1. Kuten edellisessä jutussani kerroin (470), urheilun oikeusturvalautakunta päätti tänään hyväksyä keihäänheittäjä Antti Ruuskasen valituksen ja kumota Suomen Urheiluliiton hallituksen 13.8.2011 tekemän päätöksen siltä osin kuin yleisurheilun MM-kilpailuihin Etelä-Korean Daegussa on valittu keihäänheittoon Sampo Lehtola eikä Antti Ruuskanen.
2. Urheiluliitto on, kuten jo etukäteen oli tiedossa (jos valitus menee läpi), päättänyt noudattaa lautakunnan päätöstä. Näin ollen on selvää, että Suomea edustaa keihäänheitossa Antti Ruuskanen eikä Sampo Lehtola, joka jää nyt varamieheksi. Ruuskanen ja Lehtola siis vaihtavat R:n valituksen ja lautakunnan päätöksen johdosta paikkaa joukkueessa: Ruuskanen heittää, Lehtola ei.
3. Antti Ruuskanen on luonnollisesti ollut päätöksen johdosta hyvin iloinen ja sanonut, että nyt hän on saanut oikeutta ja hänen oikeusturvaintressinsä on otettu huomioon. Mutta tv-uutisissa nähtiin kello 18.30 myös Daegusssa jo paikan päällä olevan Sampo Lehtolan reaktiot ja mietteet lautakunnan päätöksen johdosta. Iso mies oli selvästi masentunut ja yritti lähes itkua nieleskellen sanoa, että tilanne on hänelle kyllä nyt "hyvin kiusallinen" ja että hänellä on sellainen tunne kuin "olisi pässiä narusta viety."
4. Niinpä. Kysymys onkin nyt siitä, pidettiinkö oikeusturvalautakunnan päätöksenteossa silmällä yhtään myös joukkueesta tiputetun Sampo Lehtolan oikeusturvaa. Tärkeintä tässä suhteessa on asianosaisen kuuleminen valituksen johdosta. Olisiko Lehtolaa pitänyt kuulla Ruuskasen valituksen johdosta? Nyt lautakunta kuuli ainoastaan Urheiluliittoa, ei Lehtolaa.
5. Mitä kuulemisesta sanotaan urheilun oikeusturvalautakunnan säännöissä? Asianosaisen kuulemisesta on määrätty sääntöjen 19 §:ssä seuraavaa:
Asianosaisten kuuleminen - Valittajalle ja muulle asianosaiselle on ennen päätöksentekoa varattava tilaisuus lausua toisen asianosaisen vaatimuksista ja sellaisista asian käsittelyn aikana hankituista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun.
6. Mitä kyseisessä säännöksessä tarkoitetaan "muilla asianosaisella"? Selvää on, että valittajan vastapuoli on asianosaisen asemassa. Yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa ei ole yleensä epäselvää, ketä on pidettävä valittajan vastapuolena. Oikeusturvalautakunnan menettelyssä tämä on hieman epäselvempi asia. Kun on kysymys kuulemisesta, joka on oikeudenkäynnin ja yleensä lainkäytön tärkeimpiä periaatteita ellei kaikkein tärkein periaate, ei termille "muu asianosainen" voida antaa suppeaa sisältöä, vaan käsitettä on tulkittava pikemminkin laajasti. Asianosaisen tai vastapuolen kuuleminen on yleinen oikeusperiate, joka tulee ottaa todella vakavasti. Jos on epäselvää, tuleeko jotakuta oikeudessa kuulla, on kuuleminen toimitettava.
7. Viittaan tässä siihen, että myös oikeudenkäynnissä joudutaan usein kuulemaan jutun varsinaisten asianosaisten lisäksi myös muita asiaan osallisia. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:stä ilmenee, että on tuomiovirhe, jonka johdosta lainvoimainen tuomio voidaan kanteluteitse poistaa, jos poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan taikka jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta. Henkilöä on siten kuultava oikeudenkäynnissä aina silloin, kun käsiteltävä asia koskee hänen oikeuttaan siten, että hän voi kärsiä tuomion johdosta haittaa (vahingon kärsimistä ei vaadita) - olipa hän sitten varsinaisen asianosaisen asemassa tai ei.
8. Onko Ruuskasen valituksessa mainittu asia ja vaatimus koskenut Sampo Lehtolan asemaa ja oikeutta sillä tavoin, että häntä olisi tullut kuulla valituksen johdosta? Oikeusturvalautakunnan olisi minusta tullut lähteä kysymystä harkitessaan siitä, voisiko lautakunnan päätöksestä, jos Ruuskasen valitus hyväksyttäisin, koitua Lehtolalle haittaa ja koskiko valitus ja siinä mainittu asia, ei vain Ruuskasen, vaan myös Lehtolan oikeutta ja oikeusturvaa.
9. Lautakunnan päätöksessä Ruuskasen valitusta on referoitu hyvin suppeasti. Siitä ei ilmene, onko Ruuskasen valituksessa nimenomaan mainittu, että Ruuskanen olisi tullut valita nimenomaan Lehtolan sijasta kisajoukkueeseen. Olen kolme tuntia sitten pyytänyt oikeusturvalautakunnan sihteeriltä Ruuskasen valituksen kokonaisuudessaan nähtäväkseni, mutta en ole vielä saanut pyyntööni vastausta. Siitähän tuo asia ilmenisi eikä tarvitsisi ryhtyä arvailemaan.
10. Olen kuitenkin melko varma siitä, että jotakin konkreettista Ruuskasen valituksessa on täytynyt olla nimenomaan vertailussa Lehtolan ja Ruuskasen välisessä vertailun osalta koskien miesten "ansioita" ja tämän kesän kilpailutuloksia. Ruuskasen valitus on tuskin niin ympäripyöreä, mitä lautakunnan päätöksen selosteesta voisi päätellä. Muistan lukeneeni lehdistä jo ennen kuin Ruuskasen valitus tehtiin, että hän samoin kuin hänen valmentajansa Aki Parviainen kertoivat julkisuudessa, että Ruuskanen olisi tullut valita joukkueeseen nimenomaan juuri Lehtolan sijasta. Parviainen sanoi nimenomaan, ettei hänellä ole mitään Ari Mannion tai Tero Pitkämäen valintaa vastaan.
11. Vaikka siis Ruuskasen valitusta on perusteltu muodollisesti ensi sijassa Urheiluliiton valintakriteereiden rikkomisella, sitä on täytynyt, näin oletan, perustella tarkemmin ja tosiasiallisesti sillä, että kyseisiä kriteereitä oli rikottu nimenomaan Ruuskasen ja Lehtolan keskinäisen vertailun kohdalla. Se, että Ruuskasen valitusta oikeusturvalautakunnan päätöksessä selostettaessa valituksen tarkemmat perustelut on jätetty mainitsematta, johtunee siitä, että asiasta ei ole haluttu tehdä julkisuudessa urheilijoiden välistä konfliktia ja riitaa.
12. Mutta vaikka Ruuskasen valituksessa ei olisi mainittu sanaakaan Sampo Lehtolasta tai tehty minkäänlaista vertailua Ruuskasen ja Lehtolan välillä, on minusta selvää, että asia ja siinä annettava on päätös ei ole koskenut yksinomaan Ruuskasen oikeusturvaa ja etua ja Suomen Urheiluliittoa, vaan erittäin merkittävällä tavalla myös Sampo Lehtolan oikeutta. Tämän oikeusturvalautakunnan olisi toki pitänyt ymmärtää ja ottaa päätöksenteossaan huomioon. Tämän vuoksi Lehtolaa olisi pitänyt ilman muuta kuulla eli hänelle olisi pitänyt varata tilaisuus tulla kuulluksi ja antaa vastine valituksen johdosta. Oikeusturvalautakunnan menettely ei ole täyttänyt puheena olevalta osin oikeudenmukaisen menettelyn (procedural justice) vaatimusta.
13. Pitää muistaa, että keihäänheitossakin on huipputasolla kysymys ammattimaisesta urheilusta ja urheilijoiden taloudellisista eduista. Kisapaikka, eikä siis vain varamiespaikka, on Sampo Lehtolalle yhtä tärkeä kuin Antti Ruuskaselle. Se antaa tilaisuuden saavuttaa "kultaa ja kunniaa" ja ennen muuta taloudellisia etuja. Jo loppukilpailupaikka MM-kisoissa voisi olla nuorelle heittäjälle, jota Sampo Lehtola edustaa, arviolta ehkä 20 -30 000 euron arvoinen, koska se toisi hänet Urheiluliiton taloudellisen tuen piiriin ja olisi omiaan avaamaan myös kaupallisten sponsoreiden rahapussien nyörejä. Sijoittumien finaalissa sijoille 4-8 voisi olla jo 50 000 arvoinen ja kiskaisu mitalisijalle rahallisesti helposti 100 000 arvoinen suoritus.
14. Kisapaikassa on siten periaatteessa ja myös käytännössä kyse merkittävistä summista ja joka tapauksessa aivan terävintä huippua tavoittelevan nuoren urheilijan taloudellisista eduista. Jollei pääse edes kilpailemaan - vaikka on jo kerran tullut joukkueeseen valituksi - on kyse oikeusturvan kannalta sangen merkittävästä asiasta.
15. Sampo Lehtolaa olisi tullut ehdottomasti kuulla Ruuskasen valituksen johdosta. Minusta urheilun oikeusturvalautakunta on tehnyt pahan virheen jättäessään varaamatta Lehtolalle tilaisuuden tulla kuulluksi ja antaa valituksen johdosta vastinetta. Lautakunta on antanut oikeusturvaa vain Antti Ruuskaselle, mutta sivuuttanut tyystin Sampo Lehtolan oikeusturvan. Tämä on minusta peräti outoa, sillä onhan lautakunnassa istunut jäseninä sentään kolme oikeustieteen tohtoria ja kaksi KKO:n jäsentä!
16. Oikeusturvalautakunnan ratkaisusta ei voi valittaa eikä siitä ole myöskään mahdollista kannella yleiseen tuomioistuimeen. Miten Lehtolan oikeusturva voitaisiin edes jotenkin ottaa huomioon? Minusta oikea tapa tässä tilanteessa olisi järjestää Daegussa olevan neljän heittäjän välinen karsintakilpailu, jossa heikoin putoaisi joukkueesta. Vaihtoehtoisesti karsinta olisi käytävä Antti Ruuskasen ja Sampo Lehtolan välillä. Tämä olisi mahdollista, sillä keihäänheiton karsintakilpailu käydään vasta ensi viikon torstaina.
42 kommenttia:
Oikeusturvalautakunnan säännöt mahdollistavat lautakunnan uuden käsittelyn, mikäli asianosainen sitä pyytää ja asiaan on saatavissa uutta selvitystä. Voisi olla mielenkiintoista kuulla mikä olisi lautakunnan päätös, jos Lehtola vaatisi blogistin esittämällä perustelulla uudelleenkäsittelyä oman vastineensa kera.
Jännää kyllä että nykypäivänä SUL:n kaltainen taho on onnistunut tekemään noinkin sekavat arvokisavalintasäännöt lajiin, josta jo keväällä tiedettiin aiheutuvan valintapäänsärkyä. Onko Halila hinnoitellut itsensä niin pilviin, ettei ole käytettävissä konsultoimaan?
Onhan tämä todella outoa:
Ruuskasella oli oikeus valittaa ja vaatia Lehtolan tiputtamista joukkueesta. Lehtolalla ei sen sijaan ollut oikeutta antaa vastinetta valituksen johdosta!
Kas kummaa, kun ei edes oikeusturvalautakunnan sihteeri Timo Ojala hoksannut, että totta kai Sampo Lehtolalle olisi tullut varata tilaisuus tulla kuulluksi ja antaa vastine Ruuskas-Antin valituksen johdosta.
Onhan Ojala Lakimiesmatrikkelin mukaan valmistunut Lapin yliopistosta. Onkohan blogisti siis laiminlyönyt opettaa kuulemisperiaatetta opiskelijoille?
Niin, toki kaikkihan on blogistin syytä. Jollei Suomi saa Daegun kisoista mitalin mitalia, niin sovitaan, että sekin on blogistin vika!
Toki Lapin tiedekunnassa on opetettu hyvin tarkkaan kuulemisperiaatteen oikea sisältö ja soveltamisala.
Se nyt vaan tahtoo olla niin, että kun nuo opetetut pääsevät hyviin virkoihin etelän oikeuten eteen, niin tahtovat nuo opit herkästi unohtua ja ne alkavat lipsua ja noutattaa vain sitä ylimmän oikeuten linjaa.
Tämä on kylä nähty ennenkin monta kertaa.
Yleinen tuomioistuin ei liene täysin poissuljettu forum tässä asiassa. Yhdistyslain mukainen kannevalikoima lienee periaattessa Lehtolan käytettävissä esimerkiksi tänään tehdyn SUL:n uuden päätöksen kumoamiseksi. Toinen asia on, onko Lehtola esimerkiksi sopimusoikeudellisesti alistunut urheilun oikeusturvalautakunnan alamaisuuteen.
Ei siis muuta kuin kanne Daegussa vireille.
Blogisti on asiassa täysin oikeassa. Tapauksessa arveluttaa kuitenkin eniten, että juristit alkavat valita urheilijoita kisakoneeseen. Tästä ei voine seurata muuta kuin se, että valintakriteerit täyttävät jatkossa laillisuusperiaatteen (tässä tilanteessa mekaaniset) vaatimukset.
Jokaiselle 80 metrin keppimiehelle on kohta palkattava liiton varoilla oma juristi hierojien ym. avustajien lisäksi.
So what? Who cares?
"Urheilu" on ooppiumia kansalle, joka on menettänyt uskonsa.
Jos Ruuskanen ei pärjää Daegussa, niin hän alkaa tietenkin syyttää Urheiluliittoa siitä, että hänen olisi pitänyt päästä matkustamaan Daeguun jo viikkoa aiemmin eli viime viikolla!
Eivät nuo tv-kanavien urheilutoimittajat sitten viitsi ottaa asioista mitään selvää.
Äsken juuri Nelosen uutisissa toimittaja Pekka Lehtinen kertoi, että o-lautakunta päätti äänin 4-1 suosittaa Ruuskasen valintaa.
Tässä jo oli kaksi virhettä.
Ensiksikin lautakunta oli päätöksessään yksimielinen, jäsen Timonen äänesti vain siitä, tulisiko valitus ylipäätään ottaa käsiteltäväksi. Itse pääasian osalta hän oli enemmistön kanssa samaa mieltä.
Toiseksi lautakunnan päätös ei ollut tietenkään mikään "suositus." Päätöslauselmassa näet sanotaan selvin sanoin, että "valitus hyväksytään ja Urheiluliiton valintapäätös kumotan siltä osin kuin kisoihin valittiin Ruuskasen sijasta Lehtola."
Ei tämä ole siis mikään suositus!
Ruuskasen valmentajan Aki Parviaisen haastattelulausunto Ilta-Sanomissa 13.8.:
"Kyllähän Sampo lähtee kisoihin sellaisena yhden heiton ihmeenä, ensimmäiset kasikymppiset tänään. Erinomaisen halvalla meni paikka jakoon...Manniota ja Pitkämäkeä en purnaa, ilman muuta kumpikin kuuluu mukaan."
Parviaisen ja Ruuskasen valitus ja "purnaus" on siis kohdistunut nimenomaan Sampo Lehtolan valintaa vastaan.
Team Ruuskanen:
Valmentaja: Aki Parviainen
Manageri: Jarmo Hirvonen
Hieroja: Asko Vehviläinen
Lääkäri: Heikki Jaroma
Ulkomaankilpailumanageri: Tero Heiska
Nettisivut: Joni Jäntti
Vain juristi näyttäisi puuttuvan joukosta...
Ällistyttävää, ettei Sampo Lehtolaa edes kultu asian johdosta. Pidin itsestään selvänä, että tällainen yksinkertainen prosessuaalinen asia olisi hoidettu ennen päätöksen antamista.
Lehtola on hyvä tyyppi, joka osaa heittää keihästä oikealla tavalla tukijalkaa hyväksi käyttäen. Kun taas katsoo Ruuskasen ja Pitkämäen heittoja, näkee selvästi, että nämä yrittävät heittää keihästä "vauhdilla", koska heittokäsi ei ilmeisesti kestä vetoa ja sisihen liittyvää "pönkää". Tämän näkee mainittujen miesten heittojen vetovaiheessa, jossa kättä joudutaan varomaan ja mikä aiheuttaa heittäytymisen vedon päätteeksi.
Ei Norjan poika, eikä toivottavasti Lehtolakaan, koskaan joudu heittäytymään, koska se ei kuulu keihäänheittoon, jos paikat ovat kunnossa.
Olipa hyvä luettelo Ruuskasen erilaisista avustajista edellä. Se osoittaa, että suuri raha on tullut pääasiaksi keihäänheittoon. Kun erilaista manageria, lääkäriä, valmentajaa ja jopa nettisivuston hoitajaa tarvitaan, ja itse mies eli Ruuskanen on hampaat irvessä saanut keihään lentämään kesän aikana vain 3-4 kertaa yli 80 metrin, niin silloin voi suoraan sanoa, ettei "kaikki ole kohillaan".
Lehtolan poika se tuli ja pamautti rennosti lähes kasinelosen, mikä ei kyllä onnistu Ruuskaselta, joka omien sanojensa mukaan oli jo laittanut keihään Lappeenrannan kisan jälkeen nurkkaan ja lähtenyt sorsametsälle, mutta nyt, nyt sitä lähetään Deaguun. Että sillä lailla!
Ällistyttävää, ettei Sampo Lehtolaa edes kultu asian johdosta. Pidin itsestään selvänä, että tällainen yksinkertainen prosessuaalinen asia olisi hoidettu ennen päätöksen antamista.
Lehtola on hyvä tyyppi, joka osaa heittää keihästä oikealla tavalla tukijalkaa hyväksi käyttäen. Kun taas katsoo Ruuskasen ja Pitkämäen heittoja, näkee selvästi, että nämä yrittävät heittää keihästä "vauhdilla", koska heittokäsi ei ilmeisesti kestä vetoa ja sisihen liittyvää "pönkää". Tämän näkee mainittujen miesten heittojen vetovaiheessa, jossa kättä joudutaan varomaan ja mikä aiheuttaa heittäytymisen vedon päätteeksi.
Ei Norjan poika, eikä toivottavasti Lehtolakaan, koskaan joudu heittäytymään, koska se ei kuulu keihäänheittoon, jos paikat ovat kunnossa.
Olipa hyvä luettelo Ruuskasen erilaisista avustajista edellä. Se osoittaa, että suuri raha on tullut pääasiaksi keihäänheittoon. Kun erilaista manageria, lääkäriä, valmentajaa ja jopa nettisivuston hoitajaa tarvitaan, ja itse mies eli Ruuskanen on hampaat irvessä saanut keihään lentämään kesän aikana vain 3-4 kertaa yli 80 metrin, niin silloin voi suoraan sanoa, ettei "kaikki ole kohillaan".
Lehtolan poika se tuli ja pamautti rennosti lähes kasinelosen, mikä ei kyllä onnistu Ruuskaselta, joka omien sanojensa mukaan oli jo laittanut keihään Lappeenrannan kisan jälkeen nurkkaan ja lähtenyt sorsametsälle, mutta nyt, nyt sitä lähetään Deaguun. Että sillä lailla!
Nyt sitten Lehtola voi valittaa asiasta lautakuntaan..
Pyysin eilen oikeusturvalautakunnan sihteeriltä nähtäväkseni Antti Ruuskasen lautakunnalle tekemän valituksen.
Olisi pitänyt lukea lautakunnan säännöt loppuun asti. Lautakunnan sääntöjen 17 §:n mukaan lautakunnalle toimitetut valitus- ja vastauskirjelmät eivät nimittäin ole julkisia, ellei lautakunta asianosaisen suostumuksella nimenomaan toisin päätä.
Tähän sääntökohtaan viitaten sihteeri ilmoitti, ettei hän voi tässä vaiheessa toimittaa Ruuskasen valituskirjelmää minulle. Hän kertoi tiedustelevansa Ruuskasen asiamiehiltä mahdollista suostumusta kirjelmän julkistamiseen.
No niin, jäämme siis odottelemaan mahdollista suostumusta. Ei kai tuossa valituskirjelmässä nyt mitään valtiosalaisuuksia tai asianosaisten terveydentilaa koskevia tietoja voine olla.
Valituksen sisällöllä on merkitystä arvioitaessa sitä, onko valitus mahdollisesti kohdistunut Sampo Lehtolaan, joko suoraan tai välillisesti, sillä tavalla, että lautakunnan olisi tullut kuulla Lehtola eli varata hänelle tilaisuus toimittaa kirjallinen vastine valituksen johdosta.
Mutta kuten ole jo todennut, asia ja lautakunnan päätös on joka tapauksessa koskenut sekä oikeudellisesti että taloudellisesti niin merkittävällä tavalla joukkueesta lautakunnan päätöksen perusteella tipautettu Sampo Lehtolaa, että häntä olisi tullut ehdottomasti kuulla. Siis riippumatta Ruuskasen valituksen sisällöstä.
Niin, koska muodollisen päätöksen Ruuskasen valinnasta ja Lehtolan jättämisestä teki eilen SUL:n hallitus, voisi Lehtola periaatteessa tehdä oikeusturvalautakunnalle valituksen ja vedota siihen, ettei hänelle ole varattu tilaisuutta kuulluksi, a) ennen lautakunnan "suositusta" tai b) ennen SUL:n hallituksen eilistä päätöstä.
Säännöt on sääntöjä ja heitot heittoja. Teot puhukoon puolestaan. Retoriikalla ei keppi lennä.
Oesko kannattana Ruuskasen akan pojan jiähä vuan sorsamehälle, oes voenu saaha ies jottai saalista, niih.
Tekojen puolesta kaikkia on siis kuultu, mutta Lehtolan selitykset jäi vajaiksi.
Mitä Sampo Lehtola sitten olisi lautakunnan edessä voinut sanoa? Että hän menettää edut jotka olisi saanut liiton väärällä päätöksellä, ja siksi kyseistä väärin tehtyä päätöstä ei pitäisi muuttaa?
Ei kai hän menetä mitään sellaista, mikä hänellä oli ennen kisoihin valitsemisesta? Ja jotka hänellä olisi ollut myös siinä tapauksessa, että Ruuskanen olisi alunperinkin valittu kisoihin. Sehän kai on oleellista? Ei niinkään väärin tehdystä päätöksestä saadun hyödyn menettäminen?
Lehtola on saanut runsaasti näkyvyyttä ja sympatiapisteitä ruljanssin johdosta, paljon enemmän kuin olisi saanut ilman sitä. Siitä on hyvä ammentaa ensi vuotta varten, vaikkei kisapaikka nyt aukeaisikaan.
Olipas harvinaisen typerä kommentti anonyymiltä, suorastaan idioottimainen.
Ei tuollainen mielipide ansaitse enempää kommentointia.
Se, kuullaanko valittajan vastapuolta eli annetaanko hänelle tilaisuus antaa vastine valituksen johdosta, ei tietenkään riipu, kuten anonyymi kuvittelee, lainkaan siitä, mitä mieltä valitusinstanssi eli tässä tapauksessa siis oikeusturvalautakunta on siitä, vaikuttaisiko vastine ratkaisuun vai ei.
Eihän rikos- ja riita-asiassakaan hovioikeus voi vastineen pyytämisessä harkita, voisiko vastineella olla merkitystä asiassa, ja jättää vastineen pyytämättä, jos se katsoo, että valitus on joka tapauksessa hyväksyttävä eikä vastineella olisi olisi asiassa merkitystä!
Etukäteen ei voida tietää, mitä valittajan vastapuoli vastineessaan tulisi esittämään tai voisi esittää.
