perjantai 29. elokuuta 2008

13. Juosten kustu linja

1. Ihmettelin eilisessä blogissani presidentti Tarja Halosen lanseeraamaa uutta käsitettä "kirjallinen kokoontuminen", jota Halosen mukaan olisi käytetty hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (utva) jäsenten yhteydenpitokeinona Georgian kriisin yhteydessä.


2. Iltalehdessä 28.8. Halonen selitti hieman tarkemmin, mistä oikein on kyse. Ulkopolitiikkaa hoidetaan ja yhteyttä pidetään Halosen mukaan uutta tekniikkaa käyttäen. "Ulkopolitiikan ytimessä soitellaan, lähetellään sähköposteja ja näpytellään paljon tekstiviestejä", saimme lukea.


3. On selvää, että uutta tekniikkaa voidaan ja pitääkin hyödyntää. Mutta eihän tuollaisessa sähköisessä yhteydenpidossa tietenkään ole kyse mistään "kokoontumisesta" eikä sellaisesta yhteydenpidosta synny mitään "kirjallista" materiaalia - ellei sitten esimerkiksi kaikkien ministereiden ja presidentin näpyttelemiä tekstiviestejä ja sähköpostiviestejä ole jälkeenpäin saatettu kirjalliseen muotoon, mitä en kuitenkaan usko tapahtuneen. Varmaa on, ettei Halonen ole ollut sanotunlaisen tekniikan avulla yhteydessä Georgian kriisin aikana kaikkiin utvan jäseniin, joihin kuuluvat Matti Vanhasen ja Alexander Stubbin lisäksi myös ministerit Väyrynen, Lehtomäki, Häkämies, Thors ja Cronberg.


4. Presidentti Halonen antaa siis kansalaisille väärää tietoa siitä, että utva olisi muka kokoontunut Georgian kriisin aikana kirjallisesti. Tosiasia on, että utva ei ole ollut koolla, sen on määrä kokoontua vasta tänään perjantaina 29.8., jolloin Georgian kriisin alkamisesta on kulunut jo kolme viikkoa.


5. Tekstiviesteissä yms. yhteydenpidossa jokainen kertoo vain omia näkemyksiään asioista, mutta minkäänlaiseen tarkkaan näkemykseen esimerkiksi siitä, mikä oikeastaan on Suomen hallituksen kanta Georgian kriisin eri kysymyksiin, ei teksti- tai sähköpostiviestejä vaihtamalla ole tietenkään voitu päästä. Tämä on myös selkeästi näkynyt mm. pää- ja ulkoministereiden sekä presidentti Halosen tähänastisista kannanotoista. Ne ovat olleet kaikki enemmän tai vähemmän toisistaan poikkeavia. Tämä kävi ilmi mm. ulkoministerin ja pääministerin diplomaattipäivillä muutama päivä sitten pitämistä puheista, joissa Stubb ja Vanhanen ottivat täysin erilaisen kannan mm. suhtautumisessa Natoon. Presidentti Halosella puolestaan ei ole ollut oikein minkäänlaista selkeää kantaa mihinkään Georgian kriisiä koskevaan kysymykseen.


6. Tätä ovat ihmetelleet monet asiantuntijat, mm. Ruotsin ulkopoliittisen instituutin johtaja Tomas Ries Ilta-Sanomien tämänpäiväisessä haastattelussaan. Riesin mukaan suomalaispäättäjien touhu vaikuttaa kovin sekavalta; vaikka kyse on isoista ja tärkeistä asioista, eivät Suomen poliittiset johtajat ole välittäneet edes neuvotella keskenään siitä, mikä oikeastaan on Suomen kanta ja linja.


7. Suomen hallituksen ja presidentti Halosen Georgian ja Venäjän väliseen kriisiin omaksumaa epäselvää linjaa kuvaa osuvasti kansanomainen ja hieman vulgaari sanonta "juosten kustu". Tällä vanhan kansan käytössä olleella sanonnalla tarkoitetaan viallista käsityötä tai muuta konkreetista aikaansaannosta ("susi"), joka on tehty hätiköiden ja huolimattomasti. Esimerkiksi: "täähän on ihan juosten kustu, ei kestänyt yhtään mitkään saumat". Jokainen voi itse kokeilla, millaista sotkua juosten kustaessa syntyy!


8. Juosten kustun Suomen linja on aiheutunut juuri siitä, etteivät Vanhanen ja Halonen ole välittäneet kutsua utvaa koolle, vaan ovat tyytyneet vain soittelemaan ja tekstailemaan toisilleen ja ulkomisterille omia sekavia näkemyksiään. Presidentti Halosella ei siis totisesti ole mitään aihetta ylpeillä uuden tekniikan käyttämisellä ulkopolitiikan hoidossa.


9. Suomen ulkopolitiikan hoito suuren naapurimaamme ollessa sodassa tuntuu olevan hallituksen ja tasavallan presidentin välillä yhtä kepeää puuhaa kuin pääministeri Vanhasen ja ex-ulkoministeri Ilkka Kanerva seurustelu ex-tyttöystäviensä kanssa: molemmat hoituvat tekstiviestien välityksellä.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Koko EU kokouksesta syntynyt paikkasota kuvastaa samaa seikkaa. Sisäisesti ei olla kykeneviä sopimaan linjasta tai kannoista saatikka sitten työnjaosta kokouksissa. ks. http://euobserver.com/9/26655/?rk=1

Sebu kirjoitti...

Tämä asia on tärkeä huomata. Asioista ei keskustella etukäteen, vaan lehdistön välityksellä sitten saadaan selville mitä toiset linjauksiin kykenevät ovat lausuneet. Tarkoittikohan Halonen juurikin tätä kirjallisella UTVA:n kokoontumisella?

Jos Halonen & co on saanut taustatietoja Venäjältä tahi muulta taholta ja sen takia eivät sitten voi suutaan avata, pitäisi ehkä harkita onko syytä kuitenkin jättää sellaiset lähteet käyttämättä. Onhan se toisaalta kiva tietää, mutta jos se johtaa sen jälkeen lamaannukseen ja linjattomuuteen, niin hinta on liian suuri.

Anonyymi kirjoitti...

Sekavuus ulkopolitiikan hoidossa aiheutuu PeL 93 §:n "valuviasta", jossa ulkopolitiikka määriteltiin tasavallan presidentin johtovallan alle "yhteistoiminnassa" valtioneuvoston kanssa ja toisaalta "EU-asiat" kuuluvat valtioneuvostolle. Lain esitöissä lähdettiin siitä, että myös EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, joka on lähinnä hallitustenvälistä, kuuluu yhteistoimintavelvoitteen ja PeL 93.1 §:n alaisuuteen, vaikka muut EU-asiat kuuluvat valtioneuvostolle. Asiaan olisi tullut mahdollisesti muutos Lissabonin sopimuksen myötä, koska pilarijako olisi poistunut. Sopimuksen voimaantulo on epävarmaa Irlannin kansanäänestystuloksen vuoksi.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Sebu taitaa olla siinä oikeassa, että Halonen on pantannut kantaansa Georgiaan kriisiin kolmisin viikkoa siksi, että hän "edustaa" tavallaan myös presidentti Medvedeviä, joka on informoinut Halosta ja pyytänyt luultavasti Halosta "ymmärtämään" Venäjän menettelyä.

Ilmeisesti tämän takia Halonen myös haluaa välttämättä ängetä Brysselin huippukokoukseen ensi maanantaina, vaikka se merkitseekin sitä, että Suomen ulkoministeri Stubb, joka myös on asiassa kiinteästi osallisena olevan Etyjin puheenjohtaja, joutuu tyytymään vaihtopenkkiin käytävällä! Makaaberia menettelyä Haloselta!

Täytyy vieläkin ihmetellä, miten presidentti kehtasi väittää ihmisille, että hallituksen ministerivaliokunta utva olisi kokoontunut asian johdosta mukana "kirjallisesti" tekstiviestien ja sähköpostien välityksellä! Laki ei tunne tällaisia sähköisiä "kokoontumisia" eivätkä ne sovi parlamentarismiin, joka edellyttää, että eduskunnan on voitava valvoa hallituksen ja sen valiokuntien toimintaa ja päätöksiä.

Tänään utva sitten vihdoin ensi kerran kriisin takia kokoontui ja Suomi sai vihdoinkin, kolmen viikon kuluttua kriisin alettua, muodostettua kannan, jossa Venäjän suorittama Abhasian ja Etelä-Osssetian tunnustaminen tuomitaan.

Mutta ei päivää ilman hämminkiä. Utva halusi torjua myös Venäjään vastaan asetettavat taloudelliset pakotteet, vaikka mikään EU-maa ei ole vielä edes sellaisia pakotteita Venäjää vastaan vaatinut! Utvan kokouksen jälkeen ilmeni, etteivät edes Baltian maat ja Puola vaadi talouspakotteita Venäjää vastaan.

Miksi Suomi halusi tässä asiassa olla niin kovin innokas? Olisiko selitys siinä, että Venäjän ulkoministeri totesi päivä pari sitten, että mahdolliset talouspakotteet Venäjää vastaan ovat "sairaan mielikuvituksen tuotetta". Suomi halusi siis olla mielin kielin tässä(kin) suhteessa Venäjää kohtaan ja evätä pakotteet, vaikkei kukaan ole sellaisia virallisesti edes vaatinut.

No, Brysselin kokouksen jälkeenhän Halonen voi sitten tuttuun "vaatimattomaan tapaansa" todeta, että "mä en tiedä, mutta voi olla, että Suomen etukäteen tekemä päätös evätä pakotteiden vaatiminen, saattoi painaa tässä jotakin", tms.

Utvan kokouksen jälkeen pääministeri Vanhanen puhui tapansa mukaan haastattelussaan ympäripyöreitä ja itsestäänselvyyksiä. "Asiat on tehtävä Venäjälle suorin sanoin Brysselissä selväksi, se on tapa vaikuttaa asiaan", opasti pääministeri. Niinpä, mutta muut maat ovat kyllä tehneet asian jo ajat sitten Venäjälle selväksi ja tuominneet Venäjän hyökkäyksen Georgiaan.