11. Halonen ja Mainilan laukaukset

1. Presidentti Tarja Halonen on omaksunut ylivarovaisen suhtautumisen Georgian kriisiin. Hän otti kantaa Venäjän ja Georgian väliseen sotaan 11.8. eli vasta 4-5 päivää sodan puhkeamisen jälkeen sitten kun Venäjän presidentti Dmitri Medvedev oli informoinut Halosta ja keskustellut tämän kanssa puhelimessa. Presidentin kanslian tuolloin julkistamassa tiedotteessa Halonen ei maininnut Georgiaa edes nimeltä, vaan puhui ainoastaan Etelä-Ossetiasta ikään kuin tämä Georgiaan kuuluva maakunta olisi jo tuolloin saanut itsenäisyyden.

2. Halonen ei ole missään vaiheessa tuominnut tai edes arvostellut Venäjän hyökkäystä Georgiaan tai venäläisten miehitystoimia Georgian alueella. Vahvin ilmaisu, jota Halonen on tässä yhteydessä käyttänyt, saatiin tänään diplomaattipäivillä. Halosen puheen mukaan "Euroopassa käytävä sota, johon naapurimaamme Venäjä osallistuu, on hätkähdyttävä ilmiö ja vakavan pohdinnan paikka". Ei siis sanaakaan siitä, mikä tuossa "ilmiössä" oikein hätkähdyttää, saatikka siitä, että juuri Venäjän toimet hätkähdyttäisivät presidenttiämme.

3. Tänään presidentti Medvedev ilmoitti, että Venäjä tunnustaa Etelä-Ossetian ja Abhaasian itsenäisyyden, vaikka nämä maakunnat kuuluvat edelleen Georgiaan. Aiemmin jokseenkin ympäripyöreitä ilmauksia Georgian tilanteesta käyttänyt pääministeri Matti Vanhanen rohkeni sentään ilmoittaa, että Venäjän tunnustaminen on ristiriidassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin periaatteiden kanssa. Vanhanen muistutti, että Venäjä on Etyjin jäsen ja sitoutunut kunnioittamaan jäsenmaiden alueellista koskemattomuutta. Myös ulkoministeri Alexander Stubb tuomitsi suorin sanoin Venäjän toimenpiteen Etyjien periaatteiden vastaisena.

4. Sitä vastoin presidentti Halonen ei ole vielä ottanut kantaa Venäjän sanottuun toimenpiteeseen diplomaattipäivillä pitämässään puheessa eikä muussakaan yhteydessä; Halonenhan antaa nykyisin lehdistölle lausuntoja myös ulkopolitiikasta lähinnä urheilukilpailuissa ja maatalousnäyttelyissä urheilutoimittajille ja paikallislehtien edustajille. Lausuntoa ei presidentiltä kuulunut, vaikka Halonen oli asiasta hyvin informoitu, sillä Medevedev oli ilmoittanut Venäjän tunnustamisesta etukäteen Haloselle.

5. Yksi asia on jäänyt tiedotusvälineissä melko vähäiselle huomiolle. Reilu viikko sitten Venäjän presidentti Dmitri Medvedev kiisti Venäjän aloittaneen sodan Georgiaa vastaan ja totesi tuossa yhteydessä painokkaasti, että Venäjä tai sen edeltäjä Neuvostoliitto ei ole koskaan aloittanut hyökkäyssotaa mitään valtiota vastaan. Suomalaislehdissä lausuntoa toki ihmeteltiin, koska Medvedevin lausunto poikkeaa täysin siitä, mitä presidentti Boris Jeltsin lausui aikanaan talvisodan vuonna 1939 aloittaneista ns. Mainilan laukauksista. Neuvostoliitto väitti yli 50 vuoden ajan, että Mainilan laukaukset olisi ammuttu Suomen puolelta, minkä vuoksi Neuvostoliitto sanoi irti tuolloin voimassa olleen hyökkäämättömyyssopimuksen. Vihdoin vuonna 1998 Boris Jeltsin tunnusti Neuvostoliiton olleen yksin syyllinen Mainilan laukauksiin.

Kukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitoon osallistuva ministeri tai kansanedustaja ei ole tiettävästi kommentoinut Medvedevin outoa lausuntoa. Ja miksipä olisi, sillä naapurimaan valtionpäämiehen lausuntojen kommentointi kuuluu Suomessa tietenkin ensi sijassa tasavallan presidentille. Presidentti Tarja Halonen ei ole kuitenkaan sanallakaan puuttunut Medevedevin väitteeseen eikä oikaissut sitä.

6. Presidentti Halonen, merkitseekö tämä vaikenemisenne sitä, että hyväksytte Venäjän presidentin väitteen ja näkemyksen, jonka mukaan Neuvostoliitto ei ampunut Mainilan laukauksia eikä aloittanut hyökkäyssotaa Suomea vastaan vuonna 1939?