274. Omat syyt ja valtakunnan salaisuus

1. Ministeri Liisa Hyssälä sitten nimitettiin Kelan pääjohtajaksi ja Kela säilyi keskustan läänityksenä. Luulenpa, että presidentti Haloselle oli jokseenkin yhdentekevää, kuka Kelaan nimitetään. Halonen taitaa olla valjastettu demareiden vuoden 2011 eduskuntavaalikampanjaan ja tähän kuvioon sopi hyvin se, että Halonen siunasi keskustan ja kokoomuksen hallituksen ilmiselvän poliittisen virkanimityksen. Näin demarit saivat uuden aiheen syyttää Vanhasen - Kataisen hallitusta poliittisista virkanimityksistä.

2. Hyssälä, 61, ehtii olla Kelassa vain muutaman vuoden ennen eläkkeelle siirtymistään. Tässä ajassa hän tuskin ehtii käynnistää Kelan pääkonttorin alueellistamista ja siirtämistä vaikkapa Raisioon; Hyssälän on kotoisin Liedosta.

3. Presidentti Halonen hämmästeli itsekin Hyssälän nimitystä, ikään kuin koko asia ei olisi kuulunut hänelle mitenkään. Hän ihmetteli hallituksen hoppua tehdä nimityspäätös jo nyt, vaikka Kelan nykyinen pääjohtaja Jorma Huutanen (kesk) jää eläkkeelle vasta lokakuun alussa. Tätä ovat monet muutkin ihmetelleet. Eilen Vanhanen selitti, että eduskunta, jonka alainen Kela on, olisi halunnut nopeaa ratkaisua pääjohtajan nimitysasiaan. Mene tiedä, onko tuossakaan väitteessä perää.

4. Tuskin oli muste ehtinyt kuivua viime perjantaina tehdyn Hyssälän nimityspäätöksessä, kun keskusta halusi tehdä pikapäätöksen Hyssälän seuraajasta sosiaali- ja terveysministerinä. Puolue-elimet oli kutsuttu kokoon jo varhain täksi aamuksi valitsemaan Hyssälän seuraajaa. Ei ollut todellakaan yllätys, kun keskusta valitse uudeksi ministeriksi kansanedustaja Juha Rehulan, jota keskustaväki oli rummuttanut uutena ministerinä ja kuukausikaupalla etukäteen.

Rehulan nimityksen takia jouduttiin jopa kutsumaan kokoon ylimääräinen presidentin esittely, jossa kello 10.30 tehtiin muodollinen päätös Rehulan nimittämisestä ministeriksi. - Onpa varsinaista hoppuilua! Kas, kun presidentin esittelyä ei sentään pidetty jo eilen, sunnuntaina! Mistähän tämäkin hoppu mahtaa johtua? No, ehkä siihen on "omat syynsä", jotka selviävät "aikanaan."

5. Juha Rehula on pitkä, varmaankin lähes yhtä pitkä kuin Matti Vanhanen, ja kotoisin Lahdesta. Ehkä Kepun logiikkaan kuuluu, että pätkäministerin tehtäviä voi hoitaa vain "pitkä." Koulutukseltaan Rehula on sosionomi ja yo. merkonomi. Sitten kun Hyssälä joutaa Kelasta eläkkeelle ja Rehula totutun kaavan mukaan hakee Hyssälän seuraajaksi, joudutaan Rehulalle siten hakemaan erivapaus Kelan pääjohtajanviran kelpoisuusehdoista, johon vaadittaneen ylempi korkeakoulututkinto. No, sellainen erivapaushan huippuvirkoihin hoituu poliitikoille tunnetusti valtioneuvostossa pelkkänä ilmoitusasiana á la tapaus Eva Biaudet.

6. Ministeri Rehula on jo ehtinyt antaa ensimmäiset haastattelunsakin ministerinä. Hän kuulemma haluaa "työurat pitemmiksi ja "lait ymmärrettäviksi." Laeilla Rehula tarkoitti nimenomaan sosiaalipuolen lakeja. Mutta kas kummaa, miksiköhän Rehula ole pystynyt vaikuttamaan lakien ymmärrettävyyteen millään tavalla aiemmin, vaikka hän on istunut eduskunnassa jo parikymmentä vuotta ja siitä suurimman ajan juuri sosiaalivaliokunnan jäsenenä tai puheenjohtajana? Lakien ymmärrettävyyden parantamisesta puhui muuten myös Kelan nykyinen pääjohtaja Jorma Huuhtanen 10 vuotta sitten virkaan tulessaan. Pelkäksi puheeksi taisivat jäädä myös Huuhtasen suunnitelmat. Kelan ja erilaisten sosiaalialan päätöksentekoelinten ja muutoksenhakulautakuntien kohtuuttoman pitkiin käsittelyaikohin Rehula ei sen sijaan puuttunut.

-------

7. Pääministeri Matti Vanhanen lupaili eilen uutta tietoa eronsa syistä; erolla tarkoitetaan nyt Vanhasen eroa puheenjohtajan ja pääministerin palleilta ensi kuussa. Vanhanenhan ilmoitti juuri joulun alla - silloin eduskunta vietti 1,5 kuukauden joululomaansa - ettei hän jatkaa enää keskustan puheenjohtajana. Kun kukaan ei innostunut - kaikkein vähiten hallituskumppani kokoomus - pyytämään Vanhasta jatkamaan pääministerinä, Vanhanen joutui hieman myöhemmin myöntämään, että hänen eronsa puheenjohtan paikalta johtaa siihen, että luopuu myös pääministerin tehtävästä.

8. Eronsa syyksi Vanhanen mainitsi joulukuussa kipeytyneet jalkansa, jotka vaatisivat leikkaushoitoa. Hieman myöhemmin hän vetosi vielä "kokonaisarvioon." Itse en, monien muiden tavoin, uskonut alkuunkaan Vanhasen selitystä jalkahoidosta tai leikkauksesta (tämä on luettavissa myös blogistani), sillä olihan Vanhanen kertonut vain hieman aiemmin, että hän on täysin terve ja työkykyinen ja muutenkin elämänsä kunnossa ja että hänen asemansa pääministerinä on - lautakasajupakan jälkeen - "vahvempi kuin koskaan aikaisemmin."

9. Eilen Vanhanen pudotti pienoisen uutispommin kertomalla, että hän ei olekaan paljastanut vielä kaikkia eronsa syitä.

- "Minulla on omat syyni. Voin niihin aikanaan palata. Sen jälkeen ehkä ymmärretään vielä paremmin." - Näin arvoituksellisesti haasteli Vanhanen pääministerin haastattelutunnilla.

Luultavasti Vahanen ilmoittaa näistä "uusista" syistä eronsa jälkeen eli Juhannusaattona. Silloin kaikki ovat - taas - sopivasti lomilla eikä Matti ole enää velvollinen antamaan haastatteluja.

10. "Silloin ymmärretään vielä paremmin." Onko kukaan ymmärtänyt tähänkään mennessä hyvin Vanhasen eron syitä saati uskonut niihin? Vanhasen ero olisi ollut ymmärrettävä, jos hän olisi ilmoittanut eroavansa heti eli siis vuoden vaiheessa. Välitön ero olisi ollut ymmärrettävä kaikkien töppäysten, huhujen ja muistinmenetysten jälkeen. Näin olisi tapahtunut kaikissa muissa maissa, mutta Suomessa pääministerin luontaisetuihin ilmeisesti kuuluu reilun puolen vuoden irtisanomisaika, kuten kaikille muillekin duunareille. Sillä ei ole mitään väliä, menettäkö hallitus sanotun puolen vuoden aikana toimintakykynsä ramman (rampa ankka) pääministerin takia.

10a. Toki ripeämpiäkin lähtöjä pääministerin pallilta on nähty, muistettakoon vain tapaus Anneli Jäätteenmäki. Mutta Jäätteenmäki olikin naispääministeri, joka erehtyi lausumaan eduskunnan pöntöstä poliittista verta janoavan ja kiihkoissaan mölisevän sonnilauman edessä kuluista sanat: Niin totta kuin osaan.

11. Mitä Vanhanen tarkoitti sanoilla "minulla on omat syyni"? Eivätkö "kipeät jalat" olleetkaan Vahasen "omia" syitä, olivatko ne todellakin vain "tekosyitä", kuten on arveltukin? Kun Vanhanen käytti monikkomuotoa, niin syitä täytyy ilmeisesti olla useita. Syyt ovat ilmeisesti yksityisiä, Vanhasen yksityiselämän liittyviä syitä. Mitäs näitä voisi olla? Terveys, joko oman tai läheisten, tulee ensimmäisenä mieleen. Vaivaisiko pääministeriä jokin vakava ja kenties leikkausta edellyttävä sairaus, eivät siis pelkät jalat? Tätä voimme vain arvailla, sillä Suomessa pääministerillä ei samanlaista velvollisuutta ilmoittaa aika ajoin terveydentilastaan kuin tasavallan presidentillä, vaikka pääministeri onkin nykyisin presidenttiä tärkeämpi poliitikko.

12. Entä mut mahdolliset syyt? Naiset tulevat "syinä" automaattisesti mieleen, kun on kyse pääministeri Matti Vanhasesta; tätä nyt tuskin tarvitsee enemmälti perustella. Olisiko Matilla huolia naisrintamalla? Onko joku "entinen," julkisuudelle ehkä tuntematon, aikonut tai peräti uhannut paljastaa joitakin tietoja julkisuudelle? Tuskin, mutta tätäkään emme varmasti tiedä - Tällainen spekulaatio saattaa tuntua tarpeettomalta tai jopa mauttomalta, mutta kun kerran valtakunnan johtava poliitikko on heittänyt arvoituksen kansan kaluttavaksi, niin onhan silloin toki luvallista pohtia, mistä oikein mahtaa olla kysymys. Jos eron syyt olisi kerrottu heti kärkeen avoimesti, rehellisesti ja suoraan, ei kenenkään tarvitsisi ryhtyä arvailemaan niitä.

13. Entäpä sitten Vanhasen yhteydet vaalirahoittajiin, puoluetoimiston väkeen - siitä porukasta joku lienee epäiltyinä rikollisesta toiminnasta - Nuorisäätiöön, Raha-automaattiyhdistykseen jne? Liittyvätkö eron syyt näihin kuvioihin ja millä tavalla? Tiedetään, että oikeuskanslerinvirasto on koordinoinut yhdessä valtakunnansyyttäjänviraston ja KRP:n kanssa Vanhasenkin vaaliavustuksiin liittyviä selvittelyjä, vaikkei Vanhasen toimista ole vielä käynnistetty virallista esitutkintaa.

14. Tänään on mm. Iltalehdessä muisteltu, miten pääministeri Matti Vanhanen jättäytyi pois eduskunnan tärkeästä budjettikeskustelusta 14.12. Vanhanen oli tuolloin kyllä aamupäivällä eduskuntatalossa, mutta eduskunnan kello 14 alkaneeseen täysistuntoon hieman poissaolevan tuntuinen Vanhanen ei kaikkien yllätykseksi enää ilmestynyt. Outo yhteensattuma ehkä, mutta juuri samana päivänä, siis 14.12., oikeuskansleri, valtakunnansyyttäjä ja KRP:n edustajat kokoontuivat pohtimaan Matti Vanhasen vaalirahoitukseen liittyvä kuvioita ja sitä, tulisiko eduskunnan perustuslakivaliokunnalle tehdä ilmoitus tarpeesta aloittaa esitutkinta pääministerin vaaliavustuksiin liittyvistä toimista, lähinnä kaiketi hänen mahdollisesta esteellisyydestään osallistua hallituksessa tehtyihin päätöksiin avustusten antamisesta RAY:lle ja Nuorisosäätiölle.

15. Liittyisikö Vanhasen eroilmoitus, joka annettiin siis pari viikkoa mainitun 14.12. jälkeen, jotenkin esitutkintaan tai virallisiin selvittelyihin taikka kenties mahdollisen valtakunnanoikeusprosessin välttämiseen? Tätä emme tiedä, emmekä sitä, onko Vanhanen mahdollisesti saanut oikeuskanslerilta jonkinlaisen ilmoituksen tai arvon siitä, milloin hänen selvittelyjen alla oleva osuutensa asiassa selviäisi. Olisiko oikeuskansleri kertonut Vanhaselle jotain siihen tapaan, että "no, kyllä siihen nyt ainakin puoli vuotta menee" tms. Kun Vanhanen tiesi tämän, hän saattoi ajoittaa eronsa sopivasti keskustan kesäkuussa pidettävän puoluekokouksen yhteyteen.

16. Oudon salaperäiseltä Vanhasta koskevat selvittelyt tuntuvat. Kun noin kuukausi sitten lehdistössä alettiin hieman kummastella, miksi mainitut selvittelyt kestävät näin kauan ja aikooko oikeuskansleri Jonkka kenties tarkoituksellisesti pantata ilmoitustaan Vanhasen pääministerikauden päättymisen yli, saatiin Jonkan vastaus, jonka mukaan tästä ei ole kysymys, vaan siitä, että asiaan tulee "koko ajan uutta tietoa." Mistähän kaikesta "uudesta tiedosta" mahtaakaan olla kysymys? Ehkä tämä selviää - sitten kun Vanhanen ei ole enää pääministeri. Onkohan joku ryhtynyt "laulamaan" ja mitä, eikö perunakuopan laki, vrt. omertan-laki, olekaan pitänyt?

17. Myös Vanhasen yksityiselämään liittyvän oikeusjutun käsittely KKO:ssa on kestänyt yllättävän kauan. Pääministerin morsian -kirjan oikeusjuttu, joka tuli vireille pääministerin tekemän rikosilmoituksen perusteella, on ollut tutkittavana KKO:ssa jo puolentoista vuoden ajan. Jutussa pidettiin suullinen pääkäsittely viime tammikuussa. Normaalisti KKO:n ratkaisu annetaan muutaman viikon kuluttua suullisesta käsittelystä, mutta nyt on jo kohta kulunut viisi kuukautta suullisesta käsittelystä. Luultavasti päätös asiassa on kyllä tehty, mutta jostakin syystä sen antaminen vain antaa odottaa sopivaa ajankohtaa.

18. Pääministerin statuksen ja "valtakunnan edun" takia saanemme sekä oikeuskanslerin selvityksen että KKO:n tuomion tiedoksemme vasta sen jälkeen, kun Matti Vanhanen on "poistunut studiolta" eli jättänyt pääministerin tehtävänsä. Siihen asti joudumme vain arvailemaan, mistä on kysymys.

- Kenen syy, että...

- Syy yksin on Peggyssä (kaksi pitkää Lyypekissä; pitkillä ei tarkoiteta tässä Masaa ja Juhaa)

- Se on - Hernandon salaisuus!

272. Hyssälälle tarjolla poliittinen palkkiovirka Kelan pääjohtajaksi, estääkö Halonen nimityksen?

1. Tasavallan presidentin on määrä nimittää Kelan uusi pääjohtaja ensi perjantaina. Viran nykyinen haltija Jorma Huuhtanen (kesk) jää eläkkelle syyskuun alussa. Virkaan oli vain seitsemän hakijaa, heistäkin suurin osa ihmisiä, jotka hakevat yleensä kaikkia mahdollisia korkeita virkoja ihan vain piruuttaan. Kaksi pätevää hakijaa löytyi: sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) ja Kelan tutkimusjohtaja Mikael Forss (sdp).

2. Viranhakijoiden vähyys johtui siitä, että keskusta ja pääministeri Matti Vanhanen olivat kailottaneet Hyssälän pätevyyttä ja erinomaisuutta Kelan pääjohtajaksi jo ennen hakuajan päättymistä. Kun pidettiin yleisesti itsestään selvänä, että Hyssälä tulisi nimitetyksi, eivät monet pätevät potentiaaliset kandidaatit viitsineet edes laittaa hakupapereitaan sisään.

3. Tämä oli taktiikkaa, joka on purrut usein ennenkin, kun on kyse korkeista viroista, joita kolme suurinta puoluetta ovat tottuneet jakamaan keskenään. Kelan pääjohtajuus on kuulunut tai sen on laskettu kuuluvan iät ja ajat keskustan ja sen edeltäjän maalaisliiton reviiriin. Jorma Huuhtasta, joka nimitettiin pääjohtajaksi myös sosiaali- ja terveysministerin paikalta, edelsi Kelassa Jorma Pajula, jonka valtakausi olikin tosi pitkä. Demarit ovat puolestaan läänittäneet kouluhallitusta (pääjohtaja mm. Erkki Aho) ja sen seuraajaa opetushallitusta. Ikuiselle hallituspuolueelle eli RKP:lle on lohjennut hieman vaatimattomampia posteja, vähemmistövaltuutetuksihan junailtiin pari viikkoa sitten härskisti ohi virallisten kelpoisuusvaatimusten oik. yo. Eva Biaudet (rkp).

4. Ministeri Liisa Hyssälä, 61 v., on virkaan toki pätevä. Hän on koulutukseltaan hammaslääketieteen tohtori ja valtiotieteen maisteri. Hän on ollut 15 viimeistä vuotta kansanedustajana ja seitsemän vuotta peräjälkeen ministerinä. Muodollisesti siis hyvinkin pätevä. Tässä kohtaa muistuu väkisin mieleen Sulo "Suti" Aittoniemen lohkaisu ajalta, jolloin kulttuuriministerinä hääri entinen missi Tanja Karpela. Aittoniemen luonnehdinta Hyssälästä: "Köyhän miehen Karpela". (Ettäs kehtaat, Suti!)

5. Mutta pätevöittääkö kansanedustajuus ja ministeriys noin vain ja ilman muuta suuren viraston pääjohtajaksi? Ministeri on poliittinen päätöksentekijä, joka vastaa suurista linjoista. Viraston johtaminen on sen sijaan aika lailla erilaista hommaa. Kelan pääjohtajan tehtäviin kuuluu erilaisten alue- ja piiritason pikkupomojen valinta tai nimittäminen, nämä puolestaan valitsevat ihmisiä kunta- tai kylätason tehtäviin. Juuri tästä syystä, niin luulen, keskusta pitää kynsin hampain kiinni Kelan pääjohtajan vakanssista katsoen kuuluvan sen ikuisesti puolueen läänityksiin.. Keskustalle on tärkeää saada omaa väkeään erilaisiin Kelan pääkonttorin ja sen alaisten laitosten ja elinten virkoihin ja tehtäviin. Tämä on puolueen työssä tärkeä pointti, jolla havitellaan sitten vaalimenestystä eduskunta- ja kuntavaaleissa.

6. Hyssälän vastaehdokas Mikael Forss (47) on valtiotieteen tohtori ja muistamani mukaan Kelan kehitysjohtaja tai vastaava tirehtööri Kelassa. Hän tuntee Kelan asiat jo entuudestaan ja varmaan yhtä hyvin ellei paljon paremmin kuin Hyssälä. Hyssälä ehtisi hoitaa pääjohtajan postia luultavasti vain 3-4 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään. Kysymyksessä olisi tyypillinen poliittinen palkkivirka ansiokkaasta toiminnasta puolueen hyväksi. Ennen maassa oli pitkälti toistakymmentä lääniä ja maaheran virkaa, joihin saattoi helposti työntää politiikasta sivuun jättäytyviä tai jätettäviä veteraaneja ja ministereitä. Nyt näitä palkkiovirkoja on paljon vähemmän.

7. Minua on ottanut Hyssälän nimittämisessä eniten päähän se ylimielisyys, jota keskusta ja erityisesti Matti Vanhanen ovat osoittaneet antaen ymmärtää, että Hyssälän nimitys virkaan on itsestään selvä asia ja läpihuutojuttu. Kun hakuaika oli päättynyt, Vanhanen järjesti oikein tiedotustilaisuuden, jossa hän antoi ymmärtää, että Hyssälän valinta on selvä asia, vaikka esityksen presidentille virkanimitysasiassa tekevät Kelan valtuutetut, ei Vanhasen johtama hallitus. Vanhanen oikein tuhahteli mahdollisuudelle, ettei Hyssälää nimitettäisi. Samalla hän ilmoitti, että keskustalla on "valmius" valita Hyssälän seuraaja ministeriksi hyvin nopeasti.

8. Tänään Vanhanen toisti tuon "valmiuden". Mediassa on ehditty toitottaa jo viikkokaupalla, että Hyssälää seuraa sosiaali- ja terveysministerinä kansanedustaja Juha Rehula, joka toimii nyt eduskunnan sosiaalivaliokunnan puheenjohtajana. Todella ylimielistä toimintaa ja peliä Vanhaselta ja keskustalta! Ilmeisesti keskustan johto ja Vanhanen ovat päättänet alustavasti myös siitä, että sitten kun Hyssälä jää aikanaan eläkkeelle Kelasta, uudeksi pääjohtajaksi tulee Juha Rehula.

9. Noin viikko sitten Kelan valtuutetut päättivät virkaesityksestä. Kansanedustaja Taisto Rajamäki esitti pokkana, että viran hakuaikaa jatkettaisiin, koska hakijoita oli niin vähän. Rajamäki toki tiesi, ettei tämä olisi ollut mahdollista, mutta tulipa taas tehtyä vähän politiikkaa. Valtuutettujen äänet jakautuivat niin, että Hyssälä sai 9 ääntä ja Mikael Forss yhden äänen, Forssia kannatti Kelan valtuutettujen puheenjohtaja kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd), kaksi valtuutettua äänesti tyhjää.

10. Anneli Kiljusen perustelut olivat mielenkiintoiset. Hän katsoi ensinnäkin, että Forss on johtajakoulutukseltaan Hyssälää pätevämpi. Hyssälän dismeriittejä ovat Kiljusen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön huono lainvalmistelu sekä epäonnistunet otteet Lääkelaitoksen alueellistamisessa Helsingistä Kuopioon. Hyssälän johtaman ministeriön lainvalmistelua on moitittu aika usein heikkolaatuiseksi ja sitä on jouduttu paikkaamaan eduskunnan valiokunnissa.. Lisäksi Hyssälä ja/tai hänen johtamansa ministeriö ovat saaneet oikeuskanslerilta pari kolme huomautusta viranhoitoon liittyvien tehtävien hoidon takia.

11. Liisa Hyssälä on joutunut eduskunnan kyselytunneilla vastaamaan aika usein kysymyksiin, jotka koskevat Kelan ja Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan hidasta päätöksentekoa ja valitusruuhkaa, mistä tuhannet ja taas tuhannet ihmiset ovat joutuneet kärsimään. Moitteita on tainnut tulla myös eduskunnan oikeusasiamieheltä koskien toiminnan hitautta ja päätösten huonoja perusteluja. Viimeksi kuluvan vuoden helmikuun lopulla Kelan valtuutetut patistelivat kirjallisesti Hyssälän johtamaa ministeriötä purkamaan Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ruuhkia ja kehittämään lautakunnan toimintaa niin, että käsittelyajat lyhenisivät. Vuonna 2009 valitusten keskimääräinen käsittelyaika oli hämmästyttävän pitkä eli yli 500 päivää. Valtuutettujen mielestä tilanne on kestämätön kansalaisten oikeusturvan kannalta. Valtuutetut ovat kirjelmöineet samasta asiasta ministeriötä jo aiemminkin.

12. Jos ministeri ei ole pystynyt huolehtimaan seitsemän vuotta johtamansa ministeriön alaisen Kelan ja muutoksenhakulautakunnan toiminnan riittävästä valvonnasta ja onnistunut kehittämään niiden toimintaa, niin onko uskottavaa, että hän kykenisi siihen Kelan pääjohtajana? Kysyn vaan.

13. Täytyykin panna toivo siihen, että presidentti Tarja Halonen näyttäisi nimitysasiassa keskustalle ja Matti Vanhaselle kaapin paikan ja torppaisi Hyssälän nimityksen. Kuten edellä esitetystä ilmenee, asiallisia perusteita tähän olisi kyllä olemassa. Jos Halonen on estänyt Ilkka Kanervan ja muiden poliitikkojen nimitykset Suomen Pankkiin, niin nyt olisi tilaisuus toistaa sama juttu ja torjua Hyssälän nimitys Kelaan.

14. Tilanne onkin herkullinen: Halonen on valmiiksi ärsytetty. Presidentin valtaoikeuksia ollaan juuri nyt leikkaamassa keskustan ja Matti Vanhasen johdolla ja tämä koskee myös presidentin nimitysvaltaa, mm. ministeriöiden kansliapäälliköiden nimittämisoikeutta. Lisäksi Matti Vanhanen on suututtanut Halosen pahanpäiväisesti puolisen vuotta siten. Halonen ilmoitti viime perjantaina olevansa vieläkin tuohtunut Vanhaselle tavasta, jolla tämä veti mattoa presidentin alta, kun oli kyse siitä, kuka edustaa Suomea EU:n huippukokouksissa. Halosen antoi ymmärtää, että hän ja Vanhanen olivat marras-joulukuuun vaihteessa sopineet kahdestaan, että Halonen voisi edelleen edustaa Suomea mainituissa kokouksissa. Seuraavana päivänä eli 1.12. Vanhanen kertoi kuitenkin pokkana julkisuudessa, että asia on nyt sovittu presidentin kanssa niin, että vastaisuudessa pääministeri edustaa yksin Suomea.

15. Ymmärtää hyvin, että Halonen on vieläkin tuohtunut Vanhaselle. Mutta Vanhanen tietenkin vetoaa siihen, ettei hän enää seuraavana päivänä muistanut, mitä hän oli sopinut Halosen kanssa tai oliko sopinut mitään.

16. Tarja Halosella on nyt hyvä tilaisuus maksaa Vanhaselle potut pottuina nimittämällä Mikael Forss Kelan uudeksi pääjohtajaksi. - Seuraamme tilannetta.

250. Mattihan se sopan keitti!

1. Kirjoitin noin viikko sitten otsikolla "Laulu KMS-hallitusperheestä." Toimi Kankaanniemi on US-blogissan keksinyt nykyhallitukselle kuvaavan nimen: Merisalon I hallitus. Kun hallituksen vetäjä eli pääministeri vaihtuu kesäkuussa, voidaan näin uudistuvaa pätkäministeriötä kutsua Kankaanniemen esittämin tavoin Merisalon II -hallitukseksi. Siinäkin KMS-perheellä on enemmistö.

2. Mutta kenestä nimellisesti uusi pääministeri? Eilen ehdokkaat (Kiviniemi, Kaunisto, Pekkarinen ja Väyrynen) keskustelivat A-talkissa. Vaikutti aika vaisulta ja värittömältä. Puolet ajasta kului ihmeteltäessä, mitä pitäisi tehdä puoluesihteerille jatulisiko puoluesihteeriä ylipäätään vaihtaa Lahdessa. Huomasi, että ministerit Kiviniemi, Pekkarinen ja Väyrynen ovat sidoksissa Jarmo Korhoseen, sillä kukaan heistä ei uskaltanut vaatia Korhosen eroa tai edes puoluesihteerin vaihtamista. Millä konstilla se Jarmo Korhonen oikein pitää keskustan ministereitä pihdeissään?

3. Pekkarisen valintaa pätkäministeriksi puoltaa se, että hän on jo valmiiksi "pätkä." Puupää saa mennä, valitaan Pätkä tilalle! Puupään tilalle Pätkä! Tässäkö keskustan uudet vaalisloganit? Pekkarisesta on ehditty käyttää monia mairittelevia luonnehdintoja, kuten esimerkiksi "Suuri Sillanrakentaja", "Keski-Suomen superi" tai "Keskustan tehosekoitin." Kukaan ei ole kai vielä keksinyt kutsua Mauria nimellä "Politiikan Marakatti."

4. Mutta kenestä uusi sosiaali- ja terveysministeri poliittisella virkanimityksellä kepulle ikuisesti kiertopalkinnon eli palkinto- ja eläkeviran KELA:sta pokkaavan Liisa Hyssälän (61) tilalle? Jotta KMS-vahvuus säilyisi, tulisi uuden ministerin olla KMS:n listoilta eduskuntaan valittu. Marja Tiuran olisi sittenkin kannattanut kolmisen vuotta sitten loikata kokoomuksesta keskustaan, nyt hän olisi vahvoilla ja hänellä olisi satavarmasti Matti Vanhasen tuki uudeksi sosiaaliministeriksi. - Onhan Tiura tunnetusti sosiaalinen.

5. Itse veikkaan, että Hyssälän ministeripostin perii, kukas muu kuin Timo Kalli. Hän sai viime vaaleissa KMS-rahaa 10 000 euroa, kuuluu siis tässä suhteessa samaan kategoriaan kuin Sauli Niinistökin. Kalli on jämpti mies, ex-nyrkkeilijä, joka hoitaisi homman maalaisjärjellä siinä missä hammaslääkäri Hyssäläkin. Ai, millä lihaksilla? No, kun Timo Kallin vaimo on ihan oikea lääkäri. Timo Kallin heikkoutena on pidetty huonoa tai jopa olematonta kielitaitoa. Minusta olematon kielitaito on toki parempi meriitti kuin välttävä eli käytännössä heikko kielitaito, sillä kun ei puhu kerta kaikkiaan mitään kieliä, ei voi munata kielitaidolla. Brysselissä Kalli joutuisi käymään vuoden aikana virkamatkalla ehkä kerran tai pari, mutta kyllä se sieltä kielitaidottomanakin osaisi aina takaisin kotia tulla.

6. Tärkein Kallin ministeriksi valintaa puoltava peruste on kuitenkin rehellisyys. Kun hallituksesta nyt poistuu "Taata" Seppo Kääriäisen vakuuttelujen mukaan keskustan rehellisimmäksi mieheksi tiedetty Matti Vanhanen, niin täytyyhän Matin sijaan saada myös tässä suhteessa mitat täyttävä seuraaja. Hallitukseen ei saa syntyä rehellisyystyhjiötä.

7. Matin muisti alkaa pikku hiljaa pätkittäin palautua. Eilen hän jo tunnusti - kahden vuoden tuumaamisen jälkeen - että kyllä se oli hän, joka "välitti" Novan Tapani Yli-Saunamäelle pyynnön vaalituen myöntämiselle myös yhdelle vihreälle ehdokkaalle eli Matin omalle lemmitylle Merikukalle. Merikukka sai viisi donaansa, jotka tulivat, kuten kuvaan kuuluu, hänelle täydellisenä yllätyksenä. Ei tässä mitään, Matti halusi tietenkin vain yllättää heilansa, ja siitähän se seurustelu lähtikin sitten kehittymään aina vessapaperin heittelyn tasolle asti.

8. Kun on jo myöhä, niin tähän loppuun sopinee pieni iltahyräily:

-Pitkä mies,

näen sinun nauravan

päätäs taakse nakkaavan

virka-autosta näin nousevan

kättäs porukoille heilauttavan

Pitkä mies,

lapun annoit Tapsalle

rahaa pyysit naiselle

hänet tahdoit yllättää

olla hälle tärkein päällä maan

Pitkä mies,

milloin kasvat suureksi

milloin muistat metkusi

sitä tiedä vielä en

jääköön kaikki haltuus sun

Pitkä mies,

sinun näen katoavan

S-markettiin nyt hoippuvan

maitotiskillä taas huutavan

Valiosta paasaavan

Pitkä mies,

näen päivän koittavan

Maurin työtäs jatkavan

Artsin ja Kyöstin muistavan

Susaninkin nauravan

Pieni mies