1. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö järjesti tänään virka-asunnossaan Mäntyniemessä toimittajille tiedotustilaisuuden toissa päivänä sattuneen Turun terroristisen puukotustapauksen johdosta. Yllä oleva kuva on mainitusta tilaisuudesta. Tilaisuus alkoi kello 16.01 ja päättyi 16.21.
2. Presidentti Niinistö otti iskuun kantaa kirjallisesti jo eilen lauantaina. Se oli varsin pitkä - poikkeuksellisen pitkä, sanoisin - ja samalla myös aika "räväkkä". Räväkkyyttä lausumaan toivat Niinistön "eräisiin tahoihin" kohdistamat moitteet "törkeästä leimaamisesta", jota sanontaa Niinisö käytti paheksuessaan Suomessa käytyä ja yhä edelleen jatkuvaa maahanmuuttopolitiikan kritisointia.
3. Vaikka Niinistö ei eilen maininnut moitteidensa kohdetta, oli selvää, että hän tarkoitti esimerkiksi ja ennen kaikkea perussuomalaisia, siis Jussi Halla-ahoa johtamia persuja, ja kansanedustaja Laura Huhtasaarta, joka valitaan syyskuun alussa perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi. Vaivihkaa Niinistö näyttäisi vastaavan vastaehdokkaansa Huhtasaaren esittämään kritiikkiin.
4. Olen jo edellisessä blogijutussa omasta puolestani paheksunut Sauli Niinistön sanottuja moitteita ja leimannut Niinistön sanoman tältä osin "leimaamiseksi", jota voidaan pitää asiayhteys eli Turun traagiset tapahtumat huomioon ottaen luonteeltaan jopa törkeänä.
5. Minusta presidentin, joka aikoo tammikuussa pyrkiä jälleen koko kansan presidentiksi ja vieläpä suoraan ensimmäisellä äänestyskierroksella, olisi kyllä pitänyt valita eilen sanomisensa paljon tarkemmin ja tasapuolisemmin. Se, mitä Niinistöltä oli lupa eilen ja myös tänään odottaa, oli puukotusten ja törkeiden rikosten tuomitsemisen ohella selonteko niistä keinoista, joilla kansalaisten turvallisuutta voitaisiin lisätä ja terroristisia rikoksia ehkäistä ja vähentää. Siitä Niinistö ei maininnut eilen eikä tänään oikeastaan yhtään mitään.
6. Niinistö aloitti tilaisuuden osoittamalla suruvalittelunsa kuolonuhrien omaisille ja toivottamalla pikaista paranemista loukkaantuneille. Lisäksi hän kiitti sivullisia ja viranomaisia esimerkillisestä toiminnasta. Presidentti puhui maahanmuuttoa koskevien kysymysten vaikeudesta ja kertoi keskustelleensa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista poliisin ylimmän johdon kanssa. Hän kertoi, että pakkopalautusten järjestäminen on vaikea eli "haasteellinen" tehtävä. - No, tämänhän me kaikki toki tiedämme, ei tässä ollut mitään uutta.
7. Kello 16.07 presidentti alkoi sitten vastata toimittajien kysymyksiin. Kysymykset olivat hyvin yleisluonteisia ja pyöreitä. ja niihin annettin myös samanlaisia vastauksia. Kukaan toimittaja ei rohjennut esittää ainoatakaan "vaikeaa" kysymystä presidentille.
8. Yksi toimittaja kysyy Niinistöltä, miten iskuja voidaan estää tulevaisuudessa. Presidentin mukaan yksittäisten henkilöiden tai pienryhmien tekemät iskut ovat vaikeasti estettävissä. Niinistön mukaan ihmisten on tärkeä seurata toinen toistaan ja panna merkille, mikäli havaitsee muissa poikkeavaa käytöstä.- Jaahas, vai niin. - Niinistö kertoi, että hallitus on lisännyt Supon resursseja, ja myös poliisin resurssit kasvavat. _ Hyvä näin, jos kasvavat.
9. Sitten siirryttiinkin, kun kello oli 16.09, ilmeisesti tilaisuuden pääasiaan, eli somessa vellovaan maahanmuuttokeskusteluun. Niinistö luonnehti some-keskustelua tokaisemalla, että se on ollut "merkillistä meininkiä". Nyt hän ei kuitenkaan ryhtynyt, luultavasti eilisestä viiisastuneena, osoittelemaan tai syyttelemään ketään tai joitakin ryhmiä törkeästä leimaamissta tms. toiminnasta.
10. Kello 16.13 presidentti kertoi, millaista kommentteja hän on saanut somepäivityksiinsä Turun iskuun liittyen. Hänestä ne ovat olleet yleisesti ottaen asiallisia.
11. Niinistö koroti, että maahanmuuttoon liittyvässä keskustelussa pätee parhaiten sama sääntö, kuin kaikissa ihmisten välissä keskusteluissa yleensäkin: tulisi pyrkiä mieluummin ymmärtämään, kuin väärinymmärtämään. Mitä hän tällä itse asiassa tarkoitti, jäi kuitenkin selvittämättä, eikä kukaan toimittaja rohjennut, tietenkään, sitä presidentiltä tiedustella. Mitään esimerkkiä mainitusta väärin ymmärtämisestä Niinistö ei maininnut. - Mäntyniemessä pitää tietenkin käyttäytyä asiallisesti ja kunnioittavasti!
12. Kello 16.15 IS:n toimittaja Manninen kysyi Niinistöltä, voiko Turun iskusta seurata jotain hyvää. Hieman epätavallinen kysymys, mutta olkoon. Niinistön mukaan tällainen tapahtuma herättää ajattelemaan ja jää ihmisten mieliin. Hän pitää myös sivullisten auttamisenhalua hyvänä asiana.
13. Kello 16.16 Niinistö kertoi tilanteesta, jolloin hän sai kuulla Turun iskusta. Hän oli ollut tuolloin Kultarannassa, ja kun meillä on turvajärjestelmä, saamme varsin nopeasti tiedon siitä, mitä poliisissa tapahtuu, totesi Sauli. Ei mennyt montaa minuuttia. Olin puhetta kirjoittamassa, kun viestejä alkoi tulla. Puhe on yhä kirjoittamatta, Niinistö sanoi. - Oliko tämä kenties tarkoitettu jonkinlaiseksi kevennykseksi, kun info muuten muistutti lähinnä hartaustilaisuutta.
14. Toimittaja kysyi, mitä mieltä Niinistö on siitä, että niin moni Turun torin auttajista oli ulkomaalaistaustaisia. Niinistö vastasi, että hän ei erottelisi tässä tapauksessa ihmisiä heidän taustojensa mukaan, vaan totesi, että useimmilla paikalla olleilla syttyi tilanteessa halu auttaa.
15. Tällä tavalla! Näin kauniisti, sopusaisasti ja siististi noin 20 minuuttia kestänyt tiedotustilaisuus eli oikeastaan kevyt rupatteluhetki eteni. Yksi kysymys esitettiin ruotsiksi ja siihen Niinistö antoi lyhyen vastauksen. Suurin osa paikalla olleista ja kysymyksiä esittäneistä toimittajista oli naisia. Puheenjohtajana toimi presidentin tiedotuspäällikkö Katri Makkonen.
16. Tiedotustilaisuuden anti oli lähinnä tasoa plus miinus nolla, sillä eihän siinä tullut esiin mitään uutta, vaan kaikki asiat, jotka tilaisuudessa mainittiin, oli sanottu 2-3 päivän aikana jo moneen kertaan. Miksi tällainen "tyhjä" tilaisuus piti sitten oikeastaan järjestää? Viittaan tässä kohtaa jo alussa mainitsemiini näkökohtiin. Kyse on tietnkin myös Sauli Niinistön vaalikampanjasta, jota hän käy kiivasti, vaikka sanoo itse aloittavansa sen joskus loppusyksystä tai itsenäisyyspäivän jälkeen.
17. Turun tapahtumat eivät liittyneet suoranaisesti tasavallan presidentin toimialaan ja -valtuuksiin; maan sisäinen turvallisuuskin kun on hallituksen ja sisäministerin heiniä. Mutta toki presidentti saa puhua muistakin aiheista ja teemoista, eli hänen ei tarvitse rajoittua vain iänikuisiin ulkopoliittisiin kyysmyksiin.
18. Presidentilä edellytettäisiin kuitenkin myös jonniinlaista arvojohtamista tai -johtajuutta. Saatan kuulostaa turhan kriittiseltä, mutta tässäkään tilaisuudessa Sauli Niinistö ei minusta osoittanut arvojohtajuutta. Siihen ei nimittäin riitä, että presidentti kutsuu toimittajat luokseen, kävelee mikrofonin eteen, pitää parin minuutin johdannon tai katsauksen ja tiedustelee sitten vaivihkaan, että olisikohan toimitttajilla jotain asiaan liittyvää kysyttävää.
19. Niinistön masinoima tilaisuus ei ollut sanan varsinaisessa merkityksessä tyypillinen tiedotustilaisuus. Kaikki ne asiat, joista toimittajat kysyivät ja Niinistö mainitsi, olivat jo varsin hyvin ihmisten tiedossa. Kyse jonkinlaisesta pakkopullasta ja sangen minäkeskeisestä tilaisuudesta. Presidentti piti itseään hyvin esillä ja mainosti, kun näet vaalivuosikin on edessä, mitä kaikkea hän (minä minä minä) oli jo aiemmin - tiedustelulaisäädännön laajentamista jo viisi vuotta siten - esittänyt ja lausunut. Toimittajat tulivat tässä "kivasti" Niinistöä vastaan. Häneltä kysyttiin mm., missä hän oli ollut ja mitä hän oli ollut tekemässä, kun kuuli Turun puukotuksista.
20. Kyllä toimittajien pitäisi pystyä paljon parempaa. Sama vaatimus koskee myös tasavallan presidenttiä.
