Tiananmenin aukion verilöylyn uhreja 4.6.1989
1. Tänään tuli kuluneeksi tasan 20 vuotta Pekingin Taivaallisen aukion eli Tiananmenin opiskelijamielenosoitukset lopullisesti päättäneestä Kiinan kansanarmeijan ja poliisin toimeenpanemasta julmasta ja epäinhimillisestä teurastuksesta ja verilöylystä, jossa virallisten lukujen mukaan surmattiin vähän yli 300, mutta monien muiden lähteiden mukaan ehkä lähes 3 000 aukiolle ja sen lähiympäristöön kokoontunutta mielenosoittajaa ja paikalle sattuneita katsojia. Kesäkuun kolmannen päivän iltauutisissa kerrottiin - Kiinan pääministerinä oli tuolloin Li Peng - että Kiinan kansanarmeijalle oli annettu vapaat kädet ja täysi valta ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin mielenosoituksen kukistamiseksi. Aamuyön tunteina aukioille ajoivat tankit ja kentälle ryntäsi 5 000 Kalashnikov-kivääreillä ja raskailla puupampuilla - pamppuihin oli isketty nauloja ja rautapiikkejä tehostamaan lyöntivoimaa - sotilasta, joista suurin osa oli komennettu tehtäväänsä Kiinan maaseudulta.
2. Suomen TV1:n ulkolinjaohjelmassa esitettiin eilen illalla 40 minuutin pituinen saksalainen dokumentti (Tiananmen - 20 Jahre nach dem Massaker), jossa mielenosoittajien surmaamisesta näytettiin useita kohtia. Tiananmenin aukiota luonnehdittiin ohjelmassa toivon ja häpeän, voiman ja voimaattomuuden paikaksi. Sotilaat avasivat yllättäen tulen päin kansanjoukkoja ja tankit jyräsivät alleen osan mielenosoittajista ja heidän polkupyöristään. Vielä elossa olleet yrittivät sotilaiden tulituksessa raahata loukkaantuneita ja kuolleita tovereitaan sairaaloihin. Sotilaat eivät hevin päästäneet sairaaloista hälytettyjä lääkäreitä auttamaan uhreja. Kaaos ja verenvuodatus oli hirmuista katseltavaa. Vankeudessa olleet ja sen jälkeen ulkomaille karkotetut toisinajattelijat eivät pääse enää koskaan käymään kotimaassaan.
3. Poliittisia ja kansalaisvapauksia vaatineiden mielenosoittajien polttamia panssareita ja ajoneuvoja jätettiin useiksi päiviksi kaduille ja niiden kuvia näytettiin päiväkausia televisiossa todistukseksi siitä, mitä kauheuksia mielenosoittajat olivat saaneet aikaan. Osa mielenosoitukseen osallistuneista pakeni ulkomaille tai piileskeli kotimaassaan, mutta osa katsoi parhaaksi ratkaisuksi antautua ja marssia suoraan poliisiasemille, koska heidät olisi kuitenkin etsinkuulutettu ja etsitty vuosikausia. Noin 30 ihmistä on Kiinassa edelleen vangittuna vuoden 1989 tapahtumien vuoksi.
4. Vuosipäivän takia Kiinan viranomaiset ovat lisänneet poliisi- ja sotilasvalvontaa Tiananmenin aukiolla ja sen läheisyydessä. Joka aamu viranomaiset järjestävät voimansa osoitukseksi aukiolla näyttävän lippuparaatin, jota turistit saavat seurata tiukan poliisivartion takaa noin parinsadan etäisyydeltä. Hyvissä ajoin ennen vuosipäivää viranomaiset sulkivat pääsyn moniin internetin suosittuihin palveluihin, kuten esimerkiksi Twitteriin. Toisinajattelijoiden valvontaa on edelleen tiukennettu. Kiinan johto eli yksipuoluejärjestelmän pomomiehet eivät ole vieläkään osoittaneet elettäkään Tiananmenin tapahtumien ja verilöylyn selvittämiseksi.
5. Yhdysvaltojen ulkoministeri Hilary Clinton jyrähti tänään Tiananmenin verilöylyn takia ja vaati Kiinan poliittista johtoa vihdoin selvittämään Tiananmenin tapahtumat ja julkistamaan verilöylyssä surmansa saaneiden uhrien nimet. Sen sijaan Suomen valtionjohto on ollut vuosipäivänä täysin hiljaa Tiananmenista. Tämä on sangen ymmärrettävä, sillä suomalaiset poliittiset päättäjäthän ovat olleet Kiinan kammottavan ihmisoikeustilanteen innokkaimpia kannattajia tai ainakin ymmärtäjiä. He eivät ole presidentti Mauno Koivisto alkaen puuttuneet Kiinassa vieraillessaan tai muulloinkaan kertaakaan arvostelevassa mielessä kiinalaisviranomaisten hirmutekoihin, joilla on Kiinan poliittisen johdon hyväksyntä ja mandaatti.
6. Mitähän he miettivät nyt Tiananmmenin verilöylyn vuosipäivänä nämä Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja KHO:n presidentti Pekka Hallberg, Ahtisaaren pitkäaikainen matkakumppani Kiinan reissuilla. Pääministeri Matti Vanhasesta on tullut peräti innokas Kiinan kävijä - jo neljä reissua pääministerinä Kiinaan. Viime reissullaan tänä keväänä Vanhanen äityi julkisesti kehumaan kiinalaisen järjestelmän tehokkuutta, mitä Heidi Hautala aiheellisesti hieman irvaili eduskunnan kyselytunnilla. Olen kertonut eri yhteyksissä Ahtisaaren aloitteesta 1990-luvulla syntyneestä oikeudellisesta yhteistyösopimuksesta Suomen hallituksen ja Kiinan oikeusministeriön ja hallituksen välillä. Ks. esimerkiksi kirjaani Korkein oikeus kriisissä (1997) s. 154-156 ja blogiani 14.5.-09 "Oikeusvaltiota remontoimassa." Tuo sopimus on todellisuudessa vain kulissi- tai lumesopimus, ja samaa luonnehdinta sopii myös tuohon "oikeudelliseen yhteistyöhön" yleensäkin. Käytännössä se tuottaa vain korkeita A4- paperipinoja tai -mappeja ja korkeiden tuomareiden, syyttäjien ja oikeusviranomaisten matkoja ja tyhjänpäiväisiä seminaareja maiden välillä. Julkisuuteen Suomen ja Kiinan välisestä oikeusyhteistyöstä ei ole kerrottu koskaan mitään, mitä oikeusministerissä istuu parikin virkamiestä, jotka puuhailevat päätöinään asian parissa.
7. Muistan, miten muissa pohjoismaissa herätti hämmästystä, kun muiden länsimaiden paitsi Suomen poliittisessa johdossa tuomitun Tiananmenin verilöylyn jälkeen ensimmäisenä länsimaisena poliitikkona Pekingiin matkusti jo muutaman kuukauden kuluttua verilöylystä Suomen silloinen ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen, tietenkin Suomen hallituksen aloitteesta ja presidentti Mauno Koiviston käskystä. Yhtä irvokkaalta tuntuu tapa, jolla Ahtisaaren ja Pekka Hallbergin aloitteesta myös suomalainen tuomari- ja syyttäjäkunta on valjastettu edistämään suomalaisyritysten vientiä Kiinaan samoin kuin se, miten mainittua lumesopimusta markkinoidaan Suomessa muka ihmisoikeuksien kehittämisyritykseksi Kiinassa. Kiinalaisviranomaiset tietenkin katsovat sopimuksen osaltaan merkitsevän sitä, että Suomen virallinen johto ja suomalainen lakimieskunta hyväksyyy Kiinan nykyisen ihmisoikeustilanteen.
8. Tiananmen oli ennen 4.6.1989 toivon paikka, nyt se on häpeän ja voimattomuuden paikka. Tiananmen ja Kiinan ihmisoikeustilanteen hiljainen hyväksyminen on häpeän paikka myös Suomen johtaville tuomareille, syyttäjille ja oikeushallintoviranomaisille, jotka toisaalta maalailevat juhlapuheissaan kauniita näkymiä - suorastaan pilvilinnoja - kotoisen oikeusvaltion rakentamisessa ja kehittämisessä, mutta toisaalta ummistavat täydellisesti silmänsä Kiinan kammottavalta ihmisoikeustilanteelta.
9. Kas, kun Ahtisaari, Halonen, Vanhanen ja Pekka Hallberg eivät saaneet Pekingistä kutsua osallistua kiinalaisjohdon varmaankin omassa piirissään pitämiin juhlallisuuksiin Tiananmenin mielenosoituksen kukistamisen muistopäivän kunniaksi. Ainakin Matti Vanhanen olisi varmaankin Sirkan kanssa lähtenyt ilomielen matkaan, jos kutsu olisi tullut.
10. Suomessa on tänään virallinen liputuspäivä, sillä nyt vietetään Puolustusvoimien lippujuhlan päivää. Päivää on vietetty vuodesta 1942 lähtien aina kesäkuun neljäntenä, Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä. Itse muistan tänään myös Tiananmenin tapahtumia 4.6.1989 ja lasken mielessäni lipun puolitankoon verilöylyssä kuolleiden, vammautuneiden, vangittujen ja karkotettujen ihmisten muiston kunnioittamiseksi.
P.S. 1
Kesäkuun neljäntenä järjestettiin aiemmin eli ainakin 1950- ja -60 -luvuilla Helsingin Olympiastadionilla kansainväliset yleisurheilukilpailut eli niin sanotut Marskin Kisat. Niitä tuli joskus käytyä seuraamassa.
P.S. 2
Suomalaisen filmiväen hanke Mannerheim-elokuvan tekemisestä tai edes filmauksen aloittamisesta on yhä vain kesken. Elokuvaa on kuitenkin mainostettu jatkuvalla syötöllä mediassa. Tilanne muistuttaa savolaista projektia, joka on aloittamista vaille valmis. Elokuvan pääosan esittäjäksi valittiin jo pari vuotta sitten näyttelijä Mikko Nousiainen. Hänen kuviaan Marsalkka Mannerheimin asussa on nähty muutaman vuoden ajan. Jos elokuvan aloittaminen ja tekeminen "etenee" jatkossakin nyt nähdyssä aikataulussa eli sangen verkkaisesti ja filmausten aloittamiseenkin päästään vasta joskus vuoden parin päästä, saattaa käydä niin, että Mikko Nousiainen kelpaa esittämään filmissä enää vain hyvin vanhaa Mannerheimia.
P.S. 3
Tänään julkistettiin I-S:n kysely, jossa lukijat saivat äänestää ihailluinta suomalaista naista ja miestä. Naisista ykköseksi tuli - kuinkas muuten - Tarja Halonen. Miehissä Sauli Niinistö sai luovuttaa ykköspaikkansa Martti Ahtisaarelle. - Minun "listassani" Ahtisaarella ei ole asiaa kärkipäähän - arvatkaapa miksi? Miesten osalta asettaisin kolmen kärkeen seuraavat: 1) Simo Pietiläinen, 2) Paavo Salonen ja 3) Alexander Stubb.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti