Timo Juhani Kalli (63 v.) on maanviljelijä Euran Kiukaisista. Hän on toiminut keskustan kansanedustajana vuodesta 1991 ja johtanut vuodesta 2003 puolueen eduskuntaryhmää. Ministerinä Kalli ei ole ollut, syynä luultavasti heikonpuoleinen vieraiden kielten taito.
Kallista ja hänen toiminnastaan ryhmänjohtajana on tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa laaja kahden sivun esittely. Kalli on hevos- ja ravimiehiä ja HS:n jutun kuvissa (yllä) hänet onkin kuvattu ohjastamassa suomenhevosiaan. Nuorempana Timo Kalli harrasti nyrkkeilyä kilpailumielessä, mutta tästä ei Hesarin jutussa kerrota mitään.
Timo Kallilla oli avainrooli kesän 2003 pääministerinvaihdossa. Kalli suositteli yhdessä puoluesihteeri Eero Lankian kanssa Anneli Jäätteenmäen eroamaan. Tämän jälkeen Kalli nosti ensimmäisenä esiin Matti Vanhasen nimen pääministeriksi. Kalli kertoo Hesarin jutussa, ettei hän ollut neuvotellut asiasta etukäteen Vanhasen kanssa.
"Kun syntyi tyhjä tila, ajattelin, että pitää heti heittää toinen ehdokas. Emme olleet keskustelleet Vanhasen kanssa asiasta", Kalli kertoo.
Mutta oltiinko Matti Vanhasen tulevasta pääministeriydestä keskusteltu keskustan eduskuntaryhmässä ennen kuin Kalli nosti kysyttäessä esiin Vanhasen nimen? HS:n jutussa Kalli antaa ymmärtää, että ryhmähuoneessa ei oltu keskusteltu asiasta lainkaan, vaan hän oli maininnut Vanhasen nimen aivan spontaanisti. Kallin mukaan hänen vastauksensa tomittajalle oli yllättänyt täydellisesti ainakin Mauri Pekkarisen.
On vaikea uskoa, että Kalli olisi vetäissyt Vanhasen nimen ikään kuin hatusta ja ettei uuden pääministerin nimestä olisi keskusteltu keskustan ryhmäkokouksessa. Eivät kai kaikki keskustan 50 kansaedustajaa voineet olla niin hölmistyneitä Jäätteeenmäen erosta ja siitä, että demarit olivat luvanneet heille myös uuden pääministerin paikan, että he eivät olisi hoksanneet pohtia, kenestä Jäätteenmäen seuraaja pääministerinä? Tämä tuntuu mahdottomalta uskoa.
Ilmeistä on, että Timo Kalli, keskustan vanha isäntä Seppo Kääriäinen ja jotkut muut, ainakin puoluesihteeri Eero Lankia, olivat keskenään sopineet siitä, että Vanhasesta tulisi uusi pääministeri. Mauri Pekkariselle herrat eivät olleet maininneet asiasta siitä yksinkertaisesta syystä, että he eivät halunneet tehdä Maurista pääministeriä. Perustelihan Kääriäinen heti Vanhasen valinnan jälkeen asiaa sillä, että Matti Vanhanen oli rehellisin keskustalainen poliitikko uudeksi pääministeriksi - luonnehdinta, jota Kääriäinen on luultavasti myöhemmin joutunut katumaan.
Timo Kallilla, Matti Vanhasella ja keskustalla meni pari vuotta Vanhasen valtaantulon jälkeen oikein kivasti. Kalli piti ryhmää kurissa ja hän oli ainoa, jolle Vanhanen uskoutui suunnitelmissaan. Kalli on vakaan satakuntalaisen isäntämiehen perikuva, joka artikuloi eduskunnassa ja yleensä politiikassa jämäkästi selkeällä suomen kielellä, kasvattaa suomenhevosia ja junailee kotimaakunnassaan ja koko keskusta-Suomessa asioita puolueelleen ja sen kannattajakunnalle parhain päin. Tahti muuttui, kun Vanhanen alkoi temppuilemaan naisjutuillaan ja oudoilla lausunnoillaan. Kallin mukaan kriisi alkoi Matti ja Merjan Vanhasen avioerosta.
Vaikka asia on keskustan taholta kiistetty, lienee ilmeistä, että Timo Kalli ja Seppo Kääriäinen junailivat keskenään myös Matti Vanhasen eron pääministerin pallilta. Kuten muistettaneen, Vanhasen ilmoitus erosta tuli vuosi sitten vähän ennen joulua. Vanhanen ilmoitti, ettei hän asetu enää ehdolle kesäkuun puoluekokouksessa puolueen puheenjohtajaksi, mikä tiesi käytännössä myös ilmoitusta luopua pääministerin paikalta.
Todennäköisesti on, että Kalli ja Kääriäinen olivat ilmoittaneet Vanhaselle, etteivät he enää tukisi Vanhasen jatkokautta puolueen puheenjohtajaksi. Syynä oli vaalirahasotkun tutkinnan ulottuminen yhä syvemmin keskustapuolueeseen ja myös Vanhasen tekemisiin akselilla RAY-Nuorisosäätiö. Oikeuskansleri oli kokoustanut 14.12. tutkinta-asian tiimoilta KRP:n tutkinnanjohtajan ja valtakunnansyyttäjän kanssa, minkä jälkeen oikeuskansleri Jonkka oli ollut yhteydessä Matti Vanhasen tärkeimmän neuvonantajaan eli valtiosihteeri Risto Volasen kanssa, joka lienee kertonut tutkinnan suuntaamisesta Timo Kallille.
----
Timo Kalli töpeksi itsekin pahemman kerran vaalirahoitusjupakan alkumetreillä. Toukokuussa 2008 hän antoi Ylen A-studiossa haastattelun, jossa hän myönsi jättäneensä oikeusministeriölle toimittamassaan vaalirahailmoituksessa ilmoittamatta eräiden yli 1 700 euron suuruisten avustusten osalta sen, keiltä tai miltä yrityksiltä tuet olivat peräisin. Kalli sanoi, että tämä oli "hänen ja antajan välinen asia."
Kalli jätti alun perin ilmoittamatta, että hän oli saanut vaaliavustusta mm. Ruukki Groupilta 20 000 euroa, Ajanta Oy:ltä 10 000 euroa ja Kehittyvien maakuntien Suomelta (KMS) 10 000 euroa.
Tässä valtiopäivämies Kalli tietenkin erehtyi, mutta todellinen möläytys koettiin, kun Kalli jatkoi, että "kun tämä asia (siis vaalirahoitusilmoituksen yksilöiminen) ei ole sanktioitu, koen että olen ainoastaan poliittisessa vastuussa tukijoilleni ja äänestäjilleni."
Kalli siis tunnusti rikkoneensa tahallaan tärkeää kansanedustajia velvoittavaa lakia, jota hän oli ollut säätämässä ja hyväksymässä. Keskustan kasvojen pesu olisi edellyttänyt, että Kalli olisi eronnut keskustan ryhmänjohtajan paikalta. Mutta vielä mitä, Kalli jatkoi ja jatkaa edelleen niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kalli voi vedota tietenkin siihen, etteivät muutkaan vaalirahoitussotkussa kiusalliseen asemaan joutuneet keskustalaiset, Matti Vanhanen etunenässä, eronneet asemistaan, vaan jatkoivat entisillä paikoillaan.
Kalli päätti kuitenkin rangaista itseään sillä, että "kertoi kaiken" - siis täydensi vaalirahoitusilmoitustaan - ja palautti saamansa rahat, noin 40 000 euroa. Tällä tempulla hän koki pesevänsä kasvonsa. Niin tai näin, niin temppu kannatti sikäli, että sillä tavalla Kalli tavallaan osti itselleen jatkoajan keskustan ryhmänjohtajana.
Oliko Kalli todella niin tyhmä tai varomaton, että meni aivan noin vain möläyttämään tuollaisia? Tuskinpa. Muistamani mukaan oikeusministeri Tuija Brax oli jo ehtinyt julistaa eduskunnassa, että vaikka vaalirahoitusilmoitukset jätettiin oikeusministeriölle, ministeriöllä ei ollut valtuuksia tarkistaa ilmoitusten todenperäisyyttä, saati sitten vaatia edustajia täydennyttämään puutteellisia ja epäselviä ilmoituksiaan. Tässä kohdin Brax nojautui siihen, mitä ministeriön vaalijohtaja Jääskeläinen oli hänelle vakuuttanut lain sisällöstä.
Luultavaa on, että Timo Kalli tarkoitti "asian sanktioimattomuudella" juuri samaa, mitä Brax oli kertonut eduskunnassa. Siis sitä, että että ministeriö tai mikään muukaan viranomainen ei voisi puuttua epätäydellisiin tai epäselviin vaalirahailmoituksiin. Olihan "Suuri vaali- ja vaalirahoitusekspertti" Lauri Tarastikin ilmaissut käsityksenään, että vaalirahoitusilmoituksen paikkansapitävyyden tarkistaminen oli ollut lakia valmisteltaessa tarkoitus jättää yksinomaan median tehtäväksi. - Suorastaan hullunkurinen ajatus, mutta sekin kelpasi vuoden 2000 vaalirahoituslakia säädettäessä eduskunnalle.
Itse olin toista mieltä kuin Brax ja hänen vaalijohtajansa ja niinpä tein oikeuskanslerille toukokuun lopulla 2008 kantelun, jossa pyysin selvittämään, mikä oli vaalirahoituslain tarkoitus edellä mainitussa kohdin ja oliko oikeusministeriö rikkonut lakiin perustuvan tarkastusvelvollisuutensa. Oikeuskansleri Jonkan ratkaisu saatiin tammikuussa 2009 ja sen sisältö oli selvä: oikeusministeriön olisi pitänyt tarkistaa, täyttivätkö kansanedustajien vaalirahoitusilmoitukset yksilöinnin suhteen lain vaatimukset ja vaatia edustajia täydentämään puutteellisia ilmoituksiaan. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi vaalijohtaja Jääskeläiselle vakavan huomautuksen virheellisestä menettelystä. Oikeusministeri Brax, jonka sanomaan ilmeisesti Timo Kallikin oli luottanut, oli siis kertonut eduskunnassa pötyä, mutta Braxia Jonkka ei mitenkään huomauttanut asian johdosta.
Helsingin Sanomien jutussa Timo Kalli kertoo kyllä katuvansa sitä, että hän perusteli rahoittajiensa salaamisen sillä, ettei asiasta ole säädetty rangaistusta. Kalli ei kuitenkaan hellitä, vaan aikoo pyrkiä eduskuntaan myös kevään 2011 vaaleissa. Vaalirahaskandaali oli syy siihen, miksi Kalli päätti vielä pyrkiä eduskuntaan.
"Haluan mittauttaa kannatukseni vaalirahakohun jälkeen," sanoo Kalli.
Ilmeisesti Kalli laskee, että hän tulee saamaan tulevissa vaaleissa "rehellisen miehen perikuvana" (mies joka palautti rahat) todellisen äänivyöryn ja siten lopullisesti kasvonsa pestyiksi. Luultavasti Kalli on oikeassa. Keskusta saanee seuraavissa vaaleissa läpi ainakin kaksi edustajaa eli nykyisessä eduskunnassa istuvat Juhani Korkeaojan ja Timo Kallin; keskustan kolmas Satakunnasta valittu edustaja on Oiva Kaltiokumpu.
Jollei Kalli ei olisi ehdokkaana, olisi todennäköistä, että hänen tilalleen Satakunnasta valittaisiin Kauko Juhantalo Pohjois-Satakunnasta eli Kankaanpäästä. Muistamme, miten Juhantalokin valittiin eduskuntaan äänivyöryllä eduskuntaan sen jälkeen, kun hänet oli v. 1993 tuomittu Valtakunnanoikeudessa ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja erotettu eduskunnasta.
Jätevesiasetuksen muutosasiassa ryhmyri Timo Kalli ei ole saanut ryhmäänsä tarvittavaa kuria. Viimeksi tänään ympäristöministeri Paula Lehtomäki on valitellut julkisuudessa sitä, miten hänen oman puolueensa eduskuntaryhmä ei ole antanut hänelle tukea jätevesiasiassa. Lehtomäki on arvostellut kolmea puoluetoveriaan nimeltä mainiten oman edun tavoittelusta ja keskustan edun vahingoittamisesta; nämä henkilöt ovat Paavo Väyrynen, Jarmo Korhonen ja kansanedustaja Hannu Hoskonen.
Timo Kallia voi kutsua "Keskustan kuskiksi" mutta yhtä hyvin Keskustan työhevoseksi". Millä arvonimellä keskusta aikoo aikanaan palkita Timo Kallin ansiot politiikassa? Luultavasti Kallista tehdään valtiopäiväneuvos, kenties peräti ministeri. Jukka Vihriälä, jota nyt epäillään vakavista rikoksista, sai valtiopäiväneuvoksen arvonimen sen jälkeen, kun Juha Mieto oli vuoden 2007 vaaleissa pudottanut hänet eduskunnasta.
12 kommenttia:
Ei muuta kuin arvonimiä ja mitalisadetta rintapileen, niin kaikki on taas hyvin.
Suomessa ministerit saavat möläytellä ministeriaitiosta millaisia epätotutuksia tahansa. Toisin on asian laita esimerkiksi Japanissa, kuten seuraava uutinen kertoo:
- Japanin oikeusministeri eroaa tehtävästään vitsailustaan syntyneen kohun takia. Oikeusministeri Minoru Yanagida kuvasi viime viikolla työtään helpoksi ja sanoi tarvitsevansa ministerinä vain kahta fraasia.Japanin viestimien mukaan Yanagida eroaa.
Kohun herättänyt ministeri tapasi kannattajiaan kotiseudulla Hiroshimassa ja kertoi työstään ministerinä.
- Selviän kiperistä tilanteista helposti kahdella fraasilla: "En kommentoi yksittäisiä tapauksia" ja "Toimin täysin lain ja todisteiden mukaisesti", Yanagida sanoi.
(Nämä lausumathan muistuttavat paljolti esim. ex-pääministeri Matti Vanhasen lausumia vaalirahoitussotkusta.)
Japanin oppositio piti lausuntoa lainsäädäntöelinten pilkkaamisena ja valmisteli epäluottamuslausetta ministeriä vastaan.
Äskettäin myös Japanin turismiministeri erosi vastaavan kömmähdyksen takia. Ministeri sanoi, että japanilaiset eivät pidä ulkomaalaisista.
---
Meillä oikeusministeri kertoi vaalirahoituslain valvonnasta väärää tietoa eduskunnalle; ei eronnut. Oikeuskansleri moitti asiasta kovin sanoin ministeriön vaalijohtajaa, mutta ministerille ei moitteita kuulunut.
Sisäministeri taas kertoi viime viikolla eduskunnassa poliisijärjestön puheenjohtajan mukaan täysin puppua poliisihallinnon tilasta sanoen hallinnon rakenneuudistuksen onnistuneen erinomaisesti.
Poliisijärjestön puheenjohtaja Severi Savolaisen mukaan kuitenkin 80 prosenttia poliisin henkilökunnasta pitää uudistusta täysin epäonnistuneena.
Maalaismies Kalli siunasi kansakoulupohjalla Sinikka Salon eläkkeellelähdön samalla maallikkosaarnaajan nuotilla kuin nimikaima maisterismies Timo Soini siunaa savolaisnarrien eväät.
Eteläespoolainen Soini voi osoittautua talousnero Uusipaavalniemen tukemana eliitin kannalta todelliseksi kultamunaksi. Ovathan he vaatimassa mm. kehitysavun lopettamista ihan samoilla sanoilla kuin Björn Wahlroos sen vähän aikaisemmin Suomen Kuvalehdessä nuotitti. Kaikkea muutakin pitäisi leikata.
Hesarin juttu Timo Kallista oli oikein sympaattinen. Kallihan on politikko, joka ei ole mikään poliittinen broileri. Useimmat nykyisen eduskunnan jäsenet eivät ole tehneet lainkaan "oikeaa työtä", kuten Timo Kalli. Miksi mollata sellaista miestä, jossa ei ole tosiasiassa mitään mollamista.
Miksi Kallin olisi pitänyt esimerkiksi kertoa jostakin nuoruuden nyrkkeilyharrastuksesta?Kyllä nykyisin on muutoinkin turhan paljon erilaisia kirjoittajia, jotka elävän mennessä, eivätkä tätä päivää.
Mitä tulee valirahakohuun, minusta Kalli teki suuren palveluksen, avatessaan vahingossa keskustelun,minkäsuuruiset vaaliraha-avustukset tulee ilmoittaa. Kalli ja hänen kolleegansa kokoomuksen Pekka Ravi ovat hoitaneet tehtävänsä ryhmiensä johtajina erinomaisella tavalla.
Kun kokoomus ymmärsi valita maakuntien miehet Jyrki Kataisen puheenjohtajaksi ja Pekka Ravin ryhmän puheenjohtajaksi kaikenlaisten zyssejen,sasien ja jaskarien sijaan, puolueen menestys on ollut taattu. Myös kokoomuksen yhteistyö keskustan kanssa hallituksessa toimii eriomaisen hyvin, kun Katainen ja Ravi ovat poliittisilta mielipiteiltään keskustahenkisiä.
Tuskin Kallilla on mitään syytä puhua muunneltua totuutta suhteestaan ja suhtautumisestaan Matti Vanhaseen. Vanhasella oli hyvä substanssiosaaminen, mutta hänellä ei ollut mitään tajua johtamisesta ja ennen kaikkea se, että Vanhanen oli sosiaalisilta taidoiltaan aivan onneton, tuli varmasti Kalillekin yllätyksenä.
Vanhasen olisi tullut ennen pääministerikauttaan tai ainakin sen alkuvaiheessaan lukea moneen Niccolo Machchiavellin Ruhtinas, jonka mukaan runtinaan (hallituksessa pääministerin) olisi tullut kertoa kansalle hyvät uutiset ja jättää huonojen uutisten kertominen ministereille. Vanhanen noudatti tässä ja monessa muussakin toiminassaan aivan päinvastaista menettlyä kuin Machiavelli neuvoi ja ajoi ns. kiville.
Oletteko huomanneet, että Katainen noudattaa muuten hyvin pitkälle Machiavellin oppeja, mutta kataisen hartiat ovat liian kapeat ja hermot liian huonot, jotta hänestä olisi tulevaksi Suomen pääministeriksi.
Niin, jos niitä hyviä uutisia tai asioita vain olisi ollut, niin kaikki olisivat tietenkin kilvan niistä kertoneet!
En tietenkään vaatinut Kallia itse kertomaan nyrkkeilyharrastuksestaan, mutta asiansa osaava toimittelija olisi voinut siitäkin pienen maininnan juttuunsa toki ottaa.
Vanhasen selitykset vaalirahakohun aikana muistuttivat suuresti nyt eroamaan joutuneen Japanin oikeusministerin vakiovastauksia. Vanhanenhan totesi aina, kun häneltä tivattiin po. asiasta, että a) minä en muista...minulla ei ole muistikuvaa tuollaisesta, ja b) vaalirahoituksessa ei toki ole mitään pahaa vaan se on päin vastoin hyvä asia!
Näillä selityksillä Masa selvisi ihmeen pitkälle.
Niin, ja kolmas Matin vakiovastaus oli: c) annetaan nyt viranomaisille työrauha tutkia asia.
Mutta sitten kun esitutkinta myös Matin osalta käynnistyi, Matti ei tahtonut antaa millään viranomaisille työrauhaa, vaan kirjelmöi ja viestitti vielä viikko pari perustuslakivaliokunnan päätöksen jälkeen julkisuuteen moitteitaan siitä, että tutkinta oli aloitettu!
Perinteet velvoittavat.
Bobrikovkin piti asemastaan tiukasti kiinni eikä lähtenyt kuin luodilla. Tästä asti on suomalaiseen poliitikkaan iskostunut käsite - virkapaikalta lähdetään siviiliin vain jalat edellä (tai polvet).
Suomalaiseen politiikkaan on järkyttävän syvälle iskostunut "maan tapa", jossa poliitikolta ei vaadita totuudessa pysymistä. Paras esimerkki tästä on, että vaikka kuinka valehtelet, niin uudelleen valitaan kunhan muistat järjestää kotiseuduille pätkän moottoritietä, pari siltaa tai hajasijoitusviraston. Ei taida kulttuurin muuttamiseen yhdet eduskuntavaalit riittää.
Nyrkkeily on urheilulajeista jaloimpia, sillä siinä täytyy olla sitkeä, rohkea ja kehässä ei voi tehdä vilppiä vaan on rehellisin keinoin taisteltava voitto. Kalli on sitkeä ja omalla tavallaan myös rohkea, lienee harrastuksen peruja. Mistä lie hän huijaamisen taidon sitten oppinut, keskustan tupailloistako lie?
Kallista ministeri samoilla perusteilla joilla Lauri Ihalaisesta on leivottu ministeri:
"juuri kun ihmiset näyttävät olevan tekemässä kumousta olosuhteissa ja itsessään, luomassa jotakin sellaista, jota ei vielä koskaan ole ollut olemassa, juuri sellaisina kriisin kausina he manaavat hätääntyneinä palvelukseensa menneisyyden henkiä, lainaavat niiden nimiä, taistelutunnuksia ja pukuja esittääkseen maailmanhistorian uutta näytöstä näissä kunnianarvoisissa valepuvuissa ja tällä lainakielellä".
Juu, jos kerran Ihiksestäkin ministeri, niin kyllä ilman muuta myös Kallista! Samanlaisia "kielimestareita" ne on molemmat.
Small talk -Lindén kantelee Julkisen Sanan Neuvostoon käytäväpuheiden julkaisemisesta haastatteluna!
Anna meitin kaikki kestää!
SAK:n Lauri Ihalainen lähtee demareiden eduskuntaehdokkaaksi.
Ihalainen sulautuu hyvin seuraavan eduskunnan kokoonpanoon, jossa on hänen lisäkseen ilmeisesti 30-40 muutakin eläkeläistä, 20 poliisia ja 30 persua.
Sekalainen seurakunta siis.
Onhan se toimittajille sen verran uusi tilanne joutua selostamaan ministerin tarjoilevan turuilla hernesoppaa ohikulkijoille päästäkseen ensikertalaisena kansanedustajaksi, että on aivan ymmärrettävää HS:n toimittajien lähtevän joukolla kurssitettavaksi ympäri maailman.
Oikeusneuvos Paavo Salervon puheenjohdolla istunut komitea oli vuonna 1973 mietinnössään aivan oikeilla linjoilla, kun se ehdotti, että tuomioistuinharjoittelu varattaisiin vain oikeuslaitokseen palvelukseen aikoville lakimiehille. ts. auskultoinnista nykyisen kaltaisena yleisenä täydennyskoulutuksena olisi luovuttu.
Salervon komiteassa oli mukana mm. prosessioikeuden professori Tauno Ellilä. Muistan tämän, koska olin tuolloin (1972-73) yliopistolla assistenttina ja kuskasin Ellilää komitean kokouksiin upouudella Volvollani (tuohon aikaan minulla oli kaksi työpaikkaa). - Tauno Ellilä ei omistanut autoa eikä ajokorttia.
Mutta oikeusministeriö ja valtioneuvosto eivät Salervon komitean ehdotuksia hyväksyneet ilmeisesti siksi, että notaareja tarvittiin tekemään tuomareiden ja kansliahenkilökunnan töitä eikä kenenkään aika riittänyt notaareiden kaksivuotiseen kouluttamiseen. Notaarit olivat halpaa työvoimaa eli järjestelmän avulla valtion säästi palkkauskustannuksissa.
Lähetä kommentti