Eronnut pääministeri Juha Sipilä vaalitilaisuudessa Riihimäen Prismassa 8.3. klo 15.30
1.
Kolmen eri hallituksen toimikaudella runsaat toistakymmentä vuotta
valmisteltu sosiaali- ja maakuntauudistus eli Sote kaatui tälläkin
kertaa ryminällä ja vieläpä aivan aivan kalkkiviivoilla. Vielä viime
sunnuntaina. siis 3. maaliskuuta, pääministeri Juha Sipilä lausui Ylen
pääministerin kyselytunnilla
optismisesti, että uudistus saadaan "maaliin" eli hyväksyttyä
eduskunnassa. Samaa vakuutti sosiaaliministeri Anka Saarikko torstaina
7. maaliskuuta, vaikka tiesi, että sote kuoptaan seutaavana päivänä.
Kuulijat ja tv-katselijat ymmärsivät, että ministereiden puhe oli vain
toiveajattelua, sillä hallitus oli ajanut asiassa itsensä umpikujaan.
2. Viimeinen naula sote-arkuun lyötiin torstaina 7. maaliskuuta, jolloin
Yle julkaisi Taloustutkimuksella tettämänsä puolueiden kannatuskyselyn
tulokset. Kyselyn mukaan keskustan kannatus oli suorastaan romahtanut
ennätyksellisen alas eli 14,1 prosenttin, kun suurimman kannatuksen
saanutta SDP:tä kannatti kyselyssä 21,3 prosenttia ja kokoomustakin
sentään 16,2 prosenttia vastaajista. Aivan keskustan niskaan
hengittivät kyselyssä vihreät (13,7 %) ja jopa perussuomalaiset (13,2
%). Voi vain arvailla, miten punaista pääministeri ja keskustan
puheenjohtaja Juha Sipilä, joka oli torstaina Baltian matkalla, näki
gallupkyselyn tulokset kuultuaan.
3. Pääministerin mitta täyttyi ja hän päätti turvautua suosionsa riippeet
pelastaakseen viimeiseen käytössä olleeseen oljenkorteen eli hallituksen
eronpyyntöön. Juha Sipilä oli uhannut hallituksen erolla eli
"Mäntyniemeen kävelyllä" muita hallituspuolueita jo syksyllä 2015 ja
toisen kerran kesäkuussa 2017, jolloin perussuomalaisille annettiin
potkut hallituksesta ja persuministerit käänsivät takkinsa ja jatkoivat
hallituksessa Sinisen tulevaisuuden edustajina. Oikea tapa olisi
tietenkin ollut hallituksen ero ja uuden hallituksen muodostaminen
virallisessa järjestyksessä.
4. Eduskunnassakin oli viimein havaittu, että sotea ei ehditä käsitellä
loppuun kuluvan istuntokauden aikana, joka päättyy 19. maaliskuuta. Eduskunnan puhemiehen Paula Risikon
tarkoituksena oli ilmoittaa asiasta puhemiesneuvoston perjantaina kello
10 alkavan kokouksen päätyttyä; puhemiesneuvosoton kuuluvat puhemiehen
lisäksi kaksi varapuhemiestä ja eduskunnan valiokuntien puheenjohtajat.
5. Tämä ei kuitenkaan sopinut Juha Sipilälle, sillä se olisi ollut
hallitukselle liian nöyryyttävä ratkaisu. Hän päätti vetää välistä ja
toimia jo ennen puhemiesneuvoston kokousta. Sipilä oli jo edellisenä
iltana pohtinut Kesärannassa keskustan eduskuntaryhmän jäsenten kanssa
pidetyssä kokouksessa eri vaihtoehtoja tilanteen selvittämiseksi. Yhtenä
mahdollisuutena Sipilä toi esiin hallituksen eronpyynnön jättämisen.
Kesärannan kokouksessa tai sen jälkeen Sipilä otti yhteyden presidentti
Sauli Niinistöön ja kertoi aikeestaan eli hallituksen eronpyynnön
jättämisestä.
6. Perjantaiaamuna kello 8-9 välillä
pääministeri Juha Sipilä kutsui työhuoneeseensa valtioneuvoston linnassa
koolle, ei suinkaan koko hallitusta, vaan ainoastaan niin sanotun
johtoryhmän eli troikan, johon kuuluvat Sipilän lisäksi ministerit
Petteri Orpo ja Sampo Terho. Sipilä kertoi Orpolle ja Terholle, että nyt
hän sitten marssii Mäntyniemeen pyytämään hallituksen eroa. Pääministerin ilmoitus tuli
Orpolle ja Terholle yllätyksenä, näin he ovat julkisuudessa
kertoneet. Halliltuksen muut ministerit, ainakaan kokoomuksen ja
sinisten loput ministerit, eivät tietäneet Sipilän sanotusta aikeesta
mitään.
7. Perjantaina kello 9.30 jälkeen Valtioneuvoston kanslia julkaisi
tiedotteen: "Pääministeri Juha Sipilä pyytää hallituksen eroa
tasavallan presidentiltä tänään Mäntyniemessä klo 10.00". Eduskunnan
puhemiehelle asia selvisi vasta uutistoimisto STT:n hänelle
lähettämästä uutissähköpostiviestistä. Pääministeri Juha Sipilä ja hänen
esikuntansa olivat asian johdosta niin täpinöissään, etteivät ehtineet informoida
asiasta eduskunnan puhemiestä.
8. Kello 10.00
pääministeri Juha Sipilä marssi salamavalojen loisteessa Mäntyniemeen,
vakavan näköisenä ja eropaperi
käsissään. Presidentti Sauli Niinistö köpötteli sivuhuoneesta
pääministeriä vastaan kainalosauvoihin nojaten. Herrat kättelivät, minkä
jälkeen
Sipilä lausui maagiset sanansa: "Herra Tasavallan Presidentti, jätän
eronpyynnön". Presidentti vastasi: "Hyväksyn eronpyyntönne. Samalla
pyydän, että valtioneuvosto jatkaisi toimitusministeristönä, kunnes uusi
valtioneuvosto on valittu". Tämän jälkeen herrat taas kättelivät -
vaikka Sipilä ei ollut vielä poistumasta tilaisuudesta - minkä jälkeen
Niinistö ohjasi, saatuaan adjutantilta kainalosauvan myös oikeaan
käteensä, pääministerin sivuhuoneeseen. Syntyi vaikutelma, että siinä
he nyt astelevat, korkeimman valtiovallan käyttäjä, molemmat hieman
raihnaisina. Presidentti fyysisesti ja pääministeri omaa sisintään
kuunneltuaan miele maassa ja surkean näköisenä.
9. Pääministeri Juha Sipilä esittämä eronpyyntö on sikäli hieman
vajavainen, ettei siitä käy suoraan ilmi, kenen tai minkä eronpyynnön hän
oikeastaan presidentille esitti. No, toki Sipilä esitti, hänen
tarkoituksenaan ainakin oli niin tehdä, ei vain omaa vaan koko hallituksen
eronpyynnön. Sitä paitsi pääministerin eroaminen merkitsisi automaattisesti koko hallituksen eroa.
10.
Julkisuudessa on todettu, ja tähän myös korkeasti koulutetut ja
kokeneet valtiosääntö-ja hallinto-oikeuden asiantuntijat ja
perustuslakivaliokunnassa kävijät ovat yhtyneet, että kun pääministeri
esittää presidentille hallituksen eronpyynnön, asia on sillä selvä. Ts.
tasavallan presidentti on sidottu päämisterin pyyntöön, jolloin hänen
velvollisuudekseen jää vain kutsua pääministeri luokseen, kätellä tätä
ja ilmoittaa, että asia on tällä selvä. Sekä esittää pyyntä, että
hallitus jatkaa juoksevia asioita hoitavana toimitusministeristönä,
11. Perustuslain 64 § ei ole kuitenkaan yksiselitteisen selkeä. Sen 1
momentin mukaan tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron
valtioneuvostolle tai ministerille. Lainkohdassa ei mainita, kuka
esittää presidentille hallituksen eronpyynnön ja mitä tuon pyynnön
esittäminen hallitukselta edellyttää. Selvää kuitenkin on, että
pääministeri toimii hallituksen edustajana eli juuri hän menee presidentin puheille, koko hallitusta käyntiin ei siten tarvit
12. Nyt tullaan asian ytimeen eli kysymhykseen siitä, voiko pääministeri noin
vain yksinään päättää hallituksen eronpyynön esittämisestä? Näin
näyttää nyt tapahtuneen, sillä selvää on ensinnäkin, ettei eron
pyytämisestä ollut päätetty hallituksen istunnossa tai edes missään
ministerivaliokunnassa. Päätöksen eronpyynnöstä teki pääministeri Juha
Sipilä yksin, minkä jälken hän kertoi asiasta aamutuimaan perjantaina
klo 8.30 troikalle eli Petteri Orpolle ja Sampo
Terholle. Muille ministereille, joita on hallituksessa pitkälti
toistakymmentä, ei hiiskuttu mitään; toki Sipilä oli informonut jo
edellisenä iltana Kesärannassa keskustan eduskuntaryhmää.
13. Petteri Orpolle ja Sampo Terholle asia tuli, kuten he ovat
kertoneet, yllätyksenä. He olivat ilmoittaneet Sipilälle olevansa
asiasta eli hallituksen erosta toista mieltä, mutta eivät olleet
toisaalta vastustaneet Sipilän Mäntyniemen visiittiä.
14. Minusta on selvää, että pääministerin suunnitelma eronpyynnön
jättämisestä tulisi käsitellä ja päättää koko hallituksen
istunnossa. Halllituksen ero on niin tärkeä ja koko maata koskeva asia,
ettei siitä voida päättää pienessä piirissä eli hallituksen
kolmen ministerin kesken (troikassa) noin 10-15 minuutin rupattelun
jälkeen. Ei varsinkaan, kun kahden hallituspuolueen eli kokoomuksen ja
sinisten napamiehet ilmoittivat Sipilälle, että he eivät ole hallituksen erosta samaa mieltä.
15. Vaikka mediasa puhutaan "Juha Sipilän hallituksesta", pääministeri
ei voi tietenkään yksin sanella hallituksen päätöksiä, saati sitten
päättää yksin hallituksen erosta! Se olisi järjen vastaista; hallitus ei
ole vapaasti pääministerin yksin käskytettävissä, sillä kysymyksessä on maan
eli Suomen hallitus, ei pääminsterin hallitus.
16.
Miten presidentti Sauli Niinistön olisi järkevästi ajatellen tullut
toimia? Kun pääministeri Sipilä kertoi hänelle torstai-iltana
aikeistaan jättää perjantaina hallituksen eroanomus, presidentin olisi
tullut miettiä asiaa parikymmentä minuuttia ja soittaa sen jälkeen
Sipilälle ja toppuutella täpinöissään ja kannatusmittauksen tuloksesta
ärsyyntynyttä pääministeriä
suunnitelmissaan. Ts. presidentin olisi tullut yrittää saada Sipilä
tulemaan järkiinsä ja luopumaan halllituksen eronpyynnön jättämisestä,
johon ei ollut mitään pakottavaa syytä.
17. Miksi olisi
pitänyt? Siksi, ettei hallituksen erolla
näin lähellä eli vain viisi viikkoa ennen 14. huhtikuuta pidettäviä
eduskuntavaaleja olisi mitään mieltä, vaikka oli selvää, että
sote-uudistus kaatuisi eduskunnassa. Suomessa, EU:ssa, Euroopassa ja
koko maailmassa on tapahtumassa tai saattaa milloin tahansa tapahtua
merkittäviä asioita, joihin Suomessakin on syytä varautua. Maassa
tulee olla epävakaissa olosuhteissa toimintakykyinen ja eduskunnan
enemmistön luottamusta
nauttiva poliittinen hallitus eikä vain jokin epämääräinen
toimitusministeristö.
18. Juha Sipilän hallitus joutuu toimimaan nyt jo viisi viikkoa ennen
vaaleja ja sen jälkeen ties miten kauan pelkästään
toimitusministeristönä. Samaan aikaan Suomen tulee valmistautua ottamaan
vastaan kesäkuun alussa Euroopan Neuvoston puheenjohtajamaan tehtävät,
mikä välttämättä edellyttäisi, että maassa on toimintakykyinen
poliittinen hallitus. Miten näin epäviisaasti ja vastuuttomasti
ylipäätään voidaan maassa ja valtion korkeimmissa tehtävissä toimia, eli jättää maa ilman poliittista hallitusta?
19. Selvää on, että Juha Sipilän ratkaisun takana on voimakas ketutus
hänen johtamansa puolueen edelleen hupenevan kannatuksen takia. Hän
lanseerasi neljä vuotta sitten toimintaohjekseen tulos tai ulos
-periaatteen. Nyt hallitus on eronnut, mutta eihän Sipilä ole mihinkään
"ulos" suinkaan ole poistunut, vaan hän aikoo johtaa hallitusta kuten
tähänkin asti ja vielä vaalien jälkeenkin, vaaikka todennäköisesti tulee kärsimään niissä melkoisen tappion.
20.
Juha Sipilä päätti lyödä pillit pussiin ja kskittyä seuraavat viisi
viikkoa keskuatn vaalityöhön eri puolella Suomea. Tämä ei minusta
osoita vastuuskantoa, vaan pikemminkin vastuun pakoilua. Rotat jättävät
uppoavan laivan, on vanha totuus, ja se pätee nyt myös Sipilän
toimintaan. Pidettyään häthätää perjantaina
tiedotustilaisuuden, Sipilällä oli niin kiire vaalikentille, ettei hän
malttanut infossa vastata
kuin pariin kolmeen hänelle esitettyyn kysymykseen.
21.
Tiedotustilaisuuden jälkeen Juha Sipilä putkahti julkisuuteen -
yllätys yllätys - Riihimäen Kauppakeskeskus Atomissa sijaitsevan Prisman
aulassa, jossa hän tapasi lähinnä keskustalaisia
kannattajiaan. Kun kuli radiosta asiasta, menin paikalle, sillä asun 156
metrin päässä Kauppakeskua Atomin lähimmältä ulko-ovelta. Nappsin
tilaisuudessa
yllä olevan blogikuvan. Riihimäeltä Sipilän vaalikaravaani jatkoi
Hämeenlinnaan ja sieltä vielä iltamyöhään Forssaan. Lauantaina Sipilän
vaalimatka suuntautui Turkuun ja muualle Varsinais-Suomeen.
22. Todellinen syy Juha Sipilän jättämään eronpyntöön oli tietenkin Ylen
7.3. julkaisema vaaligallup, joka ennustaa Sipilän johtamalle
keskustalle murskatappiota vaaleissa. Tulos tai ulos -jaarittelu on
pelkkää retorikkaa, samoin puhe vastuunkannosta. Sipilä on
menettelyllään johtamassa maan myös kansainvälisessä katsannossa aika outoon
tilanteeseen juuri ennen vaaleja. Tästä Sipilä viis vesisaa, sillä hänen
päätavoitteenaan on menestyminen vaaleissa ja vaalitaistelun käyminen
"puhtaalta pöydältä" , so. ilman hallituksen johtamisesta aiheutuvia
velvollisuuksia.