Rakastettu Johtaja, Tim Soin-il, Uusimaa ja MillwallPerussuomalaisten (jäljempänä persut) mahtavaa vaalivoittoa - voidaan ehkä puhua Seppo Kääriäisen aikoinaan kepulle lanseeraamasta "veret seisauttavasta vaalivoitosta" - pidetään mediassa ja muuallakin jo itsestään selvänä. Nyt kiistellään ja veikkaillan oikeastaan vain sitä, miten suureksi tuo voitto prosenteissa ja paikoissa oikein kohoaa.
Gallup-ennusteissa persujen kannatus nousee nousemistaan, viimeksi persuille ennustettu jossakin gallupissa noin 15 %:n kannatusta. Persut hengittää jo kepun ja demareiden niskaan ja lähestyy uhkaavasti myös kokoomuksen yhä alemmaksi vajoavia kannatuslukuja.
Mikä nyt neuvoksi? Merkittävät poliittiset toimittajamme, joiden joukossa kirkkaimpana tähtenä tuntuu tässäkin asiassa loistavan ja huiskivan MTV3:n Timo Haapala (Setä Arkadia), ovat keksineet perusteen, jolla on alettu ikään kuin vähätellä persujen gallup-kannatusta ja toppuutella persujen toiveita todella murskaavasta vaalimenetyksestä.
Toimittajat ja valtiotieteilijät ovat hokanneet, että hei, camoon, eihän tuo persuille mitattu gallup-kannatus voi mitenkään realisoitua vaaleissa, sillä
"TIMO SOINIA SAA ÄÄNESTÄÄ VAIN UUDELLAMAALLA."
Ja katso, koko halki median kentän kuuluu nyt kuin yhdestä suusta helpotuksen huokaus, jota kaikki aviisit laidasta laitaan toistelevat: tottahan se on, Soinia saa (luojan kiitos) äänestää tosiaankin vain Uudellamaalla." Oikeastaan Uudeltamaalta. Hätä ei ole tämän näköinen, Soinia ei siis saa äänestää missään muualla.
Käsite "höttö" on saanut tässä yhteydessä uutta sisältöä: persujen gallup-kannatuksessa on aimo annos poliittista höttöä, joka ei voi realisoitua vaaleissa ääninä ja eduskuntapaikkoina.
Persut - sekä soinilaiset että halla-aholaiset - naureskelevat blogeissaan tälle merkittävälle ja maanlaajuiselle havainnolle. Jussi Halla-aho on koonnut tiedemiehen tarkkuudella Scripta-blogiinsa todella pitkän, ainakin 20-30 sitaattia käsittävät otoksen eri lehtien ja yksittäisten toimittajien ja valtiotieteilijöiden lausumista, joissa ikään kuin yhdestä suusta lammasmaisesti toistellaan tuota merkittävää "vain Uudellamaalla" -ilmiötä. Halla-aho ehdottaa, että tämä havainto on niin merkittävä, että se olisi maalattava kaikkien bussien, junien ja raitiovaunujen kylkeen.
Timo Soinia voi ja saa äänestää vain Uudellamaalla, mutta Jussi Halla-ahoa pääsee äänestämään Helsingissä, James Hirvisaarta Hämeessä, Kike Elomaata Varsinais-Suomessa, Pentti Oinosta jossakin Itä-Suomessa päin jne. He ovat, jolleivät nyt ihan kaikki soinilaisia, ainakin perussuomalaisia ehdokkaita.
Kaikissa heissä - ainakin niissä soinilaisissa - asuu pieni Timo Soini, Soinin henki. Tässä mielessä Soinia voi äänestää kaikkialla Suomessa, Ahvenanmaata (virallisesti) lukuun ottamatta. Kun äänestää jossakin vaalipiirissä jotakin persu-ehdokasta, äänestää samalla myös Soinia ja hänen ideologiaansa. (Mikä se sitten sattuu missäkin asiassa olemaan.) Soinin vaikutuksen rajoittamista vaaleissa yksinomaan Uudellemaalle saattaa siis olla tältä kannalta tarkasteltuna asioiden tarpeetonta yksinkertaistamista. Ei liene syytä tuudittua siihen, että kokoomukseen, demareihin, kepuun ja vasureihin kyllästyneet ihmiset äänestäisivät vain Soinia, eivät mistään hinnasta muita persuja.
Persuja kannattaa siis varoa kaikkialla, ihan jokaisessa vaalipiirissä. Näinkin päin asian voisi ilmaista, jos haluaa.
"Uusmaa Soinin kruunussa on helmi kirkkahin."
48 kommenttia:
Kaikissa heissä - ainakin niissä soinilaisissa - asuu pieni Timo Soini
Sieluni silmien verkkokalvoille on syöpynyt lähtemättömästi mielikuva Arlan vanhasta mainoskampanjasta, jossa lehmällä on Soinin kasvot.
Kaikki kunnnia edesmenneen Tony Halmeen muistolle, mutta asuukohan jokaisen persun sisimmässä pieni Tony Halme ?
"Vanhojen puolueiden" ja niiden mediakannattajien epätoivo alkaa tosiaan olemaan jo käsinkosketeltavaa. Vaaleihin on kuitenkin vielä aikaa, joten jatkossa tulee olemaan entistä mielenkiintoisempaa nähdä millaisiin rimanalituksiin kriisissä olevan valtaklikki vielä kykenee. Tässä pitänee paikkansa ilmeisesti alun perin Lazarus Langin toteamus: "never underestimate the power of human stupidity."
Vaikka perussuomalaisilla on monia kummallisia ajatuksia, pohjimmiltaan heidän suosiossaan lienee kyse siitä, että he kuitenkin näyttävät käyttävän enemmän tervettä järkeä kuin muut puolueet. Mahdollinen vaaliminenestys ja sen jälkeinen tapa käyttää valtaa mittaavat sitten suosion jatkumisen.
Moni ajattelee, että ei tämä enää tämän hullummaksi voi mennä ja ovat siinä luultavasti oikeassa.
Arvoisa blogisti, tuo James Hirvisaari ja hänen porukkansa eivät todellakaan houkuttele äänestämään persuja, Hämeessä ei heillä siis ole valitettavasti ketään, jolle voisin ääneni antaa. Näin ollen jokin vanhoista sen varmaan saa - taas kerran. Olisin valmis uudistamaan valintani muttaa tuollaisen joukon avulla...?
Jaahas, oliskohan allekirjoittaneella voinut olla kannatusta...meinaan perushämäläisenä ja -karjalaisena...
Suomessahan on vannottu D'Hondtin nimeen yli sata vuotta. Vaalipiireihin, vaaliliittoihin ja suhteelliseen vaalitapaan. Siihen, että äänestetään ennen kaikkea ehdokasta eikä puoluetta.
No, tämähän tietysti johtaa muutamiin ongelmiin. Vaaleista on tullut äärimmäisen kalliita yksittäisille ehdokkaille, mikä vie lahjontaa lähestyviin vaalirahoituksiin. Vaalipiirijako ilman tasoituspaikkoja merkitsee sitä, että maassa eniten ääniä saanut puolue ei voita; näin kävi juuri viime eduskuntavaaleissa Kokoomukselle. Kolmanneksi, puolueiden pitää saada julkkisehdokkaita kaikista vaalipiireistä, vaikka heidän ei puolueessa toivota menevän läpi.
No, miten asia on hoidettu Ruotsissa? Ei D'Hondtin järjestelmällä, vaan siten, että a) vaalit ovat listavaalit, b) kunta- ja valtiopäivävaalit (ja maakuntavaalit) ovat samana päivänä, c) tasoituspaikoilla varmistetaan, että "ylikannatus" yhdessä vaalipiirissä otetaan huomioon muissa.
Lopputulos on, että:
1. Vaalit ovat huomattavasti halvemmat niin puolueille kuin myös ehdokkaille. Itse menin läpi kuntavaltuustoon Kokoomuksen listalla nollan kruunun kampanjalla.
2. Ihmiset jaksavat mennä äänestämään, koska kaikki vaalit (pl. Europarlamenttivaali) on kerätty yhteen päivään. Tällä kertaa syyskuussa äänestysprosentti nousi Ruotsissa 85 %:iin!
3. Tasoituspaikoilla saadaan aikaan valtiopäivävaaleissa se, että vaikka omassa vaalipiirissä ei olisi hyvää ehdokasta, ääni ei mene hukkaan. Tämä oli yksi syy Jimmy Åkessonin Sverigedemokraternas vaalivoittoon.
Haittoja on myös. Puoluekoneistojen valta nousee ehdokasasettelussa, imperatiivisen mandaatin kielto hämärtyy ja alueellinen edustus vähenee.
Näistä huolimatta minusta Suomessakin kannattaisi harkita vaalijärjestelmän remonttia. Siitä huolimatta, että D'Hondt on käytössä Tanskassa, Virossa, Itävallassa, Portugalissa, Belgiassa ja Alankomaissa.
Olen samaa mieltä kuin öresundilainen!
Suomessa meuhkataan - lähinnä kokoomus ja kepu - aina siitä, miten listavaalijärjestelmä passivoisi äänestysaktivisuutta. Mutta kuten Ruotsin esimerki osoittaa, asia on täysin päin vastoin: Ruotsissa äänestysprosentti on ollut aina 80-85, mutta Suomessa on jääty viime vaaleissa alle 70 prosentin!
Näin siitä huolimatta, että vaaleihin ja vaalikampanjoihin satsataan meillä Suomessa helevetisti rahaa!
Suomalainen vaalirahoitusjärjestelmä on korruptiivinen systeemi eikä uusi laki tuonut siihen mitään olennaista muutosta.
Yritysten antama vaalirahoitus olisi tullut ehdottomasti kieltää - sehän juuri johtaa sellaisiin korruptiivisiin ilmiöihin (Novat ja Grupit), joita Suomessa on viime vaaleissa ja sen jälkeen nähty.
Yksityisten antama vaaliavustukset olisi pitänyt tehdä kaikki julkisiksi, siis myös aivan pienetkin lahjoitukset. Vaaliavustuksissa täytyy olla todella jotain hämärää ja häpeällistä, kun kaikkia vaaliavustuksia ei haluta julkistaa!
Minusta vaaliavustusten antaminen olisi kiellettävä kaksi kautta tai pidempään istuneille eduskuntaehdokkaille, siis näiltä ns. vanhoille kansanedustajille. Jos he ovat saaneet eduskunnassa jotakin aikaan, heidän ei tietenkään tarvitse mainostaa itseään enää seuraavissa vaaleissa. Kyllä kansa tietää muutenkin!
Eikö olisi jokaisen lahjoittajan tai avustajan kunnia-asia, että hänen nimensä ja lahjoittamansa summa mainitaan julkisesti?
Suomalainen vaalirahoitusjärjestelmä on kaikkea muuta kuin läpinäkyvä.
Tässäpä alkajaisiksi tätä "vaaliohjelmaa!"
Öresundilaisen mukaan listavaalien haittoja on se, että "puoluekoneistojen valta nousee ehdokasasettelussa."
Mutta eikö tämäntyyppinen ehdokasasettelu johda siihen, että ihmiset liittyvät puolueisiin päästäkseen vaikuttamaan siihen, keitä puolue asettaa ehdokkaakseen ja missä järjestyksessä? Systeemi siis aktivoi tältäkin kannalta katsottuna äänestäjäkuntaa.
Suomessa puolueissa ei ole kohta enää ketään mukana, eikä mikään ihme, sillä benin tallit yms. liikemiespoppoot määräävät jo melko pitkälti, keitä valikoidaan ehdokkaiksi.
Nämä Benin tallit ja muut sellaiset kahmivat ehdokkaikseen, eivät suinkaan yhteiskunnallisesti valveutuneita ja osaavia kansalaisia, vaan kaiken maailman julkkiksia.
Kun näin on, poliittisten puolueiden on tehtävä samoin: ne myös hakevat ehdokaslistoilleen erilaisia julkimoita.
Näkeehän tämän nykyeduskunnastakin, jossa istuu jos jonkinlaista ex-hiihtäjää, ex-missiä, ex-juoksijaa, ex-painijaa jne.
Ei ihme, että äänestysaktiivisuus laskee vaali vaalilta. Mitä enemmän yritykset satsaavat rahaa vaalikampanjoihin, sitä alemmaksi äänestysprosentti jää!
Miksi yritykset rahoittavat juuri puoluejohtajien, ministereiden, eduskunnan puhemiesten ja muiden konkareiden - Ilkka Kanerva vuodesta 1975 eduskunnassa (!) - vaalikampanjoita, vaikka avustusta tarvitsisivat nimenomaan uudet ehdokkaat?
Aattelepa ite! Keidenpä kytköksiä vaalirahoittajiin nyt parhaillaan viranomaisten toimesta tutkitaankin?
Niin, kelpasihan persuille se ex-nyrkkeilijäkin! Nyt mukaan on ollut pyristelemässä suurella rahalla ex-uimari.
Se on juuri näin kuin blogisti sanoi. Itse lähdin politiikkaan, kun huomasin, että Malmön kaupunki ei ota huomioon lainkaan sen ympäristökuntia meren rannalla. Politiikkaan meno ei tapahtunut minkään ”Benin tallin” kautta, vaan ihan suoraan sillä tavalla, että oli paikallista luottamusta, vaikka juristin työni on Kööpenhaminassa ja Brysselissä. Sitten aloin olla aktiivinen ensin koululla, kylällä ja sitten kunnassa. Seuraavaksi olinkin jo kuntavaalilistalla kakkosena Modernaternas listalta. Lopulta sain eniten ääniä.
Ei se sen kummempaa ole tuo listavaalijärjestelmä. Ihmiset, jotka haluavat hoitaa yhteisiä asioita, pannaan listaan, joista voi äänestää paitsi puoluetta, myös henkilöä.
Rahan kanssa pitää tietysti olla tarkka. Olin perjantaina työlounaalla Malmön kaupunginjohtajan kanssa. Aiheena oli pakolaislasten koulujärjestelyt Malmössä, Lommassa, Trelleborgissa ja Vellingessä. Kaikki maksoivat lounaslaskunsa (noin 10 euroa) omilla rahoillaan. Ei tämä niin vaikeaa ole.
Ruotsissa näyttää olevan oikein perussuomalainen järki rahan käyttämisessä. Niin se kuuluukin, että virka- ja luottamusmiehet maksavat itse lounaansa.
Muutama kuukausi sitten näin Valtakunnansyyttäjänviraston ison päällikön lounaalla hyvämaineisessa helsinkiläisessä ravintolassa. Seurassa oli muun muassa eräs tunnettu ja blogistinkin joskus parjaama tiedemies. Yllätykseni oli suuri, kun pöydässä nautitut konjakit kuitattiin Valtakunnansyyttäjänviraston laskuun. Edesvastuutonta! Verovaroin konjakkia lounaalla - ei sen pitäisi olla sallittua edes kansanedustajille.
Tiedemies, siis ei mikään juristi...
Päästiin Suomessakin aika tarkoin 85 % äänestysaktiivisuuteen v. 1962 ja 1966 eduskuntavaaleissa. Ainakaan koulutustason nousu ei siis korreloi aktiivisuutta. Huom. maassa on yhtä monta vaalipiiriä kuin v. 1907; ainoa uusi on Helsingin vaalipiiri 1950-luvun alusta. Piirien rajoja on toki tarkistettu. Nythän meillä on 6-9 edustajan minipiirejä, joissa voimasuhteet ovat vakiintuneet (tai sementoituneet) piilevän äänikynnyksen vuoksi - jopa 15 %.
Blogisti on täysin oikeassa siinä, että vaalirahojen antaminen olisi pitänyt täysin ja pitävästi kieltää kaikilta muilta kuin yksityishenkilöiltä. Tehty muutos ei muuta mitään nykyisestä madäntyneestä käytännöstä. Kaikkien puolueiden ja näitä lähellä olevien rahan käyttö olisi tullut olla täysin läpinäkyvää. Tarkoittaa, että kenellä tahansa olisi ollut oikeus tutustua kaikkien ehdokkaiden ja puolueiden tilitietoihin, joiden olisi tullut olla aina ajantasalla ja netistä saatavilla.
Sen sijaan listavaaleihin en halua palata enää koskaan. Muistan ajan, jolloin puoluejohto manipuloi listoja mielensä mukaan ja valitsi täten ehdokkaat, jotka pääsivät eduskuntaan. Nykyinen henkilövaali on kaikissa suhteissa paljon parempi. Luulisi nykyisten ammattipoliitikkojen tason ja ammattietiikan tulleen esiin kaille jo tällä vaalikaudella. Kaikkinainen vallan siirto kansalta tälläisille poliitikoille on vain pahasta.
Eikö nykyisinkin ehdokkaat aseta nimenomaan puolue eli käytännössä puolueen johtotroikka? Itse ajaisin mallia, jossa puolueen jäsenten esivaali päättäisi ehdokkaat ja mahdollisen listajärjestyksen; sen luulisi tuovan puolueille uusia jäseniä.
Uusis valitsi oikein kun valitsi kd:n eli kristillisten sijasta persut.
Halla-ahon porukka kerää rahaa hullun lailla Jussin kampanjaan ja Jussi vetää Uusiksen kevyesti mukanaan parlamenttiin.
Lehtitietojen mukaan Halla-aho on saanut kokoon jo noin 30 000 rahaa. Onko summa kohonnut jouluun mennessä jo 50 000 rahaan tai ylikin? Entä sitten maaliskuun alkuun mennessä, hipooko summa jo 200 000 rahaa?
Onko Uusis vaihtamassa vaalipiiriä?
Viimeksi valittiin uudeltamaalta?
"Eikö nykyisinkin ehdokkaat aseta nimenomaan puolue eli käytännössä puolueen johtotroikka?" kirjoittaa blogisti ja on tietysti täysin oikeassa.
Listavaalin ja nykyisen vaalitavan ero ei ole ehdokkaiden asettamisessa. Ero on valituksi tulemisessa. Listavaalissa puoluejohto määrittää suuressa määrin ketkä valitaan puolueen edustajiksi. Nykyisessä vaalitavassa taas kansalaisilta tulleet äänet määrittävät valituiksi tulleet.
Ero ei ole tietenkään noin mustavalkoinen, sillä ns. listavaalijärjestelmässä on valittavissa erilaisia vaihtoehtoja ja kombinaatioita, kun on kyse ehdokasasettelusta. Äänioikeuden vapaata käyttämistä listavaali ei luonnollisestikaan estä.
Kuten on selvästi nähty Ruotsista ja Suomesta, äänestysaktiivisuus on listavaalijärjestelmässä aivan toista luokkaa kuin "vapaassa" Suomessa. Mistähän tämä mahtaa johtua?
-Irlanti ei ole pyytänyt apua..
-Irlanti ei ole pyytänyt apua..
-Irlanti ei ole pyytänyt apua...
-Irlanti ei ole pyytänyt apua...vielä...
- Tartunta leviää Euroopassa...kyse on eurosta...Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja, Italia jne. ovat samassa veneessä...
PS:n ehdokkaissa ei ole mitään vikaa. Ongelma on vain äänestäjän korvien välissä. Ihan yhtä toopeja ne on olleet Pekkariset, Väyryset, Niinistöt, Uosukaiset, Haloset, Kekkoset ja Koivistot kun ovat ensi kertaa pärstäänsä näytille panneet.
Ajat muuttuvat! Ne totisesti muuttuvat.
Minulle on yksi lysti kuka ja mikä on läpimenijä kunhan on persu. Näin on myös laajalti lähipiirissäni ja näyttää olevan muuallakin.
Onpas Ryhäsen Jaskalla todellista lapsen uskoa persujen ihmeitä tekevään voimaan, ei voi muuta kuin ihastella!
Mutta toinenkin merkittävä asia "muhii" veran alla: matti Vanhasen ongelmallinen parisuhdeasia PYL:ssä.
Voisi sanoa, Timo Soinia mukaillen, että "Missä Matti, siellä parisuhdeongelma." Ongelma siis joko Matille tai matin työpaikalle - tai kummallekin.
Kun katselee Ruotsi Kalle XVI:n Kustaan entisen tyttöystävän Camillan kuvia joskus 15 vuoden takaa, niin voi muuta kuin todeta, että kunkuilla on ollut kyllä makua näissä rakastajatar-kuvioissa, jos sitä vertaa itäisen Suomen tasavallan pääministerin naistuttaviin ja -seikkailuihin.
Juttukin tuntuu Camillalta luistavan (edelleen) ihan toiseen malliin kuin täällä tasavallan johtopoliitikkojen tyttöystäviltä, niiltä entisiltä tai nykyisiltä.
Matti nosti pääministerinä käytännössä syytteen hänestä kirjaan tehnyttä Susania vastaan ja tappeli asian KKO:een asti; KKO teki täysin omituisen päätöksen, mutta se on jo toinen asia.
Sen sijaan Kalle Kustaa kyseli medialta, että "mikä kirja", kun häneltä kysyttiin kommenttia hänestä vastikään julkaistusta sensaatiokirjasta.
"Maailmassa on niin paljon kirjoja", tyytyi kunkku kommentoimaan syntynyttä kohua.
Katainen tullut persujen ja muun opposition linjoille euromaiden tukemisessa. Oppositio esitti eduskunnassa Kreikka tuen yhteydessä, että lainojen vastineeksi pyydetään arvon mukaiset vakuudet. Vakuudeksi esitettiin Kreikan valtion omistamia hotelleja (Pentti Oinonen) ja joitakin lomasaarten kiinteistöjä. Katainen suorastaan raivosi eduskunnassa, että on ennen kuulumatonta, että valtioiden lainojen pantiksi esitetään lainan antajalle arvon mukaista vakuutta. Nyt kun keskustellaan Irlannin rahoittamiseksi niin Katainenkin on tullut vaalitappion pelossa samalle kannalle kuin oppositio eduskunnassa. Yhden vaihtoehdon politiikka onkin akkiä muuttunut kun vaalit lähestyvät. Kataisen itsevarma käyttäytyminen saa veronmaksajat raivoihinsa, kokoomuksen vaalitappio kepun ohella on selviö.
Kokoomus voi toki saada ansaitsemansa vaalitappion, johon on kyllä monia muitakin syitä kuin Kreikan asia.
Kataisella oli tosi hölmöjä ministerivalintoja alun alkaen: Ike Kanerva sekä erityisesti nämä "tädit" Holmlund ja Lindén; onko heikompia esityksiä nähty ministereinä pitkiin aikoihin?
Holmlund istuu hallituksessa kuin tatti, vaikka hänellä on "kontollaan" kaksi traagista koulusurmatapausta ministeriaikanaan. Hän on poliittisessa vastuussa kummastakin niistä ja oikein emämunauksen Holmlundin ministeriö teki, kun vielä toinenkin koulusurma pääsi tapahtumaan; Jokelan jälkeen Holmlundin poliisiministeriö ei ryhtynyt mihinkään toimiin, joilla toinen koulusurma olisi estetty.
Holmlundin takia ainakaan minä en voi mitenkään edes ajatella äänestäväni kokoomusta vaaleissa.
Sari Sarkomaa, Benin tallin kasvatteja, väsähti ministerinä lähes kättelyssä, ja hänen seuraajansa Henna Virkkunen on ollut selityksineen onneton mm. yliopistouudistuksessa ja tuntijakoasiassa.
Tämän blogin kommenttikirjoitukset ovat menneet siihen pisteeseen, että blosti itse keskustelee itsensä kanssa tai anonyymien kanssa, jotka vain ihmettelevät, perustuuko persujen suosio siihen, että he käyttävät ns. tervettä järkeä. Jos terve järki on tyhmyyttä ja populistisuutta, niin eipä ole hääppöistä tämä ns. terve tai maalaisjärki, vai mitä?
En keskustele itseni kanssa.
Kyse on vain siitä, että voisin julkaista erillisen blogijutun melkein jokaisesta kommenteissani käsitellystä kysymyksestä, joka menee hieman itse ao. blogijutun teeman ohitse, mutta tätä en ole katsonut aiheelliseksi tehdä.
Kun tulee - muiden askareiden ohessa - jokin ajatus mieleen, on helpompaa mainita se tuoreeltaan kommenttiosuudessa kuin kirjoittaa siitä eri blogijuttu.
Selvennän vielä, mitä listavaali käytännössä tarkoittaa.
Vaalipaikalla saa antaa joko jonkin puolueen lipun sellaisenaan tai saa lisäksi merkitä X:llä jonkin ehdokkaan nimen siinä lipussa. Ehdokkaita on paljon enemmän kuin Suomessa, eli valinnan varaa on.
Pakko ei ole valita ehdokkaiden välillä. Jos et tehnyt X:ää, ääni menee listan järjestyksessä puolueen ehdokkaille. Nuo on valittu puolueen paikallisosastojen kokouksissa ja valtiopäivävaalien osalta jäsenäänestyksissä. Tuo jo sellaisenaan, kuten blogisti huomautti, aktivoi ihmisiä toimimaan puolueissa.
Jos taas olit eri mieltä jäsenäänestyksen tuloksesta, sinun X nostaa suoraan ehdokastasi listalla. Tätä tapahtui esim. Ruotsin syyskuun vaaleissa paljon.
Kiitos selvennyksestä, från Öresund!
No niin, Puolueeton tarkkailija: Ruotsin systeemi on juuri sellainen, jota olen edellä "ajanut" meillekin ja tarkoittanut, vaikka en ole viitsinyt laiskuuttani ottaa tarkempaa selvyyttä sen yksityiskohdista!
Jokainen ymmärtänee, että tällainen ns. (osittainen) listavaali aktivoi äänestäjiä toimimaan puolueissa ihan eri tavalla kuin Suomessa. ja myös vaaleissa säilyy todellinen äänioikeus ja valinnanvapaus.
Eiköhän esim. prof. Erkki Havansi ensin EK:ssa ja sitten oikeusministerinä pystyisi antamaan kansalle ensin toivoa ja lopulta ehkä tuloksiakin oikeusvaltioteemassa.
Menestyvät konseptit usein kansainvälistyvät. Euroopassa ehkä nähdään kohta die Persung, Los Persedos,
The Persevious jne...
Pahoin pelkään, että eduskuntaan pääsy on Havansille melko ylivoimainen tehtävä!
Jos Suomessa(kin) alkaa mennä todella persilleen, niin silloin kasaan 10-15 viisaan eli ulkopuolisen asiantuntijan hallitus, pääministerinä vaikkapa Esko, ei kun Jorma Ollila, varamiehenä Kallasvuo. Oik. ministerinä Havansi, ympäristöministeriksi vaikkapa Pentti Linkola jne., viestintäministerinä Pekka Vennamo... sotaministeriksi Gustaf Hägglund.
Lähdetäänpä hieman radikaalimpaan suuntaan ja heitetään bensaa liekkeihin.
Mielestäni eduskuntavaalien vaalipiirijako joutaisi heittää romukoppaan, sillä nykyinen järjestelmä ajaa joko setukunnan kovimmat poliitkot tai suurimmat julkkikset eduskuntaan, asiantuntemuksesta tai poliittisesta ohjelmasta viisveisaten. Nyt eduskuntavaalit ovat suurelta osin myös aluepoliittiset mittelöt, joissa haetaan kunnallisen vaikuttamisen välineitä hankkimalla "oma kansanedustaja" Arkadianmäelle, joka sitten syytää rahaa erilaisiin paikallishankkeisiin.
Tämä tietenkin edellyttäisi, että vaalimainontaa mediassa tulisi jollain tavoin rajoittaa ja tv:n vaalikeskustelut uudistaa täysin, jotta puolueet/ehdokkaat pääsisivät tasapuolisesti esille ja jokaisen ehdolle asettuva olisi velvollinen ilmaisemaan poliittisen kantansa erilaisiin asioihin netin "virallisessa vaalikoneessa". Kysymysten asettelusta vastaisi poliittisesti riippumaton taho. Seuraukset saattaisivat olla yllättäviä, positiivisessa mielessä.
Kommentin puitteissa ei tästä sen enempää ja myönnän - ei tule tapahtumaan minun elinaikanani - mutta näin saataisiin äänestysprosentti nousemaan huikeasti ja asiakysymykset sekä asiantuntemus eduskuntaan. Samalla myös vihdoinkin erotettaisiin valtiollinen ja paikallinen päätöksenteko...
Irlannista - jos 80 miljardilla selvitään, niin hyvä. Pitäähän sitä vähän jäädä sukanvarteen, jotta saadaan Portugalit ja muutkin vielä rahoitettua. On lähes koomista lukea esimerkiksi Aamulehden "taloustoimittajien" tekstejä, joissa kansainvälisen pankkijärjestelmän nykymenon mahdottomuutta kritisoivat leimataan joko äärioikeistolaisiksi tai kommunisteiksi salaliittoteorioineen. Tai hassuiksi curling-miehiksi...
Eipä olisi haitaksi toimittajankaan työssä, jos vielä kerran otettaisiin sieltä hyllystä jäsenkirjan vierestä pölyttymästä suomalaisen kansantaloustieteen perusopus kouraan ja lukemisen jälkeen mietittäisiin ihan kaikessa rauhassa, kuvaako vanhan taistolaisen, Pekka Sutelan sekä perusdemari Jukka Pekkarisen kirkasotsainen kuvaus kansantalouden toiminnasta kaikilta osiltaan nykypäivää vai ei?
Ketunlenkin kautta Soiniin. Kun kuuntelin eräänä iltana radiosta hänen talous- ja rahaliittoon kohdistuvia kommenttejaan, niin täydet pisteet on miehelle annettava selkeydestä ja poliittisen jargonin pois jättämisestä. Ei ihme, että kansa tykkää, kun vihdoinkin on joku, jonka puheesta ymmärtää jotain...
Ad blogisti.
Olipas mahtipontinen "Dream Team" toimitusministeriöksi! Tuohon ei ole enää muuta lisätä kuin Johanna Tukiainen kulttuuriministeriksi...
Jotkut jopa ymmärtävät Soinin puheista sen, ettei Soinin puheisiin kannata uskoa, koska hänellä ei itse asiassa mitään uutta ehdottaa arvostelemansa asianhoidon tilalle. Eilenkin Soini esitti ja vaati aamu tv:ssä vain, että Kreikalle, Irlannille, Portugalille olisi annettava potku persauksiin rahaliitosta! Näin helpostihan ne asiat korjaantuisivat!
Ei Johannaa hallitukseen, silloinhan Ikekin tunkisi väkisin mukaan!
Kulttuuriministeriksi itse oikeutettu olisi tietysti Jouko Turkka.
On itsestään selvää, ettei Soinilla tai kellään muullakaan suomalaisella poliitikolla ole mitään ratkaisua näihin EU-tason ongelmiin. Aivan samalla tavoin, koiran niskakarvoissa roikkuvalla kirpulla saattaa olla toive suunnasta, mutta ideat ja työvälineet suunnan muuttamiseen puuttuvat täysin.
Soini sietäisi potkun omalle perseelleen, kun tuollaisia aivopieruja "kansanmies-imagonsa" pönkittämiseksi laskettelee, mutta kyllä mies osaa yksinkertaistaa yhteisvaluutan ja rahaliiton ongelmat kiitettävästi. Vaikkei siitä muuta apua olekaan, kuin tietoisuuden (ja tuskan) lisääntyminen.
Ad Soon Moro, blogisti & ali.
Puheenaiheena kauan kaivattua faktaa p.j. Timo Soinin taloustiedoista, joita Soini kertoi MTV3:n aamutv:ssä.
Timo Soinin mielestä kriisivaltioille tulisi palauttaa niiden omat valuutat, jotka devalvoitaisiin, jonka jälkeen valtiot kamppailisivat itse pikkuhiljaa takaisin tasapainoon.
Talousblogisti Herra Kani tyrmää tuoreeltaan Soinin ideat (http://ebolakani.blogspot.com).
Koska tekstissä on dramaturgista tehoa, lainaan Kania sellaisenaan:
"... Herra Soini. Teidän poppooseen "loikkasi" vähän aikaa sitten eräs Herra Uusipaavalniemi.
Ole hyvä, ja mene hänen puheille. Kysy häneltä miksi, miten ja kuinka on mahdollista, että jopa Suomi (vuoden 2010 valtion budjetista ~25% on puhdasta velkaa) on täsmälleen samassa tilanteessa kuin Kreikka, Espanja, Portugali, Saksa... [lisää itse mikä tahansa euvostoliiton maa].
Väitän, että hän (Herra Uusipaavalniemi) antaa sinulle hyvinkin yllättävän vastauksen. Sellaisen vastauksen, joka kertoo Sinulle, ettei omaan valuuttaan palaaminen korjaisi (velka)ongelmaa millään tavalla.
Tämä (velka)ongelma ei todellakaan korjaudu pelkästään valuutan mallia vaihtamalla.
Tämä olisi vain oireen hoitamista.
Syy, eli sairaus, on rahan syntymekanismi.
Niin kauan kuin raha syntyy vain-ja-ainoastaan velkana. Niin kauan kuin korot maksetaan omasta tai toisen lainaamasta rahasta. Niin kauan kuin taloutemme perustuu velkapyramidiponzihuijaukselle. Niin kauan (ian kaikkisesti. Aamen) lopputulos on, valuutan mallista riippumatta, täsmälleen sama:
La-la-lamaaargh."
Kaikissa irreversiibeleissä eli palautumattomissa prosesseissa entropia kasvaa ja keskuspankkivetoinen valuutta- ja rahoitusmarkkina, joka synnyttää prosessiin "tyhjästä" lisää energiaa on tästä täydellinen esimerkki. Karrikoituna analogiana voisi käyttää ihmistä, joka syö ruokaa, käyttää energian ja ulostaa jätteen. Tämä käytetty energia on "hävinnyt" prosessista ja vaikka kuinka tunkisi jätettä takaisin pakoputkeen, niin fakta on ettei suusta tule ulos sen seurauksena ruisleipää ja piimää.
Aivan vastaavasti. Valtioiden nykyinen velkapääoma on suurelta osin edellä mainittua prosessin tuottamaa entropiaa ja omiin valuuttoihin palaaminen sekä valuuttojen kellutus/devalvointi ei ongelmaa ratkaise millään muotoa, niin kauan kuin taustalla oleva mekanismi säilyy ennallaan. Siitä olen blogisti Kanin kanssa samaa mieltä, että Soini noin sanoessaan syyllistyy vähintäinkin älylliseen epärehellisyyteen, jos ei peräti suoranaiseen tyhmyyteen.
Perinteinen (ja kaikessa hirveydessään aina toimiva) tapa valtiollisten "taseiden" uudelleenjärjestelyyn on kautta historian ollut sotiminen, mutta kukapa sellaista haluaisi tai toivoisi?
Mutta onneksi meillä on Euroopan paras valtiovarainministeri kammessa, joka hoitaa tämän kriisin näppärästi. Hänen rökälevaalitappiopelkoa tihkuva lausuntonsa Brysselin ministerikokouksesta
- Olennaista on se, että me arvioimme tilannetta puhtaasti suomalaisen veronmaksajan, suomalaisten työpaikkojen ja meidän hyvinvointiyhteiskuntamme kannalta, Katainen sanoi Brysselissä ennen ministerikokouksen alkua. AL 16.11.
herättää kysymyksen, onko ministeri Kataisella kenties sellaisia tilanteita, joissa hän ei näin toimi?
Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa näiden herrojen lausunnoista...
No, mutta! Jyrki Katainenhan palasi eilisestä Brysselin kokouksesta kotiin voittajana - ainakin osavoittajana - kun hän sai perille oman - ja Suomen (!) - vaatimuksen näistä Irlannille ym. myönnettäville lainoille annettavista vakuuksista. Sai ainakin ymmärrystä esitykselleen.
Jopa Jutta Urpilainen (sd) kiitteli aamuradiossa Kataista tästä sanoen Jyrkin tulleen nyt "demarien linjoille."
Niin söpöä. Jutta ja Rakkauden Puolue jakaa lämpimiä haleja joka suuntaan ja ennen kaikkea keskenään, jotta oppositiosta pääsisi joskus edes pois. Kaikki kun nyt haluavat olla työmiehen asialla, niin eikös Jyrki ja Timo voisi yhdessä vetäistä cover-version tästä vanhasta hitistä? Jutta vielä taustalle verkkosukissaan, niin siinähän ne hallitusneuvottelut olisi sitten hoidettu ja hallitusohjelmakin lanseerattu.
Jyrki Katainen, Olli Rehn, Jutta Urpilainen, Erkki Liikanen, ja ketkä nyt ovatkaan viime aikoina talousasioita kommentoineet, jatkavat sen epätotuuden kertomista, että Suomi olisi jotenkin paremmissa taloudellisissa kantimissa kuin Irlanti, Kreikka tai mikään muu Euvosto-valtio.
Tänä aamuna Olli Rehn jo lupaili aamu-uutisissa (Yle1), että Irlannin tilanne ehkä nopeuttaisi tulevaa ratkaisua pankkien tilanteeseen.
Tarkoittipa Rehn bancoria, yhteisvaluuttaa, tai mitä tahansa, "uudistus" ei kajonne vielä näin aikaisessa vaiheessa velkaongelmien perussyyhyn, rahan syntymekanismiin.
Ongelmaa voidaan siirtää vielä hetki eteenpäin.
Globaalisti ohjailtujen velkakriisien imuvoimaa kansantalouksien varallisuuksien uudelleenjärjestelyssä on vielä jonkin verran hyödyntämättä.
Melko äskettäin tehtiin eurooppalaisille pankeille "stressitesti". Miksi irlantilaisten pankkien paska tilanne ei tullut tuolloin tapeetille?
Katainen muuten ei ole enää paras vvm, vaan on tippunut johokih sijalle 12 tms.
Prof. Haaparanta joka on keskimäärin ihan tolkkupäinen mies, voisi käydä hallituksen ilta(apu?)koulussa esittämässä jotain aiheeseen liittyvää materiaalia, ettei Kataisen aivopiereskely velkakriisin hoitoon liittyen etenisi ympäristörikoksen asteelle. Harmi, ettei tästä aiheesta voitane tehdä Aku Ankan erikoisnumeroa, jotta varmistettaisiin asian perille meno hieman hitaammillekin. Saas nähdä, miten Kataisen suu pannaan kun Norja tulee vaatimaan meiltä velkojen vakuudeksi vaikkapa Salpausselkää.
Stressitesti, niinpä niin... 35 % EU-pankkien yhteenlasketusta taseesta jätettiin testaamatta ja monimutkaisten ja -ulotteisten analyysien miettimisen sijaan olisi kannattanut keskittyä kerätyn tiedon oikeellisuuteen ja aikalailla yksinkertaistettuun malliin, jossa nuo Kataisen peräänkuuluttamat vakuudet olisi tullut punnita. Yksinkertaisen stressitestin voisi tehdä nopeasti vaatimalla jokaisen pankin toimitusjohtajalta ja hallitukselta valaehtoisen selvityksen, paljonko pankilla on lainaa, perusparametrit lainaehdoista sekä minkä verran ja minkä tyyppisiä reaalivakuuksia lainoille löytyy.
Tämä tieto löytyy jokaikisestä pankista per heti. Kummasti tehostaisi tiedonkeruutakin, jos pankin johtoporras tietäisi, että häkki heiluu jos ei puhu totta. Asiaa sen syvällisemmin tutkimattakin uskallan ihan perstuntumalta väittää, että reaalivakuuksien suhde lainamäärään korreloi erinomaisen hyvin pankin riskialttiuden kanssa.
Kymppiuutisten kevennyksenä täytyy heittää tämä Suvi Lindénin heitto "Luoja minua varjelkoon siltä päivältä, että Timo Soini on Suomen presidentti!". Itse muotoilisin lauseen siten, että "Luoja ei ole varjellut meitä Suvi Lindénin kaltaisilta perinteisiltä poliitikoilta"
Lieventävänä asianhaarana mainittakoon, että Suvi Lindén sanoi "vain", että "Luoja minua varjelkoon siltä päivältä, että Timo Soini on Suomen presidentti."
Suvi ei puhunut mitään "meistä muista." Hän puhui vain itsestään, siis omista "tunnoistaan."
Sitä paitsi Suvi puhui vain "siitä päivästä." Suvi ehkä uskoo, että Timolle (ja hänelle) riittäisi kenties vain päivä olla pressana; onko tämä tulkinta oikea?
Päivä pressana! Tuntuisi houkuttavalta, jos siihen liittyisi kuitenkin täydet eläke-etuudet!
Antaisiko Timppa pressana heti potkut Suville ministerin paikalta? Tätäkö Suvi pelkää? Vai mistä on kysymys?
Lindénin suurin pelko lienee, että Soinin valtakaudella Linnan juhlilla tarjottaisiin ainoastaan HK:n sinistä, ruisleipää, kokkelipiimää ja raikasta kossuvissyboolia. Lindénin lausuntoa tulee muutenkin tarkastella sen valossa, että hän oli sillä hetkellä laittamassa takkia päälleen eli blondeille suotavassa "syyntakeettomassa tilassa", tekemässä kahta asiaa yht'aikaisesti.
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2010/11/18/nain-irlantilaispankit-selvisivat-stressitesteista/201016067/12
Jos Käteinen tulisi vastaan kadulla, niin pitäisikö sitä vääntää nenästä?
Riittäisiköhän tuo nenästä vääntäminen?
Jos Erkki Liikanen olisi pätkääkään isänmaallinen ja/tai mies hän määräisi Suomen Pankin puupääekonomistiarmeijan tekemään riskianalyysin jotakuinkin tuohon tyyliin, jonka jo tuossa aiemmin kerroin. Kun kyseessä ei todellakaan ole ihan alkemiaan verrattava temppu, niin ehtisivät kyllä sitten jo iltapäivällä pelaamaan Tetristä, mutta menisihän siinä kenties aamupäivä ahertaessa.
Niiden tulosten julkaiseminen olisi se todellinen isänmaallinen teko, jolla lunastaisi paikan sankarihaudoilta - kybertaloussodankäynnin uhrina vain, sillä Supo ei (ainakaan toivoakseni) nirhaa suurempiakaan totuuden puhujia. Saataisiin sitten vähän muutakin julkisuutta Euroopan talouslehtien sivuilla kuin valtiovarainministerimme vakuusvaatimuksille naureskelu. Olisi kannattanut Käteisen Englannin vaihto-oppilasvuonnaan hieman opiskellakin, eikä keskittyä pelkästään majavien metsästykseen.
Linkin artikkelissa esiintyvä Heikki Koskenkylä kyllä tietää, pitkän Suomen Pankki -uransa ansiosta, kuinka hiki virtaa ja hihat heiluvat Liikasen Erkin lafkassa. Vatsahaava tulee ihan stressistä! Tai ainakin kahvin kittaamisesta...
Lähetä kommentti