyistä koulusurmista. Tieto aseen ostopaikasta yhdistettynä videolta nähtyyn Saaren uhoavaan ja epänormaaliin käyttäytymiseen ammunnan yhteydessä olisi kaiken järjen mukaan pitänyt johtaa aseen ottamiseen pois Saaren hallusta. Mutta kuten sanottu, samaan lopputulokseen olisi voitu ja pitänytkin päätyä, vaikka poliisilla ei olisi ollut tietoa aseen ostopaikasta. Lain mukaan edellytykset aseen haltuun ottamiseen olivat olemassa.


20. Turhaa spekulointia, saatetaan väittää. Yksi asia on kuitenkin selvä: Kauhajoen poliisin olisi tullut selvittää kysymys aseen poisottamisen perusteista paljon nyt tehtyä perusteellisemmin. Pelkkä puhuttelu ei ole riittänyt, vaan sen lisäksi olisi tullut suorittaa asianmukainen poliisitutkinta, mikä ei tarkoita kuitenkaan rikoksen esitutkintaa. Ase olisi voitu ottaa Saaren hallusta esimerkiksi pariksi viikoksi, jona aikana olisi hyvinkin ehditty selvittää mm. se, mitä "tavaraa" Saaresta erilaisilta internet-sivustoilta kuten esimerkiksi juuri Youtube-videoilta ja IRC-galleriasta löytyisi.


21. Miksi Saarta maanantaina puhuttanut komisario ei näin tehnyt, vaan antoi aseen jäädä Saaren haltuun? Tämä selvinnee syyttäjän johdolla suoritettavassa tutkinnassa. Ehkä tämä johtui osaksi siitä, että kyseinen rikoskomisario oli itse myöntänyt Matti Saarelle aseen hallussapitoa koskevan luvan vain noin puolitoista kuukautta aikaisemmin. Poliisi ei kenties ole halunnut tämän vuoksi ryhtyä näin pian uudelleen selvittämään, oliko Saarella sittenkään edellytyksiä pitää asetta hallussaan.


22. Tutkinnassa selvitettäneen, kuinka tarkasti poliisi on aseen osto- ja hallussapitoluvan myöntämistä harkitessaan selvittänyt Saaren kelpoisuutta aseen hallussapitoon. Oliko poliisi tietoinen esimerkiksi siitä, että Saari oli joutunut syksyllä 2006 keskeyttämään varusmiespalveluksensa?


23. Minusta on joka tapauksessa selvää, että poliisin menettely täytyy selvittää ja tutkia perinpohjaisesti ja siinä tarkoituksessa asiassa on suoritettava täysimittainen ja normaali rikosesitutkinta. Asian laatu vaatii ehdottomasti tätä. Yksitoista ihmistä on surmattu pistoolilla, jonka hankkimiseen ja hallussa pitämiseen poliisi on antanut luvan puolitoista kuukautta aikaisemmin. Surmatyön tekijä on ollut poliisin puhuttelussa surmatöitä edeltäneenä päivänä kyseisen aseen epätavallisen käyttämisen ja tekijän epäilyttävän käyttäytymisen johdosta. Poliisi olisi voinut tällöin laillisin perustein ottaa aseen tekijältä pois, mutta tätä poliisi ei ole tehnyt eikä syitä tähän ole haluttu julkisuudessa paljastaa.


24. Olisi täysin uskomaton ja karmea ajatus, että täysimittaista esitutkintaa poliisin menettelystä ei suoritettaisi.

3 kommenttia:

Tapsa P kirjoitti...

Olet tietysti oikeassa ja tutkinta pitää suorittaa.

Mutta sillä ei kai pitäisi olla asian kanssa mitään tekemistä, onko surmattu 1 vai 11 ihmistä?

Median välityksellä olen kuitenkin usein saanut "tietää", että poliisi on täysin voimaton esim. vaimojaan ja tyttöystäviään uhkailevien miesten kanssa. Mitään ei voi kuulemma tehdä, ennen kuin jotakin tapahtuu. Yleensä sitten onkin jo myöhäistä.

Miten tämä suhteutuu tähän tapaukseen? Olen kuullut, että netti on täynnä vastaavia "uhkaavia" videoita ja puolittaisia uhkauksia. Nytkin niitä liikkuu tekstareina pitkin maata.

Ja naapureidensa pelkäämiä ja heitä jopa pelottelevia ihmisiä on maa täynnä. Osa kuulemma toteuttaakin uhkauksensa.

Mihin vedetään raja?

Anonyymi kirjoitti...

Kiva on tietty, että joku eroaa, jos alainen mokaa tai jos edes uutisoidaan, että mokaa. Pään putoaminen on ollut kansan huvia ammoisista ajoista alkaen. Mitä korkeammalta, sen parempi Mutta eikö sellainen ole hiukan lapsellista. Ongelma olisi muka poissa kun ministeri eroaisi? Kaikkialla on virheitä. Joskus syntyy kaameaa jälkeä vaikka kaikki olisivat tehneet sen mitä ihminen parhaimmillaan voi. Erotkaa hyvänen aika kaikki päättäjät, joiden alaiset mokailevat. Jo vain harmittaa populismi...

Anonyymi kirjoitti...

"Isopoliisi" Paaterohan oli äsken sitä mieltä, että yleinen syyttäjä on liian kokoematon tutkimaan poliisin tekemiä rikkomuksia!