Perustuslakivaliokunnan ns. terävä pää eli Kimmo Sasi (kok) ja Jacob Söderman (sd)Se siitä seuraa, kun perustuslakivaliokunnalle on ylivarovaisen laintulkinnan johdosta kasattu ministerivastuuasioissa omituinen kolmoisrooli: valiokunta joutuu toimimaan poliisina, syyttäjänä ja tuomarina. Tämä siitä seuraa, kun ministerit on nostettu syytekynnyksen osalta jalustalle antamalla heille tavallisista virkamiehistä poikkeava syytesuoja. Katso tästä tarkemmin blogikirjoitustani nro 321/21.9.2010.
Seuraa farssi, jota olemme joutuneet seuraamaan jo viime vuoden syksystä lukien.
Kantelut pääministeri Matti Vanhasen jääviydestä tehtiin tasan vuosi sitten. Oikeuskansleri alkoi tutkia kanteluja, mutta halusi kytkeä laillisuusvalvontaa koskevan selvityksensä poliisin aloittamaan Nuorisosäätiön rahanjaon tutkintaan. Oikeuskanslerin mukaan Vanhasen epäillyllä jääviydellä oli "ainakin rakenteellinen yhteys" Nuorisosäätiön esitutkintaan. Tämä yhteys ei kuitenkaan tullut millään tavalla näkyviin oikeuskansleri Jonkan pari viikkoa sitten julkistaman kantelupäätöksen perusteluista. Kaikki ne asiakirjat, joihin Jonkka ratkaisunsa perusti, on hankittu ja saatu muilta viranomaisilta kuin esitutkinnasta vastaavalta poliisilta.
Jääviysasia on siis ollut nyt vireillä tasan vuoden päivät, mutta vieläkään ei tiedetä edes sitä, tulisiko asia viedä epäillyn virkavelvollisuuden rikkomisen osalta poliisin esitutkintaan vai ei. Ei tiedetä, vaikka asiaa ovat käsitelleet sekä valtakunnan ylin laillisuusvalvoja että jonkinlaisen perustuslakituomioistuimen virkaa (ainakin omasta mielestään) hoiteleva eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Perustuslakivaliokunnan käsittelystä on muodostumassa pahimmanlaatuista nurkkaoikeudenkäyntiä muistuttava prosessi. Asian käsittelyä lykätään istunnosta toiseen ja oikeuskansleri ja ex-pääministeri juoksevat valiokunnan kuultavina vuoroviikoin! Kirjelmiä luetaan ja vaihdellaan ja asioita jankutetaan edestakaisin . Perustuslakivaliokunnalla ei näytä olevan selkeää käsitystä siitä, toimiiko se asian tässä vaiheessa jonkinlaisena esipoliisina, syyttäjänä vai oikeuskanslerin ja ex-pääministerin erimielisyyttä ratkovana tuomioistuimena.
Ensin valiokunta kuuli oikeuskansleria ja tänään sitten oli Matti Vanhasen vuoro. Kun Vanhasen 12 liuskan pituiseen kirjelmään nojautuva "kertomus" - tätä termiä valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi todella käytti - poikkesi joissakin kohdin, siis faktojen suhteen, siitä, mitä oikeuskansleri oli valiokunnalle esittänyt, päätti valiokunta kuulla Jonkkaa huomenna uudelleen. Sen jälkeen on kuulemma tarkoitus kuulla vielä Vanhasesta! Jne.
Miksi ihmeessä valiokunta ei päättänyt kuulla Jonkkaa ja Vanhasta samalla kertaa eli siten, että tämä taistelupari olisi ollut yhtaikaa valiokunnan tentattavana. Eihän näiden keskenään kiistelevien herrojen erilaisiin versioihin tapahtumista muuten ole mahdollisuutta saada kunnon tolkkua.
Toinen mahdollisuus olisi ollut se, että jos kerran Jonkan ja Vanhasen kertomukset erosivat faktojen suhteen toisistaan, niin asia olisi päätetty viedä jo tänään suoraan poliisin esitutkintaan. Sitä vartenhan esitutkinta on olemassa, että siellä selvitetään, ammatti-ihmisten eikä poliitikkojen, toimesta, mitä asiassa on oikein tapahtunut, jos kerran on syytä epäillä, niin kuin näyttäisi olevan, rikosta. Oikeuskanslerin mukaan lakia on ainakin rikottu ja oikeuskansleri on esittänyt poliisitutkinnan käynnistämistä.
Jos taas oikeuskanslerilla ja ex-pääministerillä on riitaa ja erimielisyyttä siitä, miten faktoja on juridisesti arvioitava, eli onko Vahanen juridisesti todella ollut jäävi, niin sitä varten taas on olemassa tuomioistuin, tässä tapauksessa siis valtakunnanoikeus. Perustuslakivaliokunnalla ei ole perustuslain mukaan roolia ratkaista tällaisia erimielisyyksiä.
Vanhanen näyttää noudattavan asiassa hyvin ailahtelevaa taktiikkaa. Aluksi eli viime tammikuussa hän kiisti jyrkästi olleensa esteellinen, koska oli saanut ex-oikeuskanslerilta mielipiteen, jonka mukaan hän ei ollut esteellinen. Kun oikeuskansleri Jonka päätös ja ilmoitus perustuslakivaliokunnalle pari viikkoa sitten tuli julki, Vanhanen selitti, että juu, olin kyllä esteellinen, mutta en hoksannut esteellisyyttä. Tänään Vanhanen on Kimmo Sasin ilmoituksen mukaan jälleen kiistänyt olleensa esteellinen ja vedonnut kiistämisensä tueksi 12 sivua pitkään kirjelmään.
Vanhasen taktiikka näyttää olevan, että perustuslakivaliokunta julistaisi, ettei hän vastoin oikeuskanslerin vuoden pituista harkintaa olisi ollut esteellinen. Perustuslakivaliokunta joutuisi siis toimimaan, ei poliisina eikä syyttäjänä, vaan tuomarina.
Mutta voisiko perustuslakivaliokunta päätyä tällaiseen ratkaisuun? Minusta ei, sillä sillon jouduttaisiin todella kummalliseen tilanteeseen: perustuslakivaliokunta ruttaisi valtakunnan ylimmän laillisuusvalvojan mielipiteen ja punnitun tuntuisen kannanoton maanrakoon. Vaikka valiokunta yrittäisi muotoilla päätöslauselmansa ja perustelunsa miten hienovaraisesti tahansa, ei tämä asia miksikään muuttaisi: valiokunnan mielestä oikeuskansleri olisi syyllistynyt virheelliseen laintulkintaan pääministeriä koskevassa asiassa. Olisiko oikeuskanslerilla tuossa tilanteessa muuta mahdollisuutta kuin erota virastaan? Tuskinpa vain.
Lukuisten kuulemisten jälkeen valiokunnalla ei näyttäisi olevan muuta mahdollisuutta kuin päättää esitutkinnan käynnistämisestä. Tämä olisi paitsi juridisesti perusteltu ratkaisu, myös poliittisesti siedettävä. Jos valiokunta päästäisi Vanhasen tässä vaiheessa kuin sen kuuluisan koiran veräjästä, päätöksestä hyötyisivät vain perussuomalaiset, jotka saisivat jälleen yhden uuden vaalivaltin ensi vuoden eduskuntavaaleihin
Jos olisimme todella oikeusvaltiossa, olisi asiassa toimittu näin:
Oikeuskansleri olisi välittömästi kantelujen saavuttua virastoonsa pyytänyt Matti Vanhaselta lausunnon tai selityksen asiassa. Vanhasen olisi tullut antaa selitys viimeistään kahden viikon kuluessa, nyt siihen kului reilusti yli puoli vuotta. Samalla oikeuskansleri olisi pyytänyt tarvittavat asiakirjat muun muassa valtioneuvostolta, RAY:ltä, Nuorisosäätiöltä ja Patentti- ja rekisterihallitukselta. Nämä asiakirjat olisivat olleet käytettävissä samaan aikaan, kun Vanhasen selvitys tuli kanslerinvirastoon. Jos Vanhasen selityksessä olisi ollut jotain epäselvää, oikeuskansleri olisi kuullut Vanhasta henkilökohtaisesti.
Tämä kaikki olisi voitu tehdä 3-4 viikossa kantelujen saapumisesta. (Itse asiassa oikeuskansleri olisi voinut puuttua Vanhasen väitettyyn esteellisyyteen viran puolesta, siis vaikka kanteluja ei olisi tehtykään.) Tämän jälkeen oikeuskanslerilta olisi mennyt viikko tai kaksi asian fundeeraamiseen ja esteellisyyspäätöksen laatimiseen. Jos esteellisyyden ohella Vanhasen olisi oikeuskanslerin mielestä aihetta epäillä syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen, oikeuskansleri olisi pyytänyt samalla kertaa KRP:tä käynnistämään rikosta koskevan esitutkinnan.
Ikävä jääviysasia olisi siten saatu pois päiväjärjestyksestä viimeistään kahden kuukauden kuluttua kantelujen saapumisesta. Menettely olisi ollut mahdollista voimassa olevan perustuslain puitteissa, sillä oikein tulkittuna estettä ei ole olemassa tulkinnalle, jonka mukaan oikeuskansleri voi itse pyytää poliisilta esitutkinnan käynnistämistä tarvitsematta saattaa asiaa sitä varten perustuslakivaliokunan käsittelyyn.
Jos oikeuskansleri olisi ollut ripeä, olisi seurauksena todennäköisesti ollut, että Matti Vanhanen olisi joutunut eroamaan pääministerin pallliltaan ja sama kohtalo olisi ollut hänen hallituksellaan. Maassa olisi toimitettu ennenaikaiset eduskuntavaalit joskus viime talvena. Kaikki olisi ollut hyvin, sillä nyt meillä olisi toimintakykyinen enemmistöhallitus. Kun on menetelty toisin eli ikään kuin ikivanhassa mustavalkoisessa hidastetussa filmissä, on seurauksena, että maassa istuu Mari Kivinimen nukkehallituksen tyyppinen toimitusministeriö ja hidastelu ja kaikenlainen venkoilu jääviysasian ympärillä perustuslakivaliokunnassa ja muuallakin sataa yksin perussuomalaisten poliittiseen laariin.
55 kommenttia:
Hyvä analyysi Jyrki ja kiitos siittä!
Olen hiukka huvittuneena seurannut päivän uutisia, kun tänään oli perustuslakivaliokunnan määrä ratkaista kysymys "poliisitutkinta tai sitten ei", niin mikä helvetti tässä mättää..
Näytti uutiskuvien perusteella siltä, että vara.pj Söderman vei tanssia ja Sasi vikisi? Mikä helvata virkamies Söderman on pohtimaan nyt, että "täyttyykö tutkintakynnys", joka varsin matala, vai ei? Oikeuskanslerinhan oli jo kirjelmässään tämän "kynnyksen" ratkaissut!
Nähdäänkö me siis kohta tilanne, että valtioneuvoston oikeuskansleri pyytää eroa ja perustuslakiasiantuntijat (kolleegat) valiokunnassa toteavat, "ettei anna aihetta"?
Kafka on kafka ja katkarapu on kalan sukulainen..
Kyllä Matti Vanhanen on tehnyt paljon hyvää politiikassa ja etenkin pääministerinä. En ole koskaan jättänyt äänestämättä Vanhasta, kun siihen on ollut mahdollisuus.
Jonkasta en tiedä oikein mitään myönteistä. Blogistikin on viitannut Jonkaan jonkinlaisena nahjuksena.
Eiköhän sen perustuslakivaliokunnan kokeneet jäsenet osaa punnita totuutta tässä oikein. Juristerialla on turha yrittää pilata maalaisliittolaisia arvoja ja hyveitä. - Huru-ukko
Terävän pään lisäksi perustuslakivaliokunnassa neljä oikeustieteen kandidaattia tai lisensiaattia.
Lisäksi mm. lääkäri, agronomi, agrologi, valtiotieteen kandidaatti, erilaisia maistereita, liikunnanohjaaja ja sokerina pohjalla kirkon nuorisotyöntekijän tutkinnon omaava.
Saa nähdä mitä tulee.
Jos oikeuskanslerina olisi nahjus, ei Vanhanen olisi tietenkään saanut kanslerilta "jääviystuomiota." Aika hitaasti vain tuntuvat kanslerinviraston myllyt pyörivän.
Perustuslakivaliokunnassa ei ole tätä nykyä kovin kokeneista kansanedustajia Södermania ja Sasia lukuun ottamatta. Valiokunnassa istuu nyt useita ensimmäisen kauden edustajia.
Ne on maistereita, tohtoreita melkein jokainen...
Vanhasen puolustus nojaa tiettävästi ns. kolmen sekunnin päätöksenteon teoriaan, jota jo esitteli suurelle yleisölle perässähiihtäjä Unto Hämäläinen HS:n kolumnissaan viime lauantaina.
Lisäksi Vanhanen arvostelee Jonkkaa siitä, ettei tämä kertonut hänelle hänen jääviydestään.
"Jos joku on tässä asiassa tuomittava, niin se olkoon sitten Jonkka", sanoi Vanhanen tavallisesti luotettavana pidetyn lähteen mukaan persuvaliokunnassa.
Mikä on tilanne sen suhteen onko ex-pääministerillä tässä tilanteessa ja vaiheessa velvoite totuudessa pysymiseen vaiko saako kuten epäilty ja syytetty rikosprosessissa puhua sekä esittää "mitä tahansa ja toista totuutta" - siis vaikka valehdella seuraamuksitta - edukseen?
Muistamattomuus ja hoksaamattomuushan ovat jo tulleett esiin, mikä antaa taas aiheen palata kysymykseen: Eikös ennen - ainakin mukamas - ministeriksi päästäkseen pitänyt olla syntyperäinen Suomen kansalainen, rehellinen ja taitava???
Jos ko. laki on entisellään niin onko perustuslakia jälleen rikottu??? Siis kenties tuon rehellisyys- mutta vähintäin taitavuus-määritteen suhteen!
Vai onko jopa edelleen tulkittava niin, että se on ja osoittaa taitavuutta kun onnistuu höynäyttämään - hämärien tukieurojen/RAY-rahojen avittamana tai ilman - valtakirjoja tarpeeksi ja pääsee niillä 14 tolpan taakse Arkadianmäelle huonomuistisena ja vailla terävästi toimivia hoksottomia?
Jos tästä kaikesta on seurauksena, että vaaleissa ääniä sataa esim. Perussuomalaisten laariin niin ehkä silläkin on tarkoituksensa ja jollain tapaa se toteuttaa demokratiaa tahi ylläpitää kauhun tasapainoa.
Vaikka tuskin täällä mikään kovasti muuttuu - valtapuolueiden itsekritiikki on olematonta ja hyvä veli ja sisar -yhteydet tuntuvat pelittävän yli puolue- sekä aaterajojen.
Toisaalta: Sellaiset ovat päättäjät mitä kansa ansaitsee.
Itsekriminoinitisuoja, jonka mukaa kenenkään ei tarvitse myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen, koskee rikosprosessia ja rikosten esitutkintaa, ei hallintomenettelyä.
Itsekriminointisuojan ja siihen liittyvän (osittaisen) vaitiolo-oikeuden on kuitenkin katsottu kuuluvan ylimmälle laillisuusvalvojalle selvitystä antavalle virkamiehelle ja siis myös ministerille silloin, kun asiassa on kyse syytteen vaaran mahdollisesti aiheuttavasta teosta tai laiminlyönnistä. Virkamies tai ministeri voi siis kieltäytyä vastaamasta johonkin kysymykseen, jollei hän voisi tekemättä joutumatta syytteen vaaraan. Muuten totuusvelvollisuus on periaatteessa voimassa laillisuusvalvonnassa.
Laillisuusvalvontatoiminnassa etukäteen arvioiden varteenotettavasti virkarikoksen sisältävät asiat onkin yleensä perusteltua siirtää selvitettäväksi
faktoiltaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa nimenomaan poliisin esitutkintamenettelyyn. Siten perustuslakivaliokunnankaan ei tulisi nyt jahnata kovin kauan Vanhasen kuulemisen kansa.
Tämä tukee tulkintaa, jonka mukaan oikeuskanslerilla ja oikeusasiamiehellä tulisi olla oikeus määrätä esitutkinta aloitettavaksi eikä siihen siis tarvittaisi perustuslakivaliokunnan lupaa. Nykyisin voimassa oleva, mm. oikeuskansleri Jon-kan kannattama tulkinta on kuitenkin toisenlainen ja sen mukaan on nyt myös toimittu.
Viimeksi mainittu johtopäätös perustuu yhtäältä rikoksesta epäillyn oikeusturvavaatimuksiin ja toisaalta tarpeeseen turvata asian rikosoikeudellisen käsittelyn edellytykset.
Molemmissa suhteissa ongelmaksi voi nimittäin koitua se, että hallinnollisella pakolla tutkinnan kohteelta hankitun aineiston käyttäminen sittemmin tarpeelliseksi arvioidussa rikosprosessissa osoittautuu kielletyksi itsekriminointisuojan johdosta. Rikosoikeudelliset keinot lainvastaiseen menettelyyn reagoimiseksi voivat tällaisessa hallinnollisen ja rikosoikeudellisen tutkinnan päällekkäisyystilanteessa tulla peruuttamattomasti poissuljetuiksi.
Enpä tiijä, että voiko nukahtelevaa perustuslakivaliokunnan jäsentä pitää pätevänä jäsenään, josko nukahtelee kokouksienkin aikana.
Jos nyt kuvittelen Saunders v. UK ja Funke v. Ranska -tapausten perusteella, että hallintoprosessissa totuusvelvoitteella pakotettu tieto voi olla itsekriminointia ilman rikosprosessia, niin miksi olen väärässä?
Hallintoprosessi ja hallintomenettely ovat eri asioita.
Aikomukseni oli tarkoittaa juuri hallintomenettelyä. Olen ainakin kuvitellut, että Funke:ssa oli kyse juuri hallintomenettelystä.
Vanhasen lainvastainen toiminta näyttäisi tavallisen perusjampan ja vilijonkan silmin olleen selvää ja johdonmukaista.
Lain rikkomisen koko laajuus ja väitetyn kyvyttömyyden (muisti ja hoksaaminen) merkitys rikoksen tunnusmerkistön kannalta olisi selvittämättä.
Tyypillisesti siis rikosepäilyn tilanne. Avoinna esitutkinnan tavanomaisena perussisältönä selvitettäviä seikkoja.
Syyttäjien näkee käyttävän vastaavanlaisissa virkarikosepäilyn tilanteissa esitutkinnan kieltämisen perusteluna, että lainvastaiset menettelyt ja rikoksen tunnusmerkit virkatoimissa ovat selviä, mutta esitutkintaa ei aloiteta, koska on säädetty, että tuomioistuin voi jättää virkavelvollisuuden rikkomisesta rangaistukseen tuomitsematta, mikäli rikos esitetään sille vähäisenä.
Esitutkinta (lainmukaisesti tehtynä) toisi esiin rikoksen koko laajuuden ja johdonmukaisuuden.
Häkellyttävänkin rehellisesti asenteellinen ja toisaalta oudosti syyteharkintaa muistuttava päätöksen perustelutapa näyttää meillä olevan laajasti ja hiljaisesti hyväksytty (poliisin) virkarikosten esitutkinnan kieltämisessä.
Kieltääkö eduskunnan toverituomioistuin nyt samaan tapaan mutta laajalla julkisuudella Vanhasen suhmurointia koskevan edes muodollisen esitutkinnan?
Tällainen ratkaisu vahvistaisi raskaalla painoarvolla pienen ihmisen ja perusjampan lohdutonta kuvaa kansakunnan ja esivallan tilasta ja oikeusvaltiopyrkimyksemme etenemisvaiheesta.
Vanhanen on taitava.
Hän kykenee ( nykyisen "3 sekunnin" puoluesihteerin tukemana) kääntämään selvän asian epäselväksi.
Syyttäjät tekevät niin kuin tahtovat, mutta eihän nyt ole mistään politaryrikkomuksesta kysymys. Jos Matti meikäläinen nostaa esim. kelan etuuksia väärin (toim.tuki) ja käy samalla töissä ja mikäli summaltaan sama eli 23.000 ekee, niin varmaa on se, että avustuspetoksesta rapsahtaa syyte ja tuomiota tulee korvausvelvollisuuden lisäksi 4-6 kuukautta. Törkeä petos on minimissää 4 kuukautta ehdotonta. Mutta kun avustuspetoksesta on kyse, niin käytäntö on osoittanut, että se on minimissään 4 kuukautta ehdollista?
Pieni ristiriita siis ja tätähän voisi speciaali JV valottaa..
Perustuslakivaliokunta päätti lehtitietojen mukaan, että se kuuluu ensi viikolla asiantuntijoina Vanhasen jääviysasiassa emeritusprofessori Pekka Koskista, joka on rikosoikeuden ekspertti, ja hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpäätä.
Keskeistä valiokunnan päätöksenteossa on se, ylittyykö esitutkinnan aloittamiskynnys "rikosta on syytä epäillä."
Tämä kysymys kuuluu tiukasti ottaen, ei rikosoikeuden vaan prosessioikeuden alaan, mutta ei voida epäillä, etteikö Pekka Koskinen myös tämän puolen asiasta "klaaraisi" kunnialla. Varsinkin jos hän vielä lukee ennen kuulemistilaisuutta maan johtavan syytekynnysekspertin eli Jaakko Jonkan väitöskirjan "Syytekynnys" vuodelta 1991.
Pekka Koskinen, joka on tunnettu valiokuntakonkari tai -jyrä, on vierailut pariin otteeseen myös tällä saitilla kommentoimassa mm. Israelin armeijan iskua Gazan avustuslaivalle ja blogitsin näkemyksiä Urho Kaleva Kekkosesta ja hänen monista rooleistaan.
Ehkäpä saamme sitten viikon kuluttua blogistamme Pekka Koskisen tuoreet kuulumiset ja kommentit perustuslakivaliokunnan istunnosta? Tietenkin yleisellä tasolla, itse asiaa koskevista kysymyksistä ja kannanotoista asiantuntija ei saa lörpötellä julkisuuteen.
Pekka Koskinen on mies paikallaan arvioimaan perustuslakivaliokunnalle ja luulen, että myös siinänä moninaisessa suhteessa *riippumaton*!
Mitä mieltä siinä olisi jos asiantuntijoina kuullut "etukäteen lörpöttelisivät julkisuuteen mitä sattuu". Einarikin sanoisi, että se olisi mieltä vailla..
Kahvit pärskähtivät kaaressa näppäimistölle, kun katsoi blogitekstin kuvaa ja alla olevaa tekstiä "... ns. terävä pää". Voi helvata mikä heitto!!! Lähettäisin blogistille laskun uudesta näppäimistöstä jos hoksaisin.
Kuvatekstiksi "terävän pään" neuvonpitoon sopisi vaikka seuraava (katso kuva tarkasti)...
Söderman (kuiskaa suupielestään Sasille): "Kimmo. Onks noi punaset tötteröt tossa pöydällä mansikkajäätelöö?"
Sasi (sihahtaa): "Hölmö, etkö sä hoksaa mitään?!? Nehän on makrofonit!"
Söderman (mutisee nolona): "Sori... Taas meni ihan lautakasaan tämäkin päivä..."
Asiaan - "oikeusvaltion" nöyryytys jatkuu ja tarina etenee kuin Kauniissa ja Rohkeissa eli paljon on tapahtuvinaan, mutta sama "meno" jatkuu kerrasta toiseen, tanssipartnerit ainoastaan vaihtuu.
Minä kun en usko, että tässä nyt olisi kyse mistään pikkurahan siirrosta Nuorisosäätiön jääviyskysymyksenä Vanhaselle. Jospa kyse onkin niin isoista asioista, että niitä ei sovi - ainakaan tässä vaiheessa, jos koskaan - kertoa lehdistön suulla kansalle. Totuuden voimme luultavasti lukea sitten viidenkymmenen vuoden kuluttua historian kirjoista, jos olemme vielä elossa. Ehkä tuo sana "Nuorisosäätiö" onkin vain tämän operaation peitenimi.
Niin, sitten kun Vanhanen, Kalli, Sasi ym. ovat saaneet valtioneuvoksen arvonimen
Tarkoittanet Eeva Kallia vaiko Timo Kallia? Vanhanen ja Sasi nyt ovat heitä itseään, eivätkä aiheuta epäselvyyttä.
Timo Kallin tytär Vanhasen EU-neuvonantajaksi
julkaistu 21.01. klo 14:31
Pääministeri Matti Vanhanen on valinnut uudeksi EU-asioiden neuvonantajakseen Eeva Kallin. Kalli, 29, aloittaa tehtävässä 8. helmikuuta. Vanhasen nykyinen EU-neuvonantaja Anna-Mari Vimpari jää äitiyslomalle.
Kalli on toiminut elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen erityisavustajana ja EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehnin kabinetissa.
Eeva Kalli on keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Timo Kallin tytär.
YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/01/timo_kallin_tytar_vanhasen_eu-neuvonantajaksi_1384747.html
Tarkoitin Timo Kallia tässä vaiheessa. Martti Miettunenkin sai aikanaan valtioneuvoston arvonimen.
Miettunen oli lyhyen aikaa Kekkosen runnaamaan hätätilahallituksen pääministerinä, mutta Timo Kali on sentään toiminut pitkään eli pari vaalikautta keskustan, tämän todellisen hätätilapuolueen ryhmyrinä parlamentissa.
Lauri Tarastista leivottiin kesällä kaikessa hiljaisuudessa ministeri. Ketkä lienevät olleet arvonimen maksumiehinä?
No, onhan Tarasti puuhaillut monessa mukana, viimeksi näissä paskavesiasioissa ja vaalirahoitussotkuissa.
Molemmat lohkot ovat valmistelijan ja selvittäjän työstä huolimatta edelleen aika harmaita (veden) alueita.
Selkeää tekstiä Tarasti päästelee ainakin suullisissa esityksissään. Voisi eläkepäivillään ryhtyä vaikka lukemaan radiossa selkokieliuutisia.
Tarasti oli viimeksi tuomarin virassa KHO:n hallintoneuvoksena. Tuomareille ei ole ollut tapana jakaa aikaisemmin "toisen sektorin" eli hallitusvallan arvonimiä.
Meni se TarastiN selvitystyö niistä paskakaivoista hieman jätevedeksi. Ei taida kelvata enää hallituksellekaan. Seuratkaapa maakuntalehtien juttuja kuinka Persut hyökkäävät jätevesiasiassa. Etenkin Oinonen. Samoin tekevät muutamat Kepun ja Kokkareiden sooloilijat. Mutta Persut ovat täysin hiljaa tästä vaaliraha yms jupakasta. Miksikö ? No siksi, että nostavat ne asiat vasta lähempänä vaaleja ykkösaiheekseen maahanmuuton mukana ja samalla saavat sitten kerätä kikkareita myös jätevesiasiassa.
Kyllä persut osaa!
Veikkaan, että persut tulee saamaan parlamenttiin ainakin 20 paikkaa, pahimmassa/parhaimmassa tapauksessa ne voivat hengittää aivan demareiden ja keskustan niskaan.
Persut ei ole mikään "uusi" tai nuori" puolue, vaikka Timo Soini puhuu aina "vanhoista puolueista" tarkoittaen demareita, kepua, kokoomusta ja vasureita.
Persut on SMP:n jatke, ja SMP oli jo hallituksessakin -80 luvulla. SMP taisi täyttää juuri 50 vuotta.
Persut on siis vanhan hallituspuolueen jatke.
Tämänpäiväisen uudelleen kuulemisen jälkeen oikeuskansleri ei halunnut kertoa julkisuuteen mitään kuulemisen sisällöstä, mikä on oikein, koska kuuleminen ei ole julkinen.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi sen sijaan sanoi, että Jonkan ja Matti Vanhasen näkemykset pääministerin jääviydestä poikkeavat edelleen toisistaan. Faktojen osalta erimielisyydet koskevat tiettyjä summia ja ajankohtia, Sasi täsmensi.
Vanhanen on juoni, sillä hän haluaa saada valiokunnassa aikaan eräänlaisen riidan, oikeudenkäynnin, oikeuskanslerin kanssa.
Valiokunnan ei pitäisi mennä tällaiseen jujuun vaan määrätä asia muitta mutkitta esitutkintaa; selvittäköön Vanhanen siellä näkemyksiään. Valiokunnalla ei ole keinoja selvittää Jonkan ja Vanhasen välisiä tosiseikkoja koskevia erimielisyyksiä tai totuutta.
Vanhanen ei haluaisi suin surminkaan esitutkintaa, sillä jo se voitaisiin voitaisiin tulkita epäilyjen vahvistumiseksi.
Vanhanen haluaa olla vaalirahoitussotkussa(kin) ritari puhdas ja nuhteeton, joka vuosi pari sitten kerskui, että "katsokaan minun vaalirahailmoitustani, siellä mainitaan kaikki tuen antajat.
Niin mainittiin, mutta maininta KMS:sta oli jekkua. Tiedämme, Vanhanen tiesi jo tuolloin, että tuen antajiksi olisi tullut KMS:n sijasta merkitä Nova Group, Toivo Sukari ja Kyösti kakkonen
PALKINNOT:
pAIVAN PARHAAT JUTUT:
Tietysti Jyrki V ja Soon Moro.
Molemmat panee asiaa ja harjaa vievattavalla tavalla sotkirn.
Jatkakaa pojat. Kiitos!
MTV3:n uutisten mukaan "merkittävin" ero Jonkan ja Vanhasen faktoista koskee Nuorisosäätiön Vanhasen vaalikampanjaan antaman tuen suuruutta.
Kiista on enintään 200 uroa, sanoi Kimmo Sasi.
Voi hyvät hyssykät tätä Vanhasta! Riitelee perustuksessä 200 eurosta ihan tosissaan!!
Blogisti mainitsee moneen kertaan asiassa vitkuttelun satavan Persujen laariin. Asia onkin varmasti näin. Ihmettelen kuitenkin mainintojen sävyä. Vaikuttaa, että Persujen voiman raju kasvaminen pelottaa blogistia.
Minusta asia on päin vastoin. Minusta Persujen voitto eduskuntavaaleissa olisi parasta mitä vaaleissa voisi Suomelle tapahtua.
Jos "vanhat puolueet" säilyttävät voimansa vaaleissa ei mikään muuttuisi. Vaikka jotkut edustajat vaihtuisivat, pitäisivät ryhmien johtajat ja takapirut asemansa- Entinen meno jatkuisi.
Mikäli Persut saisivat todella merkittävän vaalivoiton, tulisi valtakunnan johtoon uusia hahmoja. Voitaisiin tietysti väittää, ettei näillä ole kokemusta eikä näyttöjä. Mutta toisaalta kumpi on parempi, hämärämiehiksi todetut kokeneet poliitikot vai kokemattomat hyvää tarkoittavat?
Pitäisiköhän Kimmo Sasin kutsua valtakunnansovittelija Esa Lonka sovittelemaan Jaakko Jonkan ja Matti Vanhasen 200 euron kiistaa?
Sasi sanoi valiokunnan kutsuneen asiantuntijaksi professori Olli Mäenpään, joka on Sasin mukaan "väitellyt esteellisyydestä."
Huh, huh! Minun tietääkseni Olli Mäenpää on väitellyt v. 1979 teemasta "Keskusviraston asema valtionhallinnossa." En ole lukenut kirjaa - ovat ne niin samperin rutikuivia nuo valtionhallintoa ja yleensä hallintoa samoin kuin verotusta käsittelevät väitöskirjat - mutta epäilen, että Mäenpään väitöskirja ei juurikaan käsittele esteellisyyskysymyksiä, ei ainakaan väikkärin nimestä päätelleen.
Suomessa on ilmestynyt vain yksi väitöskirja esteellisyydestä ja se on OTT Antti Tapanilan väitöskirjan "Tuomarin esteellisyys." Väitös tapahtui 2007 Lapin yliopistossa ja olin itse väitöstutkimuksen ohjaajana. Tapanila on Lapin yliopiston prosessioikeuden dosentti.
Pekka Koskinen taas on, kuten kerroin, puhtaasti rikosoikeuden tutkija ja asiantuntija. Syytekynnyksestä en tiedä hänen kirjoittaneen. Koskista kuultaneenkin siitä, voisiko Vanhasen esteellisyys konstituoida virkavelvollisuuden rikkomisen.
Mäenpää ja Koskinen ovat silti päteviä asiantuntijoina ko. asiassa, joka ei todellakaan mitään ruudinkeksijän tietoja ja taitoja vaadi. Sen verran simppeli esteellisyyskysymys ja syytekynnys po. tapauksessa ovat.
Persujen kannatuksen kasvu ja tulossa oleva vaalivoitto ei mitenkään "pelota" minua. Päin vastoin sehän tuo vain lisä väriä politiikkaan ja se on jo arvo sinänsä.
Toivon ilman muuta Timo Soinin ja 2-3 muun perussuomalaisen pääsevän hallitukseen; silloinhan ainakin vihreät jäävät pois hallituksesta.
En kuitenkaan usko, että perussuomalaisilla on mitään ihmeellistä vaikutusta hallituksen työhön ja tähänastiseen menoon. Hallitustaipaleen alkuvaiheessa Oinoset ja muut tietysti pullistelevat ikään kuin voimansa tunnussa, mutta hallitusvastuu alkaa todella painaa päälle, into pikkuhiljaa lanttu.
Kuten sanottu, persut on SMP:n jatke, ja SMP ehti näyttää -80 -luvulla, mitä tapahtuu, kun populistit pääsevät hallitukseen. Ei mitään kummoista. Pekka Vennamo junaili itselleen pääjohtajan pallin ja pari vanhaan smp-läistä pääsi maaherraksi. Siinäpä tärkeimmät "saavutukset."
Valitettavasti vain maaherran vakansseja ei ole enää persuille tai muillekaan sivuraiteille joutuneille poliitikoille jakaa.
Nykyhallitus ehtii hyvissä ajoin ennen tulevia vaaleja reivaavat maahanmuuttopolitiikkaansa perusteellisesti tiukempaan suuntaan niin, ettei persuille jää senkään osalta kovin paljon tehtävää.
Katsoin Kimmo Sasin haastattelun klo 20.30:n uutisista. Nyt selvisi, miksi perustuslakivaliokunta haluaa juoksuttaa Jaakko Jonkkaa valiokunnan kuultavana toistamiseen.
Valiokunta on hieman käärmeissään Jonkalle, sillä kuten Sasi sanoi, Jonkka olisi voinut aivan hyvin perustuslain puitteissa pyytää itse poliisia käynnistämään esitutkinnan Vanhasen asiassa.
Varovaisena miehenä Jonkka, joka ei halunnut astua kenenkään varpaille", kuten Sasi asian ilmaisi, toi kuitenkin asian valiokuntaa. Sasi ja valiokunta pelkäävät nyt, että tästä saattaisi tulla vastaisuudessa tapa, jolloin valiokunta voisi "hukkua" poliisitutkinta-asioihin. No, tämä on tietenkin kovasti liioittelua.
Minusta Sasi (ja perustuslakivaliokunta) on aivan oikeassa siinä, että perustuslaki ei olisi estänyt oikeuskansleria käynnistämästä omalla päätöksellään esitutkintaa. Olen esittänyt tämän saman kannan blogissani 21.9.
Jonkan kanta oli kuitenkin tyly: "Voihan sitä joissakin blogikirjoituksissa olla esitetty millaisia heittoja tahansa, mutta tieteellisen selvityksen perusteella asia on niin kuin sanoin eli vain periuuslakivaliokunta voi käynnistää esitutkinnan."
Tieteellisillä selvityksillä Jonkka viittasi Vanhasta koskevassa jääviyspäätöksessään kahteen itse kirjoittamaansa artikkeliin; muiden viisaiden kirjoituksia ei vissiin ollut saatavissa!
Kaikki niin sanotut reaaliset ja teleologiset argumentit puhuvat kyllä toisenlaisen tulkinnan puolesta, kuten eduskunnan oikeusasiamiehen kannanotosta vuodelta 2007 hyvin ilmenee; olen kannan oikeusasiamiehen kannan sanatarkasti em. blogissani.
Mitähän muuten oikeuskansleri mahtoi tarkoittaa viittauksellaan "joissakin blogeissa esitettyihin heittoihin"? Kukas tuollaisia heittoja on rohjennut esittää?
Heittelijä ilmoittautukoon hetimiten!
Hienoa JV, Jonkan kommenttihan vain todistaa, että blogisi on valtakunnallisen oikeuskeskustelun valtavirtaa! Ei niin, että olisin sitä ennenkään epäillyt.
Taitaa Matti Vanhanen olla pahana siitä, ettei oikeuskansleri hoksannut valvoa pääministerin esteellisyyttä ajoissa vaan vasta jälkikäteen.
Virolaisen kirjoitus on vakuuttavaa okeudellista punnintaan ja todellinen helmi oikeudellisessa analyysissä. Harvoin saa luke niin korketasoista takestiä kin Virolainen kirjoittaa. Enemmän sellaista ehdottomasi kansa janoaa!Panemme kaiken toivon Pekka Koskiseen,joka on kirjoittanut tällä palstalla. Miksei Jyrki Virolaista kutsuttu kuultavaksi perustuslakivaliokunnassa?
Toipilan kommentti - Hyvä vain, ettei valvonut! OIkeuskansleri ei ole kenenkään ministerin, ei edes pääministerin henkilökohtainen avustaja tai lakimies, jonka pitäisi huolehtia ministerin puolesta sellaisista yksinkertaisista asioista kuin ministerin mahdollisesta esteellisyydestä.
Oikeuskansleri ei voi tietää. eikä hänen tarvitse ottaa selvää, mitä kytköksiä käsiteltävään asiaan tai asian osallisiin eri ministereillä voisi olla jossakin asiassa.
Laki on yksiselitteisen selvä: Ministeri vastaa itse omasta esteellisyydestään (Hallintolaki 29.2 §). Tämä asia kerrotaan jokaiselle ministerille silloin, kun he aloittavat valtioneuvoston jäseninä.
Jos ministeri epäilee olevansa esteellinen, hän voi tiedustella oikeuskanslerin kantaa asiassa. Näinhän Vanhanen ja Pekkarinen tekivät ydinvoimalan lupa-asiassa.
Pääministeri ja hänen laaja avustajakuntansa on voinut perehtyä valtioneuvoston istunnon esityslistoihin hyvissä ajoin ennen istuntoja, joten pääministeri ei voi mitenkään vedota siihen, että Nuorisosäätiön avustusasiat nuijittiin - pääministeri itse nuiji - päätökseksi rutiiniasiana 3 sekunnin käsittelyssä. Näin tapahtui peräti kuudessa eri istunnossa Vanhasen puheenjohdolla.
Suora kysymys arvoisalle blogistille:
Onko hyväksyttävää, että kuolemantuottamuksesta tuomittu henklö toimii perustuslakivaliokunnassa/ylipäätään eduskunnasa?
Kuinka vakava rikos esteellisyys sinänsä on?
Vai onko se rikos ollenkaan?
Mitä se Jacob Söderman tarkoittaa, kun hän lausuu, että pitää ensin löytyä rikos, ennen kuin poliisitutkinta voidaan aloittaa?
Voiko käydä niin, että esteellisenä päätetyt asiat vain mitätöityvät ja ne on käsiteltävä ja päätettävä uudestaan?
Hyvä J.V.
Kiitos paljon hienosta blogistasi!
Vaalirahoitussotkut ja tämä näytös osoittavat, että Suomella on vielä paljon parannettavaa oikeusvaltion kehittämisessä.
Ei ole millään perusteltavissa, että oikeuskansleri on hautonut tätä asiaa kansliassaan näin kauan. Ehdotapa, kuka selvittäisi oikeuskanskerin toimet tässä tilanteessa! Valitettavasti poliisi ja tuomioistuimet ottavat mallia tai näyttävät esimerkkiä samanlaisesta asioiden viivyttämisestä kuukausi- ja vuositolkulla.
Oikeuskansleri tai oikeusasiamies eivät ole tosiasiassa saaneet käsittelyaikoja omilla toimillaan lyhennettyä sen paremmin tuomioistuimissa kuin poliisissakaan tai syyttäjälaitoksessa. Tuomioistuimien viivyttelyt tulevat usein julkisiksi, mutta mitä kaikkea hautautuukaan poliisien ja syyttäjien pöydille ja pöytälaatikkoihin.
Suomalaiseen poliittiseen ja oikeuskulttuuriin tietysti kuuluu, ettei haluta valvontaviranomaisten tai tuomioistuimien puuttuvat poliittisen koneiston toimintaan. Tähän kulttuuriin pitäisi siis saada muutosta.
Vaalirahoitussotkussa on tietysti avattu vasta valtakunnan tason ovia ja laatikoita. En ole havainnut maakunta- ja kuntatasolta mitään uutisia edes yrittää selvittää esim. erikoisten kaavoituskiemuroiden (mm. marketit) yhteyksiä vaalirahoituksiin.
Paikallis- ja maakuntatason puoluejärjestöissä on totuttu ohjailemaan eri tyyppistä merkittyä rahaa ehdokkaille tai hänen kannatusyhdistykselleen. Viime kunnallisvaaleissakin ja niiden jälkeen ilmaantui erilaisia yhdistyksiä. Kaipa poliisi, eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri odottavat, että aika hoitaa nämä(kin) asiat...
Viimeisen anonyymin jatkeeksi mainitsisin, ettei kukaan näytä olevan kiinnostunut Kehittyvien Maakuntien Suomen pienempien kaupunkien ja kuntien kaavoituksesta ja varsinkin rakennusoikeuksien myöntämisperusteista. Sieltä varmuudella löytyisi todellinen Pandoran lipas, jos joku vaan uskaltaisi sen avata.
Virkamiehen esteellisyys merkitsee sitä, että virkamies on rikkonut lakia ja toiminut virkavelvollisuutensa vastaisesti. Esteellisyys voi siis konstituoida rikoksen nimeltään "virkavelvollisuuden rikkominen", joka edellyttää tekijässä tahallisuutta, tai "tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen", joka ei edellytä tahallisuutta.
Esitutkinnan aloittaminen edellyttää, että jotakuta on syytä epäillä rikoksesta; tätä siis Söderman tarkoitti "rikoksen löytämisellä." Esitutkinnan aloittamiskynnys on paljon alhaisempi kuin syytekynnys eli syytteen nostamiskynnys, mikä edellyttää todennäköisiä syitä syyllisyydestä.
Esteellisyys ei itsessään mitätöi tehtyä päätöstä, vaan päätös pitää myöhemmin kumota. Esteellisyyden takia päätöstä ei ole aina välttämätöntä kumota.
Oikeudenkäynnissä tuomarin esteellisyys on peruste, jonka perusteella lainvoiman saanut tuomio voidaan myöhemmin kanteluteitse kumota ja poistaa.
Hallintomenettelyssä ei olla niin tiukkoja. Valtioneuvostossa tehtyjä Nuorisosäätiön avustuspäätöksiä ei kumota, vaikka Vanhanen on ollut esteellinen. Koska kyseessä on kollegiaalinen elin, jossa on ollut mukana 10-15 päättäjää, ehkä useampikin, ei yhden päättäjän esteellisyys sinänsä ole ilmeisestikään voinut vaikuttaa ratkaisevasti päätöksen tekemiseen tai sisältöön.
Olli Mäenpään kirjassa Hallinto-oikeus on hyvin selkeä jakso virkamiehen esteellisyydestä. Tuli sattumoisin luettua kyseistä kirjaa ja sen kohtaa tällä viikolla. Suosittelen.
En nyt tiedä, että miten tosissaan täällä on pohdittu tuota oikeuskanslerin ja Vanhasen 200 euron erimielisyyttä, mutta jos uutisiin on tullut jokin aika sitten tietoa jopa maanpetostason rikosepäilystä ja eduskunnan puhemies on antanut tänään lausuntonsa EU asiasta, joka on ollut hallituksen vastuulla, niin eiköhän tässäkin ex-pääministeri Vanhasen tapauksella painita hieman 200 euroa suuremmissa kuvioissa, vaikka lausunnot ja lehdet kertoisivat muuta. Lissabonin sopimus on nyt kyettävä purkamaan. Toimintaesimerkki löytyy Suomen lähihistoriasta.
Verkkouutisista:
Sauli Niinistö: Euromaiden yhteisvastuu on harhakuva
Illuusio tarkoittaa havaintoharhaa. Sauli Niinistön mukaan Kreikkaa tuettaessa eurooppalaiset valtionjohtajat ovat luoneet taikurin illuusion samaan tapaan kuin klassikkokirjassa Saatana saapuu Moskovaan.
Eduskunnan puhemies viittaa mielikuvaan siitä, että euromailla on vastuu rahaliiton toisten jäsenmaiden talousvaikeuksien hoitamisessa.
Tämä on hänen mielestään perussopimusten vastaista.
Sauli Niinistö sanoo Helsingin Sanomain haastattelussa, että "eivät edes Yhdysvaltain osavaltiot ole valmiit ottamaan toisistaan vastuuta".
- Euroaluetta perustettaessa sovittiin, että jokaisella maalla on vastuu vain omasta julkisesta taloudestaan. Ja toisekseen, etteivät muut maat edes saa mennä auttamaan, Sauli Niinistö toteaa.
Hän ihmettelee, "voiko mikä tahansa asia vääntyä ihan toiseksi itsesuggestion kautta".
- Olen kuullut hyvin arvovaltaisilta tahoilta kommentteja, että euroalueella ollaan "yhteisessä veneessä", Niinistö sanoo.
- Yhteisvastuusta on nyt tullut tosi. Ja tämä kaikki on tehty vastoin kirjattua totuutta eli sopimusta.
- Jos Suomelle olisi missä tahansa EU-sopimuksessa tarjottu tekstiä, että me sitten vastataan toistemme puolesta kaikesta, ei me olisi sellaiseen kuunaan menty. Ja saksalaiset olisivat pysyneet vieläkin kauempana.
Sauli Niinistön mukaan "herää kysymys, että koska nyt näyttää jäävän elämään tämä yhteisvastuun käsite, siitä ei enää päästä eroon. En usko, että suomalaisten veronmaksajien solidaarisuus riittää pidemmälle."
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=39213:sauli-niinistoe-euromaiden-yhteisvastuu-on-illuusio&catid=2:kotimaa&Itemid=4
Sauli Niinistön puheet Lissabonin sopimuksen purkamisesta ym. ovat tyypillistä jälkiviisastelua. Tiedetään hyvin, missä tarkoituksessa Niinistö tuo aatoksiaan esiin: eikös v. 2012 käydä taas jotkut vaalit.
Missä Niinistö oli puheineen silloin, kun Kreikka-sopimusta oltiin talvella tekemässä ja Suomessakin puhuttiin asiasta kovasti?
Mahtoiko olla rullaluistelemassa vai missä?
No tuossa 200 euron näkemyserossa ei tarvitse ainakaan mennä ylempiin oikeusasteisiin eikä varmaan alemmankaan oikeusasteen tarvitse asiaa käsitellä. Mitätön juttu, johan esitutkintakin rajoitettaisiin "vähäisyys" periaatteella kustannuksiin nähden.
Kaikkein kiireellisin asia eduskunnalla olisi saattaa voimaan laki jonka mukaan kansanedustajan tulisi olla nuhteeton kansalainen. Nimenomaan sen moraalisessa merkityksessä.
En ymmärrä kuinka 30 vuotta sitten tuomion murhasta saanut on tänäpäivänä tuomion kärsittyään seuraavan murhan tehdessä on taas ensikertalainen.
Mokan tehneen poliitikon pitäisi olla pois luottamustehtävistä elinkautisesti.
Täytyy myöntää että pienokainen povessani hypähti ilosta kun luin tuon kommentin Jonkan julkilausumasta pelosta: blogit ja muut avoimet, umpirehelliset instituutiot alkavat pian olla tärkeämpiä kuin torninluukuista huhuilut.
Kukapa voisikaan oikeutta omistaa.
Veli Virolainen joutuu pian palkkaamaan henkilökuntaa blogitoimistonsa pyörittämiseen :)
"Missä Niinistö oli puheineen silloin, kun Kreikka-sopimusta oltiin talvella tekemässä ja Suomessakin puhuttiin asiasta kovasti?"
Vastaus: Hän oli asemansa edellyttämällä tavalla hiljaa. Eduskunnan puhemiehen tehtäviin ei kuulu ottaa kantaa päivän politiikkaan.
Eikä hän tälläkään kertaa lausunut mitään perustuslaki-vanhas-jonkkas-asetelmaan. Vai sanoiko?
Vastaus jäänee itse kunkin mielikuvituksen/ymmärryksen/älykkyysosamäärän varaan.
Kirjoittajilla taitaa olla huono muisti- vähän niin kuin eräällä Vanhasella:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/02/30575
Eli jo kuluvan vuoden helmikuussa ..."Niinistön mukaan muu europorukka ei sääntöjenkään mukaan voi ratkaista vaikeuksiin ajetun maan kriisiä. Bailout-tyyppiset pelastuspaketit eivät ole sallittuja"...
Ja uudestaan:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010050511599628_uu.shtml
"Sauli Niinistön mielestä Kreikalle annettava 1,6 miljardin laina on Suomelle iso riski."
Kulisseissa Niinistö on ilmeisesti lausunut vielä jyrkempiä sanoja.
Kaikki tiesivät ja ymmärsivät, että kyseessä on riski, ei yksin Niinistö.
Sääntöjä taas voi aina rukata tai "tulkita" tilanteeseen sopivalla tavalla.
On ehkä monilta jäänyt huomaatta myös seikka että jos Kreikka olisi euromaana mennyt konkurssiin niin mm Suomelle olisi käynyt kalpaten kun ulkomaan velan korot olisivat nousseet. Yhdenkin prosentin nousu korkoon olisi meille tällä velkataakalla karmea katastrofi.
Puhutaan ihan eri summista kuin Kreikan tukipaketti on.
Tärkeää olisi että täällä politiikkaa tekisi ihmiset jotka ymmärtävät asioita. Nämä unohtelijat ja Ay-liikkeen talutettavat pitää saada pois eduskunnasta.
On tämä nyt taas prkl selkärangatonta, että millään ei uskalleta päättää, ylittyykö esitutkintakynnys, vaikka kansakunnan korkein laillisuusvalvoja on todennut lakia rikotuksi ja kysymykseen tuleva rikosnimike on tuottamuksellisenakin rikos.
Ylimmän laillisuusvalvojen tuon sisältöinen kannaotto yksinään riittäisi tavallisen hemmon lainrikkomusten kohdalla siihen, että poliisi osaisi epäillä rikosta mahdolliseksi (ja jopa todennäköiseksi) siinä missä kansanmieskin, ja käynnistäisi esitutkinnan.
Esitutkinnan yksi perustarkoitus on selvittää, onko epäilty rikos tapahtunut vai ei. Esitutkinnan jälkeen on aika puntaroida ylittyykö syyttämiskynnys.
Poliisin virkarikosten esitutkinnan aloittamiskieltoa tarkoittavissa syyttäjäratkaisuissa hämmentävän yleisenä "maan tapana" esiintyvään esitutkinta- ja syyttämiskynnyskäsitteiden sekoittamiseen voi joskus olla syynä aito ajatusvirhe.
Syyttäjän hommissahan pääosin punnitaan syyttämiskynnystä ja poliisirikosten tutkinnanjohtajan tehtäviin valmennetuilla tulee vain harvakseltaan eteen esitutkintakynnyksen tarkasteluja.
Koulutuksellisessa mielessä, ja jos käytäntöjä haluttaisiin vilpittömästi yhtenäistää, voi siksi olla hyväkin, jos nyt kuullaan yleisellä tasolla ja laajalla julkisuudella uusinta tulkintaa näiden käsitteiden erosta ja eri asemassa olevien kansalaisten rikosprosessikohteluun säädetyistä eroista perustuslakivaliokunnan kutsumilta asiantuntijoilta.
Anonyymi - osuvasti todettu ja juuri tätähän tässä on hämmästelty, et "tutkintakynnyksestä" on tehty ylitsevuotavaa..?
Toivottavaa olisikin, että perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat ottaisivat yhdenvertaisuusnäkökohdat huomioon - siittäkin huolimatta, että nyt on ministeristä(pää) kysymys.
Kun kirkoltakin ollaan nyt ottamassa pois oikeus hyväntekeväisyyskeräysten järjestämiseen, niin jonkun täytyy auttaa ristiinnaulittavia heidän Via Dolorosallaan.
Olkoon tämä vannottuna käsi Raamatulla eli "lupaan päästää valtakunnan jännityksestä ja maksaa tuon kadonneen 200 euroa omasta pussistani, jotta nämä syvästi inhimilliset syyt poistuvat esitutkinnan tieltä!".
Herra varjele meitä näiltä perustuslakivaliokunnan "oikeamielisiltä" päättäjiltä, niin että todellinen tervemieli- ja järki voittaa.
Tänä iltana oli Jacob Söderman TV1:n haastateltavana Vanhas-tapauksen tiimoilta. Kun ei voinut sanoa itse konkreettisesta asiasta mitään, puolusteli tätä sillä, että hän ei "asemansa" vuoksi eli PeV:n varapuheenjohtajana voi kertoa mitään.
Mutta miksi ihmeessä oli siten suostunut haastateltavaksi? Vissin siksi, että kaikki julkisuus on äin vaaleja lähestyessä paikallaan!
Kun toimittaja kysyi Vanhasen ja Jonkan 200 euron suuruisesta kiistasta - jonka siis Kimmo Sasi oli höläyttänyt julkisuuteen - Söderman oli vaikean näköinen ja antoi rivien välistä ymmärtää, ettei Sasi olisi saanut mennä tuotakaan yksityiskohtaa paljastamaan. Niin kuin ei tietysti olisi saanutkaan.
Kun Södermanilta kysyttiin, että eikö se Jonkka vitkutellut selvää asiaa turhaa yli puoli vuotta, Söderman "lohkaisi" vain, että tällaisiin aikatauluihin on Suomessa totuttu!
Kun toimittaja kysyi - aivan asiallinen ja hyvä kysymys tämäkin - että voisiko perustuslakivaliokunta todella päätyä jääviyskysymyksessä eri kannalle kuin oikeuskansleri, Söderman selitteli, että valiokunta kuulee Vanhasta ja asiantuntijoita ja tekee sitten "oikean päätöksen."
Hieman oikein huvitti, kun Söderman yritti jankuttaa, että kyllähän muut voivat puhua ja olla mitä mieltä tahansa, mutta oikean päätöksen tekeminen - se kuuluu perustuslakivaliokunnalle ja sen valiokunta tulee tekemään!
Kyllähän Söderman hyvin tietää, että valiokunta tulee olemaan jääviyskysymyksestä samaa mieltä kuin Jonkkakin.
Valiokunta tekee nyt vain kaikkensa "käydessään asiassa oikeutta", ettei Vanhasen asiaa tarvitsisi viedä esitutkintaan. Asiantuntijoiden kuuleminen - vain kolmea asiantuntijaa kuullaan, mikä on vähäinen määrä - on ns. pakkopullaa ja yritys osoittaa, että valiokunta olisi ottanut myös Vanhasen puheet tosissaan.
Kun tuota Södermanin haastattelua kuunteli, niin siitä jotenkin välittyi katkeran miehen mielenmaisema: "ihmisistä ei puhuta, ei välitetä. Eduskunnassa opposition ja hallituksen välillä keskustelujen sävy on väärä. Ei kunnioiteta".
Mitä hän on tehnyt tilanteen parantamiseksi? Sitä sopii kysyä jokaiselta!
Lähetä kommentti