Eihän Lehtola olisi vastineessaan tietenkään lausunut, että SUL:n alkuperäinen valintapäätös oli väärä, kuten anonyymi hölmöyksissään esitti. Hän olisi puolustanut päätöksen oikeellisuutta ja esittänyt omia näkökantojaan ko. ratkaisun tueksi. Nyt tämä oikeus riistettiin Lehtolalta.
Kyse ei ole siitä, että Lehtola "menettäisi jotakin sellaista, mitä hänellä oli ennen kisoihin valitsemista." Kyse on siitä, että Lehtola menetti oikeusturvalautakunnan päätöksen myötä mahdollisuuden näyttää kykynsä MM-kisoissa ja saavuttaa hyvä sijoitus, kenties mitali, mikä olisi tuottanut hänelle merkittävää taloudellista etua.
Näkemys, jonka mukaan Lehtolalle riittää, että hän on saanut valintahässäkän myötä "runsaasti näkyvyyttä ja sympatiapisteitä" on täydellisen käsittämätöntä puhetta.
Virolainen tuntuu käyvän kuumana kuin hellan koukku.
Kannattaa huomioida, ettei Ruuskanen kohdistanut valitustaan muuhun kuin siihen, että hänet olisi pitänyt valita. Hän ei sanonut, että hänet pitää valita Lehtolan tilalle. Arvostelun kohteena oli siten Urheiluliiton päätös valinnasta. Ruuskasen valituksen johdosta oikeusturvalautakunnassa oli kysymys siitä, onko Urheiluliitto arvokilpailuvalinnassaan jättänyt noudattamatta asettamiaan valintakriteereitä.
Urheiluliiton päätöksen oikeellisuutta verrattiin asetettuihin valintakriteereihin. Lopputuloksena oli, ettei Urheiluliitto ollut noudattanut omia valintakriteereitään ja Urheiluliiton päätös kumottiin siltä osin kuin kisoihin oli valittu Lehtola eikä Ruuskanen.
Päätöksen kumoamisen jälkeen Urheiluliiton piti tehdä uusi päätös. Se totesi "erehtyneensä" ja teki päätöksen Ruuskasen valinnasta. Urheilijoita ei tarvinnut kuulla, ei ennen liiton ensimmäistä päätöstä eikä ennen toista päätöstä. Ratkaisevaa ol se kuinka pitkälle keppi oli lentänyt niissä kisoissa, joilla oli etukäteen ilmoitettu olevan merkitystä.
Virolainen esiintyy näissä blogeissaan besserwisserinä. Tässä asiassa lautakunta on kuitenkin ollut oikeassa.
Jo syntyy sellainen vaikutelma, että kävisin kuumana kuin hellan koukku, niin se johtuu vain siitä, että joudun lukemaan kaikenlaisten typerysten kommentteja ja vielä vastaamaan niihin.
Minä en tiedä, mitä Ruuskasen valituksessa tarkkaan ottaen on sanottu ja onko siinä kenties mainittu, kuka valituista kolmesta heittäjästä olisi ensimmäisenä tiputettava Ruuskasen "edestä" joukkueesta.
Olisiko niin, että anonyymi kommentoija sattuu olemaan oikeusturvalautakunnan jäsen, kun hänellä tuntuu olevan niin kovin hyvät tiedot R:n valituksen sisällöstä?
O-lautakunnan päätöksessä on ainoastaan lyhyesti referoitu R:n valitusta. Valituskirjelmä on kuulemma salainen, kuten olen edellä kertonut. Jos lupaa sen julkistamisen ei saada, niin se voi johtua tietenkin siitä, että valituksessa on arvosteltu nimenomaan jonkun joukkueeseen valitun heittäjän valintaa.
Viittaan myös siihen, mitä olen edellä todennut R:n valmentajan Aki Parviainen lausuneen I-L:ssä 13.8. Parviainen sanoi, että Mannion ja Pitkämäen valinta oli ok, mutta Lehtolan valinta perseestä.
Kiinnitän huomiota siihen, että o-lautakunnan päätöksessä on selostettu SUL:n vastinetta hyvin laajasti verrattuna Ruuskasen valitukseen. On aika harvinaista, että valitus on tosiasiallisesti suppea, mutta siihen annettu vastine hyvin laaja. Yleensä asia on päin vastoin.
On naiiviutta väittää, että R:n valitus olisi tosiasiallisesti kohdistunut vain SUL:n päätöstä vastaan ja sen seuraukset olisivat ulottuneet vain sanottuun päätökseen ja SUL:iin ilman, että päätöksellä olisi ollut minkäänlaista vaikutusta Sampo Lehtolaan. Käsittämätöntä, miten tällainen väite ylipäätään voidaan esittää.
Kun Lehtola tipautettiin valituksen ja lautakunnan päätöksen johdosta joukkueesta, niin ainoa, joka itse asiassa kärsi päätöksen johdosta haittaa ja vahinkoa, oli juuri Sampo Lehtola.
On äärimmäisen naiivia väittää, ettei päätös olisi kohdistunut mitenkään Lehtolaan ja hänen asemaansa. Päätöksessähän sanotaan selvällä suomen kielellä, että SUL:n päätös kumotaan siltä osin kuin joukkueeseen on nimitetty R:n sijasta Lehtola!
Oli myös hyvin tiedossa, että SUL oli jo etukäteen sitoutunut noudattamaan lautakunnan päätöstä.
En usko, että R:n valituksessa olisi puhuttu vain SUL:n valintakriteereistä, mutta siinä ei olisi mainittu sanaakaan joukkueeseen valituista heittäjistä eikä verrattu R:n saavutuksia ja tuloksia muihin heittäjiin, siis myös juuri Sampo Lehtolaan. Tämä ei voi pitää paikkaansa.
Jos valituksessa ei olisi verrattu R:n ja Lehtolan tuloksia ja keskinäisiä sijoituksia eri kisoissa, ei valituksella olisi tietenkään ollut minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia.
Anomiin väite, jonka mukaan urheilijoita ei tarvinnut kuulla, ei perustu mihinkään, se on vain pelkkä tyhjä ja tyhmä tokaisu.
Olen puuttunut blogissanin vain tähän menettelyvirheeseen, en siihen, kuka olisi pitänyt joukkueeseen nimetä. Oikeusturvalautakunnan menettely ei täytä oikeudenmukaisen menettelyn vaatimuksia, siitä on kyse.
Minusta on aivan samantekevää, millaisena joku anonyymi, joka ei uskalla esiintyä omalla nimellään, pitää minun esiintymistä blogissani, besserwisserinä tai jonain muuna.
Minusta blogisti on erinomaisen hyvin perustellut, minkä vuoksi Lehtolaa olisi pitänyt kuulla. Ilmeistä on, että oikeusturvalautakunta ei tullut edes ajatelleeksi, mitä taloudellisia etuja urheilija eli tässä tapauksessa Lehtola menetti ja tulee menettämään, kun valintalautakunnan päätös todettiin oikeusturvalautakunnan päätöksen seurauksena "vääräksi".
Oikeusturvalautakunta on päätöstä tehdessään joka tapauksessa tehdessään ymmärtänyt tai pitänyt ymmärtää se, että lautakunnan päätöksen johdosta Lehtolan oikeusturva jo valittuna urheilijana tuli kärsimään.
Eihän valintalautakunta millään tavalla kärsinyt päätöksen johdosta - paitsi tietysti, että se menetti ja on muutenkin menettänyt uskottavuutensa- mutta Lehtola, kun ratkaisu oli hänelle vastainen, kärsi ja tulee jatkossakin kärsimään muuttuneen päätöksen johdosta.
Oikeusturvalautakunnan päätös on siis selvästi muodollisesti virheellinen, koska Lehtolaa ei kuultu prosessissa.
Ainoa seikka, mikä koko prosessissa ihmetyttää on se, millä innolla b-luokan keihäsmiehet haluavat päästä itsensä munaamaan Daeguun.
Kun taso on mitä on, olisin itse helpottunut, jos ei tulisi valituksi. Mikä näitä miehiä oikein vaivaa? Sijoituksista ynnämuut taistelevien urheilijoiden edesottamuksista kiinnostuneita pitäisi kaiken järjen mukaan olla 0,0017% kansalaisista + Ilkka Kanerva.
Jos heitä kiinnostaa pelkkä matkailu, niin kerätään vaikka kolehti, että tuo kitinä loppuisi.
Seppo Räty keihäsvalinnoista: Munaton päätös.
Räty sanoi MTV3:lle olevansa todella hämmästynyt, että juuri ennen kisoja tehdään tällainen munaton päätös. Hän kummasteli erityisesti Sampo Lehtolan karua kohtaloa.
- Kaveri oli jo paikan päällä tosissaan valmistautumassa kisoihin. Täytyy ihmetellä, että mihin on hävinnyt huippu-urheilu valinnoista, sanoi Räty.
---
Näin siinä käy, kun valta annetaan kaikenmaailman pykäläherroille, jotka eivät ymmärrä huippu-urheilusta tuon taivaallista.
Pitäisikö keihäsvalinnat tästedes alistaa suoraan urheilun oikeusturvalautakunnan päätettäväksi?
Lautakunnan kokoonpanoa (2 KKO:n jäsentä ja 3 oikeustieteen tohtoria) täydennettäisiin kolmella lisäjäsenellä, jotka olisivat: Seppo Räty, Jorma Kinunen ja Pauli Nevala. näiden varajäseniä olisivat Hannu Siitonen ja Arto Härkönen.
Professori emeritus Virolaisen mainio blogi ei ilmeisesti kuulu urheilutoimittajien lukemistoon, sillä "Oikeustieteen professori tyrmää Ruuskas-päätöksen" -tyylisiä otsikoita ei valtamedioissa ole näkynyt. Kannattaisiko blogia lukevien oikeustoimittajien vinkata kollegoitaan sermin takana?
Keihäsvalinnoissa tehtiin kriteerien valossa täysin vääriä ratkaisuja. A-rajan ylitys oli vain yksi kriteeri. Sitten oli painoa Timanttiliigan menestyksellä sekä Pihtiputaan keihäskarbevaalin ja Kalevan kisojen tuloksilla.
Pitkämäki oli antanut jonkinlaisia näyttöäjä Timanttiliigassa, mutta viimeaikainen kunto sitten repsahti täysin eikä kotimaan kisoista tullut mitään näyttöjä. Olisi pitänyt jättää valitsematta, niin kriteerit olisivat siten parhaiten täyttyneet.
Ruuskasen ja Lehtolan näytöt olivat kaikkiaan surkeita. Yhden kerran onnistuttu karsinnasta tai toissijaisessa kisassa niukin naukin ylittämään A-raja. Valintakriteerien valossa kumpaakaan ei olisi tullut valita.
Ari Mannion valintakin on kyseenlainen, mutta ehkä kuitenkin perustelluin. Hän onnistui sentään yhdessä kisassa eli voitti SM-kultaa kohtuullisen hyvällä tuloksella. Se on merkki nousukunnosta, koska näyttö tuli lähimpänä Deegujen kisoja.
Porukkaa on lähetetty taas kisaturisteiksi enempi ja vähempi. Kai näissä valinnoissa oli tavoitteena se, että ns. urheilijoita olisi ainakin yhtä monta kuin paikalle saapuvia johtajia.
Kyllä on surkeaksi mennyt sitten kultaisen 70-luvun, jolloin Suomesta löytyi mitaliehdokkaita vähän joka lajiin. Riitta Salin olisi varmaankin edelleen mitaleilla miestenkin 400m juoksussa Euroopan mestaruusajallaan. Eikä dopingtesteja silloin taidettu juurikaan käyttää. Vitamiinin voimallakin saatettiin siis pärjätä.
Porua ei saada ikinä loppumaan, mutta kriteerien selvyys täyttyy ainakin jenkkien mallissa: määritellystä karsintakisasta (siellä taitavat olla USA:n mestaruuskisat eli meikäläisten Kalevan Kisat) kolme parasta jatkoon, jos täyttävät A-rajan. Muita sinne ei kannata lähettääkään.
Säästyy aikaa ja vaivaa + että kriteerit ovat urheilijatyperyksille riittävän selvät.
Jos ei osaa kuntohuippua ajoittaa oikein (karsinnat + arvokisat), ei tarvitse kisoihinkaan lähettää. Ihmeesti ovat jenkit mitaleilla pysyneet oman karsintaformaattinsa perusteella.
Kannattaisiko harkita?
Ei tässä ole kirjoitettu urheilutoimittajia varten, Pääasia, että juristit huomaavat asian. Kyse on ensi sijassa juridiikasta, ei urheilusta.
Jälkimmäinen anonyymi oli minusta kyllä hieman väärässä Sampo Lehtolan kunnonkehityksen osalta. Hänhän on se, joka on osoittanut nousukuntoa, kuten Lappeenrannan kisan voittokin osoitti.
Muistutettakoon tässä yhteydessä mieliin vuosi 1987. Tuolloin muuan Seppo Räty ylitti vähän ennen Rooman MM-kisoja urallaan eka kerran 80 metrin rajan ja valittiin MM-joukkueeseen. Kisoissa Räty sitten täräytti jotain 83 metriä ja risat ja voitti kaikkien yllätykseksi MM-kultaa.
Nyt jää ikuiseksi arvoitukseksi, olisiko Sampo Lehtola voinut tehdä Rädyn tempun ja ottaa Daegussa mitalin; kultainen se tosin ei olisi voinut olla.
Urheilun oikeusturvalautakunta on saanut nyt suostumuksen Ruuskasen valituksen ja hänen vastaselityksensä julkaisemiseen. Tämän johdosta lautakunta on määrännyt valituksen ja vastaselityksen julkisiksi.
Lautakunnan sihteeri on toimittanut ystävällisesti minulle äsken Ruuskasen valituksen - laatijana R:n manageri Jarmo Hirvonen - ja R:n vastaselityksen - laatijana asianajaja Hannu Kalkas - SUL:n vastineeseen. Kiitän hyvästä palvelusta!
Totean, että Ruuskasen valitusta ei kohdistettu erityisesti Sampo Lehtolaa vastaan, vaan siinä vertaillaan kaikkien neljän heittäjän suorituksia ja kilpailutuloksia kuluvan kesän aikana. Myöskään R:n vastaselityksessä ei ole "hyökätty" Lehtolaa tai erityisesti hänen valintaansa vastaan - vaikka siis R:n valmentaja Aki Parviainen aiemmin sanoi, että Lehtolan valinta oli "perseestä, " mutta sitä vastoin hänellä (ja Ruuskasella) ei ole mitään Mannion ja Pitkämäen valintaa vastaan.
Oikeusturvalautakunnan päätöksessä Ruuskasen valitusta on referoitu asianmukaisesti, joskin lyhyesti. Selosteesta puuttuu R:n valituksessa esitetty taulukko mainittujen neljän heittäjän tämän vuoden valintajärjestelmän mukaisista kilpailuista. Laitakunnan selosteeseen on otettu ainoastaan mainitun taulukon jälkeen valituksessa esitetty yhteenveto heittäjien keskinäisestä kilpailuista, josta mm. ilmenee, että "tase" Ruuskasen ja Lehtolan välillä on 6-1 R:n eduksi.
Vaikka valitusta ei ole kohdistettu erityisesti Lehtolan valintaa vastaan, on valituksessa pyydetty valintapäätöksen kumoamista. Ilman nimenomaista mainintaakin on ollut selvää, että valitus on tosiasiallisesti kohdistunut juuri Lehtolan valintaa vastaan. Nimittäin tilanne Ruuskasen ja Mannion välillä on taulukon mukaan 2-2 ja Ruuskasen ja Pitkämäen välinen "tase" puolestaan 2-0 Ruuskasen hyväksi.
Kuten olen jo useamman kerran sanonut, Lehtolan kuuleminen ei ole voinut riippua siitä onko valitus kohdistettu nimenomaan häntä vastaan vai ei. Lehtolaa olisi tullut joka tapauksessa kuulla, sillä Ruuskasen valitus ja valituksen hyväksyvä lautakunnan päätös ovat johtanut Lehtolan pudottamiseen joukkueesta.
Lehtolan oikeusturva olisi siis ehdottomasti vaatinut hänen kuulemistaan. Lautakunnan päätöksessä ei siis ole kyse ainoastaan kauneusvirheestä.
Arvioin blogikirjoikseni kappaleessa 13 kisapaikan taloudellista arvoa.
Vaikutta siltä, olin arviossani liian varovainen. Jo pelkän kisapaikan arvo on suurempi kuin saatoin ounastella.
Tämä ilmenee Ruuskasen valituksesta, jonka on siis laatinut hänen managerinsa Jarmo Hirvonen.
Hirvonen kirjoittaa valituskirjelmässä näin.
"Antti Ruuskaselle koituu Suomen Urheiluliiton virheellisestä päätöksestä vähintään 30 000 euron taloudelliset menetykset vuositasolla. laskelma perustuu Ruuskasen managerin Jarmo Hirvosen vuosia 2008-2011 koskeviin laskelmiin sponsorituloista sekä kilpailujen starttirahoista."
Niin, jos kisapaikka ja osallistuminen MM-kisoihin on Ruuskaselle vähintään 30 000 arvoinen, niin saman suuruisen sen täytyy olla myös Sampo Lehtolalle.
Lehtolalle aiheutuu lautakunnan päätöksestä ja siihen perustuvasta SUL:n uudesta päätöksestä siis vähintään 30 000 euron suuruinen taloudellinen menestys. Tämä on ollut R:n valituksen johdosta lautakunnan tiedossa.
Vaikka intressi on siis todella merkittävää luokkaa, ei lautakunta nähnyt aiheelliseksi varata Lehtolalle tilaisuutta vastineen antamiseen. Ruuskasella katsottiin olevan olevan intressi valittaa, mutta Lehtolan osalta katsottiin, ettei hänellä ole oikeutta vastata Ruuskasen valitukseen!!!
Lautakunta sivuutti siis kylmästi Lehtolan oikeusturvaintressin kokonaan. Onko tämä oikeudenmukaista?
Täh?
Yle-uutisten sivuilla julkaistiin toissa päivänä uutisjuttu otsikolla "Päätös varmistui: Ruuskanen MM-kisoihin". Juttuun lähetettiin kaikkiaan 117 kommenttia.
Lähetin itse klo 16.40 seuraavanlaisen kommentin, joka julkaistiin viimeisenä eli 117 kommenttina näin:
"Audiatur et altera pars, tänään klo 16:42
Oikeusturvalautakunnan käsittelyssä tapahtui paha menettelyllinen moka, kun Sampo Lehtolaa, jolta riistettiin kisapaikka, ei kuultu lainkaan Ruuskasen valituksen johdosta. Ruuskasen valituksen mukaan kisapaikka on hänelle 30 000 euron arvoinen. Saman arvoinen se on toki myös Lehtolalle. Lehtolalla olisi siis ollut todella merkittävä intressi tulla kuulluksi ja antaa vastine valituksen johdosta."
Mitä tapahtui tämän jälkeen. Koko uutinen poistettiin välittömästi kommenttini julkaisemisen jälkeen eli noin klo 17 Yle-uutisten sivustolta.
Olisiko kommenttini ollut liian kuuma peruna keskusteltavaksi! Sensuuri iski.
Niin, Yle-uutisethan on tullut tunnetuksi "objektiivisesta" tiedonvälityksestään mm. yksityistä pysäköinninvalvonnan yhteydessä.
Vaikuttaisi siltä, että valtamedioiden toimitukset ovat nyt kollektiivisesti päättäneet antaa keskittymisrauhan urheilun oikeusturvalautakunnan arvovaltaisesti valitsemalle keihäänheittäjätriolle - pro patria. Mitenkään muutoin ei ole uskottavasti selitettävissä se seikka, että professori Virolaisen perusteltu kannanotto lautakuntamenettelyssä sattuneesta perustavaa laatua olevasta virheestä ei ole ylittänyt minkään näkyvän tiedotusvälineen uutiskynnystä. Virolaisen viimeisin kommentti vahvistaa asiantilan.
Keskittymisrauha, hmmm. Näinköhän on?
Tämän aamu HS:ssa oli Daegusta laaja juttu otsikolla "Keihäsporu siirtyi Daeguun." Ari Pusan jutussa toimittaja kysyy:
"Antti Ruuskanen sai nyt oikeutta, mutta miten on kisapaikan menettäneen Sampo Lehtolan oikeusturvan laita"?
SUL:n puheenjohtaja Antti Pihlakoski: Se on hyvä kysymys. Mielenkiintoista mitä olisi tapahtunut, jos Lehtola olisi tehnyt oman valituksensa."
Valmennuspäällikkö Jarmo Mäkelä: "Hyvä kysymys."
Tuo "hyvä kysymys" pitäisi esittää ennen muuta urheilun oikeusturvalautakunnalle ja sen puheenjohtajalle oikeusneuvos Pertti Välimäelle.
Nimensä mukaisesti juuri tuon lautakunnan olisi pitänyt pitää huolta myös Lehtolan oikeusturvasta. Ei siihen tietenkään Lehtolan omaa valitusta olisi tarvittu, vaan se, että Lehtola olisi saanut antaa vastineensa Ruuskasen valituksen johdosta.
Tämän asian oikeusturvalautakunta mokasi.
Toki SUL:n hallitus ei myöskään Daegussa kuullut Lehtolaa, kun se päätti muuttaa valintapäätöstään.
Lehtolalla on vielä mahdollisuus valittaa tästä päätöksestä lautakunnalle.
Kyllä se uutinen ja sinun kommenttisi ovat edelleen YLEn sivuilla: Tässä linkki juttuun.
Ja vaikka olisikin kadonnut, ei kyse olisi ollut sensuurista, vaan bloginpitäjän (YLE) oikeudesta päättää, mitä julkaisee...
Onhan se juttu toki siellä arkiston puolella, jos sen osaa sieltä hakea. Mutta se ei ole enää ns. näköpaikalla eli pää- tai etusivulla.
Proferssorin esille nostama yksittäistapaus kuulemisvirheestä on osa yleisempää legitimiteettiongelmaa tai laajemmin tarkasteltuna legitimiteettivajetta urheiluoikeudessa.
Tiedossani on eri lajiliittojen sisäisistä muutoksenhakuinstansseista useita tapauksia, joissa kuuleminen on vastaavalla tavalla jätetty oikeusturvan takaavana toimena tekemättä, vaikka asianosaisuusasema on ollut niin selkeä, että sen olisi nähnyt kuka tahansa kadunmies ilman oikeustieteellistä koulutusta.
Helsingin sanomien mielipidesivulla julkaistiin eilen lauantaina seuraava kirjoitukseni:
Entä Sampo Lehtolan oikeusturva?
Keihäänheittäjä Antti Ruuskanen sai oikeusturvaa, kun urheilun oikeusturvalautakunta hyväksyi hänen valituksensa ja Suomen Urheiluliiton (SUL) hallitus muutti valintapäätöstään. Mutta minne unohtui joukkueesta syrjäytetyn Sampo Lehtolan oikeusturva?
Vaikka Ruuskasen valitus kohdistui muodollisesti SUL:n valintakriteerejä vastaan, oli Sampo Lehtola lopulta se, joka kärsi valintahässäkän ja lautakunnan päätöksen haitalliset seuraukset. Ruuskasen valituksen mukaan kisapaikan menetys olisi hänelle 30 000 euron arvoinen sponsori- ja starttirahojen menetyksen muodossa. Samaa suuruusluokkaa ovat myös Lehtolan menetykset, kun hän jäi joukkueen ulkopuolelle.
Lehtolan oikeusturva olisi siten edellyttänyt, että oikeusturvalautakunta olisi ennen päätöksen tekemistä varannut Lehtolalle tilaisuuden antaa vastine Ruuskasen valituksen johdosta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan lautakunta kuuli ainoastaan SUL:a. Minusta lautakunnan käsittelyssä ei noudatettu oikeudenmukaisen menettelyn vaatimuksia.
Lähetä kommentti