1. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi 15.5.2013 päätöksensä Guggenheim-Helsinki -museohanketta vuosi pari sitten vetäneen museojohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirénin esteellisyysasiassa. Sakslin päätyi - pitkän pohdinnan jälkeen - siihen, että Gallen-Kallela-Sirénin puolueettomuus vaarantui Guggenheim-hankkeen valmistelussa. Tästä Sakslin antoi museojohtajalle pyyhkeitä.
2. Apulaisoikeusasiamies Sakslinin päätöksen mukaan Gallen-Kallela-Sirénille (jäljempänä GKS) oli hankkeen valmistelun aikana kehittynyt erityinen ja kiinteä sidonnaisuus Ekoport Turku Oy:n hallituksen jäsenyyden ja hänen puolisonsa työsuhteen kautta Guggenheim-säätiön hallituksen suomalaiseen jäseneen Carl Gustaf Ehrnroothiin ja tätä kautta myös säätiöön ja itse hankkeeseen. Julkisuudessa käyty keskustelu osoitti, että hankkeen käsittelyn asianmukaisuus oli herättänyt epäilyjä. Lisäksi hanke oli taloudellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittävä. Näiden seikkojen arviointi kokonaisuutena muodosti Sakslinin näkemyksen mukaan laissa tarkoitetun erityisen syyn, jonka perusteella voidaan katsoa, että GKS:n puolueettomuus vaarantui hankkeen valmistelussa hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Sakslinin mukaan GKS:n olisi tullut ymmärtää näistä sidonnaisuuksista johtuva vakava epäily esteellisyydestään, toteaa Sakslin päätöksessään.
3. Oikeusasiamiehen kansliassa kyseistä esteellisyysasiaa syynättiin reilu vuosi yksityishenkilön tekemän kantelun johdosta ja siitä hankittiin Helsingin kaupunginhallituksen ja GKS:n selvitykset. Hankkeen yksityiskohtia on selvitetty kaupunginhallituksen pöytäkirjoista. Kaupunki ja GJS itse kiistivät väitetyn jääviyden; myöskään kaupunginlakimiehen mukaan GKS ei ollut esteellinen.
4. Sakslinin päätöksen mukaan Helsingin taidemuseon johtajana toiminut GKS oli kaupungin vastuuhenkilö Guggenheim-museohankkeen valmistelussa ja yhteyshenkilö säätiöön. Kaupungin vastuuhenkilönä hän avusti museon perustamisesta tehdyn selvityksen ohjaamisessa ja koordinoinnissa ja osallistui asiantuntijaryhmän kokouksiin. Hän toimi myös esittelijänä taidemuseon johtokunnan antaessa asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle.
5. Museohankkeen selvitystyön aikana GKS kutsuttiin - yllättäen (?) - Ekoport Turku Oy:n hallituksen jäseneksi. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Carl Gustaf Ehrnrooth on Guggenheim-säätiön hallituksen suomalainen jäsen. Myös GKS:n puoliso otettiin - sattumalta(?) - samoihin aikoihin Ekoport-yhtiöön työsuhteeseen.
6. Sakslin toteaa Guggenheim-Helsinki -museon olleen taide- ja kulttuuripoliittisesti merkittävä hanke, joka edellytti Helsingin kaupungilta myös merkittävää taloudellista panostusta. Kaupunki maksoi hankkeen selvitystyöstä Guggenheim-säätiölle 1,2 milj. euroa. Jatkossa Helsinki olisi sitoutunut maksamaan mm. hankkeen suunnittelu- ja rakennuskustannuksia. Hanke herätti voimakasta vastustusta ja kannatusta, minkä vuoksi siihen kohdistui suuri julkinen kiinnostus.
7. Helsingin kaupunginhallitus hylkäsi Guggenheim-museohankkeen 2.5.2012. Tästä syystä GKS:n mahdollisen esteellisyyden aiheuttama menettelyvirhe asian valmistelussa ja sen vaikutus päätöksen pysyvyyteen ei voi tulla tuomioistuinten arvioitavaksi, toteaa Sakslin.
8. Apulaisoikeusasiamiehen päätöksessä selostetaan laajasti - voisi sanoa jopa epätavallisen laajasti - esteellisyyteen liittyviä oikeusohjeita, oikeuskäytäntöä ja -kirjallisuutta. Hallintolain esteellisyysperusteiden (hallintolaki 28 §) tarkoituksena on turvata asian käsittelyn objektiivisuutta ja puolueettomuutta ja yleistä luottamusta virkamiesten ja viranomaisen riippumattomuuteen.
9. Apulaisoikeusasiamies Sakslinin päätös kokonaisuudessaan löytyy tästä.
10. Sakslinin päätös on pitkä ja perusteellinen, suppeammillakin perusteluilla asia olisi kyllä hyvin selvinnyt. Olen itse sivunnut ohimennen Gallen-Kallella-Sirénin jääviyttä blogijutussa 546/20.2.2012 "Korruptiota, kähmintää, jääviyttä, hyviä veljiä, poliittisia virkanimityksiä...siis hyvää hallintoa" kohdassa 21. Minusta GKS:n esteellisys on selvä kuin pläkki hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan nojalla.
11. Julksuuteen Guggenheim-hanke putkahti marraskuussa 2011 ja sitä koskeva konsepti- ja kehitysselvitys julkistettiin tammikuussa 2012. Yksityishenkilö teki kantelun GKS:n väitetystä jääviydestä 16.1.2012 luettuaan Helsingin Sanomissa 15.1.-12 olleista GKS:n kytköksistä Guggenheimin museon säätiön johtokunnassa istuvan Carl Gustaf Ehrnroothin omistamaan Ekoport-yhtiöön. Oikeusasiamies Sakslin pyysi kantelun johdosta Helsingin kaupunginhallituksen selvityksen, joka on päivätty 12.3.2012; kantelija vastasi selvitykseen 4.4.2012. Helsingin kaupungin virkamiesjohto esitti Guggenheim-hankkeen hyväksymistä, mutta kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.5.2012 torpata hankkeen. Ilmeisesti vasta tämän jälkeen oikeusasiamies pyysi kantelun johdosta selvityksen GKS:ltä, joka antoi sen vuoden 2013 puolella eli tarkemmin sanottuna vasta 4.3.2013.
12. Mistähän tuollainen viivästyminen kantelun tutkimisessa ja selvityksen antamisesta on johtunut? Tästä ei ole tietoa, mutta ehkä jotain tässä suhteessa kertoo se, että Gallen-Kallela-Sirén valittiin tammikuussa 2013 Yhdysvaltojen Buffalossa sijaitsevan Albright-Knox -taidemuseon johtajaksi, minkä tehtävän hän otti vastaan 1.5.2013. Vasta tämän jälkeen eli 15.5.2013 apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin julkisti päätöksensä, jossa hän piti GKS:n sidonnaisuutta moitittavana.
13. Ilmeistä on, että GKS viivytteli selvityksensä antamista, koska hän oli hakenut edellä mainittua museonjohtajan paikkaa Yhdysvalloissa. Samasta syystä apulaisoikeusasiamies puolestaan lienee pantannut langettavaa päätöstään esteellisyysasiassa. Siis sen vuoksi, jottei GKS:lle vain koituisi "harmia" tulossa olevan päätöksen johdosta. Tämä on kyllä hienotunteista, mutta samalla varsin tehottoman tuntuista laillisuusvalvontaa. Miten kanteluasiassa olisi mahtanut käydä, jos Helsingin kaupunki olisikin hyväksynyt Guggenheim-hankkeen?
14. Tämä on yksi tapaus loputtoman pitkältä tuntuvassa johtavien virkamiesten esteellisyyttä koskevassa sarjassa; katso eräiden tällaisten esteellisyystapausten johdosta edellä mainittua blogikirjoitusta nro 546/20.2.2012. Jatkuvasti esille putkahtavat esteellisyystapaukset osoittavat, etteivät johtavat virkamiehet tunnu käytännössä välittävän pätkän vertaa esteellisyyttä koskevista normeista. Luultavasti tämä johtuu osaksi siitä, että laillisuusvalvonta on kovin verkkaista ja muutenkin tehottoman tuntuista.
15. Helsingin Sanomien mielipidesivulla eilen arkkitehti Jaakko West halusi kertoa, että oikeusasiamiehen päätös sotii syvästi hänen oikeustajuaan vastaan. Kirjoittajan mukaan esteellisyys ei synny verkostoitumisesta tai vuorovaikutuksesta, sillä niistä on "prosessien hoitamiselle pelkkää etua." Arkkitehti West viittaa myös Helsingin kaupunginlakimiehen tammikuussa 2012 antamaan lausuntoon, jonka mukaan Gallen-Kallela-Sirén ei ole esteellinen, koska hänen tehtäviinsä ei kuulu valmistella museopäätöstä eikä osallistua lopulliseen päätöksentekoon. Minusta Sakslinin päätöksessä on kuitenkin varsin selvästi osoitettu, että juuri GKS oli toiminut vastuuhenkilönä ja esittelijänä Guggenheim-hanketta koskevassa asiassa, hän ei siis ollut suinkaan pelkkä asiantuntija niin kuin Jaakko West antaa ymmärtää. Virkamiehen tulee toki myös verkostoituessaan pitää esteellisyyssäännökset kirkkaina mielessään.
16. Kreikan vakuussopimuksen julkisuutta koskevan asian yhteydessä on todettu, että julkisuuslain soveltaminen on suomalaista perushallintohallintojuridiikkaa, jonka osalta ministeriöillä ja yleensä julkisyhteisöllä tulee itsellään olla tarvittava osaaminen (VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti). Myös virkamiesten esteellisyyssäännösten hallitseminen kuuluu ilman muuta hyvän hallinnon perusasioihin. Mutta myös esteellisyysnormien osaamisessa ja hallinnassa julkisyhteisöillä näyttää olevan todella pahoja ongelmia, kuten tapaus GKS selkeästi osoittaa.
17. Helsingin kaupunki ei sentään turvautunut GKS:n tapauksessa samaan kikkaan kuin Jutta Urpilaisen johtama valtiovarainministeriö Kreikan vakuussopimuksen julkisuusasiassa, eli hankkinut virkamiehen esteellisyydestä liikejuridiikkaan erikoistuneen asianajotoimiston lausuntoa.
9 kommenttia:
Nyt se taas tapahtunut ja kesän voidaan katsoa alkaneen!
I-S:n legendaarinen seurapiiritoimittaja Rita Tainola nimitäin kertoo tänään lehdessään, miten legendaarinen tangolaulaja Eino Grön (74) on palannut jälleen kerran Floridasta kesän- ja keikanviettoon Suomeen!
Kohta Eikka sitten vierailee Maikkarin sekä Ylen aamuteeveessä - ellei ole jo vieraillut - kertomassa kuulumisiaan ja muistelemassa uraansa. Muisteluun sisältyy aina kohta, jossa Eino kertoo painiharrastuksestaan - TUL:n mestari - ja kohokohtana tarina siitä, miten hän lopetti viinan juomisen jo vuonna 1977.
Tervetuloa kotimaahan, Eino! Kesä on alkanut!
Ei mitään uutta auringon alla.
Juttu on tyylipuhdas esimerkki siitä, miten loosin pojat toimivat. Palkinnoksi hyväntekeväisyydestä yhteisön hyväksi loosi palkitsee lopussa uskolliset palvelijansa ja paljastaa kuka on todellisuudessa Jumala.
Hätäiset voivat tietenkin googlata vastauksen. Mutta heille ei suoda mukavia jäsenetuja, kuten esim. imuniteetiä virkavirheitå vastaan.
Oikeusasiamiehen olisi tullut antaa ratkaisunsa esteellisyyskantelun johdosta jo ennen 2.5.2012, jolloin Guggenheim-hanke oli esillä kaupunginhallituksessa. Edellytykset tähän olivat olemassa, jos vain tahtoa ja uskallusta olisi löytynyt.
no entiiä! vähän omituiselta tuo Sakslinin kannaotto tuntuu. Ajatellaanpa jotan suurta maakäyttö- tai elinkeinohanketta. Eikö kunnalla juuri pidäkin käytännössä olla hankkeen toteuttajaan, rakennusyhtiö /tms sukari, hyvin tiiviit suhteet. Siis ainakin joidenkin asiaa valmistelevien virkamiesten kautta. Päätöksenteloon tällaisen virkamiehen ei liene syytä osallistua. Sakslinin kannanoton tiukka noudattaminen estää siis ihan normaalin yhteydenpidon? asian yhdessä valmistelun.?
siis muodostuuko kunnan päätöksestä jotenkin lainvastainen, jos joku kunnan virkamies (joka ei asiaa päätä) on "liian tiiviisti" valmistelemassa hanketta?
elikkä valtakunnassa kaikki kuntien elinkeinojohtajat, - asimiehet, kaavoitusinsinöörit, eivät voi pitää yhteyttä hankkeita valmisteleiin tahoihin.
"EI Hyvää päiväÄ"
EOA:n kannanotto on tyypillistä pölyisen kirjoituspöytäjuristin saivartelua.
Edellisen anonyymin oma kannanotto vaikuttaa kyllä varsin "omintakeiselta" ja tyypillisen maallikkomaiselta.
Guggenheimin säätiön johtokunnassa istunut Ehrnrootti otti museomiehen firmansa hallitukseen ja palkkasi vieläpä museomiehen eukonkin firman leipiin edistääkseen Guggenhem-asian "suotuisaa valmistelua" kaupungin ao. elimissä. Museomies toimi Guggenheim-asiassa kaupungin vastuuhenkilönä ja myös esittelijän roolissa. Näissä olosuhteissa kyse tuskin oli anonyymin kuvailemasta "normaalista yhteydenpidosta."
Näkivätköhän vanhat silmäni kenties harhoja, entinen kollega seuralaisineen Lontoon koneessa? Valitettavasti en ehtinyt tulla tervehtimään. Jolly good trip!
Tuossa edellä siis museojohtaja muisteli nähneensä "vanhoilla silmillään" kollegansa eli toisen ex-museojohtajan Lontoon konehessa, varmaankin molemmat olivat menossa (miespuolisine) seuralaisineen "vanhan tavaran" näyttelyyn British Museumiin...
Eikka tuossa joku vuosi sitten kauppaili kesämökkiään Porin saariston edustalta.
Miten nyt lienee kesämökin omistussuhde tänä vuotena.
Niin, pari vuotta sitten Eikka nukahti rattiin ja Mersu syöksyi tieltä. Hm, onhan tämä Suomi toki aika tylsä maa - Floridaan verrattuna - eikä tätä aina selvin päin tai nukahtamatta kestä, mutta toivotaan nyt, että tänä suvena Eikan Mersu pysyy tiellä.
Lähetä kommentti