2. Selvityksessään oikeusministeriö torjuu edelleen oikeuskansleri Jaakko Jonkan ja allekirjoittaneen kantelussa ministeriöön kohdistaman arvostelun vaaliraha-asiassa. Uusikaan selvitys ei vakuuta, koska siinä sivuutetaan jälleen kerran valvonnan kannalta olennaisin kysymys: miksi oikeusministeriö ei ole tarkastanut kansanedustajien ja varaedustajien vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaalien jälkeen antamia vaalirahoitusilmoituksia ja miksi oikeusministeriö ei ole vaatinut ilmoittajia täydentämään epäselviä ja puutteellisia ilmoituksia?
3. Oikeusministeri Tuija Brax vetoaa lausunnossaan jälleen kerran hallituksen lakiesitykseen, jonka mukaan lainsäätäjän nimenomainen tarkoitus olisi ollut, ettei ministeriöllä ole velvollisuutta eikä oikeutta tarkistaa ilmoituksissa annettujen tietojen oikeellisuutta.
4. Brax sekoittaa jälleen kaksi eri asiaa. Ilmoitettujen tietojen oikeellisuuden tarkastaminen on, kuten myös oikeuskansleri Jonkka on jo ehtinyt selväsanaisesti todeta, eri asia kuin epäselvien ja puutteellisten ilmoitusten täydentäminen. Vaikka ministeriöllä ei olekaan ollut käytössään keinoja ilmoitettujen tietojen asiasisällön oikeellisuuden tarkastamiseen, on ministeriöllä ollut mahdollisuus tarkastaa ilmoitusten asianmukaisuutta eli sitä, ovatko ilmoitukset riittävästi selkeästi yksilöityjä tuen antajien ja ilmoitettujen tukisummien osalta. Tähän ministeriöllä on ollut velvollisuus ja oikeus, kuten hallituksen lakiesityksessäkin sanotaan. Ministeriön olisi siten pitänyt tarkastaa em. seikat ja vaatia edustajia täydentämään puutteellisia ja epäselviä ilmoituksia. Näin ei ole tehty, ei vuoden 2003 eikä vuoden 2007 eduskuntavaalien osalta.
5. Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen paljastaa nyt, että hänelle oli tapahtunut maaliskuussa 2007 kömmähdys, kun hänen kansanedustajille ja varaedustajille lähettämästään vaalirahoitusilmoitusten täyttämistä koskevasta kirjeestään oli jäänyt erehdyksessä pois kohta, jossa ehdokasta kehotetaan ilmoittamaan, mistä hänen tukiryhmänsä on saanut tukea. Sanottu asia oli kyllä mainittu vaalirahoitusilmoitusten täyttämistä koskevissa ohjekirjeissä, jotka oli lähetetty vuoden 2004 europarlamentin vaalien jälkeen Euroopan parlamentin jäseniksi ja varajäseniksi valituille ehdokkaille samoin kuin vuoden 2006 presidentinvaalien jälkeen ehdokkaita asettaneille puolueille ja valitsijayhdistyksille.
6. Tämä olennainen kohta kirjeessä kuuluu seuraavasti:
Oikeusministeriö kiinnittää huomiot siihen, että vaalirahoituslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan ehdokkaan on ilmoitettava myös ne tuet, jotka hänen tukiryhmänsä ja muu hänen tukemisekseen perustettu yhteisö on saanut. Lain mukaista ei siis ole esimerkiksi ilmoittaa pelkästään, että ehdokas on saanut tukiryhmältään 10 000 euroa, vaan tulee myös ilmoittaa, mistä tukiryhmä on tuen saanut.
7. Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen lausuu nyt katuvaiseen sävyyn näin:
Valitettavasti vuoden 2007 kirjeestä oli jäänyt pois edellä mainittu lisäteksti. Tämä johtuu allekirjoittaneen teknisestä kömähdyksestä: kuten aina, laadin kirjeen "vanhoille pohjille", mutta epähuomiossa otin pohjaksi vuoden 2003 eduskuntavaalien vastaavan kirjeen, jossa kyseistä tekstiä ei vielä ollut. Olen tästä kömmähdyksestä, joka on käynyt ilmi vasta tätä selvitystä tehtäessä, pahoillani ja kannan siitä täyden vastuun.
8. On siis syytä huomata, ettei Jääskeläinen ole tehnyt kömähdystään vain kerran eli vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen, vaan ensimmäisen kerran jo vuoden 2003 eduskuntavaalien osalta. Laki on ollut molempien vaalien osalta samansisältöinen.
9. Miksi tukiyhdistysten saamat tuet on pitänyt Jääskeläisen kirjeiden mukaan ilmoittaa europarlamentin vaalien ja presidentinvaalien osalta, muttei kaksien eduskuntavaalien osalta? Tähän Jääskeläinen ei anna selitystä. Olisi mielenkiintoista tietää, onko kyseessä todellakin ollut "kömmähdys" vai tietoinen valinta ja onko Jääskeläinen kenties saanut ohjeita kömmähdykseensä esimiehiltään vai onko hän toiminut "omin päin". Miksi Jääskeläiselle olisi selvinnyt vasta nyt sanottu "kömmähdys", miksi se ei selvinnyt jo silloin, kun oikeusministeriö antoi kesäkuussa ensimmäisen selvityksensä oikeuskanslerille? Luottiko Jääskeläinen vielä kesäkuussa siihen, ettei hänen "kömmähdystään" huomattaisi?
10. On mielenkiintoista nähdä, uskooko oikeuskansleri Jonkka Jääskeläisen "kömmähdysteoriaa" vai vaatiiko hän vielä kenties vielä lisäselvitystä asiasta. Jaakko Jonkka on, kuten hänen edeltäjistään mm. Paavo Nikula ja Jorma S.Aaltokin, suhtautunut yleensä aina ymmärtävästi korkeiden virkamiesten ja ministereiden selityksiin, jonka mukaan pikku "kömmähdykset" ja laiminlyönnit ovat johtuneet muistamattomuudesta, erehdyksestä, työtaakasta, lainsäädännön epäselvyydestä tms. seikoista.
11. Viimeksi Jonkka uskoi kesäkuussa ministeri Mauri Pekkarisen selitystä, jonka mukaan Pekkarinen ei ollut taulukauppoja Suomi-Soffan kanssa vaalirahoituksen merkeissä tehdessään muistanut, että hän oli vain paria kolmea kuukautta aikaisemmin ministerinä myöntänyt Suomi-Soffalle yli 800 000 euron suuruisen yritystuen. Pekkarinen pyyteli eduskunnan edessä anteeksi "kömmähdystään" ja vakuutti ottavansa asiasta vastuun, jos hänen todettaisiin menetelleen virheellisesti. Pekkarisen selitys muistamattomuudesta meni perille kuin väärä raha: Jonkka uskoi selityksen ja päästi Pekkarisen pälkähästä ennätysnopeaan asian tutkimisen jälkeen.
12. Pääasia vaalirahoituslain valvonnan kannalta on joka tapauksessa se, että olipa kansanedustajia oikeusministeriön ja Jääskeläisen toimesta lähetetyissä kirjeessä muistutettu tukiyhdistysten kautta saatujen avustusten yksilöinnistä tai ei, edustajat ovat lain mukaan olleet ne velvolliset yksilöimään. Oikeusministeriö on puolestaan ollut velvollinen valvomaan, että näin myös tapahtui. Tässä tarkoituksessa ministeriön olisi pitänyt lähettää kaikille edustajille, joiden ilmoitukset ovat olleet mm. mainitulta osin puutteellisia tai epäselviä, erikseen muistutuskirje, jossa olisi vaadittu ilmoitusten täydentämistä ja selventämistä.
13. Tätä ministeriö ei ole tehnyt. Oikeusministeriön vastuu valvonnan laiminlyönnistä ei muutu miksikään vaalijohtajan kömmähdysselityksen takia.
14. Oikeusministeri Tuija Brax sanoo 14.8. STT:lle antamassaan lausunnossa kansanedustajien vaalirahoitusilmoituksista näin:
Emme voi ministeriössä tietää, ovat ilmoitukset lainmukaisia, koska emme saa niitä tarkistaa. Kun emme sitä tiedä, emme myöskään voi pyytää täydentämään ilmoituksia.
15. Braxin väite, jonka mukaan ministeriöllä ei olisi oikeutta tarkistaa ilmoituksia, on jo edellä osoitettu vääräksi. Ministerin väite siitä, ettei oikeusministeriössä muka ole tiedetty, ovatko edustajien ilmoitukset lainmukaisia, on hyvin hämmästyttävä, koska se voidaan helposti osoittaa vääräksi.
16. Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on useille eri tiedotusvälineille antamissaan haastatteluissa kertonut ja kuvaillut avoimesti, millä tavalla edustajien ilmoitukset ovat olleet puutteellisia ja lainvastaisia. Tällaisia lausuntoja Jääskeläinen on antanut tänä vuonna mm. Aamulehdelle (19.5. ja 22.5.), Helsingin Sanomille (22.5.), Lapin Kansalle (22.5.), Taloussanomille (15.5) ja Yle Uutisille (15.5.). Näissä lausunnoissa Jääskeläinen viittaa avoimesti siihen, että useat edustajat piilottelevat vastoin lakia vaalikampanjansa rahanlähteitä.
17. Oikeusministeri Brax on itsekin todennut julkisuudessa, että vaalirahoitusilmoitukset eivät täytä kaikilta osin lain vaatimuksia. Esimerkiksi Transparency Suomi ry:n seminaarissa 22.1.2008 pitämässään puheessa Brax totesi näin:
Miten vaalirahoituslaki on sitten käytännössä toiminut? Mielipiteeni on, ettei kovin hyvin. Kun tarkastellaan kansanedustajien tekemiä ilmoituksia, löytyy niistä -kieltämättä hyvin tehtyjen lisäksi - liian paljon sellaisia, joiden perusteella ei voida minkäänlaista käsitystä siitä, mistä ehdokas oli tukensa saanut ja muodostuiko ehdokkaan ja hänen tukijoidensa välille sellaisia taloudellisia kytköksiä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä."
18. Brax on siis omien sanojensakin mukaan havainnut ilmoituksissa olleet puutteet ja lainvastaisuudet ja hänellä ovat olleet tiedossa ministeriön vaalijohtajan antamat em. lehtilausunnot.
19. Miten ihmeessä oikeusministeri voi siis nyt, kun asia on oikeuskanslerin tutkittavana, pokkana väittää, että "me emme ole voineet ministeriössä tietää, ovatko ilmoitukset olleet lainmukaisia"?
1 kommentti:
Odotan mielenkiinnolla, onko vaalijohtaja Jääskäläinen sotilas, joka uhrataan tässä pelissä. Tosin uhraus tässä ei liene kovinkaan dramaattinen, urakehityksen pysähtyminen. Hallintoneuvoksen vihreä oksa lienee katkennut.
Mutta missä on pelin muut upseerit, kukaan ei taida kysellä kansliapäällikön vastuusta. Tosin viran nykyinen haltija voi näppärästi siirtää vastuun edeltäjälleen, joka puolestaan siirtää sen taas toiseen nurkkaan, tappio on tunnetusti orpo.
Toivottavasti tuoreelta sisäministeriön kansliapäälliköltä on pyydetty kirjallista visiota sisäministeriön tulevista haasteista, sekä listaa toimenpiteistä jotka on toteutettava, jotta Suomi on turvallinen maa kansalaisilleen myös seuraavat viisi vuotta.
Lähetä kommentti