Jyväskylän KO, virkasyytteessä olevan tuomarin nykyinen työpaikka1. Tuomareita koskevat virkasyytejutut ovat nykyisin aika harvinaisia. Virkarikosjutuissa syytekynnys on käytännössä korkea. Jos syyte nostetaan, ne käsitellään yleensä kirjallisessa menettelyssä. Käräjäoikeustuomareiden virkarikosjutuissa ensimmäinen oikeusaste on hovioikeus.
2. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka määräsi tämän vuoden tammikuussa nostettavaksi syytteen Äänekosken käräjäoikeudessa toiminutta käräjätuomaria vastaan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta (RL 40:10) ja (tahallisesta) virka-aseman väärinkäyttämisestä (RL 40:7). Jonkka vaati syytemääräyksessään, että juttua ajavan valtionsyyttäjän on vaadittava hovioikeudessa käräjätuomaria menettämään virkansa. Kyse ei ole siten mistään pikkuasiasta. Ks. oikeuskanslerin anonymisoitu päätös dnro OKV/15/31/2008.20.1.2009, joka on julkaistu netissä oikeuskanslerin ratkaisutietokannassa. Asia tuli oikeuskanslerin käsiteltäväksi Vaasan hovioikeuden tehtyä asiasta ilmoituksen. Ks. blogijuttuani 29.1.-09, jossa ensimmäisen kerran käsittelin syytettä ja puhuin myös yleensä juttujen viipymisestä.
3. Syytemääräys perustui siihen, että kyseisen käräjätuomarin käsiteltävään olleet kolme asiaa olivat viivästyneet kohtuuttomasti. Viivästymiset eivät olleet näkyneet käräjäoikeuden seurantaraporteissa, sillä tuomari oli peittänyt viivästymiset merkitsemällä asiat asianhallintajärjestelmään ratkaistuiksi.
4. Poliisin suorittamassa esitutkinnassa ilmeni, että tuomarilla viipymään jääneet asiat eivät olleet poikkeuksellisen laajoja tai erityisen vaikeita ratkaista, eikä käräjätuomarilla ollut poikkeuksellisen runsaasti asioita käsiteltävänään. Esitutkinnassa ei tullut esiin oikeudellisesti kestävää selitystä sille, miksi asioiden käsittely oli kestänyt niin kauan. Viivästykset näyttivät oikeuskanslerin mukaan olleen seurausta käräjätuomarin asennoitumisesta työtehtäviinsä ja asioiden viivytyksettömän käsittelyn merkitykseen. Tuomari oli kuusi kertaa merkinnyt asianhallintajärjestelmään ratkaistavaan olleen lainkäyttöasian ratkaistuksi. Nuo merkinnät oli tehty kolmessa eri asiassa vuoden sisällä. Tuomari tunnusti tehneensä virheelliset päiväkirjamerkinnät tahallisesti peittääkseen laiminlyöntejään.
5. Oikeuskanslerin mukaan kyseisenlainen epärehellinen menettely on olennaisesti vastoin sitä, mitä tuomarin viran asianmukaiselta hoitamiselta edellytetään. Jonkan mukaan tuomarin menettely oli omiaan vakavalla tavalla vaarantamaan luottamusta tuomioistuimien toiminnan asianmukaisuuteen.
6. Vaasan hovioikeus toimitti suullisen käsittelyn ja antoi jutussa tuomion 19.3.2009 (dnro E09/187). Hovioikeus totesi, että käräjätuomarin käsiteltävänä olleet kolme asiaa olivat viivästyneet kohtuuttomasti, sillä ne olivat olleet tuomarin ratkaistavina noin kolmesta vuodesta viidestä kuukaudesta neljään vuoteen kymmeneen kuukauteen. Asioiden käsittelyn viivästymiselle ei tullut esiin hyväksyttävää syytä. Käräjätuomari oli syyllistynyt tältä osin syytteessä mainittuun tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen (RL 40:10).
7. Vakavamman syytekohdan eli virka-aseman väärinkäyttämisväitteen osalta hovioikeus tosin katsoi selvitetyksi, että tuomari oli peittänyt laiminlyöntinsä merkitsemällä asiat kirjaamisjärjestelmään ratkaistuiksi, minkä vuoksi ne eivät näkyneet käräjäoikeuden juttujen ikärakennejärjestelmässä. Hovioikeus katsoi kuitenkin, ettei tuomarin menettely täyttänyt virka-aseman väärinkäyttämistä koskevan rangaistussäännöksen tunnusmerkistöä. Hovioikeus perusteli ratkaisuaan mun muassa sillä, että totuudenvastaisten merkintöjen tekeminen asioiden kirjaamisjärjestelmään ei ole kyseisen rangaistussäännöksen (RL 40:7) tarkoittamaa päätöksentekoa tai sen valmistelua. Sanottujen väärien merkintöjen tekemisellä ei ole hovioikeuden mielestä ollut vaikutusta lainkäyttöasiassa annettavan lopullisen ratkaisun asiasisältöön tai asianosaisten oikeusasemaan. Hovioikeus piti tekoa virkavelvollisuuden rikkomisena (RL 40:9) ja tuomitsi tuomarin tästä ja edellä mainitusta tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen 50 päiväsakon suuruiseen rangaistukseen.
8. Myös virkavelvollisuuden tahallisesta rikkomisesta voi lain mukaan seurata viraltapano, jos virkamies on rikkonut jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi virkaansa (RL 40:9.2). Hovioikeus katsoi tosin, että tuomarin viivyttely osoitti hänessä vakavaa piittaamattomuutta virkavelvollisuuksiaan kohtaan ja virheellisten merkintöjen tekeminen kirjaamisjärjestelmään moitittavaa epärehellisyyttä. Hovioikeuden arvion mukaan käräjätuomarin ei kuitenkaan ollut rikkonut virkavelvollisuuttaan jatkuvasti eikä niin olennaisesti, että rikos osoittaisi hänet ilmeisen sopimattomaksi hoitamaan käräjätuomarin virkaansa. - Hovioikeuden ratkaisukokoonpanoon kuuluivat hovioikeudenneuvokset Seppo Männikkö, Juhani Palmu ja Pirjo Latvala.
9. Hovioikeuden ratkaisua ja sen perusteluja voidaan perustellusti kritisoida. Hovioikeus näyttäisi sivuuttaneen virka-aseman väärinkäyttöä koskevan syytekohdan osalta, että sanotusta rikoksesta (RL 40:7) voidaan tuomita virkamies paitsi silloin, kun hän rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa "osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun", myös silloin, kun hän käyttää julkista valtaa muissa virkatehtävissään. Hovioikeus on ehkä ajatellut, että sanottujen väärien merkintöjen tekemisessä kirjaamisjärjestelmään oli kyse vain jonkinlaisista jälkitöistä, joita asianomaisessa lainkohdassa eli RL 40:7:ssä ei mainita.
10. Tuomarin väärissä merkinnöissä on kuitenkin ollut kyse lainkohdassa tarkoitetusta "päätöksenteon valmistelusta" sillä tavalla, että tuomari oli lykännyt ja viivyttänyt, ei vain sanottujen asioiden valmistelua, vaan jo valmistelun aloittamista. Outo on myös hovioikeuden perustelu siltä osin kuin perusteluissa sanotaan, ettei merkinnöillä muka ollut mitään vaikutusta asianosaisten oikeusasemaan. Totta kai jo asioiden kohtuuton viivästys vaikutti haitallisesti asianosaisten asemaan, ja vielä inhottavamman asiasta teki se, että nuo viivästykset tuomari salasi ja peitti väärillä merkinnöillä julkiseen asiakirjaan. - Voitaneen perustellusti sanoa, että tuomarin menettely kokonaisuutena arvioituna osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi virkaansa.
11. Oikeuskansleri ei olekaan tyytynyt hovioikeuden tuomioon, vaan on valittanut siitä KKO:een. Oikeuskansleri on vaatinut valituksessaan hovioikeuden tuomion muuttamista siten, että käräjätuomari, joka nykyisin on virassa Jyväskylän käräjäoikeudessa, tuomitaan virka-aseman väärinkäyttämisestä ja että hänet tuomitaan viralta pantavaksi. KKO:ssa juttua ajaa jo hovioikeudessa syyttäjänä toiminut valtionsyyttäjä.
12. KKO on päättänyt toimittaa asiassa suullisen käsittelyn. Koska KKO:n oma talo on edelleen remontissa, kyseinen käsittely pidetään korkeimman hallinto-oikeuden eli KHO:n suuressa istuntosalissa Helsingissä maanantaina 22.6.2009 alkaen kello 10.00. Istuntosali on osoitteessa Fabianinkatu 15, toinen kerros, 00130 Helsinki.
13. KKO ei kuuluta tai ilmoita suullisista käsittelyistään yleisölle millään tavalla, ei edes internet-kotisivuillaan. KKO:n kotisivuilla on tosin palsta tai kohta "ajankohtaista", jossa julkaistaan erilaisia ajankohtaisia tiedotteita ja johon ilmoitus KKO:n suullisista käsittelyistä myös hyvin sopisi.
14. Sen sijaan KKO tiedottaja lähettää suullisista käsittelyistä ilmoituksen "toimituksille." Sitä, mitä tämä termi pitää sisällään, en tarkkaan tiedä, mutta ilmeisesti kyse on sanomalehtien toimituksista sekä radion ja tv-kanavien uutistoimituksista. Mielestäni tämä tapa, jossa KKO kyllä palvelee toimituksia ja toimittajia, mutta sivuuttaa täysin suuren yleisön, ei ole oikea tapa eikä täytä laissa oikeudenkäynnin julkisuudelle asetettavia kohtuullisia vaatimuksia. Yleisölle tulisi tiedottaa KKO:n suullisista käsittelyistä, jotta yleisöllä olisi mahdollisuus tulla seuraamaan käsittelyjä paikan päälle. Olen kannellut tästä ja eräistä muista KKO:n käsittelyissä ilmenevistä julkisuutta koskevista epäkohdista Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ks. blogikirjoitustani 24.10.2008. Asia on edelleen oikeusasiamiehenvirastossa ratkaisematta, minulle ei ole toimitettu KKO:n oikeusasiamiehelle antamaa selitystä kanteluni johdosta, jos sellainen on pyydetty.
15. KKO:n suulliset käsittelyt kiinnostaisivat toimittajien ohella esimerkiksi monia juristeja ja oikeustieteen opiskelijoita. KHO:n suuri istuntosali on todella suuri ja tilava sali, johon mahtunee varmaankin satakunta katsojaa ja kuulijaa. Tilanpuute ei siis voi olla syynä siihen, että KKO ei tiedota suullisista ja julkisista käsittelyistä yleisölle. KKO:n lainkäytön pitää olla avointa ja julkista. Jos valitusasiassa toimitetaan suullinen ja julkinen käsittely, on KKO:n velvollisuutena tiedottaa asiasta, jotta oikeudenkäynnin julkisuus voisi myös käytännössä tosiasiallisesti toteutua.
16. Sanomalehtien ja sähköisten tiedotusvälineiden toimituksilla, joita KKO informoi tulossa olevista suullisista käsittelyistä, ei ole ollut tapana kertoa etukäteen näistä käsittelyistä lukijoilleen, kuuntelijoilleen tai katselijoilleen, vaan ne kertovat vasta jälkikäteen asiasta ja oikeuden ratkaisuista. Oikeudenkäynnin käsittely- ja yleisöjulkisuus KKO:ssa ei pääse toteutumaan.
22 kommenttia:
Onpa kiinnostava kirjoitus blogistilta jälleen.
Median miinakentällä vallitsee uutiskilpailu. Voittajalla on mahdollisimman kova uutinen ensimmäisenä välineessään. Tässä lasketaan tunteja ja minuutteja ja vuorokaudenkin etumatkaa pidetään alan sisällä äärettömän tärkeänä kuten Johanna Korhosen ja Alma-median käräjöinnissä kävi ilmi.
Ei ole yhdentekevää, mille välineelle, kenelle siellä ja missä järjestyksessä viranomainen uutisistaan tiedottaa.
Monista hyvistä syistä (tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus mm.) tulisi viranomaistiedotus ulottaa myös satoihin alalla toimiviin free-lancereihin, jotka kamppailevat uutisista kuukausipalkkaisten kollegojensa kanssa. Olisi kiinnostavaa tietää, millaisia nimiä KKO:n tiedostuslistalla on.
Tiedustelin äsken KKO:n tiedottajalta toimituksia, joille KKO lähettää informaatiota suullisista käsittelyistään. En ole vielä saanut vastausta kysymykseeni.
"Tässä lasketaan tunteja ja minuutteja ja vuorokaudenkin etumatkaa pidetään alan sisällä äärettömän tärkeänä kuten Johanna Korhosen ja Alma-median käräjöinnissä kävi ilmi."
Menee vähän aian ohi, mutta tämä on nyt taas tätä mennyttä aikaa.
Kilpailla nyt minuuteista parin sanan roskauutisilla! Perinteisen median vahvuudet verrattuna internetiin ovat syväanalyysi, asioiden tasapuolinen ja monitahoinen käsittely ja taustoitus. Lisäksi vielä vakaa palkkatyö mahdollistaa ikävät tehtävät eli tylsät lakitekstien ja julkisten papereiden lukemiset ja kaivamiset, jotta yhteenvetoja ja mahdollisesti sitä kautta löytyviä todellisia uutisia voidaan tarjota yleisölle. Siis journalismi josta haluttaisiin jopa maksaa.
Nämä minuuttimiehet ajavat alas paitsi tuottavaa bisnestä myös neljättä valtiomahtia yrittämällä kilpailla nopeudella internetin kanssa. Sisältö onkin sitten kopioituja STT:n sähkeitä ja yritysten lehdistötiedotteita. Mukana on ehkä joku mitäänsanomaton haastattelu.
Tämä tuottaa jatkuvasti huonompaa jälkeä kuin ilmaiset lähteet. Pätee myös juttuihin, jotka on kaapattu pintaraapaisuna netistä, sillä analyysi ja ymmärrys yleensä näistä puuttuvat siinä määrin, että niitä voisi epäillä tahalliseksi vääristelyksi.
Käräjätuomarin menettely on kiistatta ollut moitittavaa. Joskus vain tuntuu, että jos poliisin laiminlyönnit tulisivat esiin, niin sieltä löytyisi räikeämpiä esimerkkejä.
Nykyäänkin tapahtuu, että poliisimies ennen eläköitymistään jättää vastuulleen tulevat tutkinta-asiat täysin hoitamatta viimeiseltä vuodelta. Kukaan kun ei ehdi asiasta saktioimaan, niin miksi hosua. Toisen tyyppistä härskeyttä taas edustaa tapaus, jossa eräässä rikosasiassa heti tutkinnan alkuvaiheessa kaksi asianosaisista menehtyi. Tutkija piirsti heidän peräänsä ristit ja kolmannen asianosaisen perään tekstin: "Odotetaan, että tämäkin kuolee" ja pisti jutun odotukselle.
Varmasti pitäisi tasapuolisemmin vahtia koko prosessia, eikä vain lyödä tuomareita, joiden työtaakka voi alioikeuksissa olla kohtuuton.
KKO:n tiedottaja Juho Vesa lupasi eilen 17.6. puolenpäivän aikoihin, että hän ilmoittaa minulle välittömästi sähköpostitse, mille kaikille "toimituksille" KKO oli tiedottanut 22.6. pidettävästä suullisesta käsittelystä.
Mutta ei vain tuota Juho Vesan lupaamaa viestiä minulle tullut, ja kun sitten tänään 18.6. soitin KKO:n keskukseen, sain tietää, että Vesalla olikin nyt vapaapäivä. J uho pääsi siis tuolla konstilla asiassa pälkähästä, liekö tämä nyt sitten sitä paljon puhuttua hyvää virkamiestapaa... Ei pidetä lupauksia eikä vastata mitään tiedon pyytäjälle!
Otin tänään sitten yhteyttä viestintäpäällikkö Pia Siveen, joka lupasi katsoa, mitä asialle kuuluu. Mutta eipä vastannut Pia Sivekään minulle mitään, ja kun yritin tänään kello 15 tavoittaa häntä, ei mikään hänen KKO:n yhteystiedoissaan mainittu puhelinnumero enää vastannut. - Olivat kai kaikki lähteneet KKO:sta Jussin viettoon hyvissä ajoin ennen virka-ajan päättymistä...
Taitaa olla niin, että KKO:n "viestintäyksikkö" on saanut talon sisältä korkeammalta taholta käskyn, että sille Virolaiselle ei hänen pyytämäänsä tietoa anneta!
Suuri osa virkamiehistä palvelee kansalaisia, koska pelkäävät kansalaisten reaktioita, jos jättävät virkatehtävänsä hoitamatta.
Sama varmasti pätee Siveen ja Vesaan. He ovat varmasti mielessään ajatelleen, että tuon v-mäisempi Virolainen ei enää voi olla. Näin heillä ei siis enää ole riittävää pelkomotiivia hoitaa virkavelvollisuuttaan.
Minkähän sanan anonyymin käyttämän lyhenteen "v-mäisempi" oikein oli tarkoitus pitää sisällään? Sanan "v-mainen" tai "v-maisempi" kyllä ymmärtäisin.
Olisiko sana ollut "viilipyttymäisempi"?
Sain juuri äsken, to 18.6.-09 klo 16.05, KKO;n tiedottajalta Juho Vesalta viestin, joka kuuluu näin:
"Olen poissa toimistosta alkaen 18.06.2009 ja palaan vasta 22.06.2009. Luen s-postiani seuraavan kerran ma 22.6.2009."
Aika yllättävää, että vaikka Juho oli poissa tänään koko päivän, hän on lähettänyt minulle tänään juuri virka-ajan päättyessä viestin -ilmeisesti virkapaikaltaan - jossa hän kertoo olevansa pois virkapaikaltaan koko päivän!
Mitähän siellä KKO:ssa oikein mahtaa tapahtua?
... lienevätko oppineet KKO:ssa käyttämään sähköpostin automaattivastustoimintoa.
Niin, onhan se toki mahdollista.
Mutta kovin hitaasti vain tuo automaattivastaussysteemi tuntuu KKO:ssa toimivan, sillä lähetin tänään klo 12.54 Juho Vesalle seuraavan viestin:
"Eipä ole sitä jo eilen (klo 12 maissa) lupaamanne viestiä vieläkään kuulunut."
Vai olisiko niin, että automaatti ryhtyy töihin tai kytketään päälle vasta virka-ajan päättymisen jälkeen...
Ehkä pyyntöni, joka koski sitä, mille kaikille tiedotusvälineille ja toimituksille Juho Vesa oli lähettänyt tiedon 22.6. pidettävästä KKO:n suullisesta käsittelystä, onkin siirretty käsiteltäväksi KKO:n hallintojaostossa, tai peräti plenumissa...
Lähetin Juho Vesalle linkin tähän blogiin, niin saa heti tuoreeltaan lukea, mitä hänestä on kirjailtu.
Jos tuo tiedon antamisongelma ei ratkea plenumissakaan, niin senhän voi sitten käsitelleä välimiesmenettelyssä...
Eiköhän Juho Vesa ilmeisesti nuorena - en tunne miestä - ja opinhaluisena virkamiehenä ole tiennyt tästä blogista muutenkin ja seurannut sitä jo aiemminkin.
Aika erikoinen tuo KKO:n linja pihdata tietoja suullisista käsittelyistä. Hovioikeuksissahan tiedot ovat julkiset. Esim. Itä-Suomen HO:ssa on kirjaamon tiskillä kansio, josta kuka tahansa voi katsoa viikon suullisten käsittelyjen tiedot. Ja varmaan kirjaamon ystävällinen väki kertoo ne puhelimitsekin, jos joku niitä kaipaa.
Kyseisellä KKO:n listalla ovat ainakin kaikki Oikeustoimittajat ry:n jäsenet. Heissa on sekä medioitten palkkatyöläisiä että freelancereita.
Nyt tultiinkin tärkeään pointtiin.
Ehkä KKO:n kirjaamossakin on "vihko" tai lista KKO:n pitämistä ja tulossa olevista suullisista käsittelyistä. En ole väittänyt, etteikö näin voisi olla.
Mutta eihän tämä tietenkään riitä palvelemaan (suuren) yleisön tiedon tarvetta! Eivät ihmiset juokse joka päivä tai edes kerran viikossa KKO:n kirjaamossa tsekkaamssa, olisiko uusia suullisia käsittelyjä tulossa! Olen varma, etteivät tavalliset ihmiset tee sitä juuri koskaan.
Siksi juuri heitä pitää "palvella" sillä tavalla, että tieto tavoittaa heidät mahdollisimman tehokkaasti. Ja tuo kanava on juuri internet. Siis KKO:n pitäisi julkistaa kotisivuillaan kohdassa "Ajankohtaista" tiedot tulossa olevista suullisista käsittelyistä. Silloin ne, joita asia kiinnostaa, voisivat harkita suullisten käsittelyjen seuraamista paikan päällä.
Nyt ihmiset eivät tiedä suullisista käsittelyistä mitään, sillä vaikka KKO palvelee toimituksia - mikä on tietenkin hyvä asia sinänsä - eivät nuo toimitukset juuri koskaan kerro etukäteen tulossa olevista KKO:n suullisista käsittelyistä.
se v-mäisempi on väärin kirjoitettu. Pitää olla v-maisempi. Joka tulee sanasta virolaismaisempi ( tarkoitus tuntematon ). Nähtävästi KKO:ssa on viestintäpuolella liian vähän väkeä. 3-4-6 henkilöä lisää niin alkanee tapahtua ja hukumme KKO:n tiedotteisiin.
Tietenkin myös hovioikeuksien pitäisi ilmoittaa tulevista suullisista pääkäsittelyistään internet-kotisivuillaan. Ei siis riitä, että hovioikeuden kirjaamon tiskillä on sinikantinen vihko tai kansio, jossa on tiedot suullisista käsittelyistä. Kukaan "normaali" ihminen ei ole tuollaisesta vihosta tai "tiedottamisesta" tiennyt koskaan mitään.
Jokaisella hovioikeudella on kyllä vahvistettu hieno viestintäsuunnitelma, jonka jotkut hovioikeudet ovat panneet oikein nettiinkin, mutta käytännössä hovioikeuksien tiedotus on hyvin alkeellisella tasolla. Käsittelyistä ei tiedota, jutuista ei tiedota eikä ratkaisuista tiedota, eikä oikein mistään muustakaan. Ainoastaan hovioikeuksien hienoista tuomaripäivistä, joissa HO:n presidentti ja KKO:n presidentti puhuvat ja paasaavat, muistetaan tiedottaa.
Esimerkiksi Rovaniemen HO:n kotisivuilla kohdassa "ajankohtaista" ei ole vissiin viiteen vuoteen julkaistu muita tiedotteita kuin "varatuomarin arvonimen myöntäminen." Tästä "outo" lukija voisi päätellä, ettei hovioikeus mitään muuta teekään, kuin jakelee varatuomarin arvonimiä!
On ihme, etteivät hovioikeudet itse lainkaan huomaa, miten onnetonta niiden tiedottaminen on!
Kun katsoo esimerkiksi Norjan ja vaikkapa Viron ylimmän oikeusasteen ja Suomen hovioikeutta vastaavan toisen oikeusasteen tiedottamista jutuista, käsittelyistä ja ratkaisuista, on ero kuin yöllä ja päivällä - sitä yöaikaa eletään nimenomaan Suomen hovioikeuksissa. Myös ja erityisesti Rovaniemellä, jonka ho-piirissä sentään vietetään johonkin aikaan vuodesta yötöntä yötä.
Olen havainnut, että Lapin yliopiston opiskelijoita tutustutetaan Rovaniemen hovioikeuden toimintaan ja nimenomaan pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, kuinka korkealla tasolla tiedotus ja hovioikeuden esittely Rovaniemellä on, ja että se on samalla hovioikeuksien kärkijoukkoa tietotekniikan hyödyntämisessä.....
Turha sitä Rovaniemen hovioikeutta on aina mollata. Onhan siellä Utriaisen kasvattamia tohtoreita laatua parantamassa.
Vähän vieroksun sitä, että kaikki sinänsä julkiset tiedot tulevista istunnoista laitettaisiin nettiin. Johdonmukaisuuden nimissä silloin jokaisen käräjäoikeuden, hovioikeuden tai minkä tahansa oikeuden juttujen pitäisi sieltä löytyä.
Helpottaisihan se, jos haluaa oman kinkeripiirinsä alueelta helposti tietää, onko tuttuja syytteessä. Nimisekaannuksetkin jäisivät suhteellisen vähäisiksi, koska listassa on syytetyn kaikki etunimet.
Voisiko ajatella sellaista kompromissia, että kuka tahansa voisi ilmoittaa kansliaan tai kirjaamoon, että haluaa sähköpostiinsa samat juttulistat, joita lähetetään toimituksille. Silloin kuka tahansa kiinnostunut kansalainen saisi julkiset tiedot, mutta niitä ei varsinaisesti tyrkytettäisi. Uskoakseni tilaajia ei tulisi niin paljon, että se hirmuisesti lisäisi tuomioistuinten työtä, kun meiliosoitteita lisättäisiin tilaajalistaan.
Niinhän se on, että ilmoitustaulut ovat mennyttä maailmaa. Paitsi että isommissa käräjäoikeuksissa on hyvä katsoa taululta, missä salissa mitäkin juttua istutaan.
Siru Polan kommentin johdosta voisin todeta, että varmaankin hovioikeuden oman henkilökunnan samoin kuin hovioikeuspiirin käräjäoikeuksien kannalta hovioikeuden tiedotus on riittävää, koska tuomarit ja esittelijät tietävät muutenkin, mistä on kyse.
Mutta tiedottamisessa onkin kyse yleisön ja tavallisen ihmisen informoinnista, ja se on kyllä hovioikeuksissa - samoin kuin KKO:ssakin -puutteellista.
Edellisen kommenttiini se oikaisu, että kun puhuin Rovaniemen HO:n osalta kohdasta "ajankohtaista", tarkoitin hovioikeuden netissä olevia lehdistötiedotteita. Niissä tiedotetaan nyt ainoastaan varatuomarin arvonimen myöntämispäätöksistä ajalta 28.8.2006 - 11.5.2009. Eikä HO:lla todellakaan ole lehdistölle mitään muuta tiedotettavaa toiminnastaan?
Tuossa kohdassa on lisäksi maininta, jonka mukaan hovioikeus julkaisee laajoissa asioissa lehdistötiedotteen, joka on luettavissa samana päivänä hovioikeuden kotisivulta. Mutta minä en ainakaan ole koskaan nähnyt tällaista lehdistötiedotetta enkä löytänyt sellaista hovioikeuden kotisivun muistakaan osioista. Ja mitä tarkoitetaan ilmaisulla "samana päivänä?"
Hovioikeus kyllä julkaisee kotivisuillaan muutaman jutun selosteen, mutta näiden selosteiden lukumäärä tuntuu laskevan vuosi vuodelta kuin lehmän häntä. Kun "parhaina" aikoina Roin HO julkaisi näitä selosteita 10-15 jutussa, julkaistiin vuonna 2008 enää kuuden (6 ) jutun seloste! Kuitenkin hovioikeus antanee vuosittain monta sataa tuomiota ja päätöstä.
Onko kiinnostavia juttuja hovioikeudessa todella vuosittain vain 6-10? Muista jutuista ja tuomioista ihmisten ei hovioikeuden mielestä varmaan tarvitse tietää mitään!
Ja nuo julkaistut tapauksetkin koskevat aika mitättömän tuntuisia kysymyksiä, yleensä avustajan palkkiota ja sen sellaisia tappauksia.
Juttujen diaaritiedothan ovat selvän pääsäännön mukaan julkisia.
Ja mitä taas tuomioihin ja päätöksiin tulee, niin en tarkoita sitä, että ne olisi pantava nettiin sellaisenaan, vaan tarkoitan ratkaisuselosteita eli sellaisia lyhennettyjä versioita tuomioista ja päätöksistä, joita KKO:kin julkaisee kotisivuillaan ja finlexissä.
Suomeen ei ole vieläkään saatu asianmukaista tietokantaa eikä julkaisua hovioikeuksien vuosittain antamista ratkaisuista. Ruotsissa hovioikeuksien ratkaisuja on julkaistu paksuina kirjoja vuosittain jo 1960-luvulta lähtien. Muistan, miten professori Tauno Ellilä puhui 60-luvulla, että myös Suomessa olisi ryhdyttävä julkaisemaan hovioikeuksien ratkaisuja. Mutta mitään ei ole oikeastaan tässä(kään) suhteessa tapahtunut.
En pidä missään nimessä riittävänä, että hovioikeudet julkaisevat kotisivuillaan ja finlexissä vuosittain vain muutaman hassun ratkaisun, jotka ne itse valitsevat julkaistaviksi.
Hovioikeuksien juttujen laajempi julkaiseminen saisi vain oikeudellista hämmennystä aikaan. Niissä taotaan paljon niin omituisia ratkaisuja, että niiden perusteella ei voi oppia tuntemaan "materiaalisen oikeuden sisältöä." Muistan blogistin kirjoituksessaan 10-20 vuotta sitten esittäneen, kuinka 40 %:ssa KKO:n ratkaisemissa tapauksissa käsiteltäväksi ottamisen perusteena oli ainoastaan korjata HO:n lain vastaista päätöstä.
Tietysti laajempi julkaiseminen pakottaisi HO:t nykyistä valppaampaan itsekritiikkiin. Mutta tiedottamisen pitää huolehtia asiallisesta yhteiskunnallisesta tiedon tarpeesta - sosiaalipornon levittämiseen riittää virkasalaisuuksia lehdistölle vuotavat poliisimiehet, joita voi kutsua lehdistön omiksi vasikoiksi. Mielestäni poliisilta pitää poistaa valtakunnallinen rikosasiainrekisteri. Sellaista ei ole Ruotsissa - Suomessa taasen poliisi ei oppinut käyttämään sitä vastuullisesti.
Esimerkkinä viimeisestä: idän suunnalla LP:n ylikomisario käytti poliisin rekisteriä yksittäistapauksessa törkeästi väärin. Hänen esimiehenään toimivat liikennepoliisiylitarkastaja ei tietääkseni laillisuusvalvontaa koskevien periaatteiden mukaan huolehtinut, että ylikomisarion muukin rekisterinkäytön asianmukaisuus tarkastetaan.
Lähetä kommentti