12. Stubb-kateudesta

1. Käytetäänkö SIITÄ nykyisin nimitystä stubbi?

2. Tämä kysymys tuli ensimmäisenä mieleen luettuani joidenkin kommentaattorien kirjoituksia Stubb-kateudesta. Sigmund Freudhan lanseerasi aikoinaan termin peniskateus, joka lienee kaikille tuttu käsite.

3. Stubb-kateudella tarkoitetaan kuitenkin hieman eri asiaa. Kyse on väitteestä, jonka mukaan keskustapuolue ja Matti Vanhanen sekä joidenkin mielestä kenties myös Tarja Halonen olisivat kateellisia ulkoministeri Alexander Stubbille, jolla tuntuu menevän juuri nyt varsin lujaa. Etyjin puheenjohtajana muun muassa Georgian kriisin kimpussa häärivän ulkoministerin näkyvyys ja toimeliaisuus ovat herättäneet ihastusta mutta toisaalta myös vihastusta tai ainakin kateutta etenkin pääministeri Vanhasen johtamassa keskustassa. Ylen presidenttigallupissakin vasta viisi kuukautta ulkomisterin postia hoitanut Stubb pomppasi jo kolmanneksi hengittäen kisassa vielä nyt toisena olevan Matti Vanhasen niskaan.

Presidentti Halonenkin joutui eilen Tukholmassa viimein ottamaan kantaa Georgian kriisiin. Tämän päivän tiedotusvälineet repivät asiasta isoja otsikkoja, joiden mukaan "Halonen tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Georgiassa" tai "Halonen tuomitsi Abhasian ja Etelä-Ossetian tunnustamisen". Mutta tapahtuiko todella näin?

4. Katsoin uudelleen Halosen haastatteluvideon ja totesin, että presidentti ei tuominnut Venäjän hyökkäystä tai edes "toimia" Georgiassa, eikä hän myöskään suoranaisesti tuominnut Venäjän toimesta tapahtunutta Abhasian tai Etelä-Ossetian tunnustamista.

5. Kun Haloselta kysyttiin, mitä mieltä hän on Venäjän toimista Georgiassa, Halonen vastasi vaivautuneen oloisena, että "me tuomitsemme tietysti väkivallan käytön". Haloselta oli tosin kerran vahingossa lipsahtaa sana "venäjä", mutta hän sai viime hetkellä nielaistuksi tämän ja sopersi, että "jos naapurimaamme osallistuu aseelliseen konfliktiin, niin se ei tietenkään ole hyvä asia". Kun Haloselta kysyttiin kantaa Venäjän suorittamaan tunnustamiseen, Halonen oli vielä vaivautuneemman oloinen ja sai sanotuksi vain, että tässä kysymyksessä Suomen kanta on sama kuin muidenkin EU-maiden.

6. Halonen ei siis lausunut koko haastattelussa kertaakaan edes sanaa "venäjä" . Miten hän siten olisi tuominnut Venäjän hyökkäyksen ja Venäjän suorittaman tunnustuksen? Ehkä media on tulkinnut asian olevan näin, mutta tosiasia on, että presidentti puhui vain Georgiassa tapahtuneesta hyökkäyksestä, jolla hän on voinut tarkoittaa yhtä hyvin vain Georgian väitettyä hyökkäystä Etelä-Ossetiaan. Venäjän suorittama tunnustamistoimi oli vielä vaikeampi pala Haloselle, sillä sen osalta hän tyytyi viittaaman vain siihen, mitä muut EU-maat ja niiden valtionpäämiehet ja ulkoministerit ovat lausuneet. Kuvaavaa on, että Halonen käytti termiä "naapurimaamme osallistuminen aseelliseen konfliktiin". Halonen siis selvästi varoi käyttämästä sanontaa "Venäjän hyökkäys Georgiaan".

7. Miksi presidentti mahtoi olla lausunnoissaan näin kryptinen ja vaikeaselkoinen? Sitä sopii jokaisen tykönänsä miettiä, mutta ajatus, jonka mukaan Halonen voi myöhemmin tarvittaessa kiistää tuominneensa Venäjää Georgian kriisin yhteydessä, ei liene kovin kaukaa haettu. Halonen halusi olla mielin kielin Venäjälle ja presidentti Dmitri Medevedeville, joka on informoinut Halosta Venäjän kannasta Georgian kriisin aikana useaan otteeseen. - Voi naapuriparkaamme, joka on joutunut osallistumaan aseelliseen konfliktiin niin kaukana Kaukasuksella...

8. Tarja Halonen on lukenut tarkasti poliittisen katekismuksensa. Sen ensimmäinen käsky kuuluu: Älä turhaan lausu Venäjän, meidän Herramme nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.

(Vrt. puolustusministeri Jyri Häkämies 6.9.2007 Washingtonissa: "Venäjä, Venäjä, Venäjä")

9. Tänään on puhuttu paljon myös siitä, että Halonen aikoo viedä ulkoministeri Stubbin paikan ensi maanantaina Brysselissä pidettävässä EU:n huippukokouksessa; presidentin ohella kokoukseen osallistuu pääministeri Vanhanen. Halosen intoa lähteä huippukokoukseen on kummasteltu, koska kokouksen asialistalla on ainoastaan yksi asia eli juuri Georgian kriisi ja EU:n suhtautuminen siihen. Halonen on pysytellyt tässä asiassa hyvin passiivisena, kun taas ulkoministeri Stubb on Etyjin puheenjohtajana perehtynyt asiaan hyvin ja neuvotellut Ranskan ulkoministerin kanssa alustavasta rauhansopimuksesta kriisialueella toissa viikolla.

10. Halosen intoon osallistua kokoukseen ja syrjäyttää Stubb lienee olemassa lähinnä kaksi syytä. Ensiksikin Halonen haluaa näpäyttää liian aktiiviseksi käyvää ulkoministeriä, joka meni diplomaattipäivillä muutama päivä sitten jopa moittimaan Suomen ulkopolitiikkaa käännöksissään hitaaksi. Tällä Stubbin katsottiin tarkoittaneen ottaa kantaa erityisesti Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.

11. Toiseksi Halonen lienee huomannut, että hänen sijoituksena eilen julkisuuteen saatetulla aikakausilehti Forbesin julkaisemalla, naisjohtajien vaikutusvaltaa maailmassa mittaavalla listalla on edelleen pudonnut. Presidenttikautensa alkuvuosina Halonen sijoittui sanotulla listalla parhaimmillaan kahdenkymmenen kärkinaisen joukkoon, mutta nyt julkaistulla uudella listalla hänen rankinginsa on 71; listalle pääsee 100 naista. Saksan liittokansleri Angela Merkel sitä vastoin valittiin nyt jo kolmannen kerran peräkkäin maailman vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi. Halosen edelle listalla sijoittuivat melkein kaikkien muiden maiden naispresidentit tai -pääministerit, esimerkkeinä voidaan mainita Argentiinan, Ukrainan, Chilen, Filippiinien, Uuden Seelannin ja Liberian presidentit tai pääministerit.

12. Halonen halunnee pitää sitkeästi kiinni listapaikastaan. Jos hän luopuisi lautaspaikastaan EU-maiden johtajien huippukokouksissa tai antaisi jonkun naispuolisen sisäministerin hyppiä silmilleen kansliapäällikön nimitysasiassa, olisi tippuminen kyseiseltä listalta selviö ja sitä Halonen ei missään nimessä halua.

13. Halosen presidenttikautta on jäljellä vielä kolme ja puoli vuotta. Siinä ajassa ehtii tulla eteen vielä monta EU-maiden huippukokousta ja kansliapäällikön nimitysasiaa.

14. Vielä yksi kummallisuus. Kun Haloselta kysyttiin eilen, miksi hallituksen avainministereistä ja presidentistä koostuva hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta eli utva ei ole kokoontunut kertaakaan Georgian kriisin aikana, vastasi Halonen asiansa osaavan juristin näppäryydellä, että "kyllä me olemme kokoontuneet kerran kirjallisesti".

15. Kirjallinen kokoontuminen. Siinäpä nerokas keksintö, joka saanee varmaan Veikko Huovisenkin kateelliseksi! Keksintö ilahduttanee myös suomalaisia hovioikeuksia, jotka tunnetusti inhoavat suullisia käsittelyjä ja kokoontumisia. Mitenkähän mahtaisi kuulua presidentti Halosen laatima kutsu ministereille osallistua utvan kirjalliseen kokoontumiseen?

16. Ehkäpä tähän tapaan:

"Kirjallinen kokoontuminen tapahtuu Valtioneuvoston kirjaamossa, jonne ministereitä pyydetään saapumaan kirjallisina. Yöpakkasvaaran takia etenkin miespuolisia ministereitä kehotetaan käyttämään riittävän pitkiä kirjallisia, mutta toisaalta osanottajia - ja tämä koskee erityisesti sitä perrhanan Stubbia - varoitetaan liian teräväsärmäisistä kirjallisista".