1162. Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen herättämiä mietteitä

 

Olen päättänyt elevyttää tämän pari vuotta lähes pysähdyksissä olleen alkiuperäisen blogini, jonka pitämisen aloitin elokuussa 2008. Käsittelen blogissa lähinnä poitiikkaa, Suomen kv. asemaa sekä maan ulkoista ja sisäistä turvallisuutta, hallintoa jne. Juridusten kysymysten käsittelyä jatkan edelleen  Rule of law -blogissa.

Tämä blogikirjoitus käsittelee presidentti Niinistön eilen 1.1. 2023  pitämän uudenvuodenpuheen eräitä kohtia. Kokonaisuutena presidentin puhe oli oikein hyvä ja kenties parhaita hänen uudenvuodenpuheistaan. Tässä muutama hajahuomio puheesta:

1. Tasavallan presidentti Saui Niinistön perinteinen uudenvuodenpuhe esitettiin tänään kello 12 TV 1:ssä. Puhe käsitteli lähinnä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan sekä Suomen ulkoista ja sisäistä turvallisuutta. 

2. Niinistö vertaisi Putinia Staliniin, joka kuvitteli puna-armeijan marssivan 1939 Helsinkiin kolmessa viikossa. Suunilleen yhtä nopeasti Putin uskoi  Ukrainan luhistuvan venäläisten hyökkkäyksen edessä. Näin ei käynyt, vaan sota Ukrainassa jatkuu edelleen ja tulee kestämään ilmeisesti vielä kauan. Oli täysin odotettua ja paikallaan, että Niinistö lupasi tuen Ukrainalle jatkuvan.

3. Niinistö puhui Venäjästä katkeruudella, eikä mikään ihme, sillä pettihän Putin kaikki Europan maat ja johtajat perin pohjin jo Krimin valtauksen yhetydesä 2014. Petettyjen joukossa seisoo myös Suomen presidentti Sauli Niinistö, joka tapasi Putinin presidenttikaudellaan Suomessa tai Venäjällä kymmenen kertaa ja lisäksi joissakin kansainvälisissä konferensseissa yms. tilaisuuksissa muualla.

4. Edes Krimin valloitus ja sen liittäminen Venäjään ei avannut Sauli Niinistön silmiä, vaan hän tapasi Putinia vuoden 2014 jälkeen muutaman kerran. Kenties räikeintä tässä suhteessa oli Putinin kutsuminen Suomeen vuonna 2017, jolloin Suomen itsenäistymisestä oli kulunut 100 vuotta. Presidentti Niinistö ja maan hallitus kohteli Krimin valloittanutta Putinia kuin konsanaan "piispaa pappilassa"ja suurena Suomen ystävänä! Kammottavaa oli myös Sauli Niinistön aloitteesta Donald Trumpin ja Putinin ns. huipputapaamisen järjestäminen Helsingissä vuonna 2019; se oli täysin turha tapaaminen, josta pisteet keräsi yksinomaan Putin.

5. Sauli Niinistön katkeruuden Putinin kohtaan ymmärtää, sillä kusettihan Putin Saulia puheillaan ja tapaamisillaan 10 vuotta putkeen. Putinin ja Venäjän pelossa Niinistö ei halunnut Suomen liittyvän Natoon, vaan hän piti Nato-optiota vielä tammikuussa 2022 riittävänä asiana. Vasta kun kansa ilmaisi välittömästi Venäjän hyöykkäyksen kevättalvella 2022 jälkeen selkeästi halunsa maan liittymisestä Natoon, presidentti, pääministeri Sanna Marin ja maan hallitus rohkenivat vihdoin kääntää kelkkansa.

6. Jonkinlaisena lieventävänä asianhaarana voidaan pitää sitä, että Putinin kusetuksen kohteeksi joutuivat myös Saksan Merkel, Ranskan Macron ja monet muutkin länsimaiden johtajat. Poikkeuksena Viro, Latvia ja Liettua, jotka ovat koko ajan pitäneet Putinin johtamaa Venäjää vaarallisena ja todellisena uhkana rajanaapureidensa ja koko Euroopan turvallisuudelle.

7. Nyt Sauli Niinistö saa odotella toimettomana, milloin Turkki ja Unkari suostuvat ratifiomaan Suomen Nato-hakemuksen - jos ylipäätään suostuvat. Turkin presidentti Erdogan ja Unkarin pääministeri Orban toimivat näin tietenkin Putinin  määräyksestä. Pari kolme kuukautta sitten presidentti Niinistö väläytti mahdollisuutta, että istuva eduskunta päättäisi jo ennen huhtikuun vaaleja hyväksyä lopullisesti halllituksen esityksen Natoon liittymisestä. Puhemies Matti Vanhanen torjui kuitenkin Niinistön  ehdotuksen toteamalla, ettei eduskunta säädä lakeja "pöytälatikkoon"; tästä pisteet Vanhaselle.

8. Niinistö palasi eilisessä puheessaan uudelleen sanottuun mahdollisuuteen, vaikka totesi samalla, että asia on "tietysti eduskunnan  käsissä". Mikä hoppu Niinistöllä on asiassa, sillä vielä  noin vuosi sitten  hän ei pitänyt edes Nato-hakemusta ajankohtaisena asiana. Toki tilanne on Venäjän hyökkäyssodan aloittamisen takia muuttunut  radikaalisesesti, mutta vaikka sota Ukrainassa jatkuisi, kuten näyttää, ties kuinka pitkään, Suomen turvallisuus ei ole sen takia välittömästi uhattuna, vaikka emme olisi Naton täysjäseniä.

9. Asian ydin on siinä, että Niinistön kannalta olisi todella ikävää, jos Suomen Natoon liittyminen olisi vielä kesken hänen toimikautensa päättyssä 1.4.2024. Mutta niin kuin Niinistö eilen totesi, Suomi kantaa myös Natoon liittymisen jälkeen itse päävastuun alueensa puolustamisesta. Suomi on jatkanut koko ajan Puolustusvoimien vahvistamista, ja viime vuonna asehankintoihin eri maista käytettiin ilmeisesti lähes miljardi euroa. 

10. Suomi on Britannian johtaman JEF-liittoutuman (Joint Expeditionary Force) jäsen yhdessä Alankomaiden, Yhdistyneen kuningaskunnan, Viron, Latvian, Liettuan, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa. Nämä maat ovat sitoutuneet kehittämään maiden sotilaallisia valmiuksia yhteisillä harjoituksilla ja tarvittaesa toimimaan yhdessä kriisitilanteissa. Suomi osallistuu jatkuvasti yhteisiin sotaharjoutuksiin myös Nato-maiden kanssa jne. Presidentti Sauli Niinistö osallistui 19.12.2022 Latvian Riiassa pidettyyn JEF-maiden päämieskokoukseen.

11. Sauli Niinistö käsitteli puheessaan lyhyesti myös Suomen sisäistä turvallisuutta. Hän varoitteli tässä suhteessa täysin perustellusti liiallisesta suvaitsevaisuudesta, sillä "siinäkin piilee sudenkuoppia". " Paha kun on taitava löytämään sen kaikkein löysimmän", presidentti lausui.  Niinistön mukaan Pohjoismaissa "suunta kulkee nyt kohti yleisen järjestyksen ja yksilöiden turvallisuuden vahvistamista". Selvä viittaus Suomessakin ilmenneen lisääntyvän katu- ja jengiväkivallan kitkemiseen. Hyvä!

1161. Kun pääministeri biletti, jatkoja Kesärannassa järjesti ja boomer-tarinaa päivitti

 

1. Pääministeri Sanna Marinin virka-asunnollaan Kesärannassa viime kesänä ja alkusyksystä tapahtuneet bileet ravintolaistumisten jälkeen ovat herättäneet laajaa huomiota ja kritiikkiä.

2. Pääministeri julisti pari kuukautta sitten, että korona on Suomessa kohta voitettu asia ja että yhteiskunnan on syytä avautua, mikä tarkoittaa rajoitteiden purkamista. Kun koronatartunnat ovat nyt jälleen alkaneet lisääntyä, on sanottu, että rajoiteita ei olisi saanut purkaa niin kovalla vauhdilla kuin mitä tapahtui.

3. Pääministeri näytti itse mallia, mitä vapautuminen voisi käytännössä tarkoittaa. Hänet nähtiin istummassa iltaa esimerkiksi Ravintola Siltasessa Helsingin Kalliossa. Pääministerin pöytäseurue koostui musiikkialan edustajia; musiikialla tarkoitetaan tässä yhteydessä ns. kevyttä musiikkia tai viihdemusiikkia, ja sen edustajilla lähinnä laulutähtiä.

4. Kesärannassa on kokoonnuttu ja kestitetty vieraita myös hieman virallisemmissa merkeissä. Sunnuntaina lokakuun 10. päivänä, joka sattuu olemaan kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven syntymäpäivä,  pääministeri nimittäin järjesti Kesärannassa suurta huomiota ja porua aiheuttaneen tapaamisen kevyenmusiikin edustajien kanssa. Tilaisuudessa nähtiin esimerkiksi sellaisia tähtiä kuin Pete Parkkonen, Anna Abreau,  Benjaminen Peltonen, Sanni jne. 

5. Paikalle oli kutsuttu myös kulttuuriministeri  Antti Kurvinen (kesk), joka esiintyi tilaisuudessa otetuissa valokuvissa tummassa puvussa mutta ilman solmiota; muiden vieraiden asu oli vapaampaa. Itseoikeutettuna saapuvilla oli myös Sanna Marinin pitkäaikainen ystävä, SDP:n tamperelainen kansanedustaja Ilmari Nurminen (30). Nurmisen paikallaoloa selitettiin sillä, että hän on "eduskunnan musiikkiverkoston vetäjä",;useimmat kansanedustajat eivät tosin olleet kuulleet tällaisesta verkostosta tai kerhosta mitään. Tilaisuudessa oli määrä keskustella taide-elämän vaikeasta tilanteesta koronaepidemian takia. Jälkeenpäin on kerottu, että keskustelujen anti oli jäänyt vähäiseksi.

6. Kahta päivää myöhemmin ministeri Antti Kurvinen aiheutti pääministerille todellisen pommin kertoesssaan julkisuudessa, mitä hallitus oli päättänyt tieteen, taiteen ja kulttuurialan määrärahojen leikkauksista. Sanna Marin haukkui kiivaassa lausunnossaan ministeri Kurvisen maanrakoon, koska tämä ei olisi saanut mennä kertomaan julkisuuteen vielä keskeneräisestä asiasta. Kurvinen puolustautui terhakkaasti, mutta  pääministerin tahdon mukaisesti myös keskustan oli taivuttava "keskeneräisen asiaan" uudelleen tarkasteluun. Sen seurauksena hallitus ilmotti 15.10. päättäneensä ko. leikkausten peruuttamisesta ja siitä, että Veikkaustuottojen alenema korvataan taide-, tiede-, kulttuuri- ja urheilujärjestöille vuonna 2021 sataprosenttisesti. Tarvittavat varat, 70 miljoonaa euroa, otetaan avoimelta momentilta,  josta hallituspuoleet esimerkiksi jakavat ns. joulurahaa lähinnä omille järjestöilleen ja kannattajakunnalleen.

7. Mutta palatkaamme takaisin teemaan  eli pääministerin Kesärantabileisiin. Seiska-lehti kertoi 21.10, että 10.10. Kesärannassa pidetty tilaisuus oli jatkunut Kesärannan saunassa, jonne osa vieraista jäi jatkamaan illanviettoa. Saunakutsu oli tosin esitetty ainoastaan osalle vieraita - Antti Kurvinen ei saunomiseen osallistunut - eivätkä loput vieraista edes tienneet saunajatkoista mitään.

8. Seiskan mukaan mainittu saunominen olisi itse asiassa ollut vain jäävuoren huippu, sillä lehden tietojen mukaan Kesärannassa on pidetty "villejä bileitä" ja hauskaaa mm. saunomisen merkeissä jo kesästä lähtien. Ravintolasta on lähdetty porukalla pääminsterin virka-autolla Kesärantaan eikä vieraiden nimilistoja ole tiettävästi tarvinnut virkatalon portilla esittää. Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Kurvinen, hän ei ole sukua ministeri Antti Kurviselle, on selittänyt, että turvajärjestelyt ovat kyllä olleet kunnossa.  - Niin, mitäpä muutakaan turvallisuuspäällikkö olisi voinut tilaisuuden jälkeen kertoa.

9. On selvää, että mediassa ja somessa nousi näistä tiedoista "hirmuinen meteli", jossa pääministeri ja siinä sivussa myös hänen adjutanttinsa Ilmari Nurminen saivat sapiskaa. Vanhemmat ihmiset ovat olleet erityisen näreissään "hurjasta menosta". Marin itse kuittasi Kesärannan jatkobilesitä nousseen kohun sanomalla, että vapaa-ajan vietto on hänen yksityiselämänsä piiriin kuuluva asia.

10. Pääministeri Sanna Marin oli viime torstaina ja perjantaina EU-maiden valtiojohtajien kokouksessa Brysselissä. Heti kotimahan palattuaan pääministeri julkaisi Instagramissa päivityksen, jossa boomereita neuvotaan näin: "Hei boom-boom-boomeri, jäitä hatuun, ota coolimmin". Yllä olevassa kuvssa Marin on Ilmari Nurmisen kanssa ja kuvaan liitetty säe on laulaja Benjamin Peltosen kappaleesta Boomeri.

11. Boomer-sana viittaa Yhdysvalloissa ns. baby boomer -sukupolveen eli vuosina 1946-1964 syntyneisiin ikäluokkiin. Suomessa puhutaan vastaaavasti sotien jälkeisistä suurista ikäluokista; jotkut näkevät käsitteen tarkoittavan ns. kalkkiksia.

12. Tästäkös vasta riemu ja kauhistus repesi! Jotkut oppositiopuolueiden kansanedustajat ovat katsoneet pääministerin halunneen pilkata sodoanjälkeisiä sukupolvia, vaikka nämä ovat tehneet pitkän päivätyön suomalaisen yhteiskunnan eteen. Jotkut toiset taas ovat nähneet pääministerin boomer-postauksen omien äänestäjien pilkkaamisena huomauttaen, että SDP:n jäsenten keski-ikä on 70 vuotta eli he kuuluvat samaan ikäluokkaan amerikkalaisten baby boomerien kanssa. Toisaalta esimerkiksi monet hallituspuolueiden kansanedustajat ovat puolustaneet pääministeriä ja pitäneet hänen jakamaansa Instagram-päivitystä lähinnä vain  huumorina.

13. Eilen sunnuntaina  päministerin haastattelutunnilla Sanna Marin odotetusti kiisti, että hänen tarkoituksena olisi ollut pilkata iäkkäiä demariäänestäjiä tai -jäseniä taikka yleensä vanhempia ikäpolvia. Päinvastoin hän ilmoitti kunnioittavansa suuresti työtä, jotka nämä ovat tehneet suomalaisen yhteiskunnan eteen. Marinin mukaan päivityksessä oli kyse vain hänen vastineestaan kuluneen viikon aikana hänen vapaa-aikansa vietosta virinneeseen keskusteluun. Marin sanoi saaneensa myös paljon kannustusta vanhempien ikäpolvien edustajilta.

14. Näin tietenkin on, kuten pääministeri sanoo. Hänen on kokenut itseensä kohdistuneen arvostelun vapaa-ajan vietostaan epäoikeudenmukaiseksi. Toisaalta pääministerin voisi toki olla varovaisempi, mitä tulee julkiseen bilettämiseen ja ravintola- tai muusikkotuttujen kuskaamiseen virka-autolla jatkoille Kesärantaan. Pääministerillä ei ole samanlaista yksityisyyttä kuin tavallisilla kansalaisilla.

15. Nyt jäämme odottamaan seuraavaa kohua ja mitä siitä seuraa! Pääministeri katsonee, että ei ole niin kovin suurta väliä, käsitelläänkö hänen toimiaan ja tempauksiaan julkisuudessa myönteisessä vain kielteisessä valossa. Pääasiassa on, että hänestä puhutaan ja hän on koko ajan julkisuudessa.

16. Boomer-biisin ja Sanna Marinin bilettämistapauksen innoittamana olen kyhännyt oman tunnettua iskelmää "Kuubalainen serenadi" mukailevan version,  siis laulusta, jossa "tulimme kapakasta kai hiukkasen horjuen". Näin sen sanat menevät:

Me tulimme Siltasesta                                                                                                                                    kai hiukkasen horjuen.                                                                                                                                 

Oli muutamia juotu                                                                                                                                        ja fiilis oli kummallinen.

Joku ehdotti sattumalta                                                                                                                                   se oli kai Nurminen.

Että Kesärannan jatkot                                                                                                                                   oikein kiva juttu on. 

Me kaikki lautehille                                                                                                                                    siinä sitten könytiin                                                                                                                                    

Ja Benjaminin boomeria                                                                                                                                 me yhdessä hoilattiin

Joku ehdotti pilan päiten                                                                                                                                se oli kai Peltonen

Että päivitys Instaan olis                                                                                                                               pirun cooli tempaus myös                                                                                                                                     

                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                              

 

 

1160. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyys pysyy KHO:n päätöksellä (KHO 2021:140)

Ylioppilaskunnan pakkojäsenyys on herättänyt viime aikina polemiikkia ja siitä on haluttu päästä eroon. Toistaiseksi tuloksetta. Nyt asia on viety ensimmäistä kertaa Suomen ylimmän hallintotuomioistuimen eli korkeimman hallinto-oikeduen (KHO) tutkittavaksi. Se antoi päätöksensä eilen 6.10. Selostan sitä tässä kirjoituksessa ja lisään sitten muutaman oman kommentin.

1. Turun yliopistossa opiskeleva A pyysi 28.10.2018, että hänelle myönnetään ero Turun yliopiston ylioppilakunnasta ilman, että hän menettää opiskeluoikeutensa yliopistossa. A vaati myös  jäsenmaksun palauttamista tietltäajalta. A:n mukaan yliopistolaissa säädetty pakkojäsenyys ylioppilaskunnassa on il 1meisesti ristiriidassa perustuslain kanssa.

2. Turun ylioppilaskunnan hallitus hylkäsi 15.11.2018 A:n pyynnön, samoin 29.11.2018 A:n päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen.

3. A valitti valitti oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen.

4. Hallinto-oikeus tutki A:n esittämät vaatimukset hallintoriita-asiana ja hylkäsi 3.11.2020 antamallaan päätöksellö hakemuksen. - Asian käsittely hallinto-oikeudessa kesti siis noin kaksi vuotta.

5. Korkein hallinto-oikeus (KHO), jonne A valitti hallinto-oikeuden päätöksestä, totesi Finlexissä julkaistavan eli ennakkopäätökseksi tarkoitetun ratkaisunsa (KHO 2021:140) aluksi, että asiassa oli kyse siitä, oliko ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä koskeva yliopistolain 46 §:n säännös jätettävä soveltamatta sen vuoksi, että sen soveltaminen olisi perustuslain 106 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvatun yhdistymisvapauden kanssa tilanteessa, jossa muutoksenhakija on ilmoittanut haluavansa erota ylioppilaskunnasta ja vaatinut jäsenmaksun ylioppilaskuntaosuuden palauttamista. - Tässä selostetaan KHO:n ratkaisuselosteen yhteenvedon sisältöä.

6. KHO kiinnitti huomiota siihen, että perustuslain esitöiden mukaan sen 106 §:ssä ilmaistun ilmeisyysvaatimuksen oli katsottu edellyttävän, että ristiriita lain ja perustuslain välillä on selvä ja riidaton. Lain soveltamisen ja perustuslain ristiriitaa ei esitöiden mukaan voida pitää ilmeisenä, jos perustuslakivaliokunta on ottanut siihen kantaa lain säätämisvaiheessa ja katsonut, ettei ristiriitaa ole olemassa. KHO totesi, että myös myöhemmillä tulkinnoilla voi kuitenkin olla merkitystä arvioitaessa perustuslakivaliokunnan lainsäädäntövaiheessa esittämän nimenomaisen kannanoton painoarvoa.

7. KHO totesi edelleen, että perustuslakivaliokunta oli lausunnossaan PeVL 11/2009 vp katsonut, ettei ylioppilaskunnan pakkojäsenyys ollut perustuslain 13 §:n 2 momentin vastainen. KHO:n mukaan valiokunnan käytännössä oli mainitun lausunnon jälkeen esitetty muita lakeja arvioitaessa kannanottoja, joiden perusteella valiokunnan suhtautumista myös ylioppilaskunnan pakkojäsenyyteen yhdistymisvapauden rajoituksena voitiin nyttemmin pitää ainakin jossain määrin kriittisempänä. KHO:n mukaan niissä ei kuitenkaan ollut suoraan arvioitu ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä koskevan  sääntelyn perustuslainmukaisuutta eikä niistä ollut johdettavissa tältä osin valiokunnan kannan muutosta.

8. Perustuslakivaliokunnan myöhemmissä lausunnoissa oli sen sijaan edelleen tuotu esiin, että aiemmassa lausuntokäytännössä ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden oli katsottu olevan, ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnista poiketen, hyväksyttävissä etenkin sen vuoksi, että ylioppilaskuntaa oli vanhastaan pidettävä osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa. Pelkästään ylioppilaskunnan tehtävissä tapahtuneet lainsäädännölliset muutokset eivät antaneet aihetta katsoa, että ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä koskevan sääntelyn soveltamista tuli pitää selvästi ja riidattomasti negatiivisen yhdistymisvapauden vastaisena. Yliopiston opiskelijoiden erilaiselle kohtelulle ammattikorkeakoulujen opiskelijoihin verrattuna oli puolestaan katsottava olevan yliopistojen perustuslaissa turvattuun itsehallintoon palautuvia hyväksyttäviä perusteita.

9. Johtopäätöksenään KHO päätyi katsomaan, että yliopistolain 46 §:n soveltaminen ei käsillä olevassa tilanteessa ollut perustuslain 106 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.

10. KHO hylkäsi A:n valituksen. Lainkohdat: Yliopistolaki 46 §, Suomen pprustuslaki 6 § 1 ja 2 momentti, 13 § 2 ja 3 momentti, 106 ja 123 § 1 momentti. Muina oikeusohjeina PeVL 11/2009 vp, PeVL 24/2014 vp ja PeVL 33/2018 vp.

11. KHO:n kokoonpanoon kuuluivat jäsenet Suviranta, Helander, Lavapuro, Wirén ja Siimes. Lavapuro ja ma. oikeusneuvos Wirén olivat eri mieltä perusteluista. Heidän mukaansa yliopistolain 46 § ei ollut edes ristiriidassa - saati sitten ilmeisessä ristiriidassa (!) - perustuslain 13 §:n yhdistymisvapauden kanssa.

 -----

12. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyys on ehtinyt herättää paljon porua etenkin sen jälkeen, kun ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla ei ole säädetty vastaavanlaista pakkoa kuulua jäsenenä korkeakoulun oppilaskuntaan ja maksaa jäsenmaksua, joka ylioppilaskunnissa vaihtelee 42 ja 68 euron vuosimaksun välillä.

13. Minusta  KHO:n omaksuma kanta pitäytyä ratkaisussa tiukasti yliopistolain sanamuotoon osoittaa, ettei tuomioistuin ei ole halunnut ottaa oikeutta kehittävää roolia,johon prejudikaattituomioistuimella toki olisi mahdollisuus ja oikeus. Tämä olisi edellyttänyt irtaantumista jo aikansa eläneistä vanhoista näkemyksistä ja kannanoton perustamista lähinnä vain siihen, että ylioppilaskuntaa on "vanhastaan" pidetty osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa. Yliopiston autonomia ei olisi toki ollut uhattuna, jos KHO olisi päätynyt toisenlaiseen lopputulokseen.

14. KHO:n perustelutapaa ei voida pitää pro et contra -tyyppisenä puntarointina, jossa annetaan tilaa ja painoarvoa myös valittua lopputulosta vastaan puhuville seikoille ja näkökohdille, vaan ratkaisussa on, niin minusta näyttää, voittopuolisesti korostettu yksinomaan hakemusta vastaan puhuvia muodollisia seikkoja ja pitäytymistä lain sanamuodon ohella tiukasti myös lain esitöiden perusteluihin ja perustuslakivaliokunnan lausuntoihin. Riiippumattomalta ylimmältä hallinto-oikeudelta voitaisiin kuitenkin kohtuudella edellyttää hieman itsenäisempää otetta, jossa pannaan painoa myös realistisille ja tässä tapauksessa opiskelijoiden oikeusturvaa korostaville näkökohdille. Pakkojäsenyys sopii nykyiseen yliopistomaailmaan ja yhteiskuntaan huonosti.

15. KHO:n edustama käsitys, jonka mukaan lain soveltamisen ja perustuslain ristiriitaa (PL 106 §) ei voida pitää ilmeisenä, jos perustuslakivaliokunta on jo ottanut siihen kantaa lain säämisvaihesssa ja katsonut, ettei ristiriitaa ole olemassa. Tässäkin kysymyksessä KHO nojautuu lähinnä vain perustuslain esitöissä esitettyyn näkemykseen. Asiasta voidaan perustellusti olla eri mieltä, muistamani mukaan mainittua kriteeriä ei ole oikeuskirjallisuudessa yksimielisesti hyväksytty.

16. KHO ei nojaudu ratkaisujensa perusteluissa juuri koskaan oikeuskirjallisuudessa esitettyihin kannanottoihin - tässä suhteessa korkein oikeus (KKO) on sitä vastoin osoittanut viime aikoina ilahduttavasti toisenlaista otetta. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä on tarkastellut äskettäin kriittisesti esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen (Edilex 2021:2). Hän pitää pakkojäsenyyttä ongelmallisena, mahdollisesti jopa perustuslain vastaisena.

17. KHO näyttää siis katsoneen, ettei sen tehtäviin ja rooliin kuulu oikeuden kehittäminen järkevillä ja oikeudenmukaisilla tulkinnoilla, vaan kyseinen epäkohta eli ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden poistaminen edellyttää lainsäätäjän puuttumista asiaan.

16. Kansanedustaja Heikki Vestaman on äskettäin jättänyt ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden poistamista koskevan lakialoitteen, jossa hän viittaa mm.  Matti Muukkosen edellä mainittuun artikkeliin. Vestmanin mukaan sanottu automaatio- tai pakkojäsenyys on muinaisjäännös, jolla ei ole enää perusteita.

17. Mutta vastarinta on sitkeää! Tätä osoittaa se, että opetus- ja kulttuuriministeriön asiaa pohtimaan asettama  selvitystyöryhmä edellyttää edelleen pakkojäsenyyden säilyttämistä. Pääperusteena ryhmä vetoaa yhä siihen, että ylioppilaskuntaa on vanhastaan pidetty osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa. Kestämätön ja sangen yksipuolinen peruste, mutta sekin näköjään tuntuu yhä kelpaavan.

18. Sanotun selvitysryhmän puheenjohtajana toimi, kukapas muu kuin KHO:n entinen presidentti Pekka Hallberg. Ei siis mikään kovin suuri ihme, että KHO seurasi tänään annetulla päätöksellään perässä!

19. Viime aikoina on täysin perustellusti esitetty, että perustuslain 106 §:n säännöstä, joka siis koskee perustuslain etusijaa lakiin verrattuna, olisi syytä muuttaa siten, että lainkohdasta poistettaisiin kriteeri,  jonka mukaan ristiriidan on oltava ilmeinen, jotta perustuslaki syrjäyttää lain säännöksen. Tämä muutos antaisi tuomioistuimille nykyistä selvästi paremmat mahdollisuudet valvoa sovellettavien lakien perustuslainmukaisuutta.

1159. Kun komentaja rivistä lipesi

1. HX-hävittäjähanke on puolustusministeriön hanke, jonka tarkoitus on hankkia Suomeen uusia monitoimihävittäjiä nykyisten Hornet-hävittäjien tilalle. Hankinta on toteutuessaan Suomen kaikkien aikojen kallein ostos, sillä hankittavat 64 hävittäjää maksaisivat arviolta n. 10 miljardia euroa.  HX-hävittäjähanke on alkanut syksyllä 2015 ja hallituksen on määrä  päättää hankinnasta vuonna 2021. Hankkeen aikataulun mukaan uudet koneet saapuisivat Suomeen vuosina 2025–2030.

2. Puolustusvoimissa on HX-hankkeen parissa työskennellyt jo vuosia noin 70 ihmistä. Hankkeen ohjelmajohtajana on toiminut Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp Lauri Puranen.

3. Huhtikuussa 2016 lähetettyyn tietopyyntöön vastattiin loppuvuonna 2016 seuraavien hävittäjien osalta: F/A-18 (Boeing),  F-35 (Lockheed Martin),  JAS Gripen (Saab),  Rafale  (Dassault) ja Eurofighter  Typhoon (BAE Systems). Tarjouspyynnöt lähetettiin 26.4.2018 Yhdysvaltain, Ranskan, Ruotsin ja Britannian viranomaisille, jotka toimittivat ne edelleen lentokonevalmistajille^.Kaikki viisi valmistajaa, joille tarjouspyyntö oli jätetty, antoivat vastauksensa Suomen alustavaan tarjouspyyntöön tammikuun loppuun 2019 mennessä.

4. Syksyllä 2019 Puolustusvoimat pyysi valmistajilta tarjouksen tarkennuksen, ja lopulliset tarjoukset saadaan valmistajilta vuoden 2020 loppupuolella. Kaikki ehdokkaana olevat koneet saapuivat Suomeen Pirkkalan tukikohtaan talvella 2020 aloitettuihin testeihin.

5. Jarmo Ilmari Lindberg (synt. 10.6.1959) on suomalainen kenraali ja entinen puolustusvoimain komentaja. Hän on taustaltaan hävittäjälentäjä, joka sai lempinimen Charles 1970 -luvulla kuuluisan amerikkalaisen lentäjän Charles Lindbergh´n mukaan. Jarmo Lindberg nousi nuorimpana kenraalikuntaan vuonna 2005, jolloin hänet nimitettiin prikaatikenraaliksi. Vuosina 2008-2012 Lindberg toimi ilmavoimien komentajana ja vuosina 2012-2014 puolustuvoimien sotatalouspäällikkönä. Maaliskuussa 2014 hänet nimitettiin puolustusvoimien komentajaksi Ari Puheloisen jäädessä eläkkeelle. Lindberg eläköityi itse elokuun alussa 2019, jolloin hän allekirjoitti puolutusministeriön kanssa karenssisopimuksen. Sen mukaan hänellä ei ollut lupa aloittaa aiempiin tehtäviinsä liittyvää elinkeino- tai ammatinharjoittamista.

6. Kuluvan viikon keskiviikkona 15. 4. saatiin todellinen uutispommi, kun hävittäjähankinnoista kilpaileva Lockheed Martin tiedotti puolustusministeriölle, että Jarmo "Charles" Lindberg oli siirtynyt yhtiön lobbariksi tehtävänään konsultoida juuri Suomen hävittäjähankintaa.

7. Ilmeni, että kenraali Lindberg oli tammikuussa 2020 - siis jo ennen mainitun kuuden kuukauden karenssiajan päättymistä - perustanut lobbaustehtävää silmällä pitäen  Suomalainen kenraalikonsultointi oy:n nimisen yhtiön. Hän ei ollut tuolloin tai myöhemminkään ilmoittanut puolustusministeriölle ryhtyvänsä Lockheed Martinin konsultiksi.

8. Selvää on, että entisen ilmavoimien ja koko Puolutusvoimien komentajana toimineen kenraalin siirtyminen hävittäjähankinnan tullessa ratkaisevaan vaiheeseen on moraalisesti sangen arveluttava asia, joka on herättänyt Suomessa kovaa krittikkiä.  Kenraali on vaihtanut puolta eli siirtynyt ostajan joukoista myyjän riveihin. Virassaan Lindbergilla oli mahdollisuus - sitä hän ei tietenkään jättänyt käyttämättä - nähdä kaikkien hävittäjäkisassa mukana olleiden valmistajien tarjoukset ja nyt, eli vain puolen vuoden kuluttua eläköitymisestään, hän konsultoi yhtä tarjouksen tehnyttä valmistajaa. Eihän tässä ole minkäänlaista tolkkua!

9. Sillä seikalla, että Lindberg on juuri ja juuri eli ns. rimaa hipoen noudattanut sovittua kuuden kuukauden karenssiaikaa - tosin perustanut konsulttiyrityksensä jo ko. ajan kuluessa - ei ole kovin paljon merkitystä. Sopimusehtoja hän ei ole muodollisesti rikkonut, mutta asevelihenkeä sitäkin selvemmin. Voidaan jopa sanoa, että lobbariksi ryhtyessään kenraali on livennyt rivistä. Kenraali ei voi piiloutua sen taakse, että hän on noudattanut karenssiaikaa.

10. Lockheed Martinin hävittäjää on suorituskyvyltään pidetty hävittäjäkisan yhtenä voittajaehdokkaana. On selvää, että mistään pikkukorvauksesta kenraali ei ole lobbaustehtävään ryhtynyt, vaan hänen palkkiossaan täytyy olla kysymys todella huomattavista summista. Sen vuoksi on käynyt toteen raamatullinen ilmaisu: (Maanpuolustus)henki on kenties ollut altis (vahva), mutta liha liian heikko. Houkutus on muodostunut kenraalille liian suureksi, hän on halunnut panna kerrankin kunnolla rahoiksi!

11. Karenssiaikoja tällaisissa tapauksissa tulisi tietenkin pidentää nykykäytäntöön verrattuna huomattavasti. Tästä on puhuttu jo pitkään ja hartaasti, mutta mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut.  Ministerit ovat voineet siirtyyä suoraan elinkeinoelämän palvelukseen (esimerkkinä Jyri Häkämies) tai muut johtavat poliitikot (esimerkkinä Laura Räty ja Lasse Männistö) terveys-tai sairaalafirmojen leipiin jne.

12. HX-hävittäjähankkeessa muutkin valmistajat ovat toki käyttäneet korkea-arvosia suomalaissotilaita lobbareina, Boeing entistä eli vuosina 2001-2009 puolustusvoimien komentajana toiminutta Juhani Kaskealaa ja Saab Uudenmaan prikaatin entistä komentajaa Karl Gustav Storgårdsia.

13. Suomi kävi eilen vastaiskuun. Puolustusministeri Antti Kaikkonen nimittäin ilmoitti - keskusteltuaan ensin presidentti Sauli Niinistön kanssa - että Suomi lopettaa ulkopuolisten konsulttien käytön hävittäjähankkeen tapaamisissa kokonaan. HX-hankkeen valmistelussa tulee jatkossa pidättyä "kaikista yhteyksistä" hankkeen tarjoavia edustavien konsulttiyritysten ja konsulttien kanssa. Kaikkosen mukaan määräys koskee kaikkia tapaamisia ja muita yhteyksiä ja astuu voimaan välittömästi.

14. Tämä on oikea ja välttämätön päätös, mutta sillä ei voida mitätöidä niitä tapaamisia, joita HX-konsulteilla ja mahdollisesti myös Jarmo Lindbergillä on jo ollut Suomessa hankintaa hoitavien johtohenkilöiden kanssa. Epävirallista yhteydenpitoa lienee mahdollista myös edelleen jatkaa kabineteissa ja kulisseissa, tätä Antti Kaikkosen ukaasi ei pysty estämään. Jarmo Lindbergin lobbaushankkeen paljastuttua - mutta ennen ministeri Kaikkosen asiaan puuttumista - puolustusminnisteriön hankejohtajana toimiva kenraalimajuri (evp) Lauri Puranen ehti kommentoida Lindbergin uutta pestiä varsin innostuneen oloisesti.

15. Kenraali Lindbergin lobbariksi ryhtyminen saattaa vaarantaa koko hävittäjähankinnan. Muut tarjoajat voivat kenties vaatia Lockheedin sulkemista hankinnasta. Toinen asia on, tulisiko koko hävittäjäkauppaa tulossa olevan talouslaman vuoksi siirtää esimerkiksi viidellä vuodella eteenpäin, jolloin hallitus tekisi hankintapäätöksen vasta esimerkiksi vuonna 2026. Kyllä ne Hornetit pysyvät taivaalla vallan mainiosti vielä monta vuotta. Kanada on tehnyt järkevästi, sillä se ei hanki uusia hävittäjiä, vaan päivittää nykyisin käytössä olevia ja pidentää siten vanhojen hävittäjien käyttöikää ainakin 10 vuodella.

16. Niin tai näin, mutta  vakavasta asiasta joka tapauksesta on kysymys. Piilokorruptiota ja etiikkaa tutkinut emeritusprofessori Ari Salminen totesi eilen Yle Uutisille, että eettisesti arvioiden tapaukseen tulee suhtautua erittäin vakavasti, sillä tärkeää on myös se, miltä asia näyttää ulkoapäin tarkasteltuna. Silloin vaikuttaa siltä, että yksi yhtiö eli Lockheed Martin on voinut saada tietynlaista etua, joka voi olla jopa ratkaiseva tekijä hävittäjien valmistajaa valittaessa.

17. Voisiko tai tulisiko  Suomen "rangaista" Lockheed Martinia niin, ettei sen tarjoamaa konetta missään tapauksessa valittaisi uudeksi hävittäjäksi? Toinen mahdollisuus on se, että voittaakseen hävittäjäkisan Lockheed Martinin tulisi alentaa tarjoushintaansa rutkasti, jotta se voisi vielä saada "armon" Suomen silmissä.