Sisäministeri Anne Holmlund (kok) ja edellisen hallituksen sisäministeri Kari Rajamäki (sd) ovat piikitelleet toisiaan jo pitkään eduskunnan täysistunnoissa ja varsinkin televisiossa suorana lähetetyillä kyselytunneilla.
Kari Rajamäessä näyttäisi olevan selvästikin jonkinlaisen koulukiusaajan taipumuksia ja hän on osannut ärsyttää Holmlundia milloin mistäkin istunnossa käsiteltävänä olleesta poliisi- tai harmaan talouden tutkintaan liittyvästä asiasta.
Tällä viikolla Rajamäki ja Holmlund sanailivat kiivaasti jo tiistaina, jolloin eduskunnassa oli laajan esitutkintapaketin lähetekeskustelu.
Poliisiministereiden uusin sanasota näyteltiin eilen keskiviikkona Rajamäen pidettyä välikysymyskeskustelussa SDP:n ryhmäpuheenvuoron harmaasta taloudesta.
Sisäministerinä 2003-2007 toiminut Kari Rajamäki mainitsi tuolloisen hallituksen perustaneen SDP:n johdolla pimeän ulkomaisen työvoiman valvontayksikön (PUT) keskusrikospoliisiin.
Rajamäki syytti nykyistä hallitusta muun muassa vakavasta sisäisen turvallisuuden vaarantamisesta ja jättämisestä tarttumatta pimeän työvoiman ongelmaan.
Nykyinen sisäministeri Anne Holmlund pahoitteli vastauksensa aluksi, että hänen "on jälleen kerran kulutettava eduskunnan tärkeää työaikaa siihen, että joudun ampumaan edustaja Rajamäen täysin virheellisiä väitteitä alas tästä pöntöstä".
Hänen vieressään ministeriaitiossa istunut pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) purskahti nauruun.
Minusta pääministerin nauruun purskahtaminen tuntui hieman oudolta. Nimittäin siksi, että sanonta "alas ampuminen" ei tunnu kovin sopivalta ministeri Holmlundin suusta "lauottuna". Viittaan kahteen Holmlundin ministerikaudella sattuneeseen koulusurmatapaukseen, toinen Jokelassa ja toinen Kauhajoella.
Holmlund kehotti Rajamäkeä kysymään suoraan KRP:ltä kaipaamastaan PUT-yksiköstä. Asia on ministeri Holmlundin mukaan ollut eduskunnan täysistunnossa jo usein aiemmin esillä, kun Holmlund on vastannut siitä Rajamäen tekemiin kysymyksiin. Tämä ei Holmlundin mukaan kuitenkaan ole ymmärtänyt asiaa.
PUT-yksiköstä tuli Holmlundin mukaan jo Rajamäen omana ministeriaikana RAT (reaaliaikainen tutkinta). Siellä 25 poliisia tekevät talousrikostutkintaa samoissa viroissa.
- En ymmärrä miten tämän enää tämän selkeämmin voisi sanoa. Se on sanottu suullisesti, kirjallisesti ja lukuisin eri tavoin, Holmlund totesi eturivissä istuvaa Rajamäkeä tuijottaen.
Rajamäki ei kuitenkaan luovuttanut, vaan jatkoi veivaamistaan siteeraten lopulta jopa työterveyslaitoksen raporttia PUTin olemassaolosta ja ylitti puheaikansa.
Puhemies Sauli Niinistö antoi kuitenkin kaksikolle vielä erikseen puheenvuorot asian läpikäymistä varten.
- En nyt rupea kilpailemaan, mutta olen varmaan keskustellut KRP:n johtajan kanssa enemmän viime aikoina kuin te ja monen muunkin kanssa, joka on huolissaan teidän ratkaisuistanne, jotka vaarantavat järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakykyä, Kari Rajamäki jatkoi motkottamistaan.
- Missä on samanlainen PUT joka silloin oli - tokko sitä Porissakaan näkyy, Rajamäki heitti lopuksi erittäin itsetyytyväisen näköisenä.
Anne Holmlund ei kuitenkaan hellittänyt, vaan alkoi lähes hysteerisenä huutaa, että "kyseinen PUT toimii nimellä RAT" ja että siitä on päätetty Rajamäen ministeriaikana vuonna 2007. Holmlund siteerasi KRP:n toimintakertomusta, jota hän heilutteli edessään ja jonka hän sanoi tuovansa Rajamäelle.
- Nyt kun täällä on aika monta muuta seurakunnassa läsnä, jotka varmaan ymmärtävät.... edustaja Rajamäki, toinen meistä puhuu muunneltua totuutta, ja se en ole minä, Holmlund totesi ääni vihasta suorastaan väristen.
Tämä jälkeen Holmlund lähti marssimaan ministeriaitiosta alas istuntosalin eturivissä istunutta Rajamäkeä kohti, töpötteli Rajamäen eteen ja kaksin käsin mainitusta KRP:n asiakirjasta kiinni pitäen näytti paperia Rajamäelle ja iski sen sitten täysin hölmistyneen Rajamäen edessä olleiden asiakirjojen päälle.
Puhemies Sauli Niinistö ei, ihme kyllä, käyttänyt niin sanottua muodollista prosessinjohtovaltaansa, johon kuuluu myös järjestyksen ylläpitäminen, vaan antoi kaiken tämän tapahtua myöntäen samalla seuraavan puheenvuoron edustaja Esko Ahoselle (kesk).
- Jotenkin äskeisistä puheenvuoroista vaikutti, että ministeri Holmlundilla ja edustaja Rajamäellä on jonkinlaisia näkemyseroja joistain asioista, Ahonen huomautti muiden edustajien naureskellessa.
Sitten episodi oli ohi, ainakaan jatkoa ei tv:ssä enää näytetty.
---
Olen ollut siinä käsityksessä, että Suomen eduskunnassa järjestyksenpitäjiä ja vahtimestareita tarvitaan ainoastaan lehtereillä istuskelevan yleisön vahtimiseksi ja pitämiseksi loitolla kansanedustajista ja eduskunnan virkamiehistä. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että vahtimestareita tarvitaan myös alas istuntosaliin pitämään loitolla keskenään ärhenteleviä edustajia ja ministereitä, ainakin näin vaalien lähestyessä.
Muistan, miten Veikko Vennamo jouduttiin vuonna 1974 kantamaan kahden vahtimestarin toimesta pois istuntosalista, kun kahden viikon esiintymiskiellon saanut Vennamo ei totellut puhemiehen määräystä poistua istuntosalista. Nyt näyttäisi olevan - jottei jouduttaisi tukkanuottasille - paikallaan palkata istuntosalin järjestyksenpitäjäksi myös pari naispuolista vahtimestaria - ja rotevaa sellaista.
Missä on eduskunnan arvovalta, kansanedustajilta edellytettävä arvokkuus ja hyvät tavat? Kuka huolehtisi niiden ylläpitämisestä? Puhemies Niinistön ajatukset lienevät harhailleet eilisen välikysymyskeskustelun aikana jo illan tulevassa San Marino -ottelussa. Olisi ollut paikallaan, että myös Holmlundille ja Rajamäelle olisi annettu vapaaliput illan otteluun, jossa he olisivat voineet purkaa aggressioitaan.
22 kommenttia:
Anne Holmlund oli tänäänkin kyselytunnilla ministeriaitiossa taisteluvalmiin näköisenä. Annen taistelutoveria Kari Rajamäkeä ei kuitenkaan nyt istuntosalissa näkynyt; oli kai lähtenyt koti-Varkauteen haavojaan nuolemaan.
Kyllä tuo Jyrki Katainen on jämäkkä ministeri! Ilta-sanomat kertoo, miten Katainen oli suututtanut alkukesästä espanjan pääministeri Zapateron kovilla puheillaan. Zapatero lähetti oikein kirjeen Matti Vanhaselle, jossa oli vaatinut vanhasta panemaan Kataisen kuriin ja puhumaan "nätimmin."
Hyvä Katainen! Näytä niille etelän maille ja vaadi tiukkaa taloudenpitoa kaikilta euromailta!
Rajamäkihän voisi alkaa kiistelemään Räjähdysainelain laittomuuksista. Holmlundihan ei ole tietävinään vaikka lakia rikotaan ympäri maata kivilouhimoilla ja murskaamoilla.
Kemikaalisäädökset käsittävät lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisesta käsittelystä (390/2005) sekä asetuksen vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja turvallisesta varastoinnista (59/1999). Nämä säädökset perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II-direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomikin on sitoutunut noudattamaan.
sisäministeri Anne Holmlund, poliisiylijohtaja Mikko Paatero, sisäministeriö ja Turvatekniikankeskus sallivat räjähdysaineiden laittoman käytön ja varastoinnin.
Put tai Rat, whatever. Kiinostaisi nyt kumminkin tietää onko nykyinen hallitus lopettanut ulkomaisen harmaan ja rikollisen työvoimaan KRP.hen perustetun yksikön vai ei?
Ulkomainen yritystoiminta ja sitä kautta harmaa talous on kumminkin rähjähtänyt nousuun Kataisen aikana Suomessa.
Jotu Karjalaisen kysymykseen osaisi vastata ainoastaan KRP:n päällikkö Rauno Ranta.
Ongelma on vain siinä, että Rauno Ranta ei ole - jostakin syystä - esiintynyt julkisuudessa muistaakseni ainakaan kymmeneen vuoteen.
Meidän ns. tutkivat journalistit tuskin ovat pyytäneet haastattelua Rannalta. Jos ovat, eivät ole ainakaan saaneet, koska Rannan lausuntoja ei ole näkynyt missään pitkään, pitkään aikaan.
Kaksi kertaa työpaikalla elämäni työuralla olen nähnyt ns. "räjähtämisiä". Molemmissa tapauksissa toisena osapuolena oli nainen. Se vissiin on niin, että naisten temperamentti ja käyttäytyminen kiperissä paikoissa on sitä luokkaa, että niskojen nakkelulla lopulta poistutaan ongelman areenalta.
Ministeri Anne Holmlund on "kunnostautunut" eduskunnassa myös muulla tavoin, kuten seuraavasta Yle Uutisten uutisoinnista ilmenee:
- Poliisiasioista vastaava ministeri Anne Holmlund antaa täysin väärän kuvan poliisin toimintaedellytyksistä, sanoo Suomen poliisijärjestöjen liiton SPJL:n valtuuston puheenjohtaja Severi Savolainen. Hänen mukaansa poliisin resurssien vähentäminen heikentää poliisin toimintaa varsinkin syrjäseuduilla.
Savolainen sanoo olevansa järkyttynyt Holmlundin (kok.) kannanotoista, kun ministeri selvitti eduskunnalle poliisihallinnon uudistuksia. Savolainen puhui SPJL:n valtuuston kokouksessa Helsingissä.
– Ministerin mukaan poliisin peruspalvelut on turvattu myös harvaan asutuilla alueilla. Totuus kuitenkin on, että partioiden määrä on supistunut ja poliisi näkyy lähinnä vain suurempien kaupunkien alueella, Savolainen sanoo.
----
Holmlund näyttää ottavan mallia ministeri Tuija Braxista. Ministerit ajattelevat, että kun he eduskunnan pöntöstä julistavat jotain, niin se uppoaa kuulijoihin ja äänestäjiin ikään kuin vankkana totuutena, vaikka kyse olisi ns. muunnellusta totuudesta.
Olen sanonut, että jos ja kun kokoomus häviää vaalit, niin se ei suinkaan johdu mistään Kreikka tai Irlanti -paketista, vaan siitä, että Katainen on valinnut ministereiksi joitakuita tomppeleita.
Eräissä (jopa monissa) muissa maissa tapahtuu silloin tällöin käsirysyjä edustajainhuoneissa. Uutiskuvia on näkynyt aina silloin tällöin.
Mitäpä vikaa sellaisessa välienselvittelyssä olisi? Sivistymättömyyttä se ei ainakaan ole, päin vastoin. Se olisi paluuta takaisin kuriin ja järjestykseen, ja antaisi hyvän toimintamallin läpsiä kouluissa ja kauppakeskuksissa kurittomia teinejä ja sitä myöden tehdä pikainen muutos lastensuojelulakiin jolla saasta päästettiin valloilleen fyysisen kurituksen kiellolla.
Hyvä Anne. Anna palaa vaan. Kun ei miehillä ole munaa niin jonkunhan se on kaapin paikka näytettävä.
Holmlundista en tunne kuin puheet ja teot, en ihmistä niiden takana. Ensin mainittujen perusteella olen täysin vakuuttunut, että tämä riittää Holmlundista minulle.
Rajamäki sitten puolestaan, öh... En viitsi edes kirjoittaa erään kolleegani spontaania mielipidettä, kun vuosia sitten tapasimme silloisen ministeri Rajamäen, joka loisti tapaamisessamme kuin Betlehemin tähti talviyönä - täydellisellä tietämättömyydellään käsiteltävästä asiasta.
Näistä kahdesta jos olisi pakko valita, kumpi vai kampi (tai PUT vai RAT), niin olisihan kyllä tiukka paikka!
Tällä kertaa blogisti ei ymmärrä asian ydintä. Häntä kiehtoo televisiossa nähty kiihkeä tunnelma ja liki eduskunnan sääntöjä sivuava toiminta. Blogisti alkaa vaatia järjestysmiehiä saliin, jotta tulevaisuuden tälläisiltä liki käsirysyiltä vältyttäisiin.
Itse näen esitetyssä katkelmassa lähes päinvastaista. Kerrankin eduskunnassa vaikutti siltä, etteivät edustajat vain näyttele opittuja vuorosanojaan. Sekä Rajamäki että varsinkin Holmlund vaikuttivat olevan tosissaan. Vaikutti siltä, että he eivät vain esitä "sivistyneesti" opeteltua näytelmää. Vaikutti siltä, että he olivat molemman pohjiaan myöten sanomansa takana. Vaikutti siltä, että molemmat uskoivat myös syvällä sisimmässään sanoihinsa ja sanomaansa. Television katsojana sain käsityksen, että kerrankin eduskunnassa puhui todellinen ihminen. Puhui sydämmensä pohjasta.
Saattaa olla, että tämä vaikuttaa jostakin toisesta katsojasta sivistymättömälta ja ehkäpä teennäiseltä. Itse olen kuitenkin kadehtinut monissa ulkomaisissa parlamenteissa esitettyjä kohtauksia, joissa ei pelätä esittää puhujalle tärkeää asiaa siten, että sanoman tärkeys puhujalle käy selville täydellisesti. Toivoisin kyseisen tavan yleistyvän myös Suomen eduskunnassa aina, kun puhuja katsoo olevansa vakuuttunut sanomansa oikeutetuudesta.
Tuo kohtaus on varmaankin nähtävissä vielä Yle Areenassa ja sen teksti on sanatarkasti merkitty eduskunnan pöytäkirjaan.
Se oli täysin epätavallista: ministeri lähtee vihan vimmoissaan köpöttelemään alas ministeriaitioista, marssii kiivaasti puuskuttaen kohti seisomassa ollutta Rajamäkeä, iskee kaksi käsin paperin hänen silmiensä tasolle, pitää sitä 5-10 sekuntia siinä ja sitten iskee sen pöydälle Rajamäen eteen.
Mikäs siinä, kyllähän tällaista hermojensa menetettäneen ministerin käyttäytymistä voisi katsella vaikka joka päivä, ei se siitä kiinni ole! Ei minulla ole mitään sitä vastaan.
Toisaalta tilanne vaikutti todella uhkaavalta, sillä jo tätä tätä välikohtausta ennen näiden kahden ministerin sananvaihto oli hyvin kiivassanaista.Ei olisi ollut suuri ihme, jos ministeri olisi viskannut paperin Rajamäen silmille tai tehnyt jotain vielä kamalampaa.
Varmasti Holmlund saa tempauksestaan, joka lienee olut täysin harkittu, todellisen äänivyöryn Porissa, mutta olen varma, että ministeriksi hän ei enää toista kertaa nouse.
Niin, ja itse epäasia: Holmlundin ja Rajamäen sanailu ei niin kiivasta ja silmitöntä, ettei kukaan katsoja, en minä ainakaan, saanut mitään tolkkua heidän sanomansa asiasisällöstä, siis siitä PUTista ja RATista tai Ratputista.
He näyttivät vain huutavan kiihtyneen tuntuisesti toisilleen, ikään kuin apinan raivolla.
Mutta ilmeisesti tämä "Puolueettomasta tarkkailijasta" juuri sitä, mitä eduskunta tarvitsee.
Jos me saisimme nähdä joka arkipäivä tv:stä - tositeeveestä - kaksinkamppailuja á la Rajamäki vs. Holmlund eduskunnasta, meidän ei tarvitsi ehkä mennä Kansalliseen katsomaan Kristian Smedsin uutuutta Mr. Vertigo, josta näin pätkän aamu tv.:stä; näyttelijöinä Tea Ista ja Tero Jartti, joita haastateltiin lähetyksessä.
Ei tuo teatteripätkä kovin kummoiselta vaikuttanut, kielenkäyttökin oli aika alkeellista ja rahvaanomaista ainakin näkemässäni pätkässä. Melkeinpä "näytös" Rajamäki vs. Holmlund oli paremmin sitä ihteään.
Niin, Tero Jartti, 48, esiintyi Aamutv:ssä nähdyssä teatteripätkässä ilman paitaa, sen sijaan Tea Ista, 77, oli pukeutuneena.
Kari ja Annen eduskuntanäytös muistutti hieman härkätaistelua. Matadori Karin olisi vain pitänyt hoksata väistää "härän" viimeinen hyökkäys eli KRP:n vuosikertomuksen "näyttö".
Jarmo "Kelmi" Korhosella omalaatuinen käsitys työpaikkakiusaamisesta: tietovuotoja ja nolaaminen eli saattaminen hänet huonoon valoon. Korhosen mukaan työpaikkakiusaamisen synonyymi on siis "kiusalliseen valoon" tai tilanteeseen joutuminen.
Tätä tämä riski mies nyt itkeskelee julkisuudessa.
Lainaan erästä tuntemaani, keskustan asioista varsin "hyvin perillä olevaa tahoa" (lue: juoruämmää... eikun juoruhenkilöä) sanasta sanaan "Korhonen on taistellut puoluetoimistossa kuin Antti Rokka. Valitettavasti tärkeintä on ollut ruumiiden määrä, ei se ovatko omia vai vastustajan."
Itse olen kuulemieni juttujen perusteella taipuvainen uskomaan, että Korhosesta liikkuu tosiasioihin suhteutettuna järkyttävän paljon kauhutarinoita, joiden levittämiseen syyllistyvät henkilöt, jotka ovat "törmänneet" Korhosen tuloshakuiseen tapaan tehdä töitä. On sitten aivan eri asia, onko tuo tuloshakuisuus mennyt jossain vaiheessa yli, mutta eihän tuollainen AY-johtajan toimintatapa sovi mihinkään puolueorganisaatioon. Eräänlaista työpaikkakiusaamista perättömien juttujenkin levittäminenkin on, joten siitä sympatiapiste Korhoselle.
Tuo Korhosen "ulostulo" kiusattuna - tyyliin Sinikka Salo / Suomen Pankki - ilman mitään konkreettista sanomaa, on lähinnä säälittävä ja siksi otankin jo antamani sympatiapisteeni pois. Mies olisi nimittäin lunastanut itselleen kansanedustajan paikan, jos olisi pystynyt kertomaan "kuka, missä ja miten" jonka jälkeen olisi käynyt julkiseen taistoon näitä tahoja vastaan.
Eihän tästä hölmöläisoopperasta enää puutu kuin seuraava Seiskan paljastus, että Talvitiellä on avioton lapsi Korhosen kanssa, josta Ike on maksanut jo vuodet elatusmaksuja, jonka Jykä kuvitteli panneensa alulle ja jonka Matti pian adoptoi.
Ote PYL:n naisten iltarukouksesta:
...äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät Masasta....
"Mutta ilmeisesti tämä "Puolueettomasta tarkkailijasta" juuri sitä, mitä eduskunta tarvitsee" kirjoitti Jyrki.
Mielestäni eduskunnasta kuullaan ja nähdään aivan liian paljon sanahelinää, johon ei usko kuulija eikä itse puhujakaan. Tälläinen sanahelinä lienee "sivistynyttä" ja siis ylemmille yhteiskuntaluokille ainoaa hyväksyttävää.
Itse toivoin ja toivon edelleen kuulevani edustajain ja ministeren puheissa ihmisen äänen. Toivon sellaisia puheenvuoroja, joissa ei lueta edeltäkäsin kirjoitettuja ja stilisoituja lausumia. Tälläisissä puheenvuoroissa on jokainen sana mietitty tarkkaan. Puheessa on tärkeää, että annetaan oikea vaikutelma puhuttavasta asiasta, mutta ei kerrota mitään liikaa tai liian tarkasti. On tärkeää, että aina jätetään joku takaportti auki. Takaportin kautta pitää aina voida selittää asia päinvastaisesti, jos tarvetta esiintyy.
Spontaaneja puheenvuoroja on vaikeaa tai liki mahdotonta vääristellä. Spontaaneissa puheenvuoroissa puhuja paljastaa sisimpänsä. Spontaaneja puheenvuoroja syntyy yleensä silloin, kun puhuja on kiihtynyt tai vihainen ja puhuu asiasta, joka on hänelle tärkeä. Juuri tälläisistä puheenvuoroista voi kuuntelija päätellä paljon puhujan todellisista tavoitteista, luonteesta ja elämän katsomuksesta.
On selvää, että esimerkiksi lakituvassa tälläiset asiat vain häiritsevät. Oikeus haluaa tietää vain "totuuden" tai ainakin sen, mitä voidaan "totuutena" pitää. Siksi lienee ymmärrettävää blogistin kielteinen asenne puheenvuoroihin, joissa esiintyy myös tunteen aiheuttamia vivahteita.
Puolueeton tarkkailija ei näytä olevan kovinkaan "puolueeton" mitä tulee toisten kirjoittajien tekstin referointiin. Niin väärän kuvan hän yrittää niistä antaa.
Toisin kuin tämä Puolueeton tarkkailija väittää, minä en ole tuominnut tai vähätellyt spontaaneja tai tunteikkaita puheenvuoroja eduskunnan istunnoissa. Päin vastoin olen niiden kannalla. Kansanedustajien tulisi kyetä esittämään esimerkiksi kyselytunneilla puheenvuoronsa vapaasti ilman papereita. Nyt näkyy usein, miten edustaja tankkaa puheenvuoroaan suoraan paperista lukien.
Mutta eihän eduskuntakeskustelu saa tietenkään mennä yksinomaan sellaiseksi huutamiseksi, toisten silmille hyppimiseksi tai tukkanuottasilla olemiseksi, jollaisen näytelmän Rajamäki ja Holmlund meille tällä viikolla esittivät. Tästä oli blogikirjoituksessani kyse.
Kannatan spontaaneja ja välittömiä puheenvuoroja ja keskustelua myös oikeudenkäynneissä. Tämän mukaisesti toimin itse, kun olin reilut toistakymmentä vuotta alioikeuden puheenjohtajan eli kihlakunnantuomarin virassa.
Otin käyttöön omassa tuomioistuimessani Ikaalisissa käytännön, jossa asianosaisten ja heidän advokaattiensa oli kiellettyä lukemasta oikeuden pääkäsittelyssä etukäteen laadittuja oikeudenkäyntikirjelmiä, koska juuri oikeudenkäyntikirjelmine lukeminen on juuri omiaan tappamaan jutun käsittelyssä kaiken spontaanisuuden ja välittömyyden. Tästä käytettiin julkisuudessa nimitystä "Ikaalisten malli." Nythän tämä malli on saanut siunauksensa myös laissa (ks. OK 6:3 ja ROL 6:6).
Tartsa Halonen on jälleen "kunnostautunut", nyt Lissabonin Nato-kokouksessa. Kuvissa hän on kirjaimellisesti rähmällään Barck Obaman edessä ja selittää, että hän "pitää Obamasta."
Tämä oli vastaus, kun Tartsalta kysyttiin, mitä mieltä hän on Obaman politiikasta. Lienee ymmärtänyt kysymyksen väärin.
Jollei nyt tule Obamalta(kaan) kutsua Valkoiseen taloon, niin johan on ihme! Tartsa tekee kyllä mitä vain tuo kutsun saadakseen.
Haloska on arvaamaton. saattaa vaikka luvata Obamalle, että Suomi hakee Naton jäseneksi, jos vain saisi kutsun Valkoiseen taloon.
Tunnustan, että minäkin pidän Obamasta ja häne ulkopolitiikastaankin siltä osin kuin se eroaa Bush nuoremman militaristisesta hyökkäyspolitiikasta.
Mutta tästä huolimatta on suorastaan naurettavaa, mitä tasavallan presidentti Halonen laukoo suurvallan valtionpäämiehestä. Äh, kuin jokin pikkutyttö ensitreffeillä. Mielestäni presidentti Halonen on Suomen toiseksi huonoin presidentti kautta Suomen historian. Se huonoin oli Martti Ahtisaari. Valitettavasti nämä ovat demareita molemmat. Minulla ei ole poliittisesti mitään SDP:tä vastaan, mutta kovin vaatimatonta presidenttiainesta tästä puolueesta löytyy. Sääli!
Olen puolueettoman tarkkailijan kanssa aika lailla samaa mieltä tuosta sydämen pohjasta puhumisesta.
Olisiko niin että meille suomalaisille ei ole helppoa yhdistää asian ajamiseen vapaata tunneilmaisua? Tahtotila yritetään pukea älykkyyden kautta: puhujan omassa mielessä teksti on vaikuttava mutta kuulijasta se on vain jäykkä, jopa vastenmielinen saarna.
Kunkin puolueen sisällä on lisäksi oma jäykistelytyylinsä. Kepulla ja SDP:llä hyvin selvä, helposti erotettava nuotti. Esimerkiksi Vanhanen jatkoi Väyrysen ja Virolaisen lanseeraamaa nuottia, Kiviniemelläkin sykkii sama metronomi. Vasemmistolla ja vihreillä on kummallakin oma saundi ja tyyli. RKP:llä voimakas, ylväs, kuningaskunnan etähovin poljento. Kristillisillä ja Kokoomuksella ei kovin yhtenäinen. Persuilla on enemmän ralliautoilijan kiihkoa, ajetaan pienillä vaihteilla ja vedetään riskillä kurveihin. RKP on siihen nähden enemmän limousine -tyylistä lipuvaa ajoa. Automaailma tarjoilisi miellyttäviä kuvia.
Yksilötasolla olisi hyvä päästä improvisoimaan. Siirtyä klassisesta jazziin, silloin tällöin, tarvittaessa. Ehkä Veltto ja Alatalo voisivat antaa näytteitä? Vai estääkö puoluekuri soolojen soiton? Vai voisiko koko orkesteri kehittää saundiaan?
Lähetä kommentti