sunnuntai 24. elokuuta 2008

10. Lipponen lobbaa juridiikassa

1. Ex-pääministeri Paavo Lipposen ryhtyminen venäläis-saksalaisen maakaasuyhtiö Nord Stream AG:n konsultiksi, oikeastaan lobbariksi, on herättänyt laajaa huomiota ja monia kysymyksiä.


2. Nord Stream on venäläisen maakaasun vientiin tarkoitettu putkiprojekti, tarkemmin sanottuna yli 1 200 kilometriä pitkä merenalainen maakaasuputki, joka tulisi suunnitelmien mukaan kulkemaan Itämeren halki Viipurista Saksan Greifswaldiin. Putken rakentaa Nord Stream AG.


3. Nord Stream on yhteisyritys, jonka suurin omistaja on venäläinen jättiyritys Gazprom, josta Venäjän valtio omistajaa 51 %. Nord Stream AG:n hallintoneuvostonpuheenjohtajana toimii Saksan entinen liittokansleri, Lipposen puolue- ja aatetoveri Gerhard Schröder.


4. Alkuaan tavoitteena oli, että kaasua voisi alkaa virrata Venäjältä Saksaan vuoden 2011 keväällä. Euroopan Unionin parlamentin vaadittua heinäkuussa, että putken ympäristövaikutukset on selvitettävä EU-komission toimesta perinpohjaisesti ennen rakennustöihin ryhtymistä, joutui Nord Stream tarkistamaan aikataulua niin, että kaasun toimitus voidaan aloittaa vuoden 2011 loppupuolella.


5. Tämäkin aikataulu voi osoittautua liian optimistiseksi, sillä putken rakentamisen aloittamiseen tarvittavat luvat Itämeren rantavaltioissa voivat kaatua ympäristönäkökohtiin tai poliittiseen vastustukseen. Viron ja Puolan vastarinta on ollut avoimen poliittista ja myös Ruotsi on suhtautunut putken rakentamiseen nihkeästi sekä ympäristö- että turvallisuuspoliittisista syistä. Suomen hallitus on sen sijaan ilmoittanut, ettei putkelle ole olemassa poliittisia esteitä.


6. Kiire tulee joka tapauksessa olemaan kova, sillä Nord Stream ole vielä toimittanut selvitystään ympäristövaikutusten arvioinnista (yva) rantavaltioiden viranomaisille. Yritys on kuitenkin jo ehtinyt sopia italialaisen yhtiön kanssa putken rakentamistöiden aloittamisesta vuonna 2010 ja ensimmäiset putket on kuljettu Kotkan satamaan. Suomessa lupamenettely käynnistyy sen jälkeen, kun Uudenmaan ympäristökeskus on antanut lausuntonsa yva-materiaalista. Päätöksen tekevät valtioneuvosto ja Länsi-Suomen ympäristölupavirasto ja päätöksestä saa valittaa Vaasan hallinto-oikeudelle ja edelleen korkeimmalle hallinto-oikeudelle.


7. Lipposen pestaaminen konsultiksi/lobbaajaksi on nähtävä tätä taustaa vasten: aikataulussa on pysyttävä. Lipposen tehtävänä on sukkuloida Nord Streamin ja suomalaisten viranomaisten välillä ja vauhdittaa ympäristölupien käsittelyä Suomessa. Lipponen on kertonut, että putki on nähtävä Suomen kannalta pelkästään ympäristökysymyksenä ja silloinkin asianomaisten säädösten soveltamisessa pitää pysytellä kohtuudessa. Kohtuus tarkoittaa tässä yhteydessä Lipposen mukaan sitä, ettei käsittelyssä syntyisi tarpeettoman suurta viivettä, sillä se voisi kenties jopa maaduttaa koko hankkeen.


8. Miten Lipponen siten käytännössä tulisi "vauhdittamaan" lupamenettelyä? Kuten ympäristöministeriön uusi kansliapäällikkö Hannele Pokka on huomauttanut, Lipposen vaikutusmahdollisuudet näyttävät vähäisiltä, sillä lupamenettelyssä on kyse paljolti juridiikasta, johon poliitikko ei voi vaikuttaa. Lipponen ei poliitikkonakaan erikoistunut ympäristöasioihin.


9. Lipponen saa tarvittavan aineiston ja suomalaisille viranomaisille esitettävät näkökohdat suoraan Nord Streamilta, joten hän toimii käytännössä itse asiassa vain putkiyrityksen eräänlaisena sanansaattajana, jonka arvellaan voivan arvovallallaan vaikuttaa viranomaisiin ja tuomioistuimiin. Nord Streamin yhteiskuntasuhteiden johtajana toimiva Sebastian Sass on Paavo Lipposen pääministeriaikainen erityisavustaja, joka on työskennellyt aiemmin myös SDP:n eduskuntaryhmän sihteerinä. Sass on suomensaksalainen juristi, joka osaa kertoa Lipposelle, keiden puoleen tämän tulee lobbaushommassa kääntyä ja miten asiat tulee näille viranomaisille ja tuomareille esittää.


10. Lipposen tehtävänä on siis suorittaa jonkinlaista "neutraalia painostusta" viranomaisia kohtaan ja vaikuttaa siihen, että säädöksiä sovellettaisiin lupakäsittelyssä, ei pilkuntarkasti, vaan ainoastaan "kohtuudella." Miten tämä "kohtuullinen painostus" onnistuu, jää nähtäväksi, sillä viranomaiset ja tuomioistuimet ovat riippumattomia eri intressiryhmistä ja niiden edellytetään toimivan käytännössä puolueettomasti ja itsenäisesti ja noudattavan vain lakia. Jo lupamenettelyn kiirehtiminen voidaan nähdä asiattomana puuttumisena viranomaistoimintaan ja lainkäyttöön tai jopa suoranaisena painostuksena, sillä kiireessä asiat jäävät yleensä selvittämättä riittävän huolellisesti ja ratkaisut voivat sen johdosta osoittautua myöhemmin virheellisiksi tai puutteellisiksi. Lipposen puheet lakien "kohtuullisesta soveltamisesta" olisivat asiatonta puuttumista viranomaisten ja tuomioistuinten työhön.


11. Lipponen puhuu itsekin riippumattomuudesta, jolla hän tarkoittaa kuitenkin itseään eli sitä, että hän toimii itsenäisesti kahden eri osapuolen välillä. Vaikka Lipponen ei olekaan Nord Streamin palkkalistoilla samaan tapaan kuin esikuvansa Gerhard Schröder, on päivänselvää, ettei Lipponen voi olla riippumaton Nord Streamista, sillä hänen tehtävänäänhän on nimenomaisesti ajaa ja valvoa toimeksiantajansa etuja ja noudattaa tarkasti yhtiöltä saamiaan ohjeita. Jos Lipponen olisi toimeksiantajastaan riippumaton, hän hoitaisi tehtävänsä huonosti!

12. Kysymys kuuluukin, malttaako Lipponen lobbaustehtävässään kunnioittaa suomalaisten hallintoviranomaisten puolueettomuutta ja perustuslakiin kirjattua tuomioistuinten riippumattomuutta ja miten viranomaiset ja tuomarit suhtautuvat Lipposen toimintaan?
Lipposen toimeksianto on siten hallinnon ja lainkäytön riippumattomuuden ja objektiivisuuden kannalta sangen arveluttava, ja olisi luullut entisen pääministerin jo tällä perusteella ymmärtävän kieltäytyä hänelle tarjotusta tehtävästä, vaikka tarjous onkin epäilemättä ollut taloudelliselta kannalta Lipposelle sangen houkutteleva.


13. Se, että Lipponen on ilmoittanut asiasta julkisesti tai että hän on saanut tehtäväänsä presidentti Halosen ja pääministeri Vanhasen suostumuksen, ei poista edellä mainittuja epäilyjä. Presidentin ja pääministerin kantaa Lipponen on tietenkin kysynyt siksi, että hänen toimeksiantonsa on poliittisesti sangen kiusallinen. Julkistettiinhan ilmoitus Lipposen ryhtymisestä Nord Streamin konsultiksi ja kaasujätti Gazpromin taloudellisten etujen ajajaksi vain viikko sen jälkeen, kun Venäjän asejoukot olivat tunkeutuneet Georgiaan. Nord Streamin Itämeren putkihanke voidaan nähdä kuuluvan osana Venäjän suurvaltapyrkimyksiin, joissa taloudellinen, poliittinen ja nyt myös sotilaallinen valta kulkevat käsi kädessä.


14. Tätä taustaa vasten olisi luullut, että presidentti Halonen ja pääministeri Vanhanen olisivat suhtautuneet kriittisesti Lipposelle tarjottuun tehtävään. Lipposta itseäänkin lienee arveluttanut tehtävän poliittinen ulottuvuus ja sen vastaanotto paitsi Suomessa myös muissa Itämeren maissa. Miksi hän muuten olisi kysynyt sen vastaanottamiseen presidentin ja pääministerin kantaa? Jos ja kun Lipposta kritisoidaan arvostelukyvyn puutteesta, hän voi vedota siihen, että kritisoijat haluavat ilmeisesti arvostella samasta syystä myös Halosta ja Vanhasta.


15. Lipposen tehtäviin kuuluu myös vahtia, ettei kaasuputkihankkeen hyväksymistä tulla Suomessa kytkemään muihin asioihin kuten esimerkiksi Suomen ja Venäjän väliseen puutullikiistaan tai Itämeren suojeluhankkeisiin. Lasse Lehtinen ja eräät muutkin suomalaiset EU-parlamentaarikot ovat esittäneet putken hyväksymisen vastineeksi Venäjän sitoutumista Itämeren suojeluun - Venäjä ei ole vieläkään hyväksynyt asiaa koskevaa ns. Espoon sopimusta - ja luopumaan puutullien korottamisaikeistaan. Halonen ja Vanhanen ovat kuitenkin vastustaneet näitä koplaussuunnitelmia, joten tässä valossa käy ymmärrettäväksi, miksi heillä ei ole ollut huomauttamista samanmielisen Lipposen lobbaustehtävän johdosta.


16. Erityisesti virolaiset ovat olleet käärmeissään Lipposen ryhtymisestä Gazpromin lobbariksi. Baltian maat ja Puola arvostelivat Suomen hallitusta jo vuonna 2007 siitä, että Suomi antoi periksi Kremlille ja petti puolalaiset ja baltit suostuessaan putken rakentamiseen Suomenlahden poikki. Puolalainen ministeri on verrannut Venäjän ja Saksan putkihanketta jopa vuoden 1939 Ribbentropin sopimukseen, jossa Neuvostoliitto ja Saksa jakoivat naapurimaansa etupiireihinsä.


17. Lipposen lobbaustehtävän koomisiin piirteisiin kuuluu se, että Lipponen ei aluksi nähnyt syytä luopua hänellä eduskuntatalossa olevasta työhuoneestaan, koska työhuone-etu oli myönnetty hänelle hänen pääministerikautensa arkistojen säilyttämiseksi ja muistelmien kirjoittamista varten; Lipponen kertoi, että konsulttitehtäväänsä hän ei tulisi hoitamaan työhuoneestaan käsin. Kohun kasvaessa Liponen ymmärsi kuitenkin luopua työhuone-edustaan. Saamastaan kritiikistä loukkaantuneena hän ilmoitti luopuvansa samalla kaikista luottamustehtävistään veteraanijärjestöjä lukuun ottamatta! Lipposen prinsessanherkkään luonteeseen perustuvat kiukunpurkauksethan tulivat ihmisille tutuiksi jo hänen pääministerikaudellaan.


18. On mielenkiintoista nähdä, miten Putkimies-Paavo tulee lobbaustehtäväänsä hoitamaan ja onnistuuko hän aikeissaan saada viranomaiset ja tuomioistuimet vakuuttuneiksi siitä, että ympäristölakeja tulisi soveltaa kaasuputkihankkeen osalta ainoastaan kohtuudella. Lupaviranomaisten ja tuomioistuimien riippumattomuus ja puolueettomuus voivat joutua lupamenettelyssä koetukselle.

Ei kommentteja